- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 651
Ei kai tuolla testillä ole tehnyt ennenkään mitään, joten saisi kuopata koko paskan.
Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju
- Keskustelun aloittaja Sampsa
- Aloitettu
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 22 801
OT: Userbenchmark on paras testi. Se on viisi minuuttia, ja sillä näkee, toimiiko kone suunnilleen oikein. Ei niitä numeroita ole tarkoitus käyttää mihinkään, vaan katsoa sieltä, että "working as expected". Eikä maksa mitään.
Ei mitään CPU:ita ole järkevää verrata synteettisissä testeissä. Et kuitenkaan ajele niitä synteettisiä benchmarkkeja kaikki päivät. Ainoa poikkeus on Cinebench, joka voi antaa viitettä videoeditointiin..
- Liittynyt
- 23.10.2016
- Viestejä
- 1 589
Mitä väliä? Jos kansikuvassa on kymmenen Inteliä, malleilla ei ole mitään väliä imagon suunnalta katseltuna.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 651
Noh, siihen kai siitä saattaa olla jos ei perus pelit riitä kertomaan, mutta mihinkään suorituskykyvertailuun tuota ei kannata käyttää sillä reaalimaailman kanssa noilla tuloksissa ei ole mitään tekemistä.
Edit: Hyvänä esimerkkinä:
https://gpu.userbenchmark.com/Compare/AMD-RX-5700-XT-vs-Nvidia-RTX-2070-Super/4045vs4048
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 5 894
AMD Explains Why Steam Doesn't Accurately Measure Market Share - ExtremeTech
AMD vahvistaa, että Steamin "markkinaosuuslukemilla" on lähinnä hupiarvoa. Ne eivät pidä paikkaansa mikä taas ei yllätä minua millään tavalla
AMD vahvistaa, että Steamin "markkinaosuuslukemilla" on lähinnä hupiarvoa. Ne eivät pidä paikkaansa mikä taas ei yllätä minua millään tavalla
- Liittynyt
- 17.06.2018
- Viestejä
- 9 825
Itse pähkäilen tällä hetkellä Ryzen 3700X:n ja i9700K:n välillä, emo+muistit+prossu kombossa ei ole hinnassa eroa. Edullisempi vaihtoehto on 3600x vs 9600K, mutta hintaero ei taida olla noihin parempiin tarpeeksi suuri.
Hyötykäytössä ryzen vie, toisaalta siinä ei ole aikakriittisiä kohtia minulla, kone vaan työskentelee pidempään. Pelikäytössä intel näyttäisi olevan voitolla kun yhden säikeen suorituskyky on parempi. Joissakin peleissä Ryzen pääsee samaan. Suurimmassa osassa pelejä tosin tehoerolla ei ole merkitystä. AMD on tullut kilpailuun mukaan itselleni, viimeisin oli Athlon 64. Nyt en oikein osaa sanoa kumpi on parempi, prossut ovat vain erilaisia ja valinta riippuu mitä ominaisuuksia painottaa.
Hyötykäytössä ryzen vie, toisaalta siinä ei ole aikakriittisiä kohtia minulla, kone vaan työskentelee pidempään. Pelikäytössä intel näyttäisi olevan voitolla kun yhden säikeen suorituskyky on parempi. Joissakin peleissä Ryzen pääsee samaan. Suurimmassa osassa pelejä tosin tehoerolla ei ole merkitystä. AMD on tullut kilpailuun mukaan itselleni, viimeisin oli Athlon 64. Nyt en oikein osaa sanoa kumpi on parempi, prossut ovat vain erilaisia ja valinta riippuu mitä ominaisuuksia painottaa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 5 894
Riippuu siitä haluatko sen viimeisenkin fps:n vai onko parempi omistaa CPU jossa ei ole jokainen räppänä auki hakkereita varten. Intelin prosessoreissa on kutakuinkin kaikki tunnetut haavoittuvuudet ja tietoturva ihan levällään, kun taas AMD:llä ne vähätkin on paikattu 3000 sarjan Ryzeneissä
- Liittynyt
- 13.12.2016
- Viestejä
- 4 841
Minä kyllä ottaisin tuossa tilanteessa Ryzenin. Ihan vaan senkin takia, että AMD:n tukeminen on kaikkien etu (paitsi intelin) tulevaisuuttakin silmällä pitäen. Jos et tosiaan tarvitse sitä aivan maksimaalista FPS:ää peleissä, ei ole mitään syytä olla ostamatta Ryzeniä.
Itselläkin todella nostalgiset fiilikset, kun 13v tauon jälkeen AMD:n prossu koneessa. Todella tyytyväinen olen ollut kyllä kaikin puolin, myös pelisuorituskykyyn.
sushukka
Premium-jäsen
- Liittynyt
- 16.04.2017
- Viestejä
- 1 378
Katos tätä olin tänne itsekin tulossa meuhkaamaan. Haiskahtaa kyllä aika pahasti koska painoarvot on liiankin tarkkaan AMD:lle epäsuotuisia. Tässä ote kuinka painoarvoja muutettu:
Here you see that the previous rating was split with 60% of the score being tests of quad-core level performance, while the single-core comes in at 30% and higher than quad-core labeled 'multi-core' being 10%. Now we move right and find that the scoring has been adjusted as follows. Quad-core level performance drops to 58%, single-core jumps to 40%, while the multi-core falls to a mere 2%.
Userbenchmark adjusting CPU 'rankings', pandering to Intel?
Tuosta Userbenchmarkista että kerran sitä testasin kun sitä pyydettiin minua lisäämään testi settiini.
Mutta se oli kasa paskaa joten jätin ottamatta.
Tosin sama koskee monia muitakin benchmarkkaus ohjelmia.
Paras tapa on edelleen testata oikeilla peleillä/ohjelmilla niin näkee mikä se "oikea" suorituskyky on.
Muutenkin suurimmaksi osaksi koko tech media käyttää aivan liian suppeita testi kirjastoja.
Kun on yllättävän suuria eroja miten eri arkkitehtuurit käyttäytyvät eri tilanteissa.
Mutta se oli kasa paskaa joten jätin ottamatta.
Tosin sama koskee monia muitakin benchmarkkaus ohjelmia.
Paras tapa on edelleen testata oikeilla peleillä/ohjelmilla niin näkee mikä se "oikea" suorituskyky on.
Muutenkin suurimmaksi osaksi koko tech media käyttää aivan liian suppeita testi kirjastoja.
Kun on yllättävän suuria eroja miten eri arkkitehtuurit käyttäytyvät eri tilanteissa.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 771
[offtopic]
Se, että userbenchmark on kasa paskaa on tiedetty jo kauan
Ja vaikka muuttivat tuon "kokonaistuloksensa" laskenta-algoritmia, laskevat sen edelleen aritmeettisella keskiarvolla, mikä tarkoittaa että se tulosten normalisointi vaikuttaa aina siihen.
jos jotain osatuloksia yhdistellään, järkevää olisi käyttää geometrista keskiarvoa, joka on immuuni sille, mikä valitaan normalisointikohdaksi.
Tässä vielä väännetty käytännön esimerkki tästä aritmeettisen keskiarvon normalisointiongelmasta:
Benchmark 1:
Kokoonpano A laskee 4 kania sekunnissa.
Kokoonpano B laskee 2 kania sekunnissa.
Benchmark 2:
Kokoonpano A laskee 1 elefantin sekunnissa
kokoonpano B laskee 2 elefanttia sekunnissa.
Aritmeettinen keskiarvo oletuksella että kani on yhtä arvokas kuin elefantti antaa kokoonpanolle A tuloksen 2.5 eläintä sekunnissa, ja kokoonpanolle B tuloksen 2 eläintä sekunnissa. A on tällä painotuksella 25% nopeampi.
Mutta entäs jos tajutaan, että elefantti on isompi ja raskaampi eläin kuin kani, ja sovitaan vaikka että 1 elefantti vastaa 8 kania:
Aritmeettinen keskiarvo antaakin tällöin kokoonpanolla A tuloksen 1.5 elefanttia sekunnissa ja kokoonpanolla B tuloksen 2.25 elefanttia sekunnissa.
Tällä painotuksella kokoonpano B onkin 50% nopeampi kuin A.
Eikä ole mitään järkevää määritelmää sille, kumpi näistä normalisaatiosta on "oikea". Valitsemalla erilainen normalisaatio saadaan aina erilainen lopputulos, ja mahdollisia normalisaatiota on äärettömästi erilaisia.
Todellisuudessa kuitenkin toisessa testissä toinen on tuplasti nopeampi ja toisessa testissä toinen on tuplasti nopeampi joten yhteistuloksen on järkevää antaa tulos, että ovat keskimäärin yhtä nopeita.
Geometrinen keskiarvo antaa tämän järkevän tuloksen, se on immuuni osatestien normalisoinnille
sqrt(4*1) = 2 = sqrt(2*2)
[/offtopic]
Se, että userbenchmark on kasa paskaa on tiedetty jo kauan
Ja vaikka muuttivat tuon "kokonaistuloksensa" laskenta-algoritmia, laskevat sen edelleen aritmeettisella keskiarvolla, mikä tarkoittaa että se tulosten normalisointi vaikuttaa aina siihen.
jos jotain osatuloksia yhdistellään, järkevää olisi käyttää geometrista keskiarvoa, joka on immuuni sille, mikä valitaan normalisointikohdaksi.
Tässä vielä väännetty käytännön esimerkki tästä aritmeettisen keskiarvon normalisointiongelmasta:
Benchmark 1:
Kokoonpano A laskee 4 kania sekunnissa.
Kokoonpano B laskee 2 kania sekunnissa.
Benchmark 2:
Kokoonpano A laskee 1 elefantin sekunnissa
kokoonpano B laskee 2 elefanttia sekunnissa.
Aritmeettinen keskiarvo oletuksella että kani on yhtä arvokas kuin elefantti antaa kokoonpanolle A tuloksen 2.5 eläintä sekunnissa, ja kokoonpanolle B tuloksen 2 eläintä sekunnissa. A on tällä painotuksella 25% nopeampi.
Mutta entäs jos tajutaan, että elefantti on isompi ja raskaampi eläin kuin kani, ja sovitaan vaikka että 1 elefantti vastaa 8 kania:
Aritmeettinen keskiarvo antaakin tällöin kokoonpanolla A tuloksen 1.5 elefanttia sekunnissa ja kokoonpanolla B tuloksen 2.25 elefanttia sekunnissa.
Tällä painotuksella kokoonpano B onkin 50% nopeampi kuin A.
Eikä ole mitään järkevää määritelmää sille, kumpi näistä normalisaatiosta on "oikea". Valitsemalla erilainen normalisaatio saadaan aina erilainen lopputulos, ja mahdollisia normalisaatiota on äärettömästi erilaisia.
Todellisuudessa kuitenkin toisessa testissä toinen on tuplasti nopeampi ja toisessa testissä toinen on tuplasti nopeampi joten yhteistuloksen on järkevää antaa tulos, että ovat keskimäärin yhtä nopeita.
Geometrinen keskiarvo antaa tämän järkevän tuloksen, se on immuuni osatestien normalisoinnille
sqrt(4*1) = 2 = sqrt(2*2)
[/offtopic]
[offtopic]
Se, että userbenchmark on kasa paskaa on tiedetty jo kauan
Ja vaikka muuttivat tuon "kokonaistuloksensa" laskenta-algoritmia, laskevat sen edelleen aritmeettisella keskiarvolla, mikä tarkoittaa että se tulosten normalisointi vaikuttaa aina siihen.
jos jotain osatuloksia yhdistellään, järkevää olisi käyttää geometrista keskiarvoa, joka on immuuni sille, mikä valitaan normalisointikohdaksi.
Tässä vielä väännetty käytännön esimerkki tästä aritmeettisen keskiarvon normalisointiongelmasta:
Benchmark 1:
Kokoonpano A laskee 4 kania sekunnissa.
Kokoonpano B laskee 2 kania sekunnissa.
Benchmark 2:
Kokoonpano A laskee 1 elefantin sekunnissa
kokoonpano B laskee 2 elefanttia sekunnissa.
Aritmeettinen keskiarvo oletuksella että kani on yhtä arvokas kuin elefantti antaa kokoonpanolle A tuloksen 2.5 eläintä sekunnissa, ja kokoonpanolle B tuloksen 2 eläintä sekunnissa. A on tällä painotuksella 25% nopeampi.
Mutta entäs jos tajutaan, että elefantti on isompi ja raskaampi eläin kuin kani, ja sovitaan vaikka että 1 elefantti vastaa 8 kania:
Aritmeettinen keskiarvo antaakin tällöin kokoonpanolla A tuloksen 1.5 elefanttia sekunnissa ja kokoonpanolla B tuloksen 2.25 elefanttia sekunnissa.
Tällä painotuksella kokoonpano B onkin 50% nopeampi kuin A.
Eikä ole mitään järkevää määritelmää sille, kumpi näistä normalisaatiosta on "oikea". Valitsemalla erilainen normalisaatio saadaan aina erilainen lopputulos, ja mahdollisia normalisaatiota on äärettömästi erilaisia.
Todellisuudessa kuitenkin toisessa testissä toinen on tuplasti nopeampi ja toisessa testissä toinen on tuplasti nopeampi joten yhteistuloksen on järkevää antaa tulos, että ovat keskimäärin yhtä nopeita.
Geometrinen keskiarvo antaa tämän järkevän tuloksen, se on immuuni osatestien normalisoinnille
sqrt(4*1) = 2 = sqrt(2*2)
[/offtopic]
Keskiarvon sijasta saattoi yllä olla summa.
Aihe on kiinnostava koska vähän vaikea. En ole itse koskaan käynyt erityisen kattavasti eri keskiarvojen vertailuja läpi.
Jos haluaa tulokseksi pienen luvun, kannattaa valita geometrinen keskiarvo. Se ei ole koskaan isompi kuin aritmeettinen keskiarvo.
(1+99)/2=50
sqrt (1*99)= 9,9
Jos ostan materiaalit aitaa varten, joka on toisesta päästä 1,5 m korkea ja toisesta päästä 2,5 m korkea, aritmeettinen keskiarvo antaa keskikorkeuden 2 m, jonka mukaan voi mennä kauppaan ostamaan aitaa varten rimaa. Geometrinen keskiarvo 1,93 m pakottaisi menemään myöhemmin kauppaan ostamaan lisää.
Jos aidan korkeus on 2 m ja pituus 8 m, voin laskea geometrisen keskiarvon, että aidan sivun keskipituus on 4 m ja mennä sillä tiedolla ostamaan oikean määrän rimaa. Jos laskisin aritmeettisen keskiarvon aidan sivun keskimääräiselle pituudelle, saisin sivun keskipituudeksi 5 m ja tulisi liikaa tavaraa.
Jos ajan autolla satasen vauhtia 100 kilsaa (menee tunti) ja sitten viittäkymppiä 100 kilsaa (menee 2 tuntia), aritmeettinen vauhdin keskiarvo on 75 km/h. Geometrinen vauhdin keskiarvo 70,7 km/h. Molemmat väärin, keskivauhti tulee kun lasketaan matka/aika = 200 km/3 h = 66,7 tuntia = harmoninen keskiarvo. Jos kääntää nopeuden hitaudeksi (käytetty aika per kilsa), se taas pitäisi tulla aritmeettisella keskiarvolla oikein.
Eli pitää tosiaan pohtia, ennen kuin keskiarvoja voi järkevästi laskea.
(1+99)/2=50
sqrt (1*99)= 9,9
Jos ostan materiaalit aitaa varten, joka on toisesta päästä 1,5 m korkea ja toisesta päästä 2,5 m korkea, aritmeettinen keskiarvo antaa keskikorkeuden 2 m, jonka mukaan voi mennä kauppaan ostamaan aitaa varten rimaa. Geometrinen keskiarvo 1,93 m pakottaisi menemään myöhemmin kauppaan ostamaan lisää.
Jos aidan korkeus on 2 m ja pituus 8 m, voin laskea geometrisen keskiarvon, että aidan sivun keskipituus on 4 m ja mennä sillä tiedolla ostamaan oikean määrän rimaa. Jos laskisin aritmeettisen keskiarvon aidan sivun keskimääräiselle pituudelle, saisin sivun keskipituudeksi 5 m ja tulisi liikaa tavaraa.
Jos ajan autolla satasen vauhtia 100 kilsaa (menee tunti) ja sitten viittäkymppiä 100 kilsaa (menee 2 tuntia), aritmeettinen vauhdin keskiarvo on 75 km/h. Geometrinen vauhdin keskiarvo 70,7 km/h. Molemmat väärin, keskivauhti tulee kun lasketaan matka/aika = 200 km/3 h = 66,7 tuntia = harmoninen keskiarvo. Jos kääntää nopeuden hitaudeksi (käytetty aika per kilsa), se taas pitäisi tulla aritmeettisella keskiarvolla oikein.
Eli pitää tosiaan pohtia, ennen kuin keskiarvoja voi järkevästi laskea.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 771
[offtopic]
Summa on vaan aritmeettinen keskiarvo ilman jakolaskua. ihan samat ongelmat.
Jos oikeasti haluaa vaan pientä lukua, sitten kannattaa valita harmoninen keskiarvo. Se (positiivisilla syötteillä) ei ole koskaan isompi kuin geometrinen keskiarvo.
2/(1/1 + 1/99) = ~1.98.
[/offtopic]
Summa on vaan aritmeettinen keskiarvo ilman jakolaskua. ihan samat ongelmat.
Jos oikeasti haluaa vaan pientä lukua, sitten kannattaa valita harmoninen keskiarvo. Se (positiivisilla syötteillä) ei ole koskaan isompi kuin geometrinen keskiarvo.
2/(1/1 + 1/99) = ~1.98.
[/offtopic]
Viimeksi muokattu:
Ryzen 3600X ei kannata. Jos haluat AMD:tä, niin sitten joko halvempi 3600 tai suoraan tehokkaampi 3700X. Pelikäyttöön intelin 9700K on myös hyvä valinta ja itsekin menen sillä.
9700K:ssa on vain kahdeksan säiettä, mutta...sitä suuremmista ydin/säiemääristä ei peleissä ole hyötyä vielä pitkään aikaan ja suurempisäikeisillä nykyprossuillakin alkaa ikääntyminen jo näkyä siinä vaiheessa, kun suurin osa ohjelmistoista ja peleistä on viimeinkin optimoitu isommille säiemäärille. Siis siinä vaiheessa ne nykyiset prossut voivat muutenkin olla arkkitehtuurinsa/tehonsa puolesta hitaita ja vanhentuneita.
Päivitettävyyden kannalta AMD-alusta on jonkin verran pitkäikäisempi, mutta AMD:lläkin emolevyn joutuu vaihtamaan tulevaisuudessa jossain vaiheessa, ainakin sitten DDR5 julkaisun jälkeen.
Isommilla resoluutioilla näytönohjaimen tehontarve korostuu ja kenties tulevaisuudessa PCIe 4.0:sta on oikeastikin hyötyä näyttispuolen kehittyessä.
Mitä se käytännössä tarkoittaa keskiverto-kuluttajan näkökulmasta? Niin, ei välttämättä yhtään mitään.
Ja eikö niitä ole osittain jo paikkailtu?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 243
Intelin 6-core prossut ainakin alkaa jo uusien pelien kanssa yskimään pahasti. Ne kyllä näyttää erittäin hyvää average FPS:ää mutta 1% low arvot on todella huonoja. 6c/12t ryzen häviää hieman average fps:ssä mutta voittaa reilusti 1% low joka taas näkyy pelaajalle niin että ryzen ei kärsi mikrostutterista kuten noi 6-core intelit. Tää sama ongelma voi olla vaikka jo ensi vuonna edessä noiden 8-core inteleiden kanssa.
Ei jumalauta näiden AMD-fanipoikien kanssa... Ihan mahdotonta. Ensinnäkin, 8-säiettä tulee riittämään todella pitkälle tulevaisuuteen. "Tulevaisuuden konsolit" ovat CPU-teholtaan todella paljon heikompia kuin esim. 9700K.
- Liittynyt
- 14.10.2016
- Viestejä
- 22 517
Seuraavan sukupolven Xboxissa ja PlayStationissa on kummassakin 8-ytiminen Zen 2 -prosessori SMT-tuella eli suorittaa 16 säiettä. Zen 2 -arkkitehtuuri on siis se sama mikä löytyy uusista Ryzen 3000 -sarjan vehkeistä.
Sulla on sitten ilmeisesti ne lopulliset kellotaajuudet sekä konsolivalmistajien toivomat kustomoinnit tiedossa, kun osaat sanoa että ovat "todella paljon heikompia kuin esim 9700K"? Jos mitään, ne seuraavan sukupolven konsolit ajavat 9700K:n paljon ahtaampaan koloon, kun multiplattaridevit ottavat ilon irti 16 säikeestä.
9700K on nopeampi kuin mikään AMD:n ikinä julkaisema prosessori pelikäytössä. Väitätkö jotain muuta? Pelien säikeistyksestä on puhuttu jo toistakymmentä vuotta. Kyllä se varmasti joskus tapahtuu.
bahis
Tukijäsen
- Liittynyt
- 06.03.2019
- Viestejä
- 3 659
Kyllä joskus sitten kun konsoleissa on mahdollisuus käyttää useampaa säiettä.
3700X TDP on 65W ja RX 5700 TBP on 180W. En yhtään ihmettelisi vaikka uudet konsolit olisi 200-250W. Siihen jo menee hyvinkin nuo osat hieman pienemmillä kelloilla. Ja konsolissa toki tulee olemaan siihen muokatut versiot.
3700X TDP on 65W ja RX 5700 TBP on 180W. En yhtään ihmettelisi vaikka uudet konsolit olisi 200-250W. Siihen jo menee hyvinkin nuo osat hieman pienemmillä kelloilla. Ja konsolissa toki tulee olemaan siihen muokatut versiot.
- Liittynyt
- 14.10.2016
- Viestejä
- 22 517
Keskimäärin pelikäytössä? Juu, on nopeampi, mutta ei paljoa. Sinä et kuitenkaan puhunut "pelisuorituskyvystä" vaan "CPU-tehosta", jossa tilanne on ihan toinen.
Myös pelit hyödyntävät jatkuvasti paremmin lisäytimiä ja säikeitä, se näkyy monessa pelissä jo muutoinkin ja vielä selvemmin kun ymmärtää katsoa pelkän average fps:n lisäksi monesti huomattavasti oleellisempaa 99. persentiiliä.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 597
Enpä ole tälläistä huomannut, lähdettä?
Voihan noissa tulevissa konsoleissa olla enemmän säikeitä (ja varmaan onkin), mutta eiköhän se ole selvää, että ne tulee jäämään rajusti mm. Intelin 8- ja 9 sarjan prossuille suorituskyvyssä. Jo pelkästään noiden konsolien tehorajoitukset tekee sen.
- Liittynyt
- 14.11.2016
- Viestejä
- 2 405
Nyt eletään ajanjaksoa missä ytimiä lentää vasemmalta ja oikealta. Todennäköisesti asetutaan johonkin ydinmäärään ennemmin tai myöhemmin, mutten suosittele kyllä tyytymään vain siihen kahdeksaan ytimeen jos samaan hintaan irtoaa kuusitoista säiettä. Pelkästään viimeisin Zen-sukupolvi tarjoaa todennäköisesti useamman kaksitoistaytimisen mallin, joten säikeistys lisääntyy peleissäkin kiihtyvällä tahdilla, koska tulevat konsolit ryydittää kehitystä saman aikaisesti. Riittää pelkästään että iso pelipulju muokkaa moottorinsa ties kuinka säikestyväksi, jolloin kaikki firman uudet julkaisut ovat hyvin säikeistyviä, kuten on nähty esim. viimeisten Battlefieldien kanssa (Frostbite-moottori).
Tulevat konsolit eivät todennäköisesti ihan hirveän tehokasta suoritinta sisällä pöytäkoneisiin nähden, kuten @k1nggg kirjoitti, mutta konsolihistorian näkökulmasta kyllä todella tehokkaan. Oma veikkaukseni on että 2 - 3 GHz välille asetutaan.
Tulevat konsolit eivät todennäköisesti ihan hirveän tehokasta suoritinta sisällä pöytäkoneisiin nähden, kuten @k1nggg kirjoitti, mutta konsolihistorian näkökulmasta kyllä todella tehokkaan. Oma veikkaukseni on että 2 - 3 GHz välille asetutaan.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 771
Siirretty muualta..
Mistähän "chiplet-tekniikasta" nyt oikein puhut?
Intelillä on kehittyneempi "chiplet-tekniikka" kuin AMDllä, mm. EMIB.
Ja intelillä on ollut jo yli 20 vuotta sitten pihalla CPU joka perustuu MCMään. ("chiplet" on vaan uusi brändäys MCMlle)
Mistähän "chiplet-tekniikasta" nyt oikein puhut?
Intelillä on kehittyneempi "chiplet-tekniikka" kuin AMDllä, mm. EMIB.
Ja intelillä on ollut jo yli 20 vuotta sitten pihalla CPU joka perustuu MCMään. ("chiplet" on vaan uusi brändäys MCMlle)
- Liittynyt
- 17.06.2018
- Viestejä
- 9 825
Mitä itse olen katsonut niin 9700k voittaa 3700x jopa vulkania käyttävissä peleissä. Enkä ole huomannut 9600k:lla tuota mainitsemaasi ominaisuutta yleisimmissä testeissä. Onko joku tietty tapaus jossa noin tapahtuu? Paljonko on reilusti tässä tapauksessa?
- Liittynyt
- 09.09.2017
- Viestejä
- 16
Lähinnä tästä. En ymmärrä mikä tässäkään nyt niin vaikeaa oli taas ymmärtää. Ja kun nimenomaan mainitsin, että AMD:llä on nyt aikaa hioa alustaansa ennen Intelin omaa vastausta:
Chiplet design
AMD is now effectively moving towards a chiplet design starting with Ryzen 3000, aka ZEN2. Multi-die chips, thus multiple chips in one package is what we're talking about when we refer to a chiplet design, it’s one of the many answers to be able to fight off Moore's Law, now and in the future. AMD was already using the technology to connect multiple processors in Threadripper and, for servers, Epyc. Actually, also Intel with Kaby Lake-G. Chiplets, these are multiples of chips put together on an interposer that form the actual chip. Chiplets for AMD Ryzen 3000, Zen 2 feature a I/O die along with 7nm CPU chiplets (each holding eight cores per die). To be able to accomplish that, AMD has been updating its Infinity Fabric that connects the different dies that hold the cores. Current Epyc, Ryzen and Threadripper CPUs are all connected via the Infinity Fabric.
With the Zen 2 architecture, AMD places one I/O die chip that sits in the middle, which is connected to two 8-core dies. These AMD CPU chiplets are connected with 2nd generation Infinity Fabric (the interlink wires that connect them all). Why chiplet designs? One of the bigger issues at hand when manufacturing large monolithic CPU/GPU dies is that yields decrease nearly exponentially, and costs go up due to non-working dies. Multiple smaller chips in one package have higher yields, less loss and thus can be more profitable.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 771
Lähinnä tästä. En ymmärrä mikä tässäkään nyt niin vaikeaa oli taas ymmärtää. Ja kun nimenomaan mainitsin, että AMD:llä on nyt aikaa hioa alustaansa ennen Intelin omaa vastausta:
Chiplet design
AMD is now effectively moving towards a chiplet design starting with Ryzen 3000, aka ZEN2. Multi-die chips, thus multiple chips in one package is what we're talking about when we refer to a chiplet design, it’s one of the many answers to be able to fight off Moore's Law, now and in the future. AMD was already using the technology to connect multiple processors in Threadripper and, for servers, Epyc. Actually, also Intel with Kaby Lake-G. Chiplets, these are multiples of chips put together on an interposer that form the actual chip. Chiplets for AMD Ryzen 3000, Zen 2 feature a I/O die along with 7nm CPU chiplets (each holding eight cores per die). To be able to accomplish that, AMD has been updating its Infinity Fabric that connects the different dies that hold the cores. Current Epyc, Ryzen and Threadripper CPUs are all connected via the Infinity Fabric.
With the Zen 2 architecture, AMD places one I/O die chip that sits in the middle, which is connected to two 8-core dies. These AMD CPU chiplets are connected with 2nd generation Infinity Fabric (the interlink wires that connect them all). Why chiplet designs? One of the bigger issues at hand when manufacturing large monolithic CPU/GPU dies is that yields decrease nearly exponentially, and costs go up due to non-working dies. Multiple smaller chips in one package have higher yields, less loss and thus can be more profitable.
Tuossa on kyse arkkitehtuurista, ei tekniikasta.
ja intelillä on ollut MCM-pohjaisia arkkitehtuureita vaikka kuinka paljon ennen AMDtä.
Ei ole olemassa mitään "uutta ja hienoa chiplet-tekniikkaa" jossa AMD olisi millään tavalla intelilä edellä.
Uutta AMDllä on lähinnä vaan termistössä, (kauan sitten keksittyä) MCM-pohjaista arkkitehtuuria on ruvettu kutsumaan "chipleteiksi".
Sen sijaan on joitain tekniikoita, jotka voivat autaa siinä, että chiplet-pohjainen arkkitehtuuri saadaan toteutettua hyvin. Ja näissä Intel on AMDtä edellä (EMIB).
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 09.09.2017
- Viestejä
- 16
Missä olen tällaista muka missään vaiheessa väittänyt?
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 771
- Liittynyt
- 09.09.2017
- Viestejä
- 16
Niin, heillä on varaa kehittää tekniikkaansa pidemmälle seuraavat pari vuotta, ennen kuin Intel vastaa tähän uuden sukupolvella prosessoreja. Missään vaiheessa en sanonut, että AMD olisi parempi tai Intel huonompi. Aika 1+1 omasta mielestä.
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 243
Ei siihen mitään fanipoikailua tartte kun viitsii hiukan testejä katsoa ja varsinkin muutakin kuin max ja average fps. Esim. GN on tuosta kertoillut jo hyvän aikaa sitten moneen kertaan, nyt myös Hardware Unboxed on alkanut kiinnittää asiaan huomiota.
Jossain reilussa 3GHz:ssa toi Zen 2 on todella taloudellinen kivi. Jos ei siitä hirmuisesti mennä ylitte, niin helposti menee tollainen 8-core kivi alta 60W.
Lisäksi moni unohtaa sen että noi testit on tehty aina ns. puhtaalla windowsilla jossa ei pyöri sen kyseisen testin ja mittaohjelmien lisäksi mitään muuta, kun taas Esa ja Vesa kun on vuoden pyöritellyt windowsia ja asennellut sinne kaikenmoista taustaroinaa pyörimään, niin ne kaikki vaikuttaa.
Kannattaa GN:n ja Hardware Unboxedin videoita voikka tsekata, siellä on moneen otteeseen tästä raportoitu.
Mahtaa tuo EMIB olla huomattavan paljon hinnakkaampi kun ei ole juuri mitään kyseistä kikotinta hyödyntävää julkaistu. Ja ei AMD on tähän chiplet MCM ratkaisuun jämähtämässä, onhan ne ne tehny myös paljon tutkimusta aktiivisesta interposerista.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 771
On julkaistu jo puolitoista vuotta sitten:
Intel Launches Stratix 10 TX: Leveraging EMIB with 58G Transceivers
Ei vaan ole vielä tuotu (edit: suurissa määrin) kuluttajamarkkinoille. Lähinnä, koska ei tarvetta.
Ja EMIB on nimenomaan tekniikka, jolla saadaan järeitä piilastujen välisiä väyliä halvemmaksi. Jos tarvitaan oikeasti järeitä väyliä, AMD joutuu käyttämään todella isoa interposeria, joka tulee kalliiksi. (fury, vega)
CPUissaan taas AMD on käyttänyt paljon heppoisempia väyliä, että interposeria(tai EMIBiä) ei ole tarvittu.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 243
Niin tiedän kyllä että on julkaistu. Kuten se nukki jossa on EMIB:llä Intel CPU ja AMD GPU. Mutta kuten sanoin, ei taida olla vielä hinnaltaan sellainen että kannattaa kuluttajapuolelle juurikaan tuoda.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 771
Edelleen jatkot höpötystä jostain ihmeen "chiplet-tekniikasta" vaikka ei ole mitään yhtä "chiplet-tekniikkaa" jota AMD kehittää.
On vain MCM-pohjaisia arkkitehtuureita, joiden yksittäisiä piilastuja AMD päätti alkaa brändäämään "chipleteiksi".
ja voi huoh.
Tuo alkuperäinen viesti oli nimneomaan viestiketjussa, jonka koko uutinen oli se, että intel on aloittanut niiden uuden sukupolven prosessorien toimittamisen asiakkaille ja nyt höpiset jostain parista vuodesta.
Että luitko niinkuin yhtään uutista, jota kommentoit?
Annoit ymmärtää, että AMD olisi jotenkin pari vuotta edellä inteliä näissä. Vaikka todellisuudessa Intel oli n. 14-15 vuotta AMDtä edellä näissä (Ppro vuonna 1995 vai 1996 vs joku Opteron n. 2010)
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 09.09.2017
- Viestejä
- 16
En edelleenkään antanut ymmärtää mitään.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 22 801
Täytyy vaan väliin käydä sanomassa, että omistin hienon chiplet-prosessorin jo ennenkuin aloitin Murossa. Se oli alle 300€ Intel Q6600.
Ei minulla ollut rahaa Pentium Prohon aikoinaan. Itse asiassa koetin hankkia samoihin aikoihin FDIV-ongelmaisia Pentiumeita halvalla, mutta Intel tarjosi vaihdon ilmaiseksi, niin ei niitäkään saanut (halvalla).
Ei minulla ollut rahaa Pentium Prohon aikoinaan. Itse asiassa koetin hankkia samoihin aikoihin FDIV-ongelmaisia Pentiumeita halvalla, mutta Intel tarjosi vaihdon ilmaiseksi, niin ei niitäkään saanut (halvalla).
Mulle ei opiskeluaikana harmoninen keskiarvo tullut juuri tutuksi. Kumma miten niin pääsi käymään. Harmonista keskiarvoa on pakko käyttää, jos puhutaan nopeuksista (kuten edellinen OT tägätty postaus ehkä osoitti)
Tietokoneiden kanssa puuhataan usein nopeuksien kanssa (esim. frame/s). Esim Techpowerup laskee näyttiksillä/prosuilla eri peleillä saatujen fps-keskiarvojen geometriset keskiarvot ja vertaa niiden perusteella komponentteja toisiinsa ja koitin päätellä että kait ihan oikein koska "nopeudet" ei ole todellisia nopeuksia.
a) Vakio matka (H.264 konversio, vakio framejen määrä)
Näyttis 1 ajaa leffan alussa 100 fps vauhtia 10000 framea (menee 100 s) ja sitten leffan puolivälin jälkeen 50 fps vauhtia 10000 framea (menee 200 s), aritmeettinen vauhdin keskiarvo on 75 fps. Geometrinen vauhdin keskiarvo 70,7 fps. Molemmat väärin, keskivauhti tulee kun lasketaan matka/aika = 20000 framea/300 s = 66,7 fps = harmoninen keskiarvo.
b) Matka-aika vakio (matka ei vakio, nopeus ei todellinen nopeus) (GTA V peli)
Näyttis 1 ajaa leffan alussa 100 fps vauhtia 10000 framea (menee 100 s) ja sitten leffan puolivälin jälkeen 50 fps vauhtia 10000 framea (menee 200 s), aritmeettinen vauhdin keskiarvo on 75 fps. Geometrinen vauhdin keskiarvo 70,7 fps. Molemmat väärin, keskivauhti tulee kun lasketaan matka/aika = 20000 framea/300 s = 66,7 fps = harmoninen keskiarvo.
b) Matka-aika vakio (matka ei vakio, nopeus ei todellinen nopeus) (GTA V peli)
Näyttis 1 ajaa GTA V:n autolla 100 fps vauhtia 10000 framea (menee 100 s) ja sitten, kun se kuumenee, 50 fps vauhtia 5000 framea (menee 100 s), näennäisesti pelin paikasta toiseen ja takaisin, aritmeettinen vauhdin keskiarvo on 75 fps. Geometrinen vauhdin keskiarvo 70,7 fps.
Oikea keskivauhti tulee kun lasketaan matka/aika = 15000 framea/200 s = 75 fps = aritmeettinen keskiarvo.
Oikea keskivauhti tulee kun lasketaan matka/aika = 15000 framea/200 s = 75 fps = aritmeettinen keskiarvo.
- Liittynyt
- 17.06.2018
- Viestejä
- 9 825
Jos vertaa 9700K ja 3700X, niin huomaa että 1% nopeus on järjestään alempi ryzenillä nykyisin, ainoana poikkeuksena on Division 2. Jos se on tärkeää niin kannattaa valita intel.
Mitä itse laskin niin käytännössä menee aika samoihin X-Planessa, 9700K on noin 12% nopeampi, mutta jäähy ja emo mukaan laskettuna on 10% kalliimpi. Jos ajatellaan fps:ää niin korotus 47-> 53 maksaa noin 70 euroa. Erot eivät oikeasti ole isoja. Jos haluaa kellottaa niin sitten intel on oikea valinta. Jos taas sinulla pyörii koneella virtuaalikoneita yms. yhtäaikaa kun pelaat niin ryzen on varmasti parempi valinta.
Q6600 oli huippu, samoin 4970K.
Tätä väitettä itsekkin ihmettelin. Kun 4c/8t on vielä oikein riittävä ja kyllä jossain peleissä on hyötyä 6c/12t:sta ne hyödyt ovat van yllättävän pienet.
Tossa juuri aloittelin Bloomfield i7-950 benchmarkkaamisen niin se on nyt uuden testi kauteni ensimmäinen prossu mikä ei voita 6c/12t R5 1600:sta peleissä.
Kuten edellinen testattavana ollut sandy 2600K hakkaa sen lähes kaikissa peleissä.
Video striimaus testissä alko 2600K yskimään pahasti (jossa muuten i7-950 ei yskinyt).
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 4 470
Verkkomoninpeleissä 4c/4t prossut ovat aiheuttaneet ongelmia jo puoli vuosikymmentä, joten en ihmettele yhtään että 6c/6t alkaa pikkuhiljaa jäämään jalkoihin kanssa.
Yksinpeleissä rokkaavat varmaan vielä muutaman vuoden, mutta kyllä se säikeistyminen pelimoottoreissa on jo pikkuhiljaa edenneyt ja tulevien konsolien myötä nopeutuu entisestään
Yksinpeleissä rokkaavat varmaan vielä muutaman vuoden, mutta kyllä se säikeistyminen pelimoottoreissa on jo pikkuhiljaa edenneyt ja tulevien konsolien myötä nopeutuu entisestään
Niissä saa ihan rauhassa olla 8C16T prossu (ja varmaankin onkin).
Ongelmana on vain se, että sen prossun kanssa on samassa läjässä GPU ja jos se yrittää edes leikisti tukea 4K:ta ja säteenseurantaa, niin sille joudutaan varaamaan ehdottomasti suurin osa energiabudjetista.
Koska konsolien pitää jäähtyä järkihintaisella jäähyllä, järkevällä melulla, eikä loota saa olla mieletön, niin CPU + GPU TDP tuskin ylittää edes 200W:ia, joten prossulle jää sitten arviolta joku 50W. Nyt sitten vain ajelemaan ryzen 3:sta (8C16T prossua) tuolla TDP:llä, niin näkee, miten se pärjää.
Tällähetkellä kun tekniikka vain on sillä tasolla, että jos haluaa leikkiä 4K:lla, niin pelkälle GPU:lle on syytä varata 250W. Viivanleveyshydynkin AMD on jos lunastanut pois..
- Liittynyt
- 14.10.2016
- Viestejä
- 22 517
Esim Ryzen 7 3700X:n TDP on 65 wattia ja pärjää aika kivasti
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 243
50W riittää vallan mainiosti CPU:lle kun sitä ei kellotella 4GHz ja 4K ei tartte mitään 5GHz kelloja.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 4 470
3700X boostaa 65W budjetilla HUONOIMILLAAN n. 4Ghz kaikkien ytimien rasituksessa jännitteen ollessa jotain 1.3-1.35V luokkaa.
Vakiokellot 3,6Ghz saavutetaan 1,2V jännittellää ja todenäköisesti siihen pakottamalla saavutetaan jo max 50W vaatimus.
Siitä voidaan olla varmoja, että 7nm prosessin optimaalinen kellontaajuusalue suorituskyky/virrankulutus ei ole 4Ghz tai yli, vaan todenäköisesti jossain 3Ghz päällä.
Joku n. 3Ghz taajuudella toimiva Zen2 tarjoaa täysin riittävästi potkua konsoleihin ja se kuluttaisi kelvollisella piirillä 40W, jolloin huonotkin piirit jäisivät alle 50W.
Tuostakin saadaan vielä watteja pois, kun huomioidaan että IO-chipillä on konsoleihin täysin tarpeettomia toimintoja, kuten ylimääräisä PCI-e väyliä.
Edellisen sukupolven konsoleissa oli muistaakseni 1,6Ghz mobiilipiirit. Zen2 3,2Ghz nopeudella voitaisiin kehuskella kuinka ollaan tuplattu kellontaajuus, säikeiden määrä ja IPC (en tiedä tämän todenmukaisuudesta, mutta eiköhän se ole tarpeeksi lähellä), eli ollaan sikana paljon nopeampia kuin ennen.
Poistappa nyt ensin 15W ja koita sitten pärjäämistä erilaisilla kuormilla uudestaan.
Kellotaajuudet alkavat rajoittua jyrkemmin tuollaisessa prossussa, jossa on paljon coreja, kun TDP:tä joudutaan laskemaan.
Nyt kyse oli siitä, miten se pärjää ESIM Intelin 9700K:ta vastaan.
4K tarvitsee todella paljon potkua GPU puolelta, joka taa vaatii, että sille puolelle pitää varata suurin osa TDP:stä..
Kummallakaan ei ole juuri nyt markkinoilla täysin ongelmitta edes 4K@60Hz pärjäävää korttia, varsinkaan AMD:llä. Valmistustekniikkakaan ei ole kehittymässä siinämäärin tuleviin konsoleihin, että siitä kerkeäisi olla iloa.
Tai Intel saattaa saada lopulta jotain uutta käyttöön sekä valmistustekniikan suhteen, että prossut, jotka nostavat IPC rimaa vähintään jonkinverran.
- Liittynyt
- 14.10.2016
- Viestejä
- 22 517
Poistetaan myös i/o-puolelta ylimääräiset mitä konsoli ei tarvitse niin ties vaikka tulisi se 15W jo niistä
svk
Apua, avatarini on sormi!
- Liittynyt
- 14.12.2016
- Viestejä
- 2 810
Muistakaa, että nää nykyiset konsolit, eli PS4 ja xbox one pyörittävät tajuttoman tuhnulla prosessorilla pelejä, eli ei zen 2 pohjaiset prosessorit tarvii suurella todennäköisellä kummosia kelloja verrattuna mitä työpöytiin työnnetään ja voi silti olla monta kertaa tehokkaampia.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 597
Eikö tuo 65W tdp ole juuri peruskellotaajuksilla eikä boostatessa millon vie enemmän. Anandtechin mukaan noin 90w.
The AMD 3rd Gen Ryzen Deep Dive Review: 3700X and 3900X Raising The Bar
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
