Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Eihän se nyt mitenkään hyvä asia ole että Intel menee hattukourassa kilpailijan luokse. Intelin tilanne on varmaan edelleen melko kaoottinen, mutta toki hiljalleen tervehtymään päin. 10nm valmistusprosessi on ilmeisesti vihdoin saatu sellaiseen kondikseen että se alkaa olla hyvä, ainakin suorituskyvyn puoleen. Millainen se on sitten saantojen puoleen, se on kysymysmerkki. Intel tulee ottamaan olikos se nyt 300millii penalttii seuraavalla neljänneksellä, siitä jo taisivat kertoakin, syytä eivät kertoneet mutta hyvin suurella todennäköisyydellä se on Auroran myöhästymisen takia. Sen piti valmistua 2021, mutta Intel tiedotti jo kesäkuun lopulla saphire rapidsin myöhästymisestä, joten auroraa tuskin nähtään 2021.

Vanhojen jyyrien palkkaaminen voi toimia tilapäisesti, mutta kyllä Intel nyt tarttis jotain isompaa uudistusta, jonkun joka osaisi nähdä metsän puilta.

Kellerin haastattelussa jonka Ian teki, hiukan käsiteltiin Intelin tilannettakin. Kannattaa lukasta se haastattelu, vaikka keller ei tietenkään voi NDA:n takia paljoa sanoa, niin kyllä siitä mitä sanoi pystyi johtopäätöksiä tekemään. On potentiaalia mutta hyvin sekava tilanne.

Mikä on Intelin 7nm tilanne? Siitä vissiin olleet nyt suht hiljaa, se on joko hyvä taikka huono merkki. :p


Mutta jos Intelillä tosiaan on noin kova hinku päästä heti ekana TSMC:n 3nm prosessille, niin kyllä se mielestäni hiukan tuoksahtaa siltä että oma 7nm jota on suunniteltu nimetä 5nm ei ole kovin hyvässä hapessa.
Miten pitkään tuota voidaan jatkaa että prosessit kusee kerta kerran jälkeen, kun pitäisi pystyä taas parempaakin kehittämään? Alkaa vaikuttaa siltä että Intel alkaa auttamatta jäädä jälkeen kehityksessä, kun 14nm kanssa se oli vielä edellä.

Aika mielenkiintoista tulee olemaan jos Intel tosiaan alkaa läpytin prossuja työntää ulos TSMC:n 3nm prosessilla, samaan aikaan kun AMD työntää läpytin prossuja pihalle TSMC:n 5nm prosessilla. Tämä siis ilmeisesti olisi tapahtumassa 2022 tai 2023.
Joo ei hyvältä signaalilta vaikuta tuo tsmc puoleen kääntyminen. Onko tämä "yksittäistapaus" vai strategian muutos, jäänee nähtäväksi.
 
No ei tarvitse veikata kun Gelsinger IDM-eventissä joku kuukausi sitten jo paljasti että yhteistyössä TSMC:n kanssa tulee huippumallit sekä client että server-puolelle 2023. Varsinkin mobiilipuolella Intelin oman prosessin tuotteilla on erittäin huono perf/watt vs TSMC kilpailijat, serveripuolella sama plus transistoritiheys on myös perässä estäen tuottamasta ydinmääriltä kilpailukykyisiä tuotteita.

Gelsinger ei mielestäni ole noita laajamittaisia TSMC 3nm huhuja ole vahvistanut, vaan jatkaa edelleen sillä linjalla että valta-osa Intelin tuotteista on jatkossakin in-housea. IDM 2.0 strategian suhteen Gelsinger sanoi että jatkossa Intel tulee jatkossa käyttämään TSMC:n, Samsungin ja Glofon palveluita, muttei kertonut sen tarkemmin mistä tuotteista on tarkalleen ottaen kyse.


First, there’s Intel’s in-house manufacturing, which will continue to serve as a key part of Intel’s design and production of chips. Second, there’s an expanded use of external foundries, including TSMC, Samsung, and GlobalFoundries, for production of “products at the core of Intel’s computing offerings” for both consumer and enterprise chips, starting in 2023.

Kaikki toki viittaa siihen että Intel-TSMC yhteistyö alkaa tuon 3nm kanssa, mutta en usko siihen kuuluvan clientpuolen tuotteita, niissä Intel on edelleen hyvin kilpailukykyinen ihan omalla 10nm ESF:llä.
 
Kaikki toki viittaa siihen että Intel-TSMC yhteistyö alkaa tuon 3nm kanssa, mutta en usko siihen kuuluvan clientpuolen tuotteita, niissä Intel on edelleen hyvin kilpailukykyinen ihan omalla 10nm ESF:llä.

On toki nyt mutta luuletko tosiaan että toi 10nm kantaa 2023 ja ylitte? Suuresti epäilen. Eiköhän se intel ala TSMC:n 3nm prosessilla painamaan läpytin siruja ja serveri puolelle tiiliä.
 
On toki nyt mutta luuletko tosiaan että toi 10nm kantaa 2023 ja ylitte? Suuresti epäilen. Eiköhän se intel ala TSMC:n 3nm prosessilla painamaan läpytin siruja ja serveri puolelle tiiliä.
Intelin kannalta sopis toivoa ettei firma rullaa 10nm ESF:llä vuonna 2023. Jos vaihtoehdot ovat TSMC 3nm ja 10nm ESF, niin silloin Intelin on pakko nyörtyä ja siirtyä TSMC:n asiakkaaksi ja isolla mittakaavalla. Tällä hetkellä ei vaikuta siltä että Intel olisi missään suuremmassa mittakaavassa outsourceemassa, vaan TSMC:lle menee luultavasti firman dGPU:t näin alkuun ja jos omat 7nm suunnitelmat kusahtaa taas, niin silloin siellä harkitaan etunenässä servuprossujen siirtoa TSMC:lle, sen jälkeen vasta mobiilipuolen juttuja.

Granite Rapids on luvattu Q4 2022 7nm:lle, samoin Meteor Lake-S on luvattu 2023. Näiden kehitystä on hyvä pitää silmillä, koska nyt ollaan siinä kohdassa että Intelin on pakko pitää näiden nykyisistä aikatauluista kiinni, niitä kun on siirretty eteenpäin niin monta kertaa jo.
 
Gelsinger ei mielestäni ole noita laajamittaisia TSMC 3nm huhuja ole vahvistanut, vaan jatkaa edelleen sillä linjalla että valta-osa Intelin tuotteista on jatkossakin in-housea. IDM 2.0 strategian suhteen Gelsinger sanoi että jatkossa Intel tulee jatkossa käyttämään TSMC:n, Samsungin ja Glofon palveluita, muttei kertonut sen tarkemmin mistä tuotteista on tarkalleen ottaen kyse.

Ei olekaan 3nm:stä kertonut mitään, mutta on sanonut että yhteistyössä TSMC:n kanssa tulee kehittyneellä valmistusprosessilla tuotteet sekä client että server-puolelle 2023.


Kaikki toki viittaa siihen että Intel-TSMC yhteistyö alkaa tuon 3nm kanssa, mutta en usko siihen kuuluvan clientpuolen tuotteita, niissä Intel on edelleen hyvin kilpailukykyinen ihan omalla 10nm ESF:llä.

Lainaus Intelin fact-sheetistä:

“For our 2023 roadmap, we will also leverage our relationship with TSMC to deliver additional leadership CPU products for our client and data center customers. This is the power of our new IDM 2.0 model combined with a modular approach to design and Intel’s industry leading packaging technologies.”

Ja Intelin 10nm tuotteet eivät ole kovinkaan kilpailukykyisiä, perf/watt on noin puolet jäljessä TSMC:n 7nm tuotteista alhaisemmilla tehotasoilla, tosin voi tietysti kysyä onko kyse paskasta prosessoriarkkitehtuurista vai valmistusprosessista vai kummastakin....
 
Ja Intelin 10nm tuotteet eivät ole kovinkaan kilpailukykyisiä, perf/watt on noin puolet jäljessä TSMC:n 7nm tuotteista alhaisemmilla tehotasoilla

Höpöhöpö. Sekoitat nyt jotain valmistustekniikan vanhalla versiolla tehtyjä serveriprossuja (Ice Lake SP) tähän ja sitten kuitenkin olet puhuvinasi kuluttajatuoteista.

Tiger Lake on vuotta uudemmalla valmistustekniikalla kuin Ice Lake-SP, ja Tiger Laken ja zen3n välillä puhutaan luokkaa 25% erosta sähkönkulutukseesa melko samalla suorituskyvyllä, ei "puolesta".
45 watilla 8-ytiminen Tiger Lake on melko lailla yhtä nopea kuin 8-ytiminen zen3 35 watilla.

Ja tosiaan kuluttaja-työpöydällä merkkaa absoluuttinen (yhden säikeen) suorituskyky, ei mikään "perf/watt". Käytät ihan väärää mittaria jos kuluttajasuorituskyvystä puhut.

, tosin voi tietysti kysyä onko kyse paskasta prosessoriarkkitehtuurista vai valmistusprosessista vai kummastakin....

... vaiko prosessoriarkkitehtuurista joka on nimenomaan suunniteltu niille kuluttajille joille se sinun "perf/watt" ei ole tärkeä, vaan absoluuttinen yhden säikeen suorituskyky on tärkeämpi.

Tiger Lakessa ei ole mitään surkeaa. AMD vaan onnistui yllättämään onnistumalla tekemään zen3sta erinomaisen, pääsemään saman luokan suorituskykyyn pienemmässä koossa ja pienemmällä sähkönkulutuksella.


Keväällä itse pelikelpoista läppäriä ostaessani Tiger lake-H ei ollut vielä pihalla, ja kun halusin sekä >4 ydintä että siedettävää energiatehokkuutta, Zen3 oli ainoa vaihtoehto (kun Intelin ainoat >4-ytimiset oli muinaisia Skylake-johdannaisia "14nm+++++" tekniikalla). Mutta eipä tässäkään akku kestä paria tuntia pidempään kuitenkaan vaikka tässä on "energiatehokas zen3" kun 3070 imee akun joka tapauksessa hetkessä. Käytännön ero hiukan huonomman energiatehokkuuden omaavaan Tiger Lake-H:hon olisi kaikessa minkä huomaa käytännössä olematon.
 
Höpöhöpö. Sekoitat nyt jotain valmistustekniikan vanhalla versiolla tehtyjä serveriprossuja (Ice Lake SP) tähän ja sitten kuitenkin olet puhuvinasi kuluttajatuoteista.

Tiger Lake on vuotta uudemmalla valmistustekniikalla kuin Ice Lake-SP, ja Tiger Laken ja zen3n välillä puhutaan luokkaa 25% erosta sähkönkulutukseesa melko samalla suorituskyvyllä, ei "puolesta".
45 watilla 8-ytiminen Tiger Lake on melko lailla yhtä nopea kuin 8-ytiminen zen3 35 watilla.

Ja tosiaan kuluttaja-työpöydällä merkkaa absoluuttinen (yhden säikeen) suorituskyky, ei mikään "perf/watt". Käytät ihan väärää mittaria jos kuluttajasuorituskyvystä puhut.

No nyplää prosentteja jos se sut saa onnelliseksi, pointtihan oli joka tuossakin näkyy että Intelin 10nm tuotteet ottaa pataan perf/watt mittarilla reilusti monta vuotta vanhalla TSMC:n prosessilla valmistetuilta tuotteilta. Se ei ehkä ole sitä kilpailukykyä jota Gelsinger toivoo firmansa tuotteilta.

Ja miksi otit kuluttaja-työpöydän tähän ylipäätään mukaan kun kerran aikaisemmin jo olin ottanut puheeksi että Intelin 10nm tuotteet sukkaa tehohaitarin alapäässä, kuluttajapuolen tuotteita ne läppäriprosessoritkin ovat.

Ja Gelsingerhän myös esitelmöi siitä kuinka Intel muuttaa tapojansa, tiimit on vapaita käyttämään parasta markkinoilla olevaa valmistusprosessia tuotteilleen, eli client-puolelta tulee mobiilipuolelle piirejä muilta valmistajilta jos näkevät niiden tarjoavan parempia ominaisuuksia kuin Intelin omat linjat. Nykyisten testitulosten valossa voi hyvin nähdä että läppäriprosessoria sieltä tulee, nythän Intel ei saa esimerkiksi 8-ytimistä 15W prosessoria tehtyä ollenkaan.......
 
Igorsin heitto aikataulusta:

"According to the latest information from my own sources (based on Intel’s Launch Update), Intel is planning to launch the first part of Alder Lake S with only the enthusiast CPUs in the form of the K and KF models along with the Z690 chipset as early as between October 25 and November 19, 2021. The other CPUs of the complete portfolio and the H670, B660 as well as H610 chipsets, on the other hand, are not to be presented until CES 2022. "

ja PCI5:tä saa käytännössä odotella:

", if industry sources are to be believed. Intel itself today warned its partners once again internally and is probably not very confident itself that the PCIe Gen5 third-party vendors can even begin to meet the schedule for the ADL platform with finished products (TTM, Time To Market). "
 
"According to the latest information from my own sources (based on Intel’s Launch Update), Intel is planning to launch the first part of Alder Lake S with only the enthusiast CPUs in the form of the K and KF models along with the Z690 chipset as early as between October 25 and November 19, 2021. The other CPUs of the complete portfolio and the H670, B660 as well as H610 chipsets, on the other hand, are not to be presented until CES 2022. "
Toihan olisi vähän sama juttu mitä tehtiin 45nm:n core2 prossujen kanssa, aikana jolloin Intel alkoi pyyhkimään AMD:llä lattiaa.

AMD:n q2 tulos oli taas vissiin yksi AMD:n oma ennätys. Parasta mielestäni oli tulosten paraneminen edelliseen kvartaaliin nähden koska silloinkin myyntiin kaikki mitä saatiin tehtyä. Tulevaisuuden jutuista ei taas AMD:n osarissa ollut oikein mitään.

Mielenkiintoinen loppuvuosi kuitenkin. Windows 11 ja Intelin eritasoisilla coreilla oleva moniydin prossu. Saattaapi olla että win 11:een on tulossa sen laatuisia viilauksia että AMD:n prossut jää siinä jälkeen.

Ninja edit. Luettavammaksi
 
Tulevaisuuden jutuista ei taas AMD:n osarissa ollut oikein mitään.
Olihan siellä jotain. 5 nm Zen 4 tulee 2022, kuten myös RDNA 3 (ei eritelty prosessia). Isokakku-Zenistä ei tosin ollut mainintaa. CDNA2:n tilanne alkaa edetä ja kysyntä kasvaa. Bisnesten osalta clienttipuolen odotetaan junnaavan H1->H2 paikoillaan, mutta enterprise ja semicustonin odotetaan jatkavan kovaa kasvua.
 
Hmm paluuta 4 ytimeen ja 4 threadiin ei taida enään joka tapauksessa olla jossa inteli monta vuotta pitäytyi kuluttaja puolella. Olikohan juuri kilpqilun puute joka vaikutti asiaan
 
Hmm paluuta 4 ytimeen ja 4 threadiin ei taida enään joka tapauksessa olla jossa inteli monta vuotta pitäytyi kuluttaja puolella. Olikohan juuri kilpqilun puute joka vaikutti asiaan

Intelillä oli jo Sandy bridgessä eli yli 10 vuotta sitten (halvassa 2-kanavaisessa) kuluttajakannassa SMT eli neljällä ytimellä 8 säiettä.

Nehalemissa oli tosin myös SMT jo aiemmin, mutta se, kuinka kuluttajakannalla se oli on sitten vähän tulkinnanvaraista
 
Hmm paluuta 4 ytimeen ja 4 threadiin ei taida enään joka tapauksessa olla jossa inteli monta vuotta pitäytyi kuluttaja puolella. Olikohan juuri kilpqilun puute joka vaikutti asiaan

No sepä juuri. Kun kilpailu puuttuu niin kehitys ja innovaatiot lopahtaa ja aloitetaan lypsäminen. Lähes täydessä monopoliasemassa ei tartte tehdä kuin juuri riittävästi kehitystä että kassaan kilisee tasaisena virtana rahaa. Eli kun myynti alkaa jossain segmentissä sakata niin sitten tuodaan sinne jotain sen verran uutta että kassassa alkaa taas kilinä käymään.
 
No sepä juuri. Kun kilpailu puuttuu niin kehitys ja innovaatiot lopahtaa ja aloitetaan lypsäminen. Lähes täydessä monopoliasemassa ei tartte tehdä kuin juuri riittävästi kehitystä että kassaan kilisee tasaisena virtana rahaa. Eli kun myynti alkaa jossain segmentissä sakata niin sitten tuodaan sinne jotain sen verran uutta että kassassa alkaa taas kilinä käymään.

Kuluttajakannalle myytävien ytimien määrällä ei ole mitään tekemistä "kehityksen ja innovaatioiden" kanssa vaan markkinasegmentoinnin kanssa.

Kun kilpailua on vähemmän, tuotteet jotka on kalliimpia valmistaa voidaan helpommin segmentoida sellaiseen markkinasegmenttiin/myydä sellaisella alustalla, jolla/jossa katteet on paremmat.

Lypsäminen ei tarkoita kehityksen pysähtymistä, vaan sitä, että siitä kehityksestä joutuu asiakas maksamaan.

Koko sen ajan kun core i7-sarja piti ylivoimaisesti kuluttajaprossukruunua, ja AMD ei ollut Intelille todellinen uhka, intel kehitti jatkuvasti uusia nopeampia ytimiä, sekä myös lisäsi ydinmäärää HEDT-alustallaan.

"10nm" valmistusprosessin kuseminen vaan viivästi cove-sarjan ytimien tuloa kuluttajatyöpöydälle käytännössä parilla vuodella, mutta Haswellit ja Skylaket tuli aikoinaan uusina ytiminä markkinoille tilanteessa, jossa niiden edeltäjätkin olivat ylivoimaisia. Mitään "kehityksen pysäyttämistä" ei tapahtunut.

Ja jos ei pidä markkinatalouden (kysynnän ja tarjonnan) laeista, kannattaa miettiä kuinka hyvin vaihtoehtoiset talousjärjestelmät on käytännössä toimineet.
 
Intelillä oli jo Sandy bridgessä eli yli 10 vuotta sitten (halvassa 2-kanavaisessa) kuluttajakannassa SMT eli neljällä ytimellä 8 säiettä.

Nehalemissa oli tosin myös SMT jo aiemmin, mutta se, kuinka kuluttajakannalla se oli on sitten vähän tulkinnanvaraista
Tuedän toki mutta tänäpäivänä jopa i5 prossut uudet ovat 6 ytimisiä ja eikös ne tue jo hyper treadingia. Aiemmin i7 vaikka oli se ns paras kuluttajapuolen prossu pitäytyi vuosien ajan 4/8 systeemissä kun nyt jo tosiaan i5 prossulla ylitetään tuo. Siinä mielessä kehitystä tapahtunut vielä eaim intelin 2000-7000 sarjat oli tätä 4/4 4/8
 
Kun kilpailu puuttuu niin kehitys ja innovaatiot lopahtaa ja aloitetaan lypsäminen.

statista.png

Mulla oli itselläkin sellainen vahva tunne Sandy Bridgen jälkeen, kuin työpöytäprosujen kehitys olisi vuosiksi lähes pysähtynyt.

Intelin tuotekehitysmenot kasvoivat kumminkin samaan aikaan kovasti. Ryzeneiden tulo markkinoille 2017 ei puolestaan näkynyt tutkimusmenoissa oikein mitenkään.

Mitä kehitysrahalla sai ja mihin se tarkkaan ottaen käytettiin, on tietysti toinen juttu. Voi kysyä, tapahtuiko organisaatiossa "laitostumista" tai byrokratian kasvua ja siihen ei saa luultavasti koskaan kunnollista vastausta.
 
statista.png

Mulla oli itselläkin sellainen vahva tunne Sandy Bridgen jälkeen, kuin työpöytäprosujen kehitys olisi vuosiksi lähes pysähtynyt.

Intelin tuotekehitysmenot kasvoivat kumminkin samaan aikaan kovasti. Ryzeneiden tulo markkinoille 2017 ei puolestaan näkynyt tutkimusmenoissa oikein mitenkään.

Mitä kehitysrahalla sai ja mihin se tarkkaan ottaen käytettiin, on tietysti toinen juttu. Voi kysyä, tapahtuiko organisaatiossa "laitostumista" tai byrokratian kasvua ja siihen ei saa luultavasti koskaan kunnollista vastausta.
Minusta näyttää että tuotekehitysmenot meni pitkälti tehokkaamman igpu:n kehitykseen.

Niin joo, saihan intel sen piirisarjansa tukemaan pcie 3.0 skylakesta lähtien ja skylakeen ddr4 muistiohjaimet.

Tässä lienee ne suurimmat kuluttajille näkyvät muutokset.
 
Tuedän toki mutta tänäpäivänä jopa i5 prossut uudet ovat 6 ytimisiä ja eikös ne tue jo hyper treadingia. Aiemmin i7 vaikka oli se ns paras kuluttajapuolen prossu pitäytyi vuosien ajan 4/8 systeemissä kun nyt jo tosiaan i5 prossulla ylitetään tuo. Siinä mielessä kehitystä tapahtunut vielä eaim intelin 2000-7000 sarjat oli tätä 4/4 4/8

Se, kytketäänkö tiettyyn markkinasegmenttiin SMT päälle vai ei, ja montako ydintä sinne sen markkinasegmentin piirille laitetaan, ei ole varsinaista kehitystä vaan markkinasegmentointia ja tuotteiden parametrisointia.

Prossujen kehityksen mittaaminen niiden ydinten määrällä on vähän sama kuin autojen kehityksen mittaaminen niiden moottorin sylinterien määrällä.

Se, että se 7000-sarja perustui Kaby Lake-ytimiin eikä Sandy Bridge-ytimiin oli kehitystä.


ja Intel on tosiaan noissa halvemmissa prossuisaan kytkenyt SMT:tä päälle ja pois vähän markkinatilanteen mukaan, että on saanut aikaiseksi sellaisen tuotelinjaston, jossa i5 on jollain tavalla heikompi kuin i7 mutta silti tehokkaampi kuin i3. Esim. läppäreihin myytiin i5-nimellä prossuja, joissa oli vain 2 ydintä, mutta SMT oli päällä.

i3ssa taas SMT kytkettin pois päältä siinä vaiheessa, kun niissä siirryttiin kahdesta ytimestä neljään (tämä tapahtui muistaakseni samaan aikaan, kun i5:n ydinmäärä nousi neljästä kuuteen; Ei haluttu, että i3 tarjoaisi enemmän säikeitä kuin i5, eikä että i3 on nopeampi kuin edellisen sukupolven i5)


Se, että 7700k teki ~25% enemmän kellojaksossa kuin 2700k ja pyöri ~15% suuremmalla kellotaajuudella (eli jokainen säie pyöri n. 1.44x suuremmalla nopeudella) oli sitten sitä todellista kehitystä.

Tästä voi sitten miettiä, että oliko tämä 1.44x viidessä ja puolessa vuodessa hidasta vai nopeaa kehitystä. Ja tästä voi oikeutetusti sanoa, että keskimäärin vain n. 7% vuodessa on melko hidasta kehitystä, ja sen jälkeen kehitys on Intelillä ollut vaan vielä hitaampaa.

Mutta prossujen kehityksessä mennään tosiaan nyt tilanteessa, että yhden säikeen suorituskyvystä on suurimmat "löysät" otettu pois ja sen parantaminen käy jatkuvasti vaikeammaksi. Vähän sama kuin että lentokoneiden nopeus suurinpiirtein tuplaantui keskimäärin kymmenen vuoden välein joskus 1935-1960, mutta sen jälkeen kehitys on ollut hyvin hidasta.

Ja toisaalta sen iGPUn nopeus monikertaistui kyllä sillä välillä kun CPU-puolen suorituskyky nopeutui vain sen n. 1.44x.
 
statista.png

Mulla oli itselläkin sellainen vahva tunne Sandy Bridgen jälkeen, kuin työpöytäprosujen kehitys olisi vuosiksi lähes pysähtynyt.

Haswell paransi kyllä selvästi Sandy Bridgestä/Ivy Bridgestä. Mutta kun sinä ehkä hiukan enemmän keskityttiin energiatehokkuuden kuin suorituskyvyn parantamiseen (suorituskyvyn silti kyllä parantuessa), tätä kehitystä ei työpöytä-/peli-orientoitunut PC-harrastaja huomaa. Ja toisaalta, täyden suorituskyvyn saaminen irti Haswellista vaati AVX2-käskyjen käyttöä, mikä tarkoittaa, että vanhalla softalla siitä tulevia hyötyjä ei saatu.


AVX-512:n tuominen "normaaleihin CPU-ytimiin" (kun aiemmin se oli vaan niissä Xeon Phi-erikoisprossuissa) oli sitten isompi urakka Intelille. Alunperin huhuiltiin, että sen piti tulla Skylakeen, muttei tullutkaan Skylaken kuluttajamalleihin.

Voi olla, että Skylake alunperin suunniteltiin tukemaan AVX512sta, mutta sen Skylaken AVX512-tuen kanssa tuli aluksi niin suuria viivytyksiä, että päätettiin pudottaa kuluttajamalleista pois että saadaan Skylaken kuluttajamallit markkinoille ilman pahoja viivästyksiä. Tämä kuitenkin tarkoittaisi sitä, että Skylaken arkkitehtuurissa on paljon kamaa, joka on suunniteltu sitä silmälläpitäen, että AVX512 on tuettu, mikä tekee esim. joistain asioista suurempia ja monimutkaisempia.

Lopulta AVX512 tuli Skylaken serveri- ja HEDT-jotka tuli markkinoille vasta pari vuotta myöhemmin, ja niiden AVX512-implementaatio oli aika huono.

Eli AVX512 on ehkä asia, mihin Intel on mahdollisesti CPU-kehityksessään käyttänyt aika paljon resursseja ilman, että kuluttajat ovat juuri mitenkään hyötyneet siitä, ensimmäiset AVX512sta tukeneet massavalmistetut työpöytäprossut tuli vasta tänä vuonna ja läppäriprossut toissa vuonna. Ja tämän kanssa kärsitään nyt pahaa muna vs kana-ongelmaa, kun softatukea ei ole kovin laajalti.

AVX-512 omaisi kuitenkin huomattavasti potentiaalia kaikessa numeronmurskauksessa, jos sitä hyödynnettäisiin.

Intelin tuotekehitysmenot kasvoivat kumminkin samaan aikaan kovasti. Ryzeneiden tulo markkinoille 2017 ei puolestaan näkynyt tutkimusmenoissa oikein mitenkään.

Miten sen pitäisi näkyä?

Osaavaa tuotekehitysporukkaa ei kasva puissa. Alkamalla vaan tuhlata paljon enemmän rahaa R&D:hen ei saada parempaa tulosta aikaan. Pikemminkin kasvaa riski, että palkataan liikaa osaamatotna porukkaa, jonka tuottavuus on aluksi negatiivista. Tuokehitys pakko skaalata ylös hitaasti, jotta saadaan kaikki oleelline opetettua uusille työntekijöille hyvin yms.

Ja tuotekehityksen pitäisi pyöriä jatkuvasti hyvällä teholla. jos aletaan tuotekehitystä skaalata ylös vasta siinä vaiheesa kun kilpailjan tuote on markkinoilla, ollaan 4-5 vuotta myöhässä.


Sellainen huomio myös, että Intel on myös ostanut Alteran, sekä touhunnut radiomodeemien kanssa (luovuttiinkos näistä/myytiinkös nämä lopulta pois?). Intelillä on paljon sellaista toimintaa, joka ei liity PC-prossubisnekseen.
 
Olihan siellä jotain. 5 nm Zen 4 tulee 2022, kuten myös RDNA 3 (ei eritelty prosessia). Isokakku-Zenistä ei tosin ollut mainintaa. CDNA2:n tilanne alkaa edetä ja kysyntä kasvaa. Bisnesten osalta clienttipuolen odotetaan junnaavan H1->H2 paikoillaan, mutta enterprise ja semicustonin odotetaan jatkavan kovaa kasvua.
No jotain, mutta verrattuna Inteliin, niin ulosanti oli vähäistä. Tosin sijoittajille on tuntunut kelpaavan. Ennen osaria oli alle 92 taalassa, nyt hetki sitten kurssi oli yli 100$. En kyllä itse ymmärrä miksi tuo kurssi on nousussa :rolleyes:
 
statista.png

Mulla oli itselläkin sellainen vahva tunne Sandy Bridgen jälkeen, kuin työpöytäprosujen kehitys olisi vuosiksi lähes pysähtynyt.

Intelin tuotekehitysmenot kasvoivat kumminkin samaan aikaan kovasti. Ryzeneiden tulo markkinoille 2017 ei puolestaan näkynyt tutkimusmenoissa oikein mitenkään.

Mitä kehitysrahalla sai ja mihin se tarkkaan ottaen käytettiin, on tietysti toinen juttu. Voi kysyä, tapahtuiko organisaatiossa "laitostumista" tai byrokratian kasvua ja siihen ei saa luultavasti koskaan kunnollista vastausta.
Tossa taitaa olla kaikki R&D menot, eli myös 2010 alkaneet Tizen hommat ja kaikkea muuta eikä vain mikropiirien prosessin kehitys ja prosessorien arkkitehtuurien suunnittelua. Ja tietysti tuo 10nm prosessi rupesi varmaan syömään vuosivuodelta rahaa enemmän ja enemmän.
 
Kun kilpailu puuttuu niin kehitys ja innovaatiot lopahtaa ja aloitetaan lypsäminen.
Ryzeneiden tulo markkinoille 2017 ei puolestaan näkynyt tutkimusmenoissa oikein mitenkään.
Miten sen pitäisi näkyä?

Ei välttämättä pitäisikään, mutta laitoin kuvan, jotta se voitiin todeta. Tarkemmalla seulalla katsottuna jotain varmaan näkyisi.

Yllä oleva kommenttini vastasi lainaamaani viestiin, eli kilpailun "uusi alku" (Ryzen 2017) ei kasvattanut Intelin kehitysbudjettia (kokonaispottia).

Haswell paransi kyllä selvästi Sandy Bridgestä/Ivy Bridgestä.

Haswell kellottui vähän huonommin kuin Ivy ja Sandy, jolloin kellottaja-pc-pelaajan kannalta tuntui olevan melko sama, mitä näistä käyttää.

Noihin aikoihin fps-minimejä ei osattu mitata persentiileillä, kuten nykyjään. Ne olisi olleet Haswellilla selvästi paremmat.
 
No jotain, mutta verrattuna Inteliin, niin ulosanti oli vähäistä. Tosin sijoittajille on tuntunut kelpaavan. Ennen osaria oli alle 92 taalassa, nyt hetki sitten kurssi oli yli 100$. En kyllä itse ymmärrä miksi tuo kurssi on nousussa :rolleyes:

Eihän tästä ole niin kovin pitkää aikaa kun AMD:llä alkoi mennä paremmin ja rapsat oli hyviä ja kurssi otti aina sen jälkeen osumaa hetkellisesti. Kyllähän tuo nousu nyt kertoo siitä että vihdoinkin on se luottamus syntynyt että tämä AMD:n nousu ei ole vain hetkellinen vaan pidempi.
Vastaavasti sinisessä leirissä päällikkö polkee jalkaa kuin pikkulapsi ihmeissään kun ilmottivat kaikenlaisista prosessin uudelleen nimeämisistä ja uudesta roadmapista ja silti kurssi laskee. Itse en yhtään ihmettele että laskee kun niitä lupauksia on ollut ja niitä ei ole pystytty pitämään niin luottamus on mennyt. Se tarttee taas ansaita takaisin.
 
No jotain, mutta verrattuna Inteliin, niin ulosanti oli vähäistä. Tosin sijoittajille on tuntunut kelpaavan. Ennen osaria oli alle 92 taalassa, nyt hetki sitten kurssi oli yli 100$. En kyllä itse ymmärrä miksi tuo kurssi on nousussa :rolleyes:
AMD nosti ohjeistusta taas jälleen kerran. Lisäksi Xilinxin tulos oli vahva (osari oli seuraavana päivänä) joka sekin vaikuttaa AMDn kurssiin, nuo kurssit kun ovat lokakuun ostotarjouksesta asti kulkeneet käsi kädessä.

Tulos nousee tasaista tahtia hyvien tuotteiden vanavedessä. Pitää muistaa että AMD kurssi oli pitkään polkenut paikallaan tuon Xilinx oston ilmoituksen jälkeen vaikka osarit ovat olleet vakuuttavia kerta toisensa jälkeen. Mielestäni tämä nousu oli vain ajan kysymys.
 
Toihan olisi vähän sama juttu mitä tehtiin 45nm:n core2 prossujen kanssa, aikana jolloin Intel alkoi pyyhkimään AMD:llä lattiaa.

Otetaas vähän lähempää verrokki, eli sama mitä tehtiin Broadwellin kanssa. Kysehän oli tuotanto-ongelmista, eli tuote ei toiminut niin hyvin että sitä olisi voitu käyttää mobiilipuolella vaikka se oli sinne suunniteltu. Alderlakella lienee tasan sama ongelma käsillä, tuote on periaatteessa mobiiliprosessoriksi tarkoitettu mutta ensimmäiseksi tuodaan työpöytäpuolelle tuote joka rikkoo kaikki aikaisemmat tehonkulutusennätykset ollakseen kilpailukykyinen...... Eli olen kanssasi päinvastaista mieltä, julkistaminen näin on mieluummin huono kuin hyvä merkki.
 
Otetaas vähän lähempää verrokki, eli sama mitä tehtiin Broadwellin kanssa. Kysehän oli tuotanto-ongelmista, eli tuote ei toiminut niin hyvin että sitä olisi voitu käyttää mobiilipuolella vaikka se oli sinne suunniteltu. Alderlakella lienee tasan sama ongelma käsillä, tuote on periaatteessa mobiiliprosessoriksi tarkoitettu mutta ensimmäiseksi tuodaan työpöytäpuolelle tuote joka rikkoo kaikki aikaisemmat tehonkulutusennätykset ollakseen kilpailukykyinen...... Eli olen kanssasi päinvastaista mieltä, julkistaminen näin on mieluummin huono kuin hyvä merkki.
Kyllähän Broadwell tuli mobiilipuolelle, mutta desktop puolelle ei kunnolla tullut lukuunottamatta kuin pari Iris Pro mallia ja Broadwell-E myöhemmin.
 
AMD nosti ohjeistusta taas jälleen kerran. Lisäksi Xilinxin tulos oli vahva (osari oli seuraavana päivänä) joka sekin vaikuttaa AMDn kurssiin, nuo kurssit kun ovat lokakuun ostotarjouksesta asti kulkeneet käsi kädessä.
No tuo Xilinx selittääkin jo kurssia...Hassua että kummankin firman kurssi nousee.
Alderlakella lienee tasan sama ongelma käsillä, tuote on periaatteessa mobiiliprosessoriksi tarkoitettu mutta ensimmäiseksi tuodaan työpöytäpuolelle tuote joka rikkoo kaikki aikaisemmat tehonkulutusennätykset ollakseen kilpailukykyinen...... Eli olen kanssasi päinvastaista mieltä, julkistaminen näin on mieluummin huono kuin hyvä merkki.
No mitäs tuotetta Intel sitten on tuonne desktop puolelle suunnitellut?

Ja mitä viimeaikoina on näkynyt, niin kyllä ne korkeat kellot huolimatta tehonkulutuksesta on se hankala juttu. Siitähän on jo todisteet että Intelin 10nm prosessi soveltuu mobiilipiireihin. Joten jäljelle jää sitten että Alder Laken arkkitehtuuri ei sovi mobiilipuolelle. Ei kyllä tämäkään vaihtoehto tunnu uskottavalta.

Kyllä toi itselle edelleen näyttää siltä että tulossa on tuote josta pyydetään priima hintaa (jälleen kerran).
 
Joo ei hyvältä signaalilta vaikuta tuo tsmc puoleen kääntyminen. Onko tämä "yksittäistapaus" vai strategian muutos, jäänee nähtäväksi.
Toisaalta kun miettii niin tsmc 3nm käyttäminen saattaa olla ihan ok peliliike kilpailutilanne huomioon ottaen. Tämä veisi nimittäin AMDltä sen isoimman tämänhetkisen kilpailuedun inteliä vastaan. Toki Intel joutuu rahaa latomaan tiskiin, mutta en ihmettelisi jos Amd ja muidenkin taksat tmscllä nousee kasvaneeseen kysyntään vedoten. Vaikka Intel ei koskaan laajamittaisesti tsmctä hyödyntäisikään, tämä voisi toimia näpäytyksenä kilpailijoiden katteita kohtaan.
 
Intelillä lienee reippaanpuoleisesti rahaa kassassa ja ties missä varastoissa, mutta mitenkähän mahtavat selvitä uusien tehtaiden rakentamisesta (ja vanhojen tehtaiden päivittämisestä) uuteen sukupolveen?
Intel on suunnittelemassa uutta jättitehdasta, johon tulee 6-8 kappaletta tuotantonoodia. Kun yhden tällaisen noodin rakentaminen maksaa 10-15 Miljardia dollaria, tulee uuden jättitehtaan rakentaminen kasamaan arvion mukaan 60-120 Miljardia dollaria.

We are looking broadly across the U.S.. This would be a very large site, so six to eight fab modules, and at each of those fab modules, between 10- and $15 billion. It's a project over the next decade on the order of $100 billion of capital, 10,000 direct jobs. 100,000 jobs are created as a result of those 10,000, by our experience. So, essentially, we want to build a little city."

Ei passaa intelin tällaisilla kustannukseilla tehdä enää uusia 10nm fiaskoja. Kaatuu vielä koko firma. Tulevaisuudessa kun vanhoja tehtaitakin joudutaan päivittämään.

Ei ihme, että Intel haluaa ulkoistaa koko piirituotantopuolen. Tuollaisilla kustannuksilla ja riskeillä voisi olla ikävä vaikutus Intelin osakekurssiin.
Eikä myös ihme, että Intel kulkee hattu kourassa kerjäämässä tukimiljardeja EU:lta ja Yhdysvalloilta.

 
Intelillä lienee reippaanpuoleisesti rahaa kassassa ja ties missä varastoissa, mutta mitenkähän mahtavat selvitä uusien tehtaiden rakentamisesta (ja vanhojen tehtaiden päivittämisestä) uuteen sukupolveen?
Intel on suunnittelemassa uutta jättitehdasta, johon tulee 6-8 kappaletta tuotantonoodia. Kun yhden tällaisen noodin rakentaminen maksaa 10-15 Miljardia dollaria, tulee uuden jättitehtaan rakentaminen kasamaan arvion mukaan 60-120 Miljardia dollaria.

Intelin tulot vuonna 2020 oli 77 miljardia dollaria, ja valmistukseen käytettiin rahaa 34 miljardia dollaria.

Ja tuotekehityskustannusten jälkeen voittoa oli vielä nettona melkein 24 miljardia.

Eli siis, tuo summa tarkoittaa vain 2-4 vuoden intelin valmistusbudjettia, tai 2.5-5 vuoden voittoa. Ei mikään ongelma projektille jossa puhutaan paljon suuremmasta aikaskaalasta

We are looking broadly across the U.S.. This would be a very large site, so six to eight fab modules, and at each of those fab modules, between 10- and $15 billion. It's a project over the next decade on the order of $100 billion of capital, 10,000 direct jobs. 100,000 jobs are created as a result of those 10,000, by our experience. So, essentially, we want to build a little city."

Ei passaa intelin tällaisilla kustannukseilla tehdä enää uusia 10nm fiaskoja. Kaatuu vielä koko firma. Tulevaisuudessa kun vanhoja tehtaitakin joudutaan päivittämään.

Höpöhöpö.

Intel on viime aikoina tehnyt historiansa parasta tulosta "10nm fiascosta" huolimatta.

Ei ihme, että Intel haluaa ulkoistaa koko piirituotantopuolen. Tuollaisilla kustannuksilla ja riskeillä voisi olla ikävä vaikutus Intelin osakekurssiin.
Eikä myös ihme, että Intel kulkee hattu kourassa kerjäämässä tukimiljardeja EU:lta ja Yhdysvalloilta.


Höpöhöpö.

Ei Intel halua ulkostaa koko piirituotannon, vaan Intel vaan on aukaissut mahdollisuuden että joitain piirejä voidaan tarpeen tullen valmistaa muiden tehtaassa.

Päin vastoin, Intel on vasta aivan viime vuosina alkanut toimimaan foundry-valmistajana kolmansille osapuolille.

Ja intel tosiaan on juuri käytännössä lisensoinut IBMltä uuden valmistustekniikan joka tullaan ottamaan käyttöön parin vuoden päästä, nimellä "20A". IBMhän myi omat tehtaansa GF:lle mutta jätti kuitenkin oman tutkimusporukkansa jäljelle.
 
Ei ihme, että Intel haluaa ulkoistaa koko piirituotantopuolen. Tuollaisilla kustannuksilla ja riskeillä voisi olla ikävä vaikutus Intelin osakekurssiin.
Intel ei ole sanonut mitään tuollaista. Intel ulkoistaa osan piirituotannosta samalla kun se panostaa entistä enemmän omaan tuotantoon, ja kaiken päälle alkaa kaupata sitä ulkopuolisille tahoille.

Höpöhöpö.

Intel on viime aikoina tehnyt historiansa parasta tulosta "10nm fiascosta" huolimatta.
Höpöhöpö. Historiallisen kovasta kysynnästä huolimatta Intelin EPS junnaa paikoillaan, marginit tippuvat ja data center group ottaa jatkuvasti turpiin samalla, kun kilpailija on huomattavasti kasvattanut liikevoittoaan ja -vaihtoaan. Tuurilla saaduksi torjuntavoitoksi tuota voisi kuvailla.
 

Höpöhöpö vaan itsellesi, kaikki mitä sanoin, piti täysin paikkaansa: 2020 tulos oli Intelin historian paras tulos, tämä on kiistämätön fakta.

Ja vuodet 2018-2020 on olleet intelin historian parhaat kolme peräkkäistä vuotta sekä liikevaihtoa että voittoa miteten.

Historiallisen kovasta kysynnästä huolimatta Intelin EPS junnaa paikoillaan, marginit tippuvat

"10nm" tuotteiden piti alunperinolla markkinoilla joskus n. 2017 ja tuottaa huomattavasti tuloja jo joskus 2018.

Eli siis vuodet 2018-2021 on kärsitty tuon prosessin ongelmista. 2017 (eli ennen näitä ongelmia) liikevaihto oli n. 63 miljardia, voitto n. 18 miljardia

2018 liikevaihto kasvoi n. 71 miljardiin ja voitto 23 miljardiin, ongelmista huolimatta
2019 liikevaihto kasvoi n. 72 miljardiin ja voitto pysyi melko samoissa lukemissa 22.5 miljardissa, ongelmista huolimatta. (eli siis, yksi vuosi kolmesta junnattiin piakallaan).
2020 liikevaihto kasvoi n. 78 miljardiin ja voitto n. 24 miljardiin, ongelmista huolimatta.

Eli siis, tuon valmistusprosessin ongelmien aikana intelin liikevaihto on kasvanut 22% ja liikevoitto n. 33%.

ja data center group ottaa jatkuvasti turpiin samalla, kun kilpailija on huomattavasti kasvattanut liikevoittoaan ja -vaihtoaan. Tuurilla saaduksi torjuntavoitoksi tuota voisi kuvailla.

Todella typerää marjanpoimintaa poimia että yksittäisillä osastoilla menee huonommin kun toisilla osastoilla menee sitten vielä sitä enemmnän kovempaa, kun kokonaisuus on oikein reippasti plussalla.

Ja tässä ei nyt keskusteltu Intelin kilpailijoiden tilanteesta vaain intelin taloudellisesta tilanteesta.
 
Höpöhöpö vaan itsellesi, kaikki mitä sanoin, piti täysin paikkaansa: 2020 tulos oli Intelin historian paras tulos, tämä on kiistämätön fakta.

Ja vuodet 2018-2020 on olleet intelin historian parhaat kolme peräkkäistä vuotta sekä liikevaihtoa että voittoa miteten.



"10nm" tuotteiden piti alunperinolla markkinoilla joskus n. 2017 ja tuottaa huomattavasti tuloja jo joskus 2018.

Eli siis vuodet 2018-2021 on kärsitty tuon prosessin ongelmista. 2017 (eli ennen näitä ongelmia) liikevaihto oli n. 63 miljardia, voitto n. 18 miljardia

2018 liikevaihto kasvoi n. 71 miljardiin ja voitto 23 miljardiin, ongelmista huolimatta
2019 liikevaihto kasvoi n. 72 miljardiin ja voitto pysyi melko samoissa lukemissa 22.5 miljardissa, ongelmista huolimatta. (eli siis, yksi vuosi kolmesta junnattiin piakallaan).
2020 liikevaihto kasvoi n. 78 miljardiin ja voitto n. 24 miljardiin, ongelmista huolimatta.
Intelin tuorein vuosikatsaus: Intel Reports Fourth-Quarter and Full-Year 2020 Financial Results

2020 liikevoittoa tuli 20,9 miljardia, edellisenä vuotena 0,1 miljardia enemmän. Liikevaihto toki on kasvanut ennätykseen, mutta vastaavasti margin on samalla tippunut suuremman hintakilpailun seurauksena. Rahaa riittää tällä hetkellä, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla heikompi, jos prosessiongelmista ei päästä eroon ja laahataan yhä kilpailijoiden perässä. Pointti on siinä, että simppeli "Intel on tehnyt historiansa parasta tulosta" antaa värittyneen ja harhaanjohtavan kuvan tilanteesta, vaikka se jotakuinkin totta itsessään onkin.

Todella typerää marjanpoimintaa poimia että yksittäisillä osastoilla menee huonommin kun toisilla osastoilla menee sitten vielä sitä enemmnän kovempaa, kun kokonaisuus on oikein reippasti plussalla.
Ei ole, koska kyseessä on vivulla marginiin vaikuttava Intelin 2. suurin osasto.

Ja tässä ei nyt keskusteltu Intelin kilpailijoiden tilanteesta vaain intelin taloudellisesta tilanteesta.
Intel ei operoi tyhjiössä. Kilpailijoiden tilanteesta voi päätellä paljon markkinoiden yleistilanteesta ja siitä, että miten hyvin Intel on todellisuudessa kyseisillä markkinoilla pärjännyt. Mitä sitten tapahtuu, jos yleiskysyntä normalisoituu matalammalle tasolle tämän kysyntäpiikin jälkeen? Siinä voi kadota Intelin suurimman vahvuuden eli valmistuskapasiteetin tuoma etu.
 
Alder-lake ja Golden cove julkistettu - Golden Cove on yhtä suuri hyppäys kuin Skylake - Sunny Cove. Eli jos jotain oleellista eivät ole saaneet muutettua niin tehonkulutuskin nousee Willow-Coveen verraten siinä missä Rocketlake Cometlakeen. AVX-512 on myös ainakin Anandtechin mukaan nuketettu kokonaan pois kuluttajaversioista.

Tästä muuten on Intelin prosessorisuunnittelufilosofia outo, AMD:n Papermaster Zen3:a esitellessään kertoi että IPC:tä kyllä saadaan helposti lisää lisäämällä prosessorin puskureiden kokoa ja porttien määrää mutta se johtaa väistämättä paskaan energiatehokkuuteen prosessin pysyessä samana. Intel taas ei näytä em. filosofiasta välittävän mitään vaan Golden Covessa on nyt taas suurennettu kaikkea välittämättä seurauksista tehonkulutukseen.
 
AVX-512 on myös ainakin Anandtechin mukaan nuketettu kokonaan pois kuluttajaversioista.
Tää kanssa kyllä outoa. Palvelin prossuissa tuo sitten löytyy ja myös noista työpöytäprossuista, mutta se tuki siis merkattu desktop ja mobiili puolella pois. Mutuilen että pelikäytössä ei mitään hyötyä, mutta olisi vienyt työpöydällä mahdollisesti niin paljon sähkötehoa että ytimien kellot olisivat jääneet mataliksi. Nyt saadaan käskyt disabloimalla varmistettua että tehonkulutus pysyy tietyissä raameissa ja kelloja ylös ja pelimarkit korkeiksi.
 
Syy löytyy siitä, ettei Gracemontista löydy tukea AVX-512:lle. Itse Colden Covessa on ko. yksikkö, joka on vain kytketty pois käytöstä Alder Lakessa. Serveritoteutuksissa yksikkö on päällä. Mielenkiintoista nähdä löytyykö Gracemontin seuraajasta sitten AVX-512. Toki tarkoittaa, että softatukea kuluttajapuolelle on aika turhaa odottaa, kun tukea on laajemmalti vain Rocket Lakeissa.
 
Syy löytyy siitä, ettei Gracemontista löydy tukea AVX-512:lle. Itse Colden Covessa on ko. yksikkö, joka on vain kytketty pois käytöstä Alder Lakessa. Serveritoteutuksissa yksikkö on päällä. Mielenkiintoista nähdä löytyykö Gracemontin seuraajasta sitten AVX-512. Toki tarkoittaa, että softatukea kuluttajapuolelle on aika turhaa odottaa, kun tukea on laajemmalti vain Rocket Lakeissa.

Mutta aikaisempi oletus oli että AVX-512 saadaan päälle disabloimalla Gracemontit, nyt saadun tiedon perusteella AVX-512:sta ei saa Alderlakessa päälle mitenkään.
 
Intel Sapphire Rapids -arkkitehtuuri vs AMD 'glued together' Zen1 EPYC (Naples) -arkkitehtuuri.
Aivan kuin jotakin yhteistä olisi näissä...

1629458051477.png
1629458669770.png

edit. TPU:llakin huomattu
 
Viimeksi muokattu:
Kaksi aika oleellista eroa:

1) EMIB mahdollistaa aika paljon suuremman kaistan ja pienemmän sähkönkulutuksen piilastujen väliselle linkille.

2) Se piilastu on oikeasti serverikäyttöön suunniteltu eikä sama kuin yhden piilastun työpöytämalleissa.
 
Kaksi aika oleellista eroa:

1) EMIB mahdollistaa aika paljon suuremman kaistan ja pienemmän sähkönkulutuksen piilastujen väliselle linkille.

2) Se piilastu on oikeasti serverikäyttöön suunniteltu eikä sama kuin yhden piilastun työpöytämalleissa.
Saat kyllä paremmin perustella, miksi Zen 1 / EPYC ei ole suunniteltu serverikäyttöön.
1) EMIB -> ei olisi ollut mitään teknistä rajoitetta toteuttaa Zen1:stä EMIB-pohjaisesti. AMD:n käyttämä ratkaisu on vain halvempi ja helpompi, eikä se näytä Zen2/Zen3 -pohjaisissa ratkaisuissakaan jäävän Intelin ratkaisuja hitaammaksi (ai niin, Sapphire Rapids ei ole vielä markkinoilla...)

2) Käsittääkseni ZEN -arkkitehtuuri suunniteltiin nimen omaan serverikäyttöön mutta niin, että sitä voitiin käyttää kaikissa segmenteissä pienestä embedded-ratkaisusta työpöytä/HEDT -ratkaisuihin ja edelleen servereihin.
Tästä voidaan toki olla eri mieltäkin, mutta tulivatko esimerkiksi nämä alla olevat ominaisuudet jotenkin 'vahingossa' mukaan (vai disabloitiinkohan ne vain työpöytäsiruista pois)?
- 2P -tuki
- 8-kanavainen DDR4 / ECC/ 4TB muistituki
- AES, SHA, SME, AMD-V, AMD-Vi ym.
- Dedikoitu hardispohjainen tietoturvapiiri
- Toimii serverialustoilla ilman erillistä piirisarjaa
- 128x PCIe v3 -kanavaa mm. verkkokorttien, NVMe-levyjen, GPU/laskentakorttien yms. käyttöön (Intel ei vieläkään tarjoa näin paljon PCIe-kanavia missään prosessorissa)
- ym.

edit. Mutta myönnän olevani väärässä. Tämän foorumin historian mukaan kaikki sinun kanssasi eri mieltä olevat ovat aina olleet väärässä.
;)
 
Saat kyllä paremmin perustella, miksi Zen 1 / EPYC ei ole suunniteltu serverikäyttöön.

Puhuin zeppelin-piilastusta. En zen-mikroarkkitehtuurista tai epyc-paketista.

Ja kyllä se on suunniteltu MYÖS server-käyttöön mutta kun saman piilastun pitää soveltua myös työpöydälle niin selviä kompromisseja on jouduttu tekemään piilastun korkean tason arkkitehtuurissa.

1) EMIB -> ei olisi ollut mitään teknistä rajoitetta toteuttaa Zen1:stä EMIB-pohjaisesti.

Jaa että AMD olisi tilannut Intelin paketoimaan piirinsä? :facepalm:

AMDllä kun ei ollut hallussaan EMIBiä eikä mitään sen kaltaista tekniikkaa 2017-2020. Nyt vastaavia on pikkuhiljaa tulossa.

AMD:n käyttämä ratkaisu on vain halvempi ja helpompi, eikä se näytä Zen2/Zen3 -pohjaisissa ratkaisuissakaan jäävän Intelin ratkaisuja hitaammaksi (ai niin, Sapphire Rapids ei ole vielä markkinoilla...)

Se oli tekniikka, joka AMDllä oli olemassa.

Ja Zen2 ja Zen3n korkean tason järjestelmäarkkitehtuuri on aivan erilainen. Ne eivät ole NUMA. EI sotketa nyt niitä tähän mukaan.

2) Käsittääkseni ZEN -arkkitehtuuri suunniteltiin nimen omaan serverikäyttöön mutta niin, että sitä voitiin käyttää kaikissa segmenteissä pienestä embedded-ratkaisusta työpöytä/HEDT -ratkaisuihin ja edelleen servereihin.

Sotket nyt ihan täysin piilastun ja ytimen mikroarkkitehtuurin keskenään.

Nyt puhuttiin piilastuista, ei mikroarkkitehtuureista.

Zeppelin-piilastua käytettiin sekä palvelimissa että yhden piilastun versioina työpöydällä, ja siitä piti tehdä kompromissi molempien vaatimusten välille.

Sapphire rapds-piilastu menee ainoastaan palvelimiin (ja ehkä tehotyöasemiin), monen piilastun konfiguraatioihin.

Tästä voidaan toki olla eri mieltäkin, mutta tulivatko esimerkiksi nämä alla olevat ominaisuudet jotenkin 'vahingossa' mukaan (vai disabloitiinkohan ne vain työpöytäsiruista pois)?
- 2P -tuki

Oli riippakivenä joka ikisessä työpöytäpiirissä, lisäämässä piirin kokoa.

- 8-kanavainen DDR4 / ECC/ 4TB muistituki

:facepalm:

Kullakin piilastulla oli vain kaksi muistikanavaa.

NUMA-konfiguraatiossa kahdeksalla piilastulla toki päästiin 16 kanavaan, mutta piilastujen välinen kaista rajoitti tätä että yksi piilastu ei pystynyt saamaan kuin murto-osan tästä käyttöönsä

Jotta saatiin oikeasti paljon kaistaa hyötykäyttöön, softan ja käyttiksen piti olla NUMA-optimoitu.

- AES, SHA, SME, AMD-V, AMD-Vi ym.

Ensinnäkin, nämä on YTIMEN mikroarkkitehtuurin eikä piilastun ominaisuuksia.

Kaikki mitä tänne io-tech-BBSäänkin kirjoitat kryptataan sen siirtämistä varten. Typerää kuvitella, että kryptaaminen olisi jotain server-only-kamaa.

- Dedikoitu hardispohjainen tietoturvapiiri

Miten nyt määrittelet "piirin"?. Ei ollut mitään yhtä erillistä piiriä. Oli IP-lohko 4-8 kertaan.

- Toimii serverialustoilla ilman erillistä piirisarjaa

... kun siellä on tietyt asiat ihan turhaan 4-8 kertaan vaikka niitä käytetään vaan kertalleen, yhden piilastun IP-lohko tekee työn ja 3-7llä se idlaa.

Tämä nimenomaan on sitä epäoptimaalisuutta.

- 128x PCIe v3 -kanavaa mm. verkkokorttien, NVMe-levyjen, GPU/laskentakorttien yms. käyttöön

... Hajautettuna eri piilastujen välille, ja piilastujen välinen kommunikaatio muodostuu pullonkaulaksi jos yritetään rinnakkain siirtää väärästä muistista siirtää dataa väärään piilastuun kytketylle IO-laitteelle muutamaan kertaan rinnakkain.
 
Viimeksi muokattu:
Ja sitten kerron tosielämän stoorin Intelin toiminnasta rautavalmistajia kohtaan. Intel kieltäytyy toimittamasta omaa verkkokorttiaan emoihin joissa on AMD:n prosessori. HP on tällaisessa jamassa ja epäilen vahvasti että muutkin valmistajat ovat. EN avaa tätä tämän enempää.
 
Ja sitten kerron tosielämän stoorin Intelin toiminnasta rautavalmistajia kohtaan. Intel kieltäytyy toimittamasta omaa verkkokorttiaan emoihin joissa on AMD:n prosessori. HP on tällaisessa jamassa ja epäilen vahvasti että muutkin valmistajat ovat. EN avaa tätä tämän enempää.
Miten intel tähän voi vaikuttaa? Eikös hp osta pelkästään piirejä, jotka juotetaan jossain emolle? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
 
Miten intel tähän voi vaikuttaa? Eikös hp osta pelkästään piirejä, jotka juotetaan jossain emolle? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
Intel voi päättää myyvänsä esim. pelkkiä bundleja joissa on prossu ja wifikortti. Tällöin HP:n mahdollisuudet laittaa intelin wifikortti AMD kokoonpanoon on heikot, ellei Intel kokoonpanoja tehdä merkittäviä määriä ilman wifiä.

Monia muitakin mahdollisia toimintatapoja on, joilla tuo voidaan käytännössä toteuttaa.

edit: ja intelillä on pitkät perinteet yllä olevasta sekoilusta.
 
Viimeksi muokattu:
Miten intel tähän voi vaikuttaa? Eikös hp osta pelkästään piirejä, jotka juotetaan jossain emolle? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
Eihän siinä tarvitse kuin Intelin mainita, että se voi vaikuttaa negatiivisesti tuleviin bulkkialennuksiin. Siinä puhutaan isoista rahoista
 
Eihän siinä tarvitse kuin Intelin mainita, että se voi vaikuttaa negatiivisesti tuleviin bulkkialennuksiin. Siinä puhutaan isoista rahoista
Eikös tämä ole laitonta? Intel myy piirejä ja asiakas käyttää niitä mihin haluaa. Ei kai käyttökohteet voi vaikuttaa hinnoitteluun, ja jos vaikuttaa niin tämä on laitonta?
 
Eikös tämä ole laitonta? Intel myy piirejä ja asiakas käyttää niitä mihin haluaa. Ei kai käyttökohteet voi vaikuttaa hinnoitteluun, ja jos vaikuttaa niin tämä on laitonta?
Intelillä on tuostakin pitkät perinteet. Ja käyvät edelleen oikeutta siitä saatujen sakkojen mitätöimiseksi.
 
Intelillä on tuostakin pitkät perinteet. Ja käyvät edelleen oikeutta siitä saatujen sakkojen mitätöimiseksi.
Tämä on toki totta, mutta luulisi intelin tässä vaiheessa ymmärtäneen pysyä lain rajojen sisällä, jos harrastaa vilunkia. Tuo sun bundle-esimerkki kuulostaa lailliselta vilungilta.
 
Tämä on toki totta, mutta luulisi intelin tässä vaiheessa ymmärtäneen pysyä lain rajojen sisällä, jos harrastaa vilunkia. Tuo sun bundle-esimerkki kuulostaa lailliselta vilungilta.
Riippuu ihan rangaistuksesta. Jos saat miljardin sakot ja tempulla kahden miljardin tuoton, niin se kannattaa silti. Luvut vedetty ihan hihasta
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 434
Viestejä
4 512 104
Jäsenet
74 368
Uusin jäsen
ElZurjuZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom