Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Keskustellaanko täällä nyt siitä että tuleeko Resizable BAR
tuki myös Intelin/Nvidian romuille?
Vai onko joku syy miksi joku ei haluaisi sitä tukea myös Intel ja Nvidian romuille?
Ei tuosta ainakaan haittaa olisi tiemmä.
 
Keskustellaanko täällä nyt siitä että tuleeko Resizable BAR
tuki myös Intelin/Nvidian romuille?
Vai onko joku syy miksi joku ei haluaisi sitä tukea myös Intel ja Nvidian romuille?
Ei tuosta ainakaan haittaa olisi tiemmä.
Ei vaan ylipäätään siitä mitä sen tukemiseksi vaaditaan ja tukevatko kaikki emolevyt vai ei merkkiin katsomatta.
 
@Kaotik ipadin historiasta

You just need a platform with enough MMIO space. On older systems this is enabled via sbios options with names like ">4GB MMIO".

Sitä en todellakaan jaksa kaivaa että missä tuo kirjoittaja paljastui tai tiedettiin amd:n työntekijäksi.
 
Onko ylipäätään mitään järkeä jäädä odottelemaan 5900X jos Inteliä saa kaupasta nyt ja satasen halvemmalla?
 
Onko ylipäätään mitään järkeä jäädä odottelemaan 5900X jos Inteliä saa kaupasta nyt ja satasen halvemmalla?

"inteliä saa kaupasta" :facepalm:

Intelin prosessoreita on saanut kaupasta jo nelisenkymmentä vuotta, ja enemmän kuin satasen halvemmalla mitä nuo maksavat.

Mutta suorituskyvystä ja energiatehokkuudesta halutaan ehkä maksaa.

Inteliltä ei todellakaan saa mitään LÄHESKÄÄN 5900X:n tehoista satasta sitä halvemmalla. Pitää mennä johonkin 2066-kantaisiin, että saa samaa luokkaa olevaa monen säikeen suorituskykyä, ja silloin hinta nousee PALJON kalliimmaksi ja yhden säikeen suorituskyky on heikompi ja emotkin maksaa tuplat.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: jkm
Pelaat nyt oletuksella, että Above 4G Decoding on sama asia.
Siitä keskusteltiin muutamissa ketjuissa, kuten mainitsit, mutta oletko varma että kaikki tieto oli oikeaa?
Pienen googlepyrähdyksen perusteella Above 4G Decoding avaa "Large BAR" tuen, mikä liittyy toki samaan asiaan kuin "Resizable BAR", mutta varmaa tietoa sen puolesta tarkoittaako tuki Large BAR:lle tukea Resizable BAR:lle ei tuntunut löytyvän mistään.
Kirjoitin tästä jo pari viikkoa sitten tarkahkon yhteenvedon. Ohessa tämä vielä uudelleen hieman päivitettynä.

Palataan hetkeksi vielä tuohon Resizable BAR / SAM-kuvioon.

Luin hieman Linuxin kernel-kehitykseen liittyvää keskustelua tästä ominaisuudesta. Keskustelusta sain tällaisen ymmärryksen:

Koneen käynnistyessä BIOS määrittelee miten paljon muistia PCI Root Bridge saa käyttöönsä. Oletuksena tuo muistiavaruus rakennetaan siten, että myös 32-bittiset käyttöjärjestelmät toimivat - eli kaikki sullotaan 4 GiBin sisään.

Tuo "Above 4 GB Decoding = Enabled" tai vastaava BIOS-asetus saa aikaan sen, että PCI Root Bridgelle varataan varmasti riittävä muistiavaruus, jotta näitä PCI Express-korttien muistiavaruuksia (tuntee nimellä BAR) voidaan vääntää isommaksi. Above 4 GB Decoding ei vielä itsessään tee mitään sen eteen, että PCI Express-väylään kytketty laite todella käyttäisi suurempaa muistia. Mutta jos BIOS ei tätä varausta tee, ei käyttöjärjestelmä voi asialle enää mitään, sillä prosessorin pään PCI-asetuksiin ei enää pääse käyttöjärjestelmä kiinni myöhemmin.

"Above 4GB Decoding" on siis edellytys Resizable Barin käytölle, koska ilman tätä ei PCI Root Bridgellä ole tarvittavaa muistiavaruutta käytössään ja mahdolliset Resizable BAR-pyynnöt epäonnistuvat liian pienen käytössä olevan muistiavaruuden vuoksi.

Ilmeisesti datacenter-käyttöön tarkoitetut näytönohjaimet sekä Nvidialta että AMD:ltä ovat omassa vBIOSissaan osanneet pyytää jo boottivaiheessa koko VRAMin verran muistia käyttöönsä jo vuosia. Näin ei kuitenkaan ole normaaleissa pelikäyttöön tarkoitetuissa ohjaimissa, jotka pyytävät vBIOSissa boottauksen aikana perinteisen 256 MiB:n ikkunan VRAMiin. Mutta kun käytössä on "Resizable BAR", voidaan BARin kokoa jälkikäteen muuttaa isommaksi, edellyttäen, että em. PCI Root Bridgen riittävä muistiallokaatio on tehty.

Käyttöjärjestelmätuki:

Linux
Linuxissa on ollut Resizable BAR-ominaisuus kernelistä 4.15 alkaen (loppuvuosi 2017). Työ alkoi vuonna 2015 (Christian König/AMD), mutta toimiva "Resizable BAR patch V9" tuli tuohon yllä mainittuun Linuxin versioon. Jos BIOS on varannut PCI Root Bridgelle riittävän suuren muistiavaruuden, voi näytönohjaimen ajuri pyytää kernelin tätä käyttöä varten AMD:n koodaaman funktion kautta BARin koon muutosta vastaamaan koko VRAMia. Ainakin AMD:n tuoreemmat ajurit osaavat tätä Linuxissa pyytää.

Eli jos BIOSista on kytketty "Above 4GB Decording" käyttöön ja näyttöajuri tukee tätä pyyntöä, osaa Linux suoraan käyttää Resizable BARia - AMD:n kanssa. Linuxin Resizable BAR-tuen on koodannut AMD tukemaan AMD-rautaa. En löytänyt mitään viitteitä siihen, että Intel olisi tehnyt saman omalle raudalleen.

Windows
Windowsissa on ollut tuki Resizable BAR-ominaisuudelle vuodesta 2015, eli ensimmäisestä Windows 10-versiosta alkaen WDDM 2.0-rajapinnasta eteenpäin.

Yhtä lailla Windows vaatii BIOSin "Above 4GB Decoding"-asetuksen päälle, muuten asialle ei voi mitään.

Nyt mennään vahvasti spekulaation puolelle, mutta ilmeisesti tavalliset näyttöajurit Nvidialla ja AMD:llä eivät ole tätä Resizable BAR-pyyntöä tehneet tähän mennessä. Ja nähtävästi datacenter-tuotteiden ajurit ovat sen tehneet. Eli AMD on nyt ensi kerran alkaen "AMD Radeon Software Driver 20.11.2"-versiosta alkaen koodannut myös resizable BAR-pyynnön omaan (ei-datacenter-tuotteen) näyttöajuriinsa.

Näkisin, ettei ole mitään teknistä estettä ettei tuo toiminne toimisi missä tahansa Intelin tai AMD:n emolevyssä, jossa vain tuo resizable BAR-tuki on BIOSissa. Rautatuki prosessoreissa noilla on ollut molemmilla jo vuosia. AMD:n osalta Resizable BAR on tuettu prosessorisukupolvesta "15h" eli Bulldozer / Piledriver / Steamroller / Excavator" eteenpäin.

Eli jos sinulla on vaikkapa jokin vanhempi Ryzen-emolevy "Above 4GB Decoding =Enabled"-asetuksella sekä AMD:n näyttöajuri versio 20.11.2 tai uudempi, pitäisi em. toiminne teknisesti toimia, jollei sitä ole tietoisesti AMD:n toimesta rajoitettu vain tiettyihin malleihin (eli Ryzen 5000-sarjaan ja RX 6000-sarjan näytönohjaimiin). Rajoituksen takana voi kaupallisten syiden lisäksi olla puutteellinen testaus; mikäli AMD sallii em. ominaisuuden ilman riittävää testausta eri kokoonpanoilla, voi tulla esille ikäviä yllätyksiä, jotka voisivat kääntyä AMD:n imagotappioksi. Eli välttämättä ei ole kyse pelkästään uusien laitteiden myyntiponnisteluista.

Em. asia päästään testaamaan kun 20.11.2-ajuriversio tulee ulos. Oletettavasti siinä on jo käyttöliittymässä jossain "SAM päälle/pois"-asetus, josta toiminnallisuuden päälläolon näkee.

PS. Oheisen artikkelin mukaan Resizable BARin käyttö vaatii myös sen, että BIOS on UEFI-moodissa ja CSM ei saa olla käytössä. CSM mahdollistaa tuen legacy-käyttöjärjestelmille, mikä samalla pakottaa yli 32-bittisen muistituen PCI Express Bridgeltä pois päältä (jolloin tietenkään Resizable BAR ei voi toimia):
 
Viimeksi muokattu:
Nyt mennään vahvasti spekulaation puolelle, mutta ilmeisesti tavalliset näyttöajurit Nvidialla ja AMD:llä eivät ole tätä Resizable BAR-pyyntöä tehneet tähän mennessä. Ja nähtävästi datacenter-tuotteiden ajurit ovat sen tehneet. Eli AMD on nyt ensi kerran alkaen "AMD Radeon Software Driver 20.11.2"-versiosta alkaen koodannut myös resizable BAR-pyynnön omaan (ei-datacenter-tuotteen) näyttöajuriinsa.
Datacenter-tuotteissa ei ole ollut tarvetta ylläpitää 32bit yhteensopivuutta niin BAR on voitu asettaa koko videomuistin kattavaksi heti kättelyssä jolloin RBAR:lle ei ole varsinaisesti käyttöä.
 
"inteliä saa kaupasta" :facepalm:

Intelin prosessoreita on saanut kaupasta jo nelisenkymmentä vuotta, ja enemmän kuin satasen halvemmalla mitä nuo maksavat.

Mutta suorituskyvystä ja energiatehokkuudesta halutaan ehkä maksaa.

Inteliltä ei todellakaan saa mitään LÄHESKÄÄN 5900X:n tehoista satasta sitä halvemmalla. Pitää mennä johonkin 2066-kantaisiin, että saa samaa luokkaa olevaa monen säikeen suorituskykyä, ja silloin hinta nousee PALJON kalliimmaksi ja yhden säikeen suorituskyky on heikompi ja emotkin maksaa tuplat.
Niin on saanut AMD:n prosessoreitakin kaupasta jo vuosikymmenien ajan, mutta ei 5900X tai 5950X.

Suorituskyvyssä on eroa vain jos softa osaa käyttää 12 tai useampaa ydintä sataprosenttisesti. Peleissä ero Intelin ja AMD:n välillä on testien mukaan muutama prosentti eli virhemarginaalin rajoissa. Energiatehokkuus voi olla ihan validi pointti, mutta ei varmaan ykkösprioriteetti kotikäyttäjille. Puhutaan kuitenkin aika pienistä eroista sähkölaskussa.

Siitä voidaan olla samaa mieltä että 2066-kantaiset eivät ole kovin hyviä diilejä.
 
Niin on saanut AMD:n prosessoreitakin kaupasta jo vuosikymmenien ajan, mutta ei 5900X tai 5950X.

Suorituskyvyssä on eroa vain jos softa osaa käyttää 12 tai useampaa ydintä sataprosenttisesti. Peleissä ero Intelin ja AMD:n välillä on testien mukaan muutama prosentti eli virhemarginaalin rajoissa. Energiatehokkuus voi olla ihan validi pointti, mutta ei varmaan ykkösprioriteetti kotikäyttäjille. Puhutaan kuitenkin aika pienistä eroista sähkölaskussa.

Siitä voidaan olla samaa mieltä että 2066-kantaiset eivät ole kovin hyviä diilejä.
Itse väittäisin että energiatehokkuus on kyllä monelle käyttäjälle suht korkealla prioriteeteissa. Energiatehokkuus kun samalla pienentää kustannuksia joita toimiva jäähdytys vaatii ja mahdollistaa sen että ilmallakin voidaan pysyä järkevissä melutasoissa
 
Datacenter-tuotteissa ei ole ollut tarvetta ylläpitää 32bit yhteensopivuutta niin BAR on voitu asettaa koko videomuistin kattavaksi heti kättelyssä jolloin RBAR:lle ei ole varsinaisesti käyttöä.
Kyllä se VBIOSinkin tekemä pyyntö muuttaa BARin kokoa on "Resizable BAR"-pyyntö sekin.
 
Energiatehokkuus voi olla ihan validi pointti, mutta ei varmaan ykkösprioriteetti kotikäyttäjille.
Väittäisin että on aika korkealla kuitenkin. Kaikilta ei kuitenkaan löydy koneesta sitä 1000 W virtalähdettä, joten prossu joka hörppää täydellä kuormalla paljon virtaa rajoittaa sitä mitä muita osia kokoonpanoon voi laittaa. Tietty tässä voi saivarrella, että melkein tonnin maksavaa prossua ostavalla on rahaa ostaa kunnollinen virtalähdekin, mutta varmaan ymmärrät pointin.
 
Kyllä se vaan niin on, että paras prossuostos pelikäyttöön oli hyvin kellottuva 9900k (5ghz) tai 9900ks. Emotkin oli vielä "halpoja" tuolloin. Näyttää että eipä nuo uudet ryzenitkään lyö 5 ghz 9900 prossua peleissä. 10700k taas on sama prossu käytännössä kun 9900k, tosin halvempi, mutta se emon hinta. 10900k käy niin kuumana kellottaessa, että vaatii custom loopin, eikä 10/20 prossua tarvi pelaamiseen vaan 8/16 riittää ja on joissain peleissä jopa se optimein. Ei ryzen 5000 sarjalaista oikeen kannata ostaa pelkkään pelaamiseen. Kyllä se intel on edelleen se pelikingi. Sitä ainakaan en ymmärrä, että jos omistaa intelin 9900 5ghz prossun niin miksi "päivittäisi" pelikäyttöön ryzen 5000 sarjalaisen.
 
Kyllä se vaan niin on, että paras prossuostos pelikäyttöön oli hyvin kellottuva 9900k (5ghz) tai 9900ks. Emotkin oli vielä "halpoja" tuolloin. Näyttää että eipä nuo uudet ryzenitkään lyö 5 ghz 9900 prossua peleissä. 10700k taas on sama prossu käytännössä kun 9900k, tosin halvempi, mutta se emon hinta. 10900k käy niin kuumana kellottaessa, että vaatii custom loopin, eikä 10/20 prossua tarvi pelaamiseen vaan 8/16 riittää ja on joissain peleissä jopa se optimein. Ei ryzen 5000 sarjalaista oikeen kannata ostaa pelkkään pelaamiseen. Kyllä se intel on edelleen se pelikingi. Sitä ainakaan en ymmärrä, että jos omistaa intelin 9900 5ghz prossun niin miksi "päivittäisi" pelikäyttöön ryzen 5000 sarjalaisen.
Laitahan lähdettä väitteellesi kun likimain kaikki tähänastiset testitulokset väittävät muuta.

Tuosta päivittämisen kannattavuudesta olen samaa mieltä.
 
Laitahan lähdettä väitteellesi kun likimain kaikki tähänastiset testitulokset väittävät muuta.

Tuosta päivittämisen kannattavuudesta olen samaa mieltä.

Esim tuossa testissä näkyy, että amd voittaa cpu testeissä, mutta pelaamisessa intel vie. Esim vakio 9900k vie kellotetun 5900x prossun jopa 4k. 9900ks taitaa myös olla täysin vakio, ei edes power limittejä pois. Kun 9900k/ks kaikki ytimet on rasituksessa koko ajan sen 5 ghz erot vielä kasvaa. 10900K on totta kai paras kellotettuna, mutta peruskäyttäjälle joka kuitenkin osaa kellottaa/ottaa power limitit pois 9900k/ks oli paras ostos pelaamiseen.
 

Esim tuossa testissä näkyy, että amd voittaa cpu testeissä, mutta pelaamisessa intel vie. Esim vakio 9900k vie kellotetun 5900x prossun jopa 4k. 9900ks taitaa myös olla täysin vakio, ei edes power limittejä pois. Kun 9900k/ks kaikki ytimet on rasituksessa koko ajan sen 5 ghz erot vielä kasvaa. 10900K on totta kai paras kellotettuna, mutta peruskäyttäjälle joka kuitenkin osaa kellottaa/ottaa power limitit pois 9900k/ks oli paras ostos pelaamiseen.
Linkkasit sitten sen ainoan testin, jonka jopa itse tekijä on jälkeenpäin kyseenalaistanut:


TL;DR:
After a lot of testing even I can confirm what other reviewers have reported during the Zen 3 launch: AMD has beaten Intel in gaming performance, but only in a best-case scenario, using fast memory and with the latest graphics architecture. That is of course a reasonable requirement. People building a new next-gen machine or upgrading to a new processor will probably buy a new graphics card, too. Memory speeds have been an open debate on Ryzen since 1st gen, so I'm hoping people are aware enough not to pair their new shiny Zen 3 CPU with a single-channel DDR4-2400 memory kit just because that's what fits their budget or they thought they found a good deal on memory.
 

Esim tuossa testissä näkyy, että amd voittaa cpu testeissä, mutta pelaamisessa intel vie. Esim vakio 9900k vie kellotetun 5900x prossun jopa 4k. 9900ks taitaa myös olla täysin vakio, ei edes power limittejä pois. Kun 9900k/ks kaikki ytimet on rasituksessa koko ajan sen 5 ghz erot vielä kasvaa. 10900K on totta kai paras kellotettuna, mutta peruskäyttäjälle joka kuitenkin osaa kellottaa/ottaa power limitit pois 9900k/ks oli paras ostos pelaamiseen.
TechPowerUp käytti paitsi hitaampia muisteja kuin muut, myös hitaampaa näytönohjainta.
Sama sivusto on myös vahvistanut jo toisessa artikkelissa, että kun käytetään suositeltuja suositeltuja muisteja ja tehokkaampaa näytönohjainta Zen 3 on nopein.
 
Kyllä se vaan niin on, että paras prossuostos pelikäyttöön oli hyvin kellottuva 9900k (5ghz) tai 9900ks. Emotkin oli vielä "halpoja" tuolloin. Näyttää että eipä nuo uudet ryzenitkään lyö 5 ghz 9900 prossua peleissä. 10700k taas on sama prossu käytännössä kun 9900k, tosin halvempi, mutta se emon hinta. 10900k käy niin kuumana kellottaessa, että vaatii custom loopin, eikä 10/20 prossua tarvi pelaamiseen vaan 8/16 riittää ja on joissain peleissä jopa se optimein. Ei ryzen 5000 sarjalaista oikeen kannata ostaa pelkkään pelaamiseen. Kyllä se intel on edelleen se pelikingi. Sitä ainakaan en ymmärrä, että jos omistaa intelin 9900 5ghz prossun niin miksi "päivittäisi" pelikäyttöön ryzen 5000 sarjalaisen.
Itse sanoisin että 8700K oli paras ostos. Se maksoi muistaakseni sen 400€ ja emolevyt olivat halpoja kun taas 9900K nousi sinne 500€ luokkaan. 6/12-prossu on yhä todella hyvä peleissä ja on kestänyt jo monta vuotta jos sellaisen osti heti alkuun. 9900K on sitten minun mielestäni se toiseksi paras. 9th gen oli vähän huono muiden prossujen osalta sen takia, että 9900K oli ainoa, jossa oli HT. Muut ilman HT:ta ovat enemmän tai vähemmän paskaa. (8th gen taisi olla myös sama homma..)

Nyt tilanne on mielenkiintoinen, kun molemmissa leireissä tasavahvaa rautaa peleihin ja likimain samoihin hintoihin. Hinnat molemmilla melko korkeat menneisiin vuosiin verrattuna eli lippulaivoista saa jo oikeasti maksaa käden ja jalan ja samaan aikaan emolevyjen hinnat ovat nousseet.
 
Käsitin että serverivehkeet(esim Xeon Phi vuodelta 2012-13 pcie 2.0) käytti suoraan 64bit osoiterekistereitä joten mitään muutosta ei tarvita.
Resizable BAR-tuki edellyttää myös palvelimelta UEFI BIOSia, muuten 64-bittinen tuki ei ole päällä PCI Bridgessä yhteensopivuussyistä.

Ja edelleenkin sen näytönohjaimen pitää osata pyytää sitä suurempaa BARin kokoa. Jos asennat palvelimeen vaikkapa uuden NVidian 3080-kortin, on oletusarvoisesti käytössä 256 MiB:n BAR, sillä 3080:n VBIOS ei pyydä suurempaa BARin kokoa.
 
TechPowerUp käytti paitsi hitaampia muisteja kuin muut, myös hitaampaa näytönohjainta.
Sama sivusto on myös vahvistanut jo toisessa artikkelissa, että kun käytetään suositeltuja suositeltuja muisteja ja tehokkaampaa näytönohjainta Zen 3 on nopein.
Lisäksi alkuperäisessä TPU:n testissä oli uudelleenkierrätetty vanhat testitulokset. Käyttivät vanhaa WIndows 10-versiota ja 1,5 vuotta vanhaa Nvidian ajuria - ja vanha Windows 10 sekä tuo vanha Nvidian ajuri oli käytössä myös alkuperäisissä Zen 3-testeissä.
 
Viimeksi muokattu:

Esim tuossa testissä näkyy, että amd voittaa cpu testeissä, mutta pelaamisessa intel vie. Esim vakio 9900k vie kellotetun 5900x prossun jopa 4k. 9900ks taitaa myös olla täysin vakio, ei edes power limittejä pois. Kun 9900k/ks kaikki ytimet on rasituksessa koko ajan sen 5 ghz erot vielä kasvaa. 10900K on totta kai paras kellotettuna, mutta peruskäyttäjälle joka kuitenkin osaa kellottaa/ottaa power limitit pois 9900k/ks oli paras ostos pelaamiseen.
Tuo testi oli epäonnistunut. Siinä käytettiin RTX 2080Ti:tä, joka ei tue PCIe Gen 4 -nopeuksia.
TPU julkaisi jälkeenpäin selittely / anteeksipyyntöartikkelin, jossa RTX30xx -näytönohjaimilla 5900x olikin sitten nopeampi lähes kaikissa testitilanteissa.

1605457758262.png
 

Esim tuossa testissä näkyy, että amd voittaa cpu testeissä, mutta pelaamisessa intel vie. Esim vakio 9900k vie kellotetun 5900x prossun jopa 4k. 9900ks taitaa myös olla täysin vakio, ei edes power limittejä pois. Kun 9900k/ks kaikki ytimet on rasituksessa koko ajan sen 5 ghz erot vielä kasvaa. 10900K on totta kai paras kellotettuna, mutta peruskäyttäjälle joka kuitenkin osaa kellottaa/ottaa power limitit pois 9900k/ks oli paras ostos pelaamiseen.
Täällä koitetaan ilmeisesti perustella SER-jätteen omistamista lähinnä itselle, muita perustelut ei taida vakuuttaa.
Tosiasiahan on se että ryzenit hakkaa stockina intelin vastaavan hinnan kellotetut kiukaat, se ei tarkoita etteikö ryzeniä saisi kellotettua, aika monessa tapauksessa se tosin on suht turhaa, mutta kyllä sieltäkin perffiä voi saada. Tokihan nää ryskylät oli kellotettu jo 6ghz asti kans mut sinne ei taida perusjätkän rahkeet riittää.

Oma 5800x on kyllä boostaillut tonne 5ghz kans kun pbo:ta vähän säädetty, mutta se kellotaajuuskaan ei kerro edes puolikasta totuutta prossun todellisesta suorituskyvystä.
 

Esim tuossa testissä näkyy, että amd voittaa cpu testeissä, mutta pelaamisessa intel vie. Esim vakio 9900k vie kellotetun 5900x prossun jopa 4k. 9900ks taitaa myös olla täysin vakio, ei edes power limittejä pois. Kun 9900k/ks kaikki ytimet on rasituksessa koko ajan sen 5 ghz erot vielä kasvaa. 10900K on totta kai paras kellotettuna, mutta peruskäyttäjälle joka kuitenkin osaa kellottaa/ottaa power limitit pois 9900k/ks oli paras ostos pelaamiseen.
He saivat aikas paljon palautetta lukijoiltaan tuosta testistä, joten tekivät uuden testin paremmalla näyttiksellä ja muutenkin tutkivat perusteellisemmin eri tekijöiden vaikutusta.


RTX 3090:llä 10900K jää jälkeen 5900X:stä kaikissa muissa paitsi Far Cry 5:ssä, kun pelataan ns. high fps -resoilla, eli 1080p ja 1440p. Tässä maistiainen heti ensimmäisestä pelistä (AC Odysseu@1080p).

Vakio 9900K ei siis vie 5900X:ää, kunhan on tehokas GPU ja asianmukaiset muistit koneessa.
 

Liitteet

  • ac-odyssey-1920-1080.png
    ac-odyssey-1920-1080.png
    32,5 KB · Luettu: 111
Jälleen ihan puhdas oksennustason selitys.

AMD ei tarvi validoida yhtään tasan mitään. Kyseessä on standardi ominaisuus. Heidän ainoa tehtävä on laittaa se ajureissa päälle aina kun ominaisuus löytyy alustasta. Eli suomeksi: ominsuus on päällä kun tuki on PCIE 2.1 tai uudempi.

Jos homma ei toimi intellillä, niin AMD on tahallisesti rajoittanut toimintaa.
No ei nyt ihan noinkaan.

Rautatason tuki tuolle tuli PCI Express 2.0-speksin (2008) mukana, mutta pelkkä speksin julkaisu ei lämmitä mitään. Lisäksi tuki tarvitaan prosessorin PCI Express Root Complexilta, BIOSilta ja näytönohjaimelta - ja käyttöjärjestelmältä. AMD:n prosessoreissa tuki on Bulldozereista (julkaistu 2011) eteenpäin.

Lisäksi BIOSin tulee olla UEFI-moodissa ja CSM on oltava pois päältä. CSM pakottaa päälle legacy-tuen, jolloin PCI Express Bridgelle ei allokoida riittävää muistiavaruutta. Ja tämän lisäksi BIOSin optio "Above 4GB Decoding" tai vastaava on oltava päällä.

Tällä hetkellä tuo "Above 4GB decoding" on lienee jokseenkin kaikissa emolevyissä oletuksena pois päältä ja yleensä emolevyissä on oletuksena CSM aktivoituna. Esimerkiksi oman koneen X570 AORUS Elite uusimmalla mahdollisella BIOSilla asettaa oletuksena CSM:n päälle ja Above 4GB Decoding-asetuksen disable-tilaan.

Lisäksi tarvitaan tuki käyttöjärjestelmässä:
- Windows: Tuettu ensimmäisestä Windows 10-versiosta (2015) WDDM 2.0-rajapinnassa
- Linux: Tuettu 4.15-kernelistä eteenpäin (2017); vain AMD-alustat

Vasta kun em. edellytystekijät ovat kunnossa, voi AMD käyttää ominaisuutta omissa ajureissaan.

Mitä tulee validointiin, niin AMD:n todellakin tulee varmistua siitä, että ominaisuus toimii oikein suuressa määrässä erilaisia emolevyjä, eikä aiheuta kaatumisia tai muita hankaluuksia. Kyseessä on varsin suuri muutos PCI Express-muistiavaruuden hallinnassa ja yksinkertaiselta kuulostava ominaisuuden aktivointi ajureissa (em. edellytysten ollessa kunnossa) vaatii runsaasti testausta. Sen käyttöönotto ei todellakaan ole mikään bitin napsautus toiseen asentoon ajurissa. Suurin muutos on käyttöjärjestelmän sisäinen; rautatuki on tässä se simppelein osa toteutusta.

Ohessa on esimerkki ongelmista, mitä voi tulla vastaan. Tässä esimerkissä Resizable BARIn käyttöönotto Linuxissa ja Vega 56-kortilla tiputti pelin frameraten puoleen:

Ja tämän mukaan monessa BIOSissa tuo "Above 4GB Decoding" on rikki; PCI Express Root Complex ei saa käyttöönsä 64-bittistä muistiavaruutta ja Resizable BAR ei vain toimi:
 
Viimeksi muokattu:
No ei nyt ihan noinkaan.

Rautatason tuki tuolle tuli PCI Express 2.0-speksin (2008) mukana, mutta pelkkä speksin julkaisu ei lämmitä mitään. Lisäksi tuki tarvitaan prosessorin PCI Express Root Complexilta, BIOSilta ja näytönohjaimelta - ja käyttöjärjestelmältä. AMD:n prosessoreissa tuki on Bulldozereista (julkaistu 2011) eteenpäin.

Lisäksi BIOSin tulee olla UEFI-moodissa ja CSM on oltava pois päältä. CSM pakottaa päälle legacy-tuen, jolloin PCI Express Bridgelle ei allokoida riittävää muistiavaruutta. Ja tämän lisäksi BIOSin optio "Above 4GB Decoding" tai vastaava on oltava päällä.

Tällä hetkellä tuo "Above 4GB decoding" on lienee jokseenkin kaikissa emolevyissä oletuksena pois päältä ja yleensä emolevyissä on oletuksena CSM aktivoituna. Esimerkiksi oman koneen X570 AORUS Elite uusimmalla mahdollisella BIOSilla asettaa oletuksena CSM:n päälle ja Above 4GB Decoding-asetuksen disable-tilaan.

Lisäksi tarvitaan tuki käyttöjärjestelmässä:
- Windows: Tuettu ensimmäisestä Windows 10-versiosta (2015) WDDM 2.0-rajapinnassa
- Linux: Tuettu 4.15-kernelistä eteenpäin (2017); vain AMD-alustat

Vasta kun em. edellytystekijät ovat kunnossa, voi AMD käyttää ominaisuutta omissa ajureissaan.

Mitä tulee validointiin, niin AMD:n todellakin tulee varmistua siitä, että ominaisuus toimii oikein suuressa määrässä erilaisia emolevyjä, eikä aiheuta kaatumisia tai muita hankaluuksia. Kyseessä on varsin suuri muutos PCI Express-muistiavaruuden hallinnassa ja yksinkertaiselta kuulostava ominaisuuden aktivointi ajureissa (em. edellytysten ollessa kunnossa) vaatii runsaasti testausta. Sen käyttöönotto ei todellakaan ole mikään bitin napsautus toiseen asentoon ajurissa. Suurin muutos on käyttöjärjestelmän sisäinen; rautatuki on tässä se simppelein osa toteutusta.

Ohessa on esimerkki ongelmista, mitä voi tulla vastaan. Tässä esimerkissä Resizable BARIn käyttöönotto Linuxissa ja Vega 56-kortilla tiputti pelin frameraten puoleen:

Ja tämän mukaan monessa BIOSissa tuo "Above 4GB Decoding" on rikki; PCI Express Root Complex ei saa käyttöönsä 64-bittistä muistiavaruutta ja Resizable BAR ei vain toimi:

Ottamatta tämän viestin sisältöön sen enempää kantaa niin voisitte kyllä muutkin täällä keskustellessanne olla kuin @MOS6510 : Faktat kunnossa, linkkejä teesien tukena, asiallinen esittämistapa ilman huutamista, nimittelyä tai itsensä mainostamista, ei juttujen värittämistä käsiteltävästä valmistajasta riippuen ja asiat läpikäyty viesteissä perusteellisesti muttei liian pitkästi.

Näiden muutaman ko. herran kirjoittaman asiaan liittyvän viestin ansiosta saa todella hyvän kuvan siitä, minkälaisiin ongelmiin SAM:n käyttöönotossa voidaan törmätä ja ettei kannata olla kovin pettynyt tai yllättynyt jos ko. ominaisuus taipaleensa alkuvaiheessa alkaa temppuilemaan jollain ennalta-arvaamattomalla tavalla. Saapahan ainakin odotukset realistiselle tasolle. :smoke:
 
No ei nyt ihan noinkaan.

Rautatason tuki tuolle tuli PCI Express 2.0-speksin (2008) mukana, mutta pelkkä speksin julkaisu ei lämmitä mitään. Lisäksi tuki tarvitaan prosessorin PCI Express Root Complexilta, BIOSilta ja näytönohjaimelta - ja käyttöjärjestelmältä. AMD:n prosessoreissa tuki on Bulldozereista (julkaistu 2011) eteenpäin.

Lisäksi BIOSin tulee olla UEFI-moodissa ja CSM on oltava pois päältä. CSM pakottaa päälle legacy-tuen, jolloin PCI Express Bridgelle ei allokoida riittävää muistiavaruutta. Ja tämän lisäksi BIOSin optio "Above 4GB Decoding" tai vastaava on oltava päällä.

Tällä hetkellä tuo "Above 4GB decoding" on lienee jokseenkin kaikissa emolevyissä oletuksena pois päältä ja yleensä emolevyissä on oletuksena CSM aktivoituna. Esimerkiksi oman koneen X570 AORUS Elite uusimmalla mahdollisella BIOSilla asettaa oletuksena CSM:n päälle ja Above 4GB Decoding-asetuksen disable-tilaan.

Lisäksi tarvitaan tuki käyttöjärjestelmässä:
- Windows: Tuettu ensimmäisestä Windows 10-versiosta (2015) WDDM 2.0-rajapinnassa
- Linux: Tuettu 4.15-kernelistä eteenpäin (2017); vain AMD-alustat

Vasta kun em. edellytystekijät ovat kunnossa, voi AMD käyttää ominaisuutta omissa ajureissaan.

Mitä tulee validointiin, niin AMD:n todellakin tulee varmistua siitä, että ominaisuus toimii oikein suuressa määrässä erilaisia emolevyjä, eikä aiheuta kaatumisia tai muita hankaluuksia. Kyseessä on varsin suuri muutos PCI Express-muistiavaruuden hallinnassa ja yksinkertaiselta kuulostava ominaisuuden aktivointi ajureissa (em. edellytysten ollessa kunnossa) vaatii runsaasti testausta. Sen käyttöönotto ei todellakaan ole mikään bitin napsautus toiseen asentoon ajurissa. Suurin muutos on käyttöjärjestelmän sisäinen; rautatuki on tässä se simppelein osa toteutusta.

Ohessa on esimerkki ongelmista, mitä voi tulla vastaan. Tässä esimerkissä Resizable BARIn käyttöönotto Linuxissa ja Vega 56-kortilla tiputti pelin frameraten puoleen:

Ja tämän mukaan monessa BIOSissa tuo "Above 4GB Decoding" on rikki; PCI Express Root Complex ei saa käyttöönsä 64-bittistä muistiavaruutta ja Resizable BAR ei vain toimi:
Siitä huolimatta ihan teoriassakin on täysin mahdotonta testata kaikkia. Tämä on kuitenkin täysin vastaava asia kuin vaikka pcie versio 4. Se on speksattu ominaisuus. Kukaan ei testaa sitä kaikilla mahdollisilla emolevyillä. Niitä tulee lisääkin koko ajan. Tämä käyttää samalla tavalla standardiominaisuuksia. Jokaisessa tämän tyyppisessä kehityksessä toki kokeillaan omia räpellyksiä muita vastaan. Mutta AMD:n tehtävä ei ole validoida muiden räpellyksiä mitenkään.

En myöskään niele väitettä että se on pois päältä kaikissa emolevyissä vakiona. AMD:llä itsellään voi hyvinkin olla näin. He maintsivat siitä jo videossa heti. Intellin emolevyissä Above 4g decoding sen sijaan vaikuttaisi olevan vakiona päällä.

Keskustelun lähtöpiste oli muutenkin tilanne jossa gamers nexus oli saanut nvidialta lausunnon jossa he aikoivat laittaa ominaisuuden päälle molemmissa alustoissa. Tilanne ei mitenkään ole sellainen että AMD ei saa sitä päälle, mutta nvidia saa. Tästä päästään juuri siihen että alkaa vahvasti vaikuttamaan AMD:n kusetukselta tämä. Paitsi siis jos he eivät ole keinotekoisesti rajoittaneet vaan myös intel puolella voi X:n laittaa ruutuun ja kokeilla. Mikään ei vaan viittaa siihen tällä hetkellä.

Edit: Nvidian lausunto oli siis se piste jossa valituksen sai aloittaa. Siihen asti oli periaatteessa epäselvää että olisiko intel-alustassa jotain että asia ei vaan toimi yhdessäkääkään itellissä. Ainakin minulle.
 
Viimeksi muokattu:
Ottamatta tämän viestin sisältöön sen enempää kantaa niin voisitte kyllä muutkin täällä keskustellessanne olla kuin @MOS6510 : Faktat kunnossa, linkkejä teesien tukena, asiallinen esittämistapa ilman huutamista, nimittelyä tai itsensä mainostamista, ei juttujen värittämistä käsiteltävästä valmistajasta riippuen ja asiat läpikäyty viesteissä perusteellisesti muttei liian pitkästi.

Näiden muutaman ko. herran kirjoittaman asiaan liittyvän viestin ansiosta saa todella hyvän kuvan siitä, minkälaisiin ongelmiin SAM:n käyttöönotossa voidaan törmätä ja ettei kannata olla kovin pettynyt tai yllättynyt jos ko. ominaisuus taipaleensa alkuvaiheessa alkaa temppuilemaan jollain ennalta-arvaamattomalla tavalla. Saapahan ainakin odotukset realistiselle tasolle. :smoke:
Kiitos palautteesta. Yritetään pitää keskustelun tasoa yllä.
 
Siitä huolimatta ihan teoriassakin on täysin mahdotonta testata kaikkia. Tämä on kuitenkin täysin vastaava asia kuin vaikka pcie versio 4. Se on speksattu ominaisuus. Kukaan ei testaa sitä kaikilla mahdollisilla emolevyillä. Niitä tulee lisääkin koko ajan. Tämä käyttää samalla tavalla standardiominaisuuksia. Jokaisessa tämän tyyppisessä kehityksessä toki kokeillaan omia räpellyksiä muita vastaan. Mutta AMD:n tehtävä ei ole validoida muiden räpellyksiä mitenkään.
Kyse on täysin eri asiasta kuin PCI Express 4.0:ssa. PCIE 4 ei käyttöjärjestelmän kannalta vaikuta mihinkään. Se on hyvin alhaisen tason PCI-väylän nopeuteen liittyvä tekninen muutos, joka on käytännössä täysin merkityksetön käyttöjärjestelmälle. Bitti vain liikkuu hieman nopeammin ja se siitä.

Resizable BARin kanssa on kyse monimutkaisesta muutoksesta, joka vaikuttaa viime kädessä siihen miten käyttöjärjestelmä rakentaa PCI Express-laitteiden muistiavaruuden. Se vaikuttaa kernelin toiminnallisuuteen, ajurirajapintoihin, ajureihin ja BIOSiin. Kaikki nämä pitää testata ja validoida keskenään.

En myöskään niele väitettä että se on pois päältä kaikissa emolevyissä vakiona. AMD:llä itsellään voi hyvinkin olla näin. He maintsivat siitä jo videossa heti. Intellin emolevyissä Above 4g decoding sen sijaan vaikuttaisi olevan vakiona päällä.
Kuuntelin tuon Gamers Nexuksen videon ja en mielestäni havainnut tällaista väitettä. Ja muutoinkin tuo on emolevy- ja BIOS-valmistajan päätös onko tuo oletuksena päällä vai ei. Tästä talosta ei löydy Intel-kokoonpanoja, joten en voi tarkistaa missä asennossa nuo oletuksena ovat. Intel on kuitenkin itse sanonut, että vuonna 2020 tippuu Intel-alustoilta tuki Legacy (CSM)-moodille UEFI-BIOSissa:

Uskaltaisin väittää, että tähän mennessä lähes kaikissa Intel-emoissa on CSM oletuksena päällä, joka tiputtaa Above 4G Decodingin ja siis Resizable BARin oletuksena pois päältä.

Keskustelun lähtöpiste oli muutenkin tilanne jossa gamers nexus oli saanut nvidialta lausunnon jossa he aikoivat laittaa ominaisuuden päälle molemmissa alustoissa. Tilanne ei mitenkään ole sellainen että AMD ei saa sitä päälle, mutta nvidia saa. Tästä päästään juuri siihen että alkaa vahvasti vaikuttamaan AMD:n kusetukselta tämä. Paitsi siis jos he eivät ole keinotekoisesti rajoittaneet vaan myös intel puolella voi X:n laittaa ruutuun ja kokeilla. Mikään ei vaan viittaa siihen tällä hetkellä.
Vaikeaa ymmärtää logiikkaasi. AMD on päättänyt ottaa käyttöön Resizable BARin omissa näytönohjaimissaan - tehnyt siis jotain, minkä Nvidiakin olisi voinut halutessaan yhtä lailla tehdä - ja nyt tämä onkin AMD:n kusetusta?

Mitä tulee Nvidian ohjaimiin, niin AMD ei edes teoreettisesti voi estää niiden Resizable BARIn toimintaa AMD-emolevyillä. Jos BIOS ja käyttöjärjestelmä tukee Resizable BARia AMD:n RX6000-sarjan ohjaimilla, niin sama tuki löytyy myös Ampere-sarjalle.
 
Viimeksi muokattu:
Kyse on täysin eri asiasta kuin PCI Express 4.0:ssa. PCIE 4 ei käyttöjärjestelmän kannalta vaikuta mihinkään. Se on hyvin alhaisen tason PCI-väylän nopeuteen liittyvä tekninen muutos, joka on käytännössä täysin merkityksetön käyttöjärjestelmälle. Bitti vain liikkuu hieman nopeammin ja se siitä.

Resizable BARin kanssa on kyse monimutkaisesta muutoksesta, joka vaikuttaa viime kädessä siihen miten käyttöjärjestelmä rakentaa PCI Express-laitteiden muistiavaruuden. Se vaikuttaa kernelin toiminnallisuuteen, ajurirajapintoihin, ajureihin ja BIOSiin. Kaikki nämä pitää testata ja validoida keskenään.
Kyse on täysin samasta asiasta. Asioita tehdään standardeja vasten. Silloin on pakko luottaa siihen että standardit toimivat. Kaikkia maailman laitteita ei voi testata. Ei pcie 4 tapauksessa eikä tässä. Testit ihan samalla tavalla. Tämä ei kuitenkaan ole missään määrin kiinnostava aihe väitellä mitään.

Kuuntelin tuon Gamers Nexuksen videon ja en mielestäni havainnut tällaista väitettä. Ja muutoinkin tuo on emolevy- ja BIOS-valmistajan päätös onko tuo oletuksena päällä vai ei. Tästä talosta ei löydy Intel-kokoonpanoja, joten en voi tarkistaa missä asennossa nuo ovat. Intel on kuitenkin itse sanonut, että vuonna 2020 tippuu Intel-alustoilta tuki Legacy (CSM)-moodille UEFI-BIOSissa:

Uskaltaisin väittää, että tähän mennessä lähes kaikissa Intel-emoissa on CSM oletuksena päällä, joka tiputtaa Above 4G Decodingin ja siis Resizable BARin oletuksena pois päältä.
En tiedä nyt miten gamers nexusen video liittyy siihen että onko AMD:llä tai Intellillä nämä vakiona päällä? En pysynyt kärryillä nyt. Mutta anyways jääme erimielisyyteen. Minä puolestaan rohkenen väittää että intellissä vakiona päällä, AMD:llä ei. Näin oli myös omissa emoissani.


Vaikeaa ymmärtää logiikkaasi. AMD on päättänyt ottaa käyttöön Resizable BARin omissa näytönohjaimissaan - tehnyt siis jotain, minkä Nvidiakin olisi voinut halutessaan yhtä lailla tehdä - ja nyt tämä onkin AMD:n kusetusta?

Mitä tulee Nvidian ohjaimiin, niin AMD ei edes teoreettisesti voi estää niiden Resizable BARIn toimintaa AMD-emolevyillä. Jos emolevy, BIOS ja käyttöjärjestelmä tukee Resizable BARia AMD:n RX6000-sarjan ohjaimilla, niin sama tuki löytyy myös Ampere-sarjalle.
En tiedä tässäkään nyt mistä puhut.... Kommenttisi ei nyt liity oikein mihinkään.

AMD kusettaa asiakkaita silmään jos se ei enabloi tätä intellille ollenkaan 6000-sarjan ajureissa ja samaan aikaan nvidia onnistuu sen tekemään amperelle. Ja kusettaa asiakaita silmään jos se ei enabloi tätä ryzen 3000-sarjalle. Tästä lähdettiin liikkeelle.
 
Missähän kummassa on nyt Intelin fanipojat ja puolustajat kun on AMD:n dominoinnin kausi? :cool:

Hävinneet jonnekkin kolon alle piiloon varmaan :kahvi::think:
 
Kyse on täysin samasta asiasta. Asioita tehdään standardeja vasten. Silloin on pakko luottaa siihen että standardit toimivat. Kaikkia maailman laitteita ei voi testata. Ei pcie 4 tapauksessa eikä tässä. Testit ihan samalla tavalla. Tämä ei kuitenkaan ole missään määrin kiinnostava aihe väitellä mitään.

Melkoisen ideologinen kuva asioista.

Fakta on se, että standardit on ihmisten kirjoittamia, usein hyvin pitkiä ja monimutkaisia, ja niihin jää "aukkoja", asioita joita ei ole tarkasti speksattu.

Standardissa voi olla esim. kaksi komentoa jotka on kesketään ristiriitaisia eikä molempia voi kytkeä päälle yhtä aikaa. Standardi saattaa sanoa vain että molemmat ei voi olla yhtä aikaa päällä, mutta standardi ei esim. ota ollenkaan kantaa siihen, mitä tehdään jos komennot molempien kytkemiseksi päälle kuitenkin annetaan. Tällöin vaihtoehtoja on esim: 1) Viimeinen astuu voimaan 2) Ensimmäinen jää voimaan 3) Kumpikaan ei astu voimaan 4) Mennään virhetilaan jossa kieltäydytään kaikesta toiminnasta.

Joistain standardeista tulee sitten näitä versiota 1.1 tai 1.0a tasan sen takia että niissä tarkennetaan yksityiskohtia jotka alkuperäisestä standardista jäi speksaamatta tarkasti.


Ja toinen fakta on se, että ihmiset jotka tekee niitä standardeja toteuttavia rauta- tai softapalikoita ei opi niiden jokaista pikkuyksityiskohtaa ulkoa ja usein mokaa implementaationsa kanssa. Yhtään monimutkaisempaan koodiin jää AINA bugeja. Erityisesti jos se rikkinäinen toteutus sattuu kuitenkin toimimaan heidän omalla testiympäristöllään:

Eli jos vaikka joku standardi käytännössä virallisesti vaatii esim. jonkun alustuksen tekemisen, mutta jos esim. markkinajohtajien toteutukset ei sitä kuitenkaan vaadi vaan toimi ilmankin, hyvin helposti käy siten että se alustus jää sitä toiselta puolelta tekemättä. Ja sitten homma hajoaa kolmannen pienemmän osapuolen kanssa, vaikka sen toteutus on täysin standardinmukainen.


Käytännössä kaikki todellinen ajurikoodi sisältää vaikka kuinka paljon purkkaa jolla kierretään esim. raudan bugeja, kun rauta ei toimi speksiensä tai täysin (muka) tukimiensa standardien mukaan.
 
Eli jos vaikka joku standardi käytännössä virallisesti vaatii esim. jonkun alustuksen tekemisen, mutta jos esim. markkinajohtajien toteutukset ei sitä kuitenkaan vaadi vaan toimi ilmankin, hyvin helposti käy siten että se alustus jää sitä toiselta puolelta tekemättä. Ja sitten homma hajoaa kolmannen pienemmän osapuolen kanssa, vaikka sen toteutus on täysin standardinmukainen.

Mielenkiintoista tekstiä. Yllä olevaa en ihan täysin ymmärtänyt 2. ja 3. osapuolen osalta, avaisitko?
 
Mielenkiintoista tekstiä. Yllä olevaa en ihan täysin ymmärtänyt 2. ja 3. osapuolen osalta, avaisitko?

Tämä on sitten täysin hatusta vedetty esimerkki, mutta otetaan silti esimerkkinä emolevy ja näyttis.

Standardi esim. jossain alaviitteessä sanoo, että BIOSin/emolevyn pitää bootissa tehdä alustus näytönohjaimen ominaisuudelle X (joka on yksi 50 standardin mainitsemasta ominaisuudesta).

Sekä AMD että toteuttavat näyttiksensä siten, että ne toimivat vaikka tätä alustusta ei ole tehty.

Tämä johdosta tämän alustuksen tekeminen jää pois monen emolevyn BIOSista, vaikka standardi sen vaatiikin, kun BIOSia tekevät koodarit eivät vaan huomaa että alustus pitäisi tehdä ja kun ne testataan vaan AMDn ja nVidian näyttiksillä, ja toimii molemmilla ongelmitta.

Mutta sitten Intelin tai Imagination Technologiesin(PowerVR)n näyttis ei toimikaan ilman tämän alustuksen tekemistä, eivätkä ne toimi näillä emolevyillä.
 
Juuri näin.

Ja tän lisäksi tulee muistaa se että emolevyvalmistajan intresseissä mitä tulee tällaisten uusien yhteensopivuutta mahdollisesti rikkovien ominaisuuksien kanssa on aina pelata varman päälle jotta vältytään tuotteiden palautuksilta yms. muilta ongelmilta jotka on suoraan heidän kukkarosta veks.
 
Eli jos vaikka joku standardi käytännössä virallisesti vaatii esim. jonkun alustuksen tekemisen, mutta jos esim. markkinajohtajien toteutukset ei sitä kuitenkaan vaadi vaan toimi ilmankin, hyvin helposti käy siten että se alustus jää sitä toiselta puolelta tekemättä. Ja sitten homma hajoaa kolmannen pienemmän osapuolen kanssa, vaikka sen toteutus on täysin standardinmukainen.

Täsmälleen näin se menee.


Nimim. entisessä elämässä vääntänyt mobiilipiirin protokollasoftaa. Eli ei nyt suoranaisesti ketjun aiheeseen liity, mutta tähän speksaukseen hyvinkin. Oli nimittäin aika yleistä että operaattoreilta tuli tickettejä että "teidän modeemi on rikki, tässä on meidän testicase, toimii referenssiraudalla", ja referenssirauta tässä tapauksessa markkinajohtajan piiri.

Näissä tapauksissa useimmiten testicasea tutkiessa selvisi että se ei noudata 3GPP:n speksiä, puuttuu jotakin olennaista tai tehdään jotakin muuten väärin. Silti tämä referenssirauta toimii iloisesti, jopa ihan perustavanlaatuisissa jutuissa.

Tyyliin että speksi sanoo verkkopäästä täytyy kertoa yhteyttä muodostaessa salauskonfiguraatio ja jos se puuttuu niin päätelaitteen tulee vastata virheellä ja olla hyväksymättä. Testicasen viestistä puuttuu tuo pakollinen salauskonfiguraatio, referenssirauta hyväksyy yhteyden ja jatkaa mukisematta salaamattomalla yhteydellä. Speksiä noudattavat laitteet taas hylkäävät yhteyden.
 
Missähän kummassa on nyt Intelin fanipojat ja puolustajat kun on AMD:n dominoinnin kausi? :cool:

Hävinneet jonnekkin kolon alle piiloon varmaan :kahvi::think:
Ehkä porukalla on elämää tietokoneen ulkopuolellakin?

Ja etkös tuossa hetki sitten ollut kovasti Inteli miehenä niitä puolustelemassa? Ymmärrän kyllä että mielikin voi muuttua, mutta en ymmärrä tälläistä 0 postauksen tasoista provosoimista aikaisemmat viestit huomioiden.
Tykkäyksiäkö nyt kalastelet Amd kannattajilta?
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä porukalla on elämää tietokoneen ulkopuolellakin?

Niimpä ja molemmat valmistajat alkaa olla sarjaa _tällä_ hetkellä riittävän nopeita ja GPU on nyt kuitenkin valtaosalle se pullonkaula. Vähän sama ilmiö kuin puhelimissa: kun "vanhakin" on riittävän nopea ja hyvällä kameralla, niin uusista luureista ei sillä tavalla jaksa enää innostua. Sen huomaa töissäkin, porukka ei ole enää samaan malliin luuriostoksilla heti, kun firman politiikan mukaan voi vaihtaa jo uudempaan.

Eiköhän porukan kiinnostus herää sitten Alder Lake/Zen4 julkaisujen aikoihin, kun molemmat valmistajat olettettavasti hyppää pcie5 ja ddr5 aikakauteen. Zen3 on nyt AM4 kannan joutsenlaulu ja Rocket Lake vastaavasti LGA1200:n.
 
Kyse on täysin samasta asiasta. Asioita tehdään standardeja vasten. Silloin on pakko luottaa siihen että standardit toimivat. Kaikkia maailman laitteita ei voi testata. Ei pcie 4 tapauksessa eikä tässä. Testit ihan samalla tavalla. Tämä ei kuitenkaan ole missään määrin kiinnostava aihe väitellä mitään.
Et nyt edelleenkään ymmärrä näiden kahden asian eroa:

PCIE 4.0 käytännössä vain muuttaa väylän nopeutta. Käyttöjärjestelmälle muutos on jokseenkin yhdentekevä.

Resizable BAR on kyllä PCI Expressin "standardiominaisuus". Mutta sen hyödyntäminen vaatii merkittäviä muutoksia käyttöjärjestelmässä, näyttöajureissa ja BIOSissa. Koko I/O-muistiavaruuden käsittely menee uusiksi. AMD:n käsissä on vain näytönohjaimen rauta ja ajurit sekä - mikäli prosessori on AMD:n - itse prosessoripiiri ja osa BIOSia (AGESA).
 
Resizable BAR on kyllä PCI Expressin "standardiominaisuus". Mutta sen hyödyntäminen vaatii merkittäviä muutoksia käyttöjärjestelmässä, näyttöajureissa ja BIOSissa. Koko I/O-muistiavaruuden käsittely menee uusiksi. AMD:n käsissä on vain näytönohjaimen rauta ja ajurit sekä - mikäli prosessori on AMD:n - itse prosessoripiiri ja osa BIOSia (AGESA).

Ynnä tuo Resizeable BAR on PCIe standardin optionaalinen feature. Ei pakollinen. Vaikka koko featurea ei ole, niin laite on silti pcie standardin mukainen. Eli se on taatusti validoimatta n+1 emolevyssä, mutta se above 4g decoding optio löytyy bioksesta, kun se on ollut intelin/amd:n jakamassa koodissa mukana.
 
Uskaltaisin väittää, että tähän mennessä lähes kaikissa Intel-emoissa on CSM oletuksena päällä, joka tiputtaa Above 4G Decodingin ja siis Resizable BARin oletuksena pois päältä..

Näin huomiona, että Intelistä en tiedä mutta ainakin omassa Asuksen x570 Tuf plus emossa CSM on vakiona pois päältä ja se pitää erikseen mennä päälle laittamaan.

Joka vaikuttaa itseeni koska buuttaan grubin kautta Windowssiin tuossa olohuonepelikoneessa jolloin CSM pitää olla päällä että käynnistäminen on mahdollista (biossin resetointi tai päivittäminen poistaa kyseisen ominaisuuden käytöstä). Pitää näköjään harkita uefiin siirtymistä tuon osalta, jos/kun RBar tulee itselle ajankohtaiseksi (5800X on jo).
 
Ehkä porukalla on elämää tietokoneen ulkopuolellakin?

Ja etkös tuossa hetki sitten ollut kovasti Inteli miehenä niitä puolustelemassa? Ymmärrän kyllä että mielikin voi muuttua, mutta en ymmärrä tälläistä 0 postauksen tasoista provosoimista aikaisemmat viestit huomioiden.
Tykkäyksiäkö nyt kalastelet Amd kannattajilta?

Tuoko on provoamista yhtäkkiä? Mistä alkaen?

Aikaisemmat AMD-fanithan ovat tällä foorumilla kirjoitelleet tuollaisia viestejä vuosikaudet tällä foorumilla ja ylläpitokin on tuollaiset viestit AMD-faneilta aikaisemminkin hyväksynyt niin mitenkä se yhtäkkiä muuttuukin provoamiseksi, jos minä liityn heidän AMD-fanien joukkoon ja sanon tismalleen samoja asioita kuin muutkin AMD-fanit?
 
Tuoko on provoamista yhtäkkiä? Mistä alkaen?

Aikaisemmat AMD-fanithan ovat tällä foorumilla kirjoitelleet tuollaisia viestejä vuosikaudet tällä foorumilla ja ylläpitokin on tuollaiset viestit AMD-faneilta aikaisemminkin hyväksynyt niin mitenkä se yhtäkkiä muuttuukin provoamiseksi, jos minä liityn heidän AMD-fanien joukkoon ja sanon tismalleen samoja asioita kuin muutkin AMD-fanit?

Väittelyketjut on täynnä tuon tason viestejä, joiden sisältö on käytännössä merkkiriidan haastamista. Väittelyketjuissa ylläpito katsoo menoa aikatavalla vapaammin mitä muissa ketjuissa, mutta ei se viestin sisältö siitä silti mihinkään muutu.

Imho. Väittelyketjuja ei kannata lukea, jos odottaa asiallista keskustelua raudasta ja niissä ei kannata huudella merkin X tai Y ylivoimasta ja odottaa pelkästään myötäileviä kommentteja.
Nämä ketjut on olemassa sitä varten, että muiden ketjujen merkkiörinät voidaan siirtää tänne ja pitää ne muut ketjut luettavana. Ynnä jos ahdistaa, kun oman suosikkimerkin 500fps ei tunnukkaan turvatulle, kun kilpailja saavutti jo 482fps, niin täällä siitä voi yrittää huudella.
 
Missähän kummassa on nyt Intelin fanipojat ja puolustajat kun on AMD:n dominoinnin kausi? :cool:

Hävinneet jonnekkin kolon alle piiloon varmaan :kahvi::think:
Jospa jättäisit tällaiset flametukset pois, tällä kertaa varmaan riittää sanallinen huomautus?

AMD julkaisi kovat prosessorit, mutta katsotaan tilannetta kun Intel tuo vastineensa tuohon "keskiluokkaan", ihan ok kilpailua luvassa jos huhut pitää kutinsa.

 
Jospa jättäisit tällaiset flametukset pois, tällä kertaa varmaan riittää sanallinen huomautus?

AMD julkaisi kovat prosessorit, mutta katsotaan tilannetta kun Intel tuo vastineensa tuohon "keskiluokkaan", ihan ok kilpailua luvassa jos huhut pitää kutinsa.


Anandtechin Ryzen 5000-testien mukaan 5800X:n tulokset ovat:
- Cinebench R20 Single thread: 626
- Cinebench R20 Multi-thread: 5994

Eli Intelin uutuus pääsee huomattavasti suuremmalla tehonkulutuksella melkein 5800X:n tasolle. No juu - kilpailua on tarjolla, mutta varsin rajallisesti.
 
Anandtechin Ryzen 5000-testien mukaan 5800X:n tulokset ovat:
- Cinebench R20 Single thread: 626
- Cinebench R20 Multi-thread: 5994

Eli Intelin uutuus pääsee huomattavasti suuremmalla tehonkulutuksella melkein 5800X:n tasolle. No juu - kilpailua on tarjolla, mutta varsin rajallisesti.
Olihan 3700X myös nopeampi kuin 9900K Cinebenchisssä mutta käytännössä samalla tasolla, peleissä 9900K hieman nopeampi, eli todellinen suorituskyky lienee aika tasoissa myös 5800X ja Rocket Lake.
 
CB R23 multithread testi olisi mielenkiintoinen nähdä tuolla rocket lakella....
 

Tästähän on ollu jo artikkeli iotech, mutta hienoa että intel ei rupee kilpaileen coreissa amd kanssa vaan keskittyy rocket lakessa ihan muihin juttuihin. Mielestäni 10900k kohdalla virhe oli 10 corea. Rocket lakessa "Up to 8 Cores / 16 Threads" mikä on se optimein core määrä pelaamisen kannalta. Voi tulla melkoinen jytky. DDR5 on aluksi todennäköisesti vielä niin hidasta, että tollanen top tier prossu 8 corella 16 threadilla ja nopeilla DDR4 muisteilla voi olla aika hyvä ostos kun tuskin hintaakan on 8 corella niin paljoa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 286
Viestejä
4 507 952
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom