Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

[aessu]

Noissa server as service - jutuissa lienee ongelmana eniten se ettei osata speksata sitä mitä halutaan, ja sitten kun lähdetään muokkaamaan niin tulee kalliiksi. @Sampsa voisi kyllä vaikka 7900X:n testiin ajella myös R7 1800X ja DDR4 3200MHz tulokset, niin ein Intel näytä liian hyvältä.

 

[Threadripper]

No näitähän tosiaan löytyy. Tällöinkin kyse ei ole palvelinpuolen toopeilusta vaan huonoista/minimaalisista sopimuksista/palvelumallista ja niiden neuvotteluista. Toki lopputulemana surkeasta pavelusta on se, ettei sen muutaman vuoden sopimuskauden jälkeen enää jatketa saman kumppanin kanssa vaan etsitään uusi. Ja kyllä Suomesta löytyy myös pienempiä toimijoita, joilla koko työvoima on paikallista. Harmi vaan, että ongelmana on usein sokea yksikkökustannusten tuijottaminen, jolla asiakas valitsee juuri sen halvimman minimimallin mitä saa ja sitten ihmetellään kun se palvelu tuleekin huonolla englannilla Intiasta ja/tai kaikki pienikin kustomointi maksaa kalliisti lisää.

Kuka ne huonot sopimukset tekee? Kai se kunnollisen sopimuksen teko on jonkun vastuulla? Alkaa kuulostaa siltä ettei palvelinpuolella kukaan ole vastuussa mistään.

Jatkoa Vuotanut testitulos: 16-ytiminen Zen on Ryzen Threadripper 1950X kun saatiin jotain uutta keskusteluun

Jos historiasta on yhtään oppimista niin toivottavasti siellä palvelinkeskusten johdossa on yhtään aiempaa fiksumpaa kaveria tällä hetkellä töissä sillä ainakin omaan silmään todella kapeakatseista touhua se 2000-luvun puolivälin touhu jossa otetiin niitä umpisurkeita pentium4 pohjaisia prossuja opteronejen sijaan vaikka polkuhinnalla silloin saikin.

Se että saa niitä prossuja paljon halvemmalla inteliltä sen parin vuoden ajan ei paljoo mieltä lämmitä jos samalla rampauttaa ainoan mahdollisen kilpailevan tuotteen valmistajan olemassaolon ja tästä johtuen joutuukin niistä samoista palvelin prosessoreista maksamaan seuraavat 10 vuotta monin kertaisesti.

Mitä luulette onko kukaan datakeskusten heppu laskenut että että paljon säästöä olisi tullut pitkällä aikavälillä jos AMD olisi saanut kerättyä vähän enemmän hilloon aikoinaan ja saamaan suuremman aseman markkinoilla ja myös todennäköisesti paremman tuoteportfolion nykyhistorian sijaan, joka olisi johtanut maltillisempaan palvelin prossu hinnoitteluun verrattuna intelin nykyiseen ryöstöhinnoitteluun?

Ehkä baidu, dell, amazon jne. ovat oppineet jotain historiaa silmälläpitäen?

Ei niitä Pena nelos kiukaita polkuhinnalla saanut. Kalliita ne olivat mutku Intel on paras jne.
Mikäli tuota erästä käyttäjää uskoo, laskelmat on tehty ammattilaisten toimesta eikä niissä voi olla mitään vikaa

Ei palvelintollot osaa laskea eivätkä varsinkaan ajatella sekuntiakaan nykyhetkeä pidemmälle. Huomioiden palvelinmarkkinoiden suuruuden, eiköhän tuossa joku 100 miljardia ole vähintään tullut takkiin.

 

[JiiPee]

Ei palvelintollot osaa laskea eivätkä varsinkaan ajatella sekuntiakaan nykyhetkeä pidemmälle. Huomioiden palvelinmarkkinoiden suuruuden, eiköhän tuossa joku 100 miljardia ole vähintään tullut takkiin.

Hieman offtopic mutta itse olen julkisen puolen touhuja päässyt joitain vuosia sitten tarkastelemaan läheltä ja ollut mukana tekemässä myös hankintoja. Ja se touhu on aivan käsittämätöntä kikkailua. Myyjä x tarjosi AMD koneita, myyjä y tarjosi Intel koneita. Intel koneet olisivat olleen selvästi parempia suorituskyvyltään ja niitä ehdotin hankittavaksi, mutta myyjä x alkoi kiristää markkinaoikeudella koska hänen kokoonpanonsa oli hiukan halvempi. Vaikka tarjouspyynnössä oli annettu painoarvoa myös suorityskyvylle, niin siitä huolimatta hankinnasta loppupelissä vastaavat toopet eivät uskoneet että oikeudessa olisi käynyt hyvin koska siellä laskettiin että MHz vs MHz = samat niin ei voi olla suorituskyvyssä eroja vaikka kaikki tiesi että tuonaikaiset Intelin prosessorin pieksi AMD:tä mennen tullen.
Toinen esimerkki on ohjelmistohankinnat. Tilataan joku ohjelmisto joltain taholta. Sitten kun se ohjelmisto pitää saada juttelemaan jonkun toisen valmistajan tietokantaan niin sitten joudutaan tilaamaan siihen erikseen rajapinta joka maksaa sitten ihan vitusti. Mikäli itse olisin tuollaisia hankintoja tekemässä, niin kyllä siihen kauppaan pitäisi myös sisällyttää pykälä että ohjelmiston lähdekoodi pitää tulla mukana ettei ohjelmiston tekijä pysty myöhemmin kiristämään ihan törkeitä hintoja jostain yksinkertaisesta palikasta.

 

[sushukka]

Hieman offtopic mutta itse olen julkisen puolen touhuja päässyt joitain vuosia sitten tarkastelemaan läheltä ja ollut mukana tekemässä myös hankintoja. Ja se touhu on aivan käsittämätöntä kikkailua. Myyjä x tarjosi AMD koneita, myyjä y tarjosi Intel koneita. Intel koneet olisivat olleen selvästi parempia suorituskyvyltään ja niitä ehdotin hankittavaksi, mutta myyjä x alkoi kiristää markkinaoikeudella koska hänen kokoonpanonsa oli hiukan halvempi. Vaikka tarjouspyynnössä oli annettu painoarvoa myös suorityskyvylle, niin siitä huolimatta hankinnasta loppupelissä vastaavat toopet eivät uskoneet että oikeudessa olisi käynyt hyvin koska siellä laskettiin että MHz vs MHz = samat niin ei voi olla suorituskyvyssä eroja vaikka kaikki tiesi että tuonaikaiset Intelin prosessorin pieksi AMD:tä mennen tullen.
Toinen esimerkki on ohjelmistohankinnat. Tilataan joku ohjelmisto joltain taholta. Sitten kun se ohjelmisto pitää saada juttelemaan jonkun toisen valmistajan tietokantaan niin sitten joudutaan tilaamaan siihen erikseen rajapinta joka maksaa sitten ihan vitusti. Mikäli itse olisin tuollaisia hankintoja tekemässä, niin kyllä siihen kauppaan pitäisi myös sisällyttää pykälä että ohjelmiston lähdekoodi pitää tulla mukana ettei ohjelmiston tekijä pysty myöhemmin kiristämään ihan törkeitä hintoja jostain yksinkertaisesta palikasta.

Julkisella puolella tuo kilpailutuslaki näkyykin ihan alasta riippumatta ja sen takia on tehty paljon hulluja kauppoja. Laki kun sanoo että halvin pitää ottaa, mutta vaikka periaatteessa vertailtavat yksiköt pitäisi olla samoja, niin myyjätahot osaavat kyllä kikkailla turhankin paljon. Rakennusprojekteissa tämä on ehkä parhaiten näkynyt kun järjestään näyttäisi tuplaantuvan projektikustannukset matkan varrella. Ongelmana on se, että informaation lisääntyessä tietotaito syvenee ja kapenee yhä enemmän. Tätä paikataan ulkoistuksilla ja mulla "keskitytään ydinosaamiseen"-toimenpiteillä. Samalla häviää myös kontrolli ja ymmärrys siitä mitä vaihtoehtoja markkinoilla olisi tarjolla. Monissa asiakaskeisseissä onkin hieman hirvittänyt kuinka heikoissa kantimissa IT-osaaminen noin ylipäätänsä on. Ostajaa voi turhan usein viedä kuin pässiä narusta ja takana voi olla vielä vaikka mitä politiikkaa sekä eritasoisia oman edun tavoitteluja puolin toisin. Riippuen roolista (arkkitehti, pp, myyjä, tuotepäällikkö, esimies jne), niin on joko helppoa tai vaikeaa ehdottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Eettisen linjan pitäminen pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta valitettavasti tämä ei ole markkinoilla ollenkaan itsestäänselvyys. Etenkin isojen jenkkifirmojen raaka tulosvetoinen palkkaus ja kvartaaliajattelu voi ohjata hyvinkin itsekeskeisiin ratkaisuihin. Toisaalta jos tällaisesta harhaanjohtamisesta tai harmaalla alueella toimimisesta jää kiinni, niin seuraukset ovat yleensä melko ikäviä ja maine tahraantuu nopeasti. Nuo kummatkin mainitsemasi esimerkit ovat mielestäni juurikin tällaista harmaalla alueella toimivaa laskelmoitua kaupankäyntiä, joista sitten jää paskanmaku suuhun vähän jokaiselle, mutta saatiinpahan kauppa kotiin.

Kuitenkin edelleen pointtina on se, ettei ne itse raudasta vastaavat henkilöt ole mitään toopeja. Kerroksia on useita ja asiat monisyisiä. Itse raudan ostajat laskevat hyvin tarkkaan mistä saa parhaimman katteen *omalle* toiminnalle. MHz tai prosessorimerkki on vain pieni murunen siinä kokonaisuudessa. Usein ohjelmistolisenssit ovat määräävä kustannustekijä, jonka ympärille sitten muu infra optimoidaan esim. kalliit tietokantalisenssit. Jossain perustyöasemapuolella on joku "riittävä" taso, jolla perustyöt saadaan hoidettua. Riittävä taso perustyöhön on usein jotain i5-luokkaa. Tähän pitäisi pystyä jatkossa myös tulevat AMD:n Zen-mobiiliprossut. Jos riittävän AMD-koneen hinta halvempi kuin Intel-koneen, niin sitten niitä ostetaan se muutama sata/tuhat. Ongelmana vaan on nyt ollut se, ettei AMD:lla ole ollut oikein mitään tarjota yrityspuolelle. Opetronit jäivät jalkoihin palvelinpuolella ja työasemapuolen pian vallannut läppäripuoli on ollut myös aika ei-oota AMD:n puolelta.

Mutta kuten itsekin kirjoitit, niin aika usein on tulokset mitä sattuu. Moniosaaminen on katoava luonnonvara koska joka yksittäinen alue vaatii usein enemmän ja enemmän osaamista. Sen lisäksi yritysten kasvaessa on työvoiman hallinta/optimointi helpompaa kun on selkeät työroolit eri osa-alueille. Ja tietenkin sitten vyön kiristys ehkä pahimpana, jolloin YT-myllyn ansiosta porukkaa on koko ajan vähemmän.

 

[anidabi]

Joo, kyllähän nuo julkisen sektorin hankinnat varmasti on kimurantteja ja ainakin mitä lehdistä lukee menee juurikin noin sekavasti ja epätehokkaasti kuin yllä kirjoitit. Mutta olen ymmärtänyt että yritykset on selkeästi suurimmat asiakkaat niin ei pitäis olla mitään ongelmaa hankinnoissa kuin tuotantokapasiteetti ja fiksut ihmiset jotka ei junaile hyvävelilinjalla ihan niin paljoo kuin julkisen puolen toopet.

Mutta kuten itsekin kirjoitit, niin aika usein on tulokset mitä sattuu. Moniosaaminen on katoava luonnonvara koska joka yksittäinen alue vaatii usein enemmän ja enemmän osaamista. Sen lisäksi yritysten kasvaessa on työvoiman hallinta/optimointi helpompaa kun on selkeät työroolit eri osa-alueille. Ja tietenkin sitten vyön kiristys ehkä pahimpana, jolloin YT-myllyn ansiosta porukkaa on koko ajan vähemmän.

Moniosaaminen on todellakin katoava luonnonvara koska sillä keinolla helppo tosiaan siivota firmaan ja keskittyä omaan ydinosaamiseen, mutta se että se tekee siitä automaattisesti halvempaa, niin olen hyvin skeptinen. Mun mielestä tämä kuuluu samaan kategoriaan kuin ihmisten ja yritysten viimevuosikymmenen villitys ostaa vain halvinta mahdollista ja nyt kun liian helposti hajoaviin kiinaroippeisiin olaan kyllästytty niin trendi näyttääkin siirtyneen pikkuhiljaa takaisin siihen että halutaan laatua vaikka se maksaisi vähän enemmän. Vie liian paljon aikaa ja resursseja niin yksityiseltä kuin yritykseltä seuloo kaikenmaailman kiinaromujen läpi sen yhden hyvän löytämiseksi niin ennemmin ostetaan sitä hyväksi todettuu länsimaassa tuotettuu tavaraa.


Sama pätee ihmisiin, ihan liikaa tuijotetaan niitä vitun papereita tietämättä ihmisten todellisia kykyjä yhtään. Ymmärään kyllä että se joka palkkauksen hoitaa on yleensä joku middle managementin tyyppi jolla paljon muutakin tekemistä, mutta tässä koko ongelma piileekin. Näiden johtajien sosiaaliset kyvyt voivatkin olla sitten mitä sattuu vaikka esim. mailman luokan koodareita ovatkin. Heidän pitäsikin keskittyä vain siihen missä hyviä ovat ja yritysten pitäis hankkia "kykyjenetsijöitä" samaan tyyliin kuin mitä urheilupuolella tehdään. Eihän sielläkään vaan papereiden perusteella urheilijoita valita joukkueeseen vaan ne jotka silmillään näkevät kuka osaa mitäkin, käy poimiin jo koulun penkiltä porukkaa joukkueeseen. Mielestäni pitkässä juoksussa isojen yritysten olisi suotavaa tehdä tätä itsekkin. Joillakin vaan on silmää nähdä toisten ihmisten kyky tehdä juttuja oli se sitten ihan mitä tahansa. Esim. olen itse sllainen jokapaikan höylä, joka on tasapaksu vähän joka jutussa olematta erinomainen oikeastaan missään, mutta kun näen jonkun tekevän esim. telinevoimisteluliikkeitä niin näen heti onko kaveri kovan tason juttu vai ei. Sama koskee melkein mitä vaan. Tiedä sitten liittyykö se omaan luontaiseen tarkkaavaisuuten vai mihin, mutta harvemmin mun silmät olleet väärässä kun analysoin juttuja.

Suurin ongelma tuohonkin liittyen on että ei sellainen "minä paras" johtoportaan toope edes tiedä kuka sellainen neutraali kykyjen bongaaja ole ja miten sellainen kaveri sitten edes osaa moista palkata kuin äärimmäisellä onnella.

 

[Griffin]

On muuten näköjään Intelillakin ollut bugi (Ilmeisesti nyttemmin korjattu), joka on jäänyt kiinni noissa kääntämisprojekteissa:
https://lists.debian.org/debian-devel/2017/06/msg00308.html

Tosin se on epäselvää, onko tuo mikrokoodikorjaus vielä miten yleisesti jaossa?

 

[TheMeII]

On muuten näköjään Intelillakin ollut bugi (Ilmeisesti nyttemmin korjattu), joka on jäänyt kiinni noissa kääntämisprojekteissa:
https://lists.debian.org/debian-devel/2017/06/msg00308.html

Tosin se on epäselvää, onko tuo mikrokoodikorjaus vielä miten yleisesti jaossa?

Tuohan on eilen julkaistu ja siinä sanotaan että se on vasta emovalmistajilla se fixi ja osaan skylakeista voi asentaa korjauksen linuxin kautta.

 

[Griffin]

Tuohan on eilen julkaistu ja siinä sanotaan että se on vasta emovalmistajilla se fixi ja osaan skylakeista voi asentaa korjauksen linuxin kautta.

Siis fixi voi olla:
Käyttispäivityksessä tai BIOS tyyppinen. Eikös mikrokoodi nollaudu aina, kun virrat häviää, joten se pitää ladata aina boottivaiheessa uudestaan?

Jokatapauksessa on syytä päivitellä siis bioksia, kunhan tuo julkaistaan, jos on mainittuja prossuja käytössä.

 

[hsalonen]

Siis fixi voi olla:
Käyttispäivityksessä tai BIOS tyyppinen. Eikös mikrokoodi nollaudu aina, kun virrat häviää, joten se pitää ladata aina boottivaiheessa uudestaan?

Jokatapauksessa on syytä päivitellä siis bioksia, kunhan tuo julkaistaan, jos on mainittuja prossuja käytössä.

Kyllä se tulee hotfixinä myös Windowsiin, kun on yllättävän paljon ihmisiä, jotka ei osaa päivittää biosiaan.

 

[Nerkoon]

On muuten näköjään Intelillakin ollut bugi (Ilmeisesti nyttemmin korjattu), joka on jäänyt kiinni noissa kääntämisprojekteissa:
[WARNING] Intel Skylake/Kaby Lake processors: broken hyper-threading

Tosin se on epäselvää, onko tuo mikrokoodikorjaus vielä miten yleisesti jaossa?

Intelillähän aikoinaan P3 aikakausi katkesi P3 malliin, joka ei enää pystynyt kääntämään linuxin kerneliä. Kellot olivat liian kovat. Jos prosessoria alikellotti, niin kääntäminen onnistui.

 

[JiiPee]

Intelillähän aikoinaan P3 aikakausi katkesi P3 malliin, joka ei enää pystynyt kääntämään linuxin kerneliä. Kellot olivat liian kovat. Jos prosessoria alikellotti, niin kääntäminen onnistui.

Juu nyt kun mainitsit tuon niin muistu mieleen. Tosiaan tuo kernelin kääntö on aika vaativa toimenpide, ne P3 oli vakaita kyllä kaikella muulla mitattuna mutta tuohon kääntötyöhön sitten kosahti.

 

[HEDT]

Jatkoa: Intelin vielä julkaisematon 6-ytiminen Coffee Lake -prosessori Geekbench-vuodossa

Emolevy julkaistu Core 2:n julkaisun jälkeen. Ei ketään kiinnosta Pentium 4 yhteensopivuus sen jälkeen kun Core 2 on julkaistu. Se kiinnostaa saako Pentium 4 aikakauden emolevyyn sopimaan Core 2:n. Intel lupasi että saa. Eipä saanut.

Kyllä kiinnostaa, kun ensin väitit:

LGA775 for Pentium 4 on fyysisesti eri kanta kuin LGA775 for Core 2, joten ei. Kyseessä oli Intelin kusetus jolla yrittivät esittää kuinka he eivät vaihda kantaa jatkuvasti. Osa meni halpaan.

Perätön väite.

Kyllä omiin sanomisiinkin puututaan pilkun tarkasti.

 

[jsa]

Julkisella puolella tuo kilpailutuslaki näkyykin ihan alasta riippumatta ja sen takia on tehty paljon hulluja kauppoja. Laki kun sanoo että halvin pitää ottaa, mutta vaikka periaatteessa vertailtavat yksiköt pitäisi olla samoja, niin myyjätahot osaavat kyllä kikkailla turhankin paljon.

Huomauttaisin että sen joka tekee sitä hankintaa pitää pystyä yksilöimään ne vaateet siten että ne ovat yksiselitteisiä ja pystytään toteamaan selkeästi vastaako hankittava asia määriteltyä tarvetta.

Ja kyllä aina voidaan mennä markkinaoikeuteen jos tilanne on epäselvä, mutta edelleen painoittaisin että nykyisellään hankintoja ei voi tehdä enää "sinne päin" vaan se vaatii jo koulutusta että pystytään formuloimaan tarjouspyynnöt siten että tulee kuranttia tavaraa.

Siksipä hankintaan liittyvää koulutusta on saatavilla ja mikäli noita hankintoja pyörittelee enempi niin suosittelen.

Hilmassa tulee välillä vastaan semmoisia hankkareita että voisi tarjota äyskäriä kun on haettu salaojitusjärjestelmää - kumpikin kun ajaa saman asian: poistaa vettä paikasta toiseen.

 

[sushukka]

Huomauttaisin että sen joka tekee sitä hankintaa pitää pystyä yksilöimään ne vaateet siten että ne ovat yksiselitteisiä ja pystytään toteamaan selkeästi vastaako hankittava asia määriteltyä tarvetta.

Ja kyllä aina voidaan mennä markkinaoikeuteen jos tilanne on epäselvä, mutta edelleen painoittaisin että nykyisellään hankintoja ei voi tehdä enää "sinne päin" vaan se vaatii jo koulutusta että pystytään formuloimaan tarjouspyynnöt siten että tulee kuranttia tavaraa.

Siksipä hankintaan liittyvää koulutusta on saatavilla ja mikäli noita hankintoja pyörittelee enempi niin suosittelen.

Hilmassa tulee välillä vastaan semmoisia hankkareita että voisi tarjota äyskäriä kun on haettu salaojitusjärjestelmää - kumpikin kun ajaa saman asian: poistaa vettä paikasta toiseen.

Tämä taisikin olla se alkuperäinen pointti minulla ettei ne palvelinhankkijat idiootteja ole tai ei ainakaan pitäisi. Sitten keskusteluun tuli mukaan näitä piloille menneitä kauppoja ja ihmisten omia kokemuksia, niin höpöttely levisi kattamaan koko hankintaketjua. Julkisella puolella toiminta on formaalimpaa, mutta valitettavan usein isoissa projekteissa on vaikea formuloida täysin aukoton tarjouskehikko. Samalla isoissa diileissä tarjouskierroksista tulee hyvin raskaita; tarjoukset voivat kasvaa pituudeltaan jo tuhansiin sivuihin. Ja onhan noita viety markkinaoikeuteenkin...mitä se sitten auttaa on eri asia.

Koulutusta on tarjolla, mutta silti se alueosaaminen tulee olla hallussa. Pavelinpuolen hyvin taitava henkilö ei välttämättä ole hankintakoulutuksellakaan se oikea Seppo hanskaamaan salaojitusjärjestelmän hankintaa. Valitettavan usein ainakin tietotekniikkapuolella se asiakastaho vain lipuu kauemmas ja kauemmas käytännön osaamisessa. Me myydään nyt lehtiä, kenkiä, matkoja, lainoja...ja tarvitaan sitä varten palvelimia meidän kotisivuille, jotka tekee tämä ja tämä firma. Samalla me tarvittaisiin jotkut koneet toimistoon, joilla pystyy käyttää officea. Kunhan nuo perustarpeet täyttyvät ja tietysti mahdollisimman edullisesti niin hyvä. Toimittaja sitten tarjoaa jotain mikä hänen mielestään on sopiva ratkaisu ja vakuuttaa asiakkaan siitä. Pointtina tässä että yhä vähemmän ketään kiinnostaa mikä prosessori tai näytönohjan jossain on...ja tämä on AMD:lle etu, koska Intel ei voi brandillaan jyrätä samalla lailla kuin ennen.

 

[Threadripper]

Jatkoa: Intelin vielä julkaisematon 6-ytiminen Coffee Lake -prosessori Geekbench-vuodossa

Kyllä kiinnostaa, kun ensin väitit:
Perätön väite.

Kyllä omiin sanomisiinkin puututaan pilkun tarkasti.

Onneksi tuolla ei ole mitään merkitystä koska fyysisesti erilainen kanta ei välttämättä estä yhteensopivuutta. Ja taas toisaalta esim LGA1151 v2 voi hyvin olla fyysisesti samanlainen kuin LGA1151 v1, mutta yhteensopivuutta ei ole, joten ei merkitystä vaikka noin olisi.

Koulutusta on tarjolla, mutta silti se alueosaaminen tulee olla hallussa. Pavelinpuolen hyvin taitava henkilö ei välttämättä ole hankintakoulutuksellakaan se oikea Seppo hanskaamaan salaojitusjärjestelmän hankintaa. Valitettavan usein ainakin tietotekniikkapuolella se asiakastaho vain lipuu kauemmas ja kauemmas käytännön osaamisessa. Me myydään nyt lehtiä, kenkiä, matkoja, lainoja...ja tarvitaan sitä varten palvelimia meidän kotisivuille, jotka tekee tämä ja tämä firma. Samalla me tarvittaisiin jotkut koneet toimistoon, joilla pystyy käyttää officea. Kunhan nuo perustarpeet täyttyvät ja tietysti mahdollisimman edullisesti niin hyvä. Toimittaja sitten tarjoaa jotain mikä hänen mielestään on sopiva ratkaisu ja vakuuttaa asiakkaan siitä. Pointtina tässä että yhä vähemmän ketään kiinnostaa mikä prosessori tai näytönohjan jossain on...ja tämä on AMD:lle etu, koska Intel ei voi brandillaan jyrätä samalla lailla kuin ennen.

Kerrotko vielä miksi tuolla asialla aikaisemmin oli merkitystä kun enää ei ole?

 

[sushukka]

Kerrotko vielä miksi tuolla asialla aikaisemmin oli merkitystä kun enää ei ole?

Ilmeisesti kannattaa lukea viestiketju tältä osin uudestaan jos tuollainen mielikuva siitä on jäänyt. Koska Intel ei voi nykypäivänä enää harrastaa samanlaista suhmurointitaktiikkaa kuin ennen ja prosessoreiden merkitys kokonaisuudessa alkaa olla hyvin pieni, niin sinne on helpompi myös vaihtoehtoisten ratkaisujen uida sisään. Intelin brandi on vahva, mutta sen merkitys vähenee sitä mukaa kun prossuista tulee enemmän ja enemmän bulkkikamaa. Nyt kun vielä puhutaan samasta x86/64-arkkitehtuurista, niin vastassa ei ole mitään ohjelmistokonversioita, lisääntyneitä ylläpitokuluja tms, vaan vain kokonaisuuden kannalta hyvin läpinäkyvä komponentti eli laskentayksikkö vaihtuu. Sitten kun AMD tarjoaa nykyisten tietojen valossa 20-70% edullisempaa laskentakapasiteettia + todennäköisesti halvemmat muut ympäröivien komponenttien kulut kun laskentatehoa saadaan enemmän samaan footprinttiin, niin alkaa olla aika no-braineri mennä AMD:n kelkkaan.

Ja viitaten suurin massoihin, niin kyllä se palvelin_toimittaja_toope, joka sen laskennan nykyisin todellisuudessa tekee, tämän ymmärtää. Ensin menee hieman aikaa että tehdään jotain testiä että miten emot, käytössä olevat hallintavälineet yms. toimii. Tämän jälkeen selvitellään mitä itse tai se HP, Dell, Lenovo ja kumppanit tarjoavat ja koska kilpailu on kovaa niin AMD:n halvemmat prossuhinnat todennäköisesti näkyvät suoraan alempina palvelinhintoina. Sitten tilataan sitä yhtä nopeaa tai nopeampaa tonnin halvempaa palvelinta tuhat ja saadaan prenikka rintaan kun säästetiin miltsi.

 

[Threadripper]

Ilmeisesti kannattaa lukea viestiketju tältä osin uudestaan jos tuollainen mielikuva siitä on jäänyt. Koska Intel ei voi nykypäivänä enää harrastaa samanlaista suhmurointitaktiikkaa kuin ennen ja prosessoreiden merkitys kokonaisuudessa alkaa olla hyvin pieni, niin sinne on helpompi myös vaihtoehtoisten ratkaisujen uida sisään. Intelin brandi on vahva, mutta sen merkitys vähenee sitä mukaa kun prossuista tulee enemmän ja enemmän bulkkikamaa. Nyt kun vielä puhutaan samasta x86/64-arkkitehtuurista, niin vastassa ei ole mitään ohjelmistokonversioita, lisääntyneitä ylläpitokuluja tms, vaan vain kokonaisuuden kannalta hyvin läpinäkyvä komponentti eli laskentayksikkö vaihtuu. Sitten kun AMD tarjoaa nykyisten tietojen valossa 20-70% edullisempaa laskentakapasiteettia + todennäköisesti halvemmat muut ympäröivien komponenttien kulut kun laskentatehoa saadaan enemmän samaan footprinttiin, niin alkaa olla aika no-braineri mennä AMD:n kelkkaan.

Ja viitaten suurin massoihin, niin kyllä se palvelin_toimittaja_toope, joka sen laskennan nykyisin todellisuudessa tekee, tämän ymmärtää. Ensin menee hieman aikaa että tehdään jotain testiä että miten emot, käytössä olevat hallintavälineet yms. toimii. Tämän jälkeen selvitellään mitä itse tai se HP, Dell, Lenovo ja kumppanit tarjoavat ja koska kilpailu on kovaa niin AMD:n halvemmat prossuhinnat todennäköisesti näkyvät suoraan alempina palvelinhintoina. Sitten tilataan sitä yhtä nopeaa tai nopeampaa tonnin halvempaa palvelinta tuhat ja saadaan prenikka rintaan kun säästetiin miltsi.

Toistan kysymyksen. Mitä Olennaisesti on muuttunut 12 vuoden takaiseen tilanteeseen? Et tuossa kertonut yhtäkään asiaa miksi homma olisi olennaisesti erilainen kuin aikaisemmin. Okei, Intel ei enää suhmuroi mutta se ei vaikuttanut mihinkään muuhun kuin siihen mitä HP, Dell jne oletuksena tarjosivat. Kohta kohdalta:

prosessoreiden merkitys kokonaisuudessa alkaa olla hyvin pieni, niin sinne on helpompi myös vaihtoehtoisten ratkaisujen uida sisään

Prosessorien merkitys on edelleen hyvin suuri. Joissakin tapauksissa, kuten datan säilömisessä prosessorien merkitys on pienentynyt. Muuten prosessorien osuus järeissä palvelimissa on edelleen suuri.

Intelin brandi on vahva, mutta sen merkitys vähenee sitä mukaa kun prossuista tulee enemmän ja enemmän bulkkikamaa. Nyt kun vielä puhutaan samasta x86/64-arkkitehtuurista, niin vastassa ei ole mitään ohjelmistokonversioita, lisääntyneitä ylläpitokuluja tms, vaan vain kokonaisuuden kannalta hyvin läpinäkyvä komponentti eli laskentayksikkö vaihtuu.

Miten ne prosessorit olivat aikaisemmin "vähemmän bulkkikamaa"? Erikoistapauksissa pienessä määrin muttei ero vieläkään ole kovin ratkaiseva. Aikaisemminkin puhuttiin samasta x86/-x86-64 arkkitehtuurista, joten se ei kelpaa minkäänlaisesta selityksestä.

Sitten kun AMD tarjoaa nykyisten tietojen valossa 20-70% edullisempaa laskentakapasiteettia + todennäköisesti halvemmat muut ympäröivien komponenttien kulut kun laskentatehoa saadaan enemmän samaan footprinttiin, niin alkaa olla aika no-braineri mennä AMD:n kelkkaan.

Sama tilanne oli 12 vuotta sitten, ei eroa tässäkään.

Ja viitaten suurin massoihin, niin kyllä se palvelin_toimittaja_toope, joka sen laskennan nykyisin todellisuudessa tekee, tämän ymmärtää. Ensin menee hieman aikaa että tehdään jotain testiä että miten emot, käytössä olevat hallintavälineet yms. toimii.

Ymmärsivätkö 12 vuotta sitten? Väittäisin etteivät tajunneet.

Tämän jälkeen selvitellään mitä itse tai se HP, Dell, Lenovo ja kumppanit tarjoavat ja koska kilpailu on kovaa niin AMD:n halvemmat prossuhinnat todennäköisesti näkyvät suoraan alempina palvelinhintoina. Sitten tilataan sitä yhtä nopeaa tai nopeampaa tonnin halvempaa palvelinta tuhat ja saadaan prenikka rintaan kun säästetiin miltsi.

Ympyrä sulkeutuu. Näytät loppujen lopuksi olevan täysin samaa mieltä siitä mitä aikaisemmin sanoin. Eli JOS HP/Dell/Lenovo EI tarjoa AMD:ta, NIIN silloin ostetaan ilomielin hitaampaa ja kalliimpaa Inteliä eikä osata pyytääkään kaikin puolin parempaa ja halvempaa AMD:ta.

Vieläkö ihmettelet miksi sanon palvelimenostajia toopeiksi aiempaan perustuen?

 

[jsa]

Ympyrä sulkeutuu. Näytät loppujen lopuksi olevan täysin samaa mieltä siitä mitä aikaisemmin sanoin. Eli JOS HP/Dell/Lenovo EI tarjoa AMD:ta, NIIN silloin ostetaan ilomielin hitaampaa ja kalliimpaa Inteliä eikä osata pyytääkään kaikin puolin parempaa ja halvempaa AMD:ta.

Vieläkö ihmettelet miksi sanon palvelimenostajia toopeiksi aiempaan perustuen?

Monestihan raudan päälle tulee vielä huoltosopparia yms kivaa, joten vertailua ei pysty ihan tekemään pelkästään sen "nopeamman ja halvemman" raudan perusteella. Kuva ei siis aina ole ihan niin mustavalkoinen kuten annat ymmärtää sen olevan.

 

[Threadripper]

Monestihan raudan päälle tulee vielä huoltosopparia yms kivaa, joten vertailua ei pysty ihan tekemään pelkästään sen "nopeamman ja halvemman" raudan perusteella. Kuva ei siis aina ole ihan niin mustavalkoinen kuten annat ymmärtää sen olevan.

Niin tuleekin mutta miten se vaikuttaa? Tarkoitatko että halvemman raudan huoltaminen olisi jotenkin kalliimpaa?

 

[jsa]

Niin tuleekin mutta miten se vaikuttaa? Tarkoitatko että halvemman raudan huoltaminen olisi jotenkin kalliimpaa?

No riippuu miten yritys hinnoittelee ne huoltopalvelut tietenkin ? Riippuen siitä miten paljon halvempaa se rauta on on (enkä nyt puhu prosessoreista vaan ihan ympärillä olevasta kilkkeestä) niin voi olla isokin ero.
Jos se AMD:tä tarjoava puulaaki ei pysty on-site huoltoihin tai ei pysty takamaan jotain tiettyä reagointi aikaa ongelmatilanteissa niin saattaa olla tarjous ei halpuudestaan huolimatta menesty - jos on osattu tehdä tarjouspyyntö siten että siinä määritellään kriteerit mitkä pitää pystyä toteuttamaan.

 

[Threadripper]

No riippuu miten yritys hinnoittelee ne huoltopalvelut tietenkin ? Riippuen siitä miten paljon halvempaa se rauta on on (enkä nyt puhu prosessoreista vaan ihan ympärillä olevasta kilkkeestä) niin voi olla isokin ero.
Jos se AMD:tä tarjoava puulaaki ei pysty on-site huoltoihin tai ei pysty takamaan jotain tiettyä reagointi aikaa ongelmatilanteissa niin saattaa olla tarjous ei halpuudestaan huolimatta menesty - jos on osattu tehdä tarjouspyyntö siten että siinä määritellään kriteerit mitkä pitää pystyä toteuttamaan.

Tarkoitat ettei HP, Dell, Lenovo ja kumppanit olisi pystyneet tarjoamaan saman tason tukea AMD:lle kuin mitä tarjosivat Intelille? Eli firma X pystyi tarjoamaan paremman tuen Intelille kuin AMD:lle? Vai jotain muuta?

 

[jsa]

Tarkoitat ettei HP, Dell, Lenovo ja kumppanit olisi pystyneet tarjoamaan saman tason tukea AMD:lle kuin mitä tarjosivat Intelille? Eli firma X pystyi tarjoamaan paremman tuen Intelille kuin AMD:lle? Vai jotain muuta?

Kumppanien toimintatavoissa voi hyvinkin olla eroja. Riippuen siitä miten on tarjottu.

Lähinnä tilanteesta jossa:
Firma X tarjoaa inteliä kalliimmalla sopimuksella, mutta tukipalvelut ovat astetta paremmat kuin Firman Y sopimuksessa joka tarjoaa amd:tä. Joillain vendoreilla AMD vaihtoehto on vanhempaa perua (Esimerkiksi Dellillä ei poweredgeissä ole oikein AMD:tä näkynyt gen 11 jälkeen, sitä tietty voi aina kysyä että miksi ei ole ollut ?). AMD:n uusi tuleminen todennäköisesti muuttaa kenttää, mikä on hyvä asia.

 

[Threadripper]

Kumppanien toimintatavoissa voi hyvinkin olla eroja. Riippuen siitä miten on tarjottu.

Lähinnä tilanteesta jossa:
Firma X tarjoaa inteliä kalliimmalla sopimuksella, mutta tukipalvelut ovat astetta paremmat kuin Firman Y sopimuksessa joka tarjoaa amd:tä. Joillain vendoreilla AMD vaihtoehto on vanhempaa perua (Esimerkiksi Dellillä ei poweredgeissä ole oikein AMD:tä näkynyt gen 11 jälkeen, sitä tietty voi aina kysyä että miksi ei ole ollut ?). AMD:n uusi tuleminen todennäköisesti muuttaa kenttää, mikä on hyvä asia.

Tuossa tapauksessa joko prosessorien sun muiden hinnalla ei ole mitään merkitystä tai AMD:lla jostain syystä (mistä?) tukipalvelun tarjoaminen maksaa enemmän. Intel maksoi takavuosina Dellin liikevoitosta suuren osan jotta eivät käyttäisi AMD:ta, joten ihmekös tuo. On niitä muitakin toimittajia.

 

[sushukka]

Toistan kysymyksen. Mitä Olennaisesti on muuttunut 12 vuoden takaiseen tilanteeseen? Et tuossa kertonut yhtäkään asiaa miksi homma olisi olennaisesti erilainen kuin aikaisemmin. Okei, Intel ei enää suhmuroi mutta se ei vaikuttanut mihinkään muuhun kuin siihen mitä HP, Dell jne oletuksena tarjosivat. Kohta kohdalta:



Prosessorien merkitys on edelleen hyvin suuri. Joissakin tapauksissa, kuten datan säilömisessä prosessorien merkitys on pienentynyt. Muuten prosessorien osuus järeissä palvelimissa on edelleen suuri.



Miten ne prosessorit olivat aikaisemmin "vähemmän bulkkikamaa"? Erikoistapauksissa pienessä määrin muttei ero vieläkään ole kovin ratkaiseva. Aikaisemminkin puhuttiin samasta x86/-x86-64 arkkitehtuurista, joten se ei kelpaa minkäänlaisesta selityksestä.



Sama tilanne oli 12 vuotta sitten, ei eroa tässäkään.



Ymmärsivätkö 12 vuotta sitten? Väittäisin etteivät tajunneet.



Ympyrä sulkeutuu. Näytät loppujen lopuksi olevan täysin samaa mieltä siitä mitä aikaisemmin sanoin. Eli JOS HP/Dell/Lenovo EI tarjoa AMD:ta, NIIN silloin ostetaan ilomielin hitaampaa ja kalliimpaa Inteliä eikä osata pyytääkään kaikin puolin parempaa ja halvempaa AMD:ta.

Vieläkö ihmettelet miksi sanon palvelimenostajia toopeiksi aiempaan perustuen?

Ei kannata tunkea sanoja toisen suuhun varsinkin kun omat perustelut eivät niitä oikeasti tue. Business tällä tasolla on pitkälti matematiikkaa. Tehovertailuja varten on isot määrät Specperffejä, Passmarkkeja, ulkopuolisia ja omia vertailuja yms, joiden perusteella päätökset tehdään. Jos kilpailu olisi rehellistä ja aitoa, niin silloin 12v sitten olisi AMD:tä varmasti palvelimiin myytykin enemmän. Jokseenkin kaikki x86/64-palvelimet toimittaa HP, Dell ja Lenovo (Lenovon sijasta 12v sitten IBM). Jos nämä toimittajat saadaan kiristettyä myymään vain omia (=Intel) tuotteita, niin peli on siltä osin siinä ja juuri näin Intel toimi. Periaatteessahan nuo olivat vain alennuksia eli Dell sai "cashback"-tyyliin Intelin prossut paljon halvemmalla tehden AMD-vaihtoehdon paljon vähemmän kiinnostavammaksi. Alennuksissa ei sinällään ole mitään väärää, mutta siinä mentiin rajan yli, että alennuksia sai vain jos sitouduttiin pysymään erossa kilpailijoiden tuotteista. Toki Intel myi siten käytännössä prosessoreitaan paljon pienemmällä katteella tai vaikka persnetolla, mutta jos toiminta olisi ollut rehellistä, niin olisivat vain laskeneet suoraan niiden julkisia hintoja. Ongelmana siinä olisi vain ollut se, että AMD:llä olisi ollut ehkä mahdollisuus vastata tähän ja Intel ei olisi voinut kontrolloida AMD:n yleistymistä samalla lailla. Paljon enemmän tätä ei nyt rautalangasta voi vääntää, joten toivottavasti nyt näet miksi tilanne oli niin paljon erilaisempi silloin 12v sitten. Ihan turhaan Inteliä ei myös haastettu oikeuteen Japanissa, Englannissa, EU:ssa ja USA:ssa, joissa vielä jokaisessa tuli turpaan. Tuli maksamaan ja paljon, mutta saivat AMD:n kyykkyyn ja pelattua itselleen aikaa.

Nyt kun tuo ei enää onnistu, niin Intel joutuu oikeasti kilpailemaan ja se onkin nyt mielenkiintoista nähdä miten siinä käy. Se mikä on myös erilaista kuin silloin 12v sitten on laskentakapasiteetin komponenttien häviäminen yhä enemmän takavasemmalle mitä olen yrittänyt tässä jo jauhaa monessa viestissä. Nykyään suurin osa palveluista toimii virtualisoitujen palveluiden päällä. Asiakas ostaa palveluja, eikä enää jotain rautaa, johon sitten itse asentelevat jotain sähköpostipalvelimia. Alla olevalla raudan värillä ei siten ole pian senkään vertaa merkitystä kuin ennen. Säikeet, rinnakkaisuus, muistin määrä, skaalautuvuus, tehonkulutus, kuinka paljon kapasiteettia saadaan mahdollisimman pieneen ja helposti hallittavaan muotoon...näitä ne palvelinhallinnan toopet nykyään miettii. Jos Dell, HP, Lenovo-kolmikko tarjoaa näitä AMD-muodossa edullisemmin, niin sitten niitä ostetaan. Ei palvelinpuolella ole kenellään varaa brandiuskollisuuteen jos se ei näy jotenkin viivan alla. Käyttäjien/kuluttajien kannalta nämä ovat vain hyviä asioita, palvelujen tuottamiskustannukset laskevat ja rahaa jää enemmän muuhun. AMD:n on EPYCin kanssa oikeiden asioiden perässä ja nyt kun tämä suuri palvelinvalmistajakolmikko on jo ilmoittanut tuovansa EPYC-mallit tarjolle, niin AMD tulee haukkamaan osansa palvelinmarkkinoista, toivottavasti vielä mukavan kokoisen.

 

[sushukka]

Vaikka ei ole mikään virallinen tilasto, niin useimmiten nämä Passmarkin tilastot ovat heijastaneet suhteellisen luotettavasti todellista markkinatilannetta:

PassMark CPU Benchmarks - AMD vs Intel Market Share

Hyvältä näyttää. Jos jatkuu samalla lailla palvelinpuolella ja läppärimarkkinoilla, niin on resurssit menneet oikeaan koriin. Toisin sanoen näyttispuolella Vegan menestyminen ei niin kriittistä kuin vielä hetki sitten. Voipi pian olla myös varaa kasvattaa R&D-puolta niin että saavat GPU-puolella Nvidiankin kiinni.

 

[Threadripper]

Ei kannata tunkea sanoja toisen suuhun varsinkin kun omat perustelut eivät niitä oikeasti tue. Business tällä tasolla on pitkälti matematiikkaa. Tehovertailuja varten on isot määrät Specperffejä, Passmarkkeja, ulkopuolisia ja omia vertailuja yms, joiden perusteella päätökset tehdään. Jos kilpailu olisi rehellistä ja aitoa, niin silloin 12v sitten olisi AMD:tä varmasti palvelimiin myytykin enemmän. Jokseenkin kaikki x86/64-palvelimet toimittaa HP, Dell ja Lenovo (Lenovon sijasta 12v sitten IBM). Jos nämä toimittajat saadaan kiristettyä myymään vain omia (=Intel) tuotteita, niin peli on siltä osin siinä ja juuri näin Intel toimi. Periaatteessahan nuo olivat vain alennuksia eli Dell sai "cashback"-tyyliin Intelin prossut paljon halvemmalla tehden AMD-vaihtoehdon paljon vähemmän kiinnostavammaksi. Alennuksissa ei sinällään ole mitään väärää, mutta siinä mentiin rajan yli, että alennuksia sai vain jos sitouduttiin pysymään erossa kilpailijoiden tuotteista. Toki Intel myi siten käytännössä prosessoreitaan paljon pienemmällä katteella tai vaikka persnetolla, mutta jos toiminta olisi ollut rehellistä, niin olisivat vain laskeneet suoraan niiden julkisia hintoja. Ongelmana siinä olisi vain ollut se, että AMD:llä olisi ollut ehkä mahdollisuus vastata tähän ja Intel ei olisi voinut kontrolloida AMD:n yleistymistä samalla lailla. Paljon enemmän tätä ei nyt rautalangasta voi vääntää, joten toivottavasti nyt näet miksi tilanne oli niin paljon erilaisempi silloin 12v sitten. Ihan turhaan Inteliä ei myös haastettu oikeuteen Japanissa, Englannissa, EU:ssa ja USA:ssa, joissa vielä jokaisessa tuli turpaan. Tuli maksamaan ja paljon, mutta saivat AMD:n kyykkyyn ja pelattua itselleen aikaa.

Nuo asiat on tiedetty pitkään. Edelleenkään se ei muuta esittämiäni tosiasioita muiksi. Mikäli AMD:n tuotteille olisi ollut kysyntää, niitä olisi myös myyty selvästi enemmän eikä siinä olisi auttaneet Intelin lahjonnat sun muut. Se nähtiin Retail puolella erityisesti. Voitko perustella miten Intel pystyy lahjomaan HP:n ja Dellin kokoisia firmoja jos se EI pystynyt lahjomaan yrityksiä jotka valmistavat pelkästään emolevyjä? Se onnistui koska palvelinhörhöt eivät tajunneet vaatia AMD:ta samaan tapaan kuin Retail ostajat tajusivat. Tarpeeksi kysyntää = Intelin lahjomisilla ei ole mitään merkitystä. Tarpeeksi vähän kysyntää = lahjonta tehoaa. Retail puolella oli kysyntää, palvelinpuolella ei.

Nyt kun tuo ei enää onnistu, niin Intel joutuu oikeasti kilpailemaan ja se onkin nyt mielenkiintoista nähdä miten siinä käy. Se mikä on myös erilaista kuin silloin 12v sitten on laskentakapasiteetin komponenttien häviäminen yhä enemmän takavasemmalle mitä olen yrittänyt tässä jo jauhaa monessa viestissä. Nykyään suurin osa palveluista toimii virtualisoitujen palveluiden päällä. Asiakas ostaa palveluja, eikä enää jotain rautaa, johon sitten itse asentelevat jotain sähköpostipalvelimia. Alla olevalla raudan värillä ei siten ole pian senkään vertaa merkitystä kuin ennen. Säikeet, rinnakkaisuus, muistin määrä, skaalautuvuus, tehonkulutus, kuinka paljon kapasiteettia saadaan mahdollisimman pieneen ja helposti hallittavaan muotoon...näitä ne palvelinhallinnan toopet nykyään miettii. Jos Dell, HP, Lenovo-kolmikko tarjoaa näitä AMD-muodossa edullisemmin, niin sitten niitä ostetaan. Ei palvelinpuolella ole kenellään varaa brandiuskollisuuteen jos se ei näy jotenkin viivan alla. Käyttäjien/kuluttajien kannalta nämä ovat vain hyviä asioita, palvelujen tuottamiskustannukset laskevat ja rahaa jää enemmän muuhun. AMD:n on EPYCin kanssa oikeiden asioiden perässä ja nyt kun tämä suuri palvelinvalmistajakolmikko on jo ilmoittanut tuovansa EPYC-mallit tarjolle, niin AMD tulee haukkamaan osansa palvelinmarkkinoista, toivottavasti vielä mukavan kokoisen.

En näe tuossa virtualisoinnissakaan ratkaisevaa merkitystä koska prosessorit tukivat samoja käskykantoja ja siten suurin merkitys oli hinnalla, nopeudella, lämmöntuotolla jne. Yhä edelleen kysyn miksi palvelinhallinnan toopet miettivät noita tänään mutta eivät miettineet 12 vuotta sitten. Samoista asioista kuitenkin kyse. Juurikin brändiuskollisuus paistoi läpi palvelinpuolella koska siellä Intelin lahjonta toimi, Retail puolella tuli turpaan koska merkkiuskollisia oli selvästi vähemmän.

Nykytilanne on ehdottomasti parempi kuin 12 vuotta sitten ja osasyy on myös palvelinpuolen heppujen älykkyyden kasvamisessa. Ovat katsoneet vuosia Intelin ylihinnoittelua eivätkä halua sitä takaisin. Tosin olivat itse suurimpia syyllisiä siihen.

 

[sushukka]

Nuo asiat on tiedetty pitkään. Edelleenkään se ei muuta esittämiäni tosiasioita muiksi. Mikäli AMD:n tuotteille olisi ollut kysyntää, niitä olisi myös myyty selvästi enemmän eikä siinä olisi auttaneet Intelin lahjonnat sun muut. Se nähtiin Retail puolella erityisesti. Voitko perustella miten Intel pystyy lahjomaan HP:n ja Dellin kokoisia firmoja jos se EI pystynyt lahjomaan yrityksiä jotka valmistavat pelkästään emolevyjä? Se onnistui koska palvelinhörhöt eivät tajunneet vaatia AMD:ta samaan tapaan kuin Retail ostajat tajusivat. Tarpeeksi kysyntää = Intelin lahjomisilla ei ole mitään merkitystä. Tarpeeksi vähän kysyntää = lahjonta tehoaa. Retail puolella oli kysyntää, palvelinpuolella ei.



En näe tuossa virtualisoinnissakaan ratkaisevaa merkitystä koska prosessorit tukivat samoja käskykantoja ja siten suurin merkitys oli hinnalla, nopeudella, lämmöntuotolla jne. Yhä edelleen kysyn miksi palvelinhallinnan toopet miettivät noita tänään mutta eivät miettineet 12 vuotta sitten. Samoista asioista kuitenkin kyse. Juurikin brändiuskollisuus paistoi läpi palvelinpuolella koska siellä Intelin lahjonta toimi, Retail puolella tuli turpaan koska merkkiuskollisia oli selvästi vähemmän.

Nykytilanne on ehdottomasti parempi kuin 12 vuotta sitten ja osasyy on myös palvelinpuolen heppujen älykkyyden kasvamisessa. Ovat katsoneet vuosia Intelin ylihinnoittelua eivätkä halua sitä takaisin. Tosin olivat itse suurimpia syyllisiä siihen.

Palvelinmarkkinat /= retail-markkinat. Argumenttirakennelmasi ei perustu todelliseen palvelinbusinekseen, vaan pelkkään mutuun ja fiilistuntumaan, minkä takia kaikki sen päälle rakennetut loogiset päätelmät ovat virheellisiä.
Virtualisointi on irrottanut palvelininstanssin raudasta ja kontitus yms. vie tätä nykyään vielä pidemmälle. Palveluliiketoiminta hyväksikäyttää tätä kehitystä ja alkaa olla se absraktiotaso jolla uusia tuotteita rakennetaan. Palvelimien sisälmykset kiinnostavat enää harvoja ja on massaliiketoimintaa. Henkilöt jotka loppuviimein hankkivat sitä rautaa eivät ole toopeja. Kotikoneiden kanssa näpertely ei ole riittävä meriitti esittää tällaisia johtopäätöksiä.

 

[Threadripper]

Palvelinmarkkinat /= retail-markkinat. Argumenttirakennelmasi ei perustu todelliseen palvelinbusinekseen, vaan pelkkään mutuun ja fiilistuntumaan, minkä takia kaikki sen päälle rakennetut loogiset päätelmät ovat virheellisiä.
Virtualisointi on irrottanut palvelininstanssin raudasta ja kontitus yms. vie tätä nykyään vielä pidemmälle. Palveluliiketoiminta hyväksikäyttää tätä kehitystä ja alkaa olla se absraktiotaso jolla uusia tuotteita rakennetaan. Palvelimien sisälmykset kiinnostavat enää harvoja ja on massaliiketoimintaa. Henkilöt jotka loppuviimein hankkivat sitä rautaa eivät ole toopeja. Kotikoneiden kanssa näpertely ei ole riittävä meriitti esittää tällaisia johtopäätöksiä.

Virtualisointi ei olennaisesti asioita muuta koska aikaisemminkin prosessorien käskykannat olivat samat. Joku Itanium vs x86-64 oli vähän eri asia mutta Xeon vs Opteron ei. Luulisi niiden palvelimien sisällyksien kiinnostavan nytkin mikäli saadaan sama määrä tehoa halvemmalla. Olennaista onkin miksi tuo asia ei kiinnostanut aikaisemmin?

Mikä väitteissäni ei pidä paikkaansa? Vastaa johonkin mitä olen kirjoittanut äläkä tyyty pelkkiin yleistyksiin. Kerro edes tuohon järkevä selitys? (Korjasin pari sanamuotoa menneeseen).

Voitko perustella miten Intel pystyi lahjomaan HP:n ja Dellin kokoisia firmoja jos se EI pystynyt lahjomaan yrityksiä jotka valmistivat pelkästään emolevyjä?

 

[sushukka]

Passmarkkivertailu:

 

[Threadripper]

Jatkoa AMD Threadripper 16-ytimisen prosessorin hinnasta huhuja

Kaikki prosessorit eivät käytä sitä väylää jatkuvasti.
Kun vain yksi prosessori käyttää kaistaa, yksi jaettu väylä on nopeampi kuin se, että jokaisella olisi oma hitaampi väylänsä.

Lisäksi esim. välimuistin koherenttius on paljon helpompi toteuttaa jaetulla väylällä, kun muut prosessorit voivat vaan suoraan snoopata, mitä väylällä tapahtuu. Muilla ratkaisuilla sen koherenttiuden ylläpitämiseen alkaa helposti kulua huomattava määrä ylimääräistä kaistaa, kun niitä koherenttiustietoja pitää alkaa erikseen lähettelemään joka puolelle.

Kaikissa ratkaisuissa on hyvät ja huonot puolensa, ei ole yksikäsitteisesti parempia ja yksikäsitteisesti huonompia ratkaisuja, väylätopologioiden luokitteleminen mustavalkoisesti parempiin ja huonompiin on lähinnä lapsellista.

Sitä väylää kuluttaa myös muistiväylä. Monta kertaa oli tilanne jossa prosessoriväylässä on kaistaa vähemmän kuin muistiväylästä irtosi kaistaa. Huono tilanne kun muistista ei saa kaikkea irti prosessoriväylän takia.

Melko mustavalkoisesti Intel kopioi AMD:n väyläratkaisun lähes sellaisenaan, joten myös Intelin mielestä AMD:n ratkaisu oli selvästi parempi. Joten luokittelen mustavalkoisesti AMD:n ratkaisun kokonaisuutena selvästi paremmaksi.

Kummasti Intelillä ei ollut mitään pakkoa, vaikkei ollut YHTÄÄN HT-linkkiä, tai QPI-linkkiä.

Juuri siksi ei ollutkaan mitään pakkoa.

Kertoisitko nyt, mistä prosessoriydinten välisestä kommunikaatiosta tarkkaan ottaen puhut?
X86-prosessorilla ei ole mitään "lähetä tämä data toiselle ytimelle"-käskyjä.

Ja edelleenkään et tunnu ymmärtävän miten jaettu väylä toimii. Prosessoriytimet pystyvät kommunikoimaan ihan suoraan sen väylän yli keskenään, eikä sen liikenteen tarvi kiertää piirisarjan kautta.

Kommunikoimaan väylän yli keskenään? Miten? Prosessoreilla ei ole keskinäistä väylää ja väylä piirisarjalta prosessorille on jaettu. Siten prosessorien keskinäinen kommunikointi on pakko tulla piirisarjan välityksellä koska piirisarja on ensimmäinen piste (prosessorilta poispäin) jossa molemmat väylät yhdistyvät. Ei siis ole muuta vaihtoehtoa kuin piirisarjan kautta kommunikointi tai jos halutaan nussia pilkkua, se piste josta molemmat väylät jaetaan joka saattaa olla hieman ennen piirisarjaa.

Sen sijaan Athlon MP:ssä jossa EI OLLUT jaettua väylää vaan kaikilla prosessoreilla oli oma yksityinen linkkinsä piirisarjaan, prosessorien välisen liikenteen täytyi kiertää piirisarjan kautta, koska mitään suoraa kommunikaatiokanavaa prosessoreiden välillä ei ollut.

Oliko Pentium 4:lla jokin suora kommunikointikanava prosessorien välillä?

Puhe oli muutenkin Opteronista.

Ja välimuistikoherenttiusprotokolla on se, mikä tässä oikeasti käytännössä merkitsee.
Missään tapauksessa se liikenne ei kuitenkaan kulje vain piirisarjan kautta. Se kulkee joko suoraan tai MUISTIN kautta.

En kuitenkaan tunne K8n enkä P4n välimuistikoherenttiusprotokollia tarpeeksi hyvin, että osaisin sanoa KUMMASTAKAAN tämän suhteen 100% varmaksi mitään.

edit: Tosin nyt kun vähän noita koherenttiusprotokollia mietin, niin alan olla melko varma, että kummallakaan liikenteen ei tyypillisissä tilanteissa tarvi kulkea muistin kautta.

Muistin kautta? Prosessori on yhteydessä piirisarjaan joka on yhteydessä muistiin. Mikäli muistin kautta kommunikoidaan, se menee piirisarjan kautta.

Pentium D:ssa ei ollut "suoraa" väylää jonka kautta tieto voisi kulkea.

Eikä tukehdu. Et ole esittänyt mitään benchmark-tuloksia näiden väitteidesi tueksi. Kuvittelet vaan niin, koska "teoreettiset kaistaluvut" näyttää pienemmiltä.

(ja joo, seuraavaksi varmaan kaivat jonkun raa'an muistikaistatestin, joka on täysin EVVK tosimaailman suorituskyvyn kannalta.
Oikeat tosimaailman softat eivät tee pelkkää memcpytä tai memset:iä, eikä niillä kahdella ytimellä P4n väylä ole mikään paha pullonkaula)

Tuolla näkyy ettei se väylä riitä vaikka muistia ei kuormiteta läheskään täysillä AMD Opteron vs. Intel Xeon: Database Performance Shootout

Jos prosessoriväylän siirtokyky on X ja muistin siirtokyky Y ja Y>X, siinä on pullonkaulaa riittävästi.

Arkkitehtuuri on AINA valmis "paljon aiemmin". Siitä että arkkitehtuuri on valmis menee AINA yli vuosi siihen että piiri on markkinoilla. Ja näiden valmistusteknisten ongelmien takia ensin julkaistiin Opteron palvelinkäyttöön (niitä tarvi valmistaa pienempiä määriä) ja Athlon 64 tuli vasta syksyllä.

Athlon64:n tapauksessa ero arkkitehtuuri valmis ja tuote kaupoissa oli suuri.

Noartwood tuli kuitenkin n. vuoden Opteroniakin aiemmin ja oli siis arkkitehtuurina valmis varmasti aiemmin, mutta millään tällä ei kuitenkaan ole sen kanssa mitään tekemistä, oliko Pentium D purkkaviritys vai ei.

Ei olekaan koska Northwoodista ei koskaan tullut D-versiota.

Ei.
Athlon 64 oli ensimmäinen 130nm SoI-prosessilla valmistettu piiri, valmistusongelmat liittyivät siihen, eikä millään tavalla L2-kakkuun.

Alkuperäinen K7(julkaistiin 1999) valmistettiin 250nm tekniikalla, ja se oli jo niin iso piiri, että L2-välimuistin laittaminen samalle piirille olisi tehnyt siitä todella valtavan piirin.

Valmistusongelmiksi voidaan laskea myös L2-välimuistin ongelmat? Se todennäköisesti oli yksi niistä valmistusongelmista.

Athlonissa L2 välimuisti laitettiin eri piirille jotta prosessorista saatiin mahdollisimman paljon samanlainen fyysisiltä mitoiltaan kuin Intelin Slot 1 prosessorista. Jotta emolevyvalmistajien olisi helpompaa suunnitella Slot A emolevyjä AMD:lle.

Myöhemminhän AMD valmisti myös Slot A prosessoreita joissa L2 oli samalla piirillä.

Kun AMD seuraavana vuonna otti käyttöön 180nm valmistusprosessin, ensin tehtiin ihan vaan saman K7n die-shrink (K75) minimaalisilla muutoksilla itse logiikkaan. Syitä oli käytännössä kaksi:

1) Riskien minimointi. Jos L2-kakun kanssa tulee jotain ongelmia olisi kuitenkin joku hyvä piiri mitä myydä hyvissä määrissä.

2) Aikataululliset seikat. Pelkän shrinkin sai tehtyä nopeammin valmiiksi.

Ja sitten myöhemmin tehtiin mallit, joissa L2-välimuisti oli samalla piirillä itse prosessoytimen kanssa.

Ja AMDllä oli jo keväällä 1999 250nm tekniikalla tehty K6-3 jossa oli 256kiB L2-kakkua prosessorin kanssa samalla piirillä.

Noudatat nyt täysin väärinpäistä päättelylogiikkaa. Kun olet saanut päähäsi jonkun "päätelmän", joka perustuu virheellisiin faktoihin, yrität alkaa "muuttamaan niitä faktoja" vastaamaan päätelmääsi. Oikea tapa toimia on, että sen sijaan korjataan sitä päätelmää, kun korjattuja faktoja alaa tulla esille..

K6-3 on hyvä esimerkki L2 ongelmista. AMD myi monta K6-3:a K6-2 prosessoreina koska L2 välimuisti ei toiminut.

Tuossa aiemmin sanoin L2 välimuistin ongelmien olleen yksi mahdollinen syy Athlon64:n myöhästymiseen ja kun niitä ongelmia oli jo K6-3:n kanssa, ei ihme jos niin oli.

Intel julkaisi esim. helmikuussa 2002 XScale PXA210-piirin, jossa oli prosssorin kanssa samalle piirille integroitu DRAM-ohjain. Tämä siis yli puoli vuotta ennen AMDn ensimmäistä K8-piiriä.

Ei kyse ollut siitä, että olisi olisi jotenkin "ollut 4 vuotta integroidun mustiohjaimen kehityksestä jäljessä" vaan kyse oli siitä, että Intel ei tuolloin HALUNNUT laittaa x86-prossuihinsa integroitua muistiohjainta.

Huvittava teoria. Intelillä olisi muistiohjain jonka saisi integroitua prosessoriin, mutta mieluummin käytetään piirisarjaa jotta prosessori on hitaampi. OK.

Ja syy tähän on hyvin selvä: Rambus.

Intelillä itseasiassa oli jo AMDtä ennen kehitteillä x86-prosessori, johon oli tarkoitus tulla integroitu muistiohjain. Tämän piirin koodinimi olisi ollut Timna, ja se olisi sisältänyt Pentium 3 -ytimen, Rambus-muistiohjaimen ja integroidun näytönohjaimen.
(kyseessä olisi siis ollut "fuusio-piiri" n. 10 vuotta AMDtä ennen)

Intel Timna - Wikipedia

Rambus-muisti osoittautui paljon suunniteltua kalliimmaksi valmistaa eikä se löynyt itseään läpi, ja Intel joutui perumaan Timnan, koska sille ei olisi ollut markkinoita koska se olisi toiminut vain hyvin kalliin muistityypin kanssa.

Miten Timna lopulta liittyy Pentium 4:n? Sen piti olla SOC ratkaisu vähävirtaisiin laitteisiin eikä kisata kalliimpien prosessorien kanssa.

Tämän seurauksena Intelillä ei ollut suurta motivaatiota lukita prosessoreitaan toimimaan vain yhden muistityypin kanssa, ja muistiohjain pidettiin erillisellä piirillä, siten että tästä erillisestä muistiohjainpiiristä pystyttiin tekemän eri versiota eri muistityyppejä varten, kuten oli aiemminkin tehty, ja saatiin prosessorit helposti toimimaan minkä tahansa muistityypin kanssa.

Samalla AMD meni nopeudessa ohi heittämällä ja Intel joutui lahjomaan valmistajia jotta saisivat prosessoreitaan kaupaksi. Timna ei olisi korvannut pöytäkoneprosessoreita eikä kilpaillut niiden kanssa. En osta tuollaista teoriaa siitäkään syystä ettei Intel saanut edes Core 2:n integroitua muistiohjainta.

IBM muuten käyttää edelleen POWER-prosessoreissaan erillisiä DRAM-ohjainpiirejä, eikä prosessoripiirille integroitua muistiohjainta. Ja IBMn POWER-prosessorit on maailman nopeimpia prosessoreita.

Power-prosessorien markkinaosuus palvelimissa on lähes olematon, joten en pidä ratkaisua kovinkaan järkevänä.

Athlon XP oli jo selvästi jäänyt jälkeen P4lle tuolloin. Nopein Athlon XP(Barton) pyöri 2.2 GHz:lla eikä se pärjännyt 3.2 GHz Northwoodille. Toki AMD siihen lätkäisi kylkeen "PR3200+"-leiman mutta se ei ollut tuon merkinnän arvoinen. Omistin kyseisen prossun aikoinaan.

AMD Athlon 64 & Athlon 64 FX - It's Judgment Day

No ei se nyt kovin selvästi ollut jäänyt. AMD muutenkin tiesi Athlon64:n menevän heittämällä ohi, joten tilanne ei ollut ollenkaan vastaava kuin esim. Ryzen vs Bulldozer tapauksessa.

Jaa merkittävämpi kuin northwood vs prescott? Prescott lisäsi MYÖS tuen x64-64lle. AMDllä siirtyminen 32->64 bittiin on jotenkin merkittävämpi muutos kuin intelillä siirtyminen 32->64 bittiin?

Merkittävämpi ehdottomasti. Athlon64 tappoi Itaniumin ja hallitsee nyt palvelinmarkkinoita yli 90% osuudella. Mitä merkittävää Prescott sai aikaan? Oli kuuma ja hidas verrattuna AMD:n vehkeisiin ja sai aikaan koko Pentium 4:n hautajaiset.

Ai miksi AMD:lla siirtyminen 32->64 bittiin on jotenkin merkittävämpi muutos kuin intelillä siirtyminen 32->64 bittiin? Tarvitseeko tuota edes kysyä? Yksi sana riittää: Itanium.

AMDllä liukuhihnan rakenne pysyi melko samanlaisena K7->K8, paitsi että se vaan levennettiin 64 bittiin, ja decodeen lisättiin pari liukuhihnavaihetta lisää.

Presscottissa taas liukuhihnan pituus kasvoi n. puolitoistakertaisesti, ja käytännössä koko kokonaislukupuolen laskentayksiköt laitettiin täysin uusiksi, kun tuplanopeista ALUista luovuttiin.

x86-64:lla on edelleen käyttöä. Noista Prescottin uudistuksista, oliko siellä joku SS(S?)Ex käskykanta? Eli merkityksessä x86-64 on ainakin 100 kertaa merkittävämpi kuin Prescottin muutokset yhteensä.

Onko esittää jotain benchmarkkeja tämän tukehtumisteorian todistamiseksi?
Se väylä oli ihan tarpeeksi nopea että se ei muodostunut merkittäväksi pullonkaulaksi.

Siinä Pentium 4n jaetussa väylässä ja siihen P4n piirisarjaan kytketyissä muisteissa oli kaistaa paljon enemmän kuin esim. AMDn socket 754:n muistiväylässä. Vasta socket 939n myötä AMD meni kuluttajamalleissa intelin ohi muistikaistassa.

Benchmarkkeja AMD Opteron vs. Intel Xeon: Database Performance Shootout

Socket 754 oli yhden kanavan muistilla joten ei mikään ihme.

Eikä kuristanut. Ylivoimaisesti suurin osa kaistantarpeesta suuntautuu muistiin, joten lähinnä sillä on väliä, paljonko kaistaa muistiin on.

Kaistaa muistiin mistä? Intelin ratkaisussa prosessori-piirisarja-muisti ja usein prosessori-piirisarja kaista oli pienempi kuin piirisarja-muisti kaista.

Jälleen kerran pihalla kuin lumiukko.

Koko P4n idea perustui siihen, että L1-välimuisti on pieni ja nopea, ja L2 on myös hyvin nopea ja lähellä itse ydintä.

ja kuten jo totesin, AMD päätyi myös käyttämään ydinkohtaista L2-välimuistia.

Jälleen kerran sinulla on pahoja kaksoisstandardeja, vaadit inteliltä ihan eri asioita kun AMD:ltä.

Missä kohtaa? Miksi AMD olisi tehnyt ytimien kesken jaetun L2 välimuistin? Onko Intel tehnyt sellaista sen jälkeen kun saivat muistiohjaimen prosessoriin? Eivät.

Intelin ratkaisun ainoa etu oli valmistustekninen helppous. Kokonaisuutena AMD:n ratkaisu oli ylivoimainen, ei Intel sitä muuten olisi kopioinut Nehalemiin vaan jatkaneet samalla.

Core2 pohjautui P6-arkkitehtuuriin, jossa oli selvästi isommat L1-välimuistit.

Ja iso L2 välimuisti paikkaamaan integroidun muistiohjaimen puutetta.

Päinvastoin. Intelin p4n L1-välimuistiratkaisu oli sellainen, että se vaati erilliset L2-välimustit, ja intel toteutti erilliset L2-välimuistit P-D:ssä. Välimuistirakenne oli aina tasapainoinen.

AMD:n L1-välimuistiratkaisu oli sellainen, että se olisi toiminut myös hitaamman, jaetun L2-välimuistin kanssa. Silti AMD toteutti erilliset L2-välimuistit. Kumpi tässä oikein tekee purkkavirityksiä?

Core 2 ja Nehallem perustuvat molemmat P6:n. Molemmissa on saman verran L1 välimuistia. Core 2:ssa on kahdella ytimellä yhteinen L2 välimuisti, Nehalemissa ei.

Nehalemin suurin ero Core 2:n nähden? AMD:n ratkaisua vastaavat prosessoriväylä ja prosessoriin integroitu muistiohjain. Eiköhän tuo vastaa siihen miksei AMD laittanut ytimille jaettua L2 välimuistia. Intelkään ei sitä vastaavalla muistiohjain- ja prosessoriväyläratkaisulla tehnyt vaikka olivat niin tehneet edellisessä prosessoriarkkitehtuurissa.

AMD teki oikean ratkaisun.

Yhden soketin systeemissä tämä sinun "järkevämpi prosessoriväyläsi" on täysin merkityksetön, kun sinne yhdelle soketille ei kuitenkaan pystytä tällä ratkaisulla änkemään yhtään enempää muistikaistaa.

Pystytäänhän, johan kerroin Intelin ratkaisussa usein prosessoriväylän tarjoavan vähemmän kaistaa kuin muistista irtoaisi.

Eikä integroidun muistiohjaimen hyödyt liity millään tavalla moneen ytimeen.
Yhden soketin systeemeissä integroidun muistiohjaimen hyöty on pienempi viive muistiin, ja siitä hyödytään ihan yhtä lailla vaikka ytimiä on vain yksi.

Monen soketin systeemeissä taas integroitu miustiohjain ja NUMA-topologia mahdollistaa paremman kaistan, mutta tämä vaatii sen useamman soketin. Tosin NUMAnkin voisi toteuttaa myös vaikka muistiohjain olisi erillisellä piirillä.

Vaihteesta voisi olla samaa mieltä tuosta muistiohjainhommasta. En siitä väittänytkään mitään.

Ei sanonut, koska ei ollut mitään TARVETTA sanoa. Se olisi vaan herättänyt kilpailijat. Ja kyseessä on sen verran prosessorin rakenteeseen vaikuttava ominaisuus, että sen toteuttava logiikka todennäköisesti(muttei varmasti) oli jo Willametessa, mutta kytkettynä pois päältä, koska:

1) Liian pienten välimuistien takia suorituskykyhyöty siitä olisi useammin ollut negatiivinen kuin positiivinen

2) Maailmalla oli aivan liian vähän monisäkeistettyä softaa

tai

3) Toteutus oli vielä rikki, ja saatiin korjattua vasta jossain northwoodin revisiossa.

Jos on varaa, niin paljon parempi kehitellä uusia ominaisuuksia salassa, verifioida ne kunnolla, varmistaa että niistä oikeasti saadaan suorituskykyhyötyä ja sitten pudottaa pommi julkaisemalla uusi ominaisuus ennen kuin sitä hypettänyt kilpailija saa sen valmiiksi.
SMT:tähän DEC oli hypettänyt olevan tulossa Alpha EV8iin. Alpha EV8 ei vaan koskaan saapunut kauppohin, ja intel yllätti kaikki

Huono teoria. Intel julkaisi aluksi vain yhden sikakalliin prosessorin HT:lla. Yllätys olisi vaatinut enemmän prosessoreita kerralla (niitä tuli kovemmalla FSB:lla myöhemmin). Intel siis paljasti HT:n reilusti ennen kuin sillä saatiin lisättyä myyntiä kunnolla.

AMD taas päätti Bulldozeriin tehdä CMT:n(clustered multi-threading) jota luuli SMT:tä paremmaksi ratkaisuksi.

Osoittautui virheeksi, ja Zenissä vaihdettiin SMT:hen.

Bulldozerissa oli muutakin ongelmaa kuin CMT toteutus. Kun siitä mustavalkoisuudesta puhuit, pystytkö osoittamaan yleispätevästi CMT:n SMT:ta huonommaksi?

Tälle julkaistiin myös työpöytäprossuja, että lasketaanpas.

Vaati ECC muistia, joten ei.

Intelin ei ollut mikään pakko vaihtaa sokettia aina muistityyppiä vaihtaessaan

Niin on käynyt joka kerta sen jälkeen Intelillekin kun Intel laittoi muistiohjaimen prosessoriin.

Väärin, tässä on 3 vain sokettia: socket 423, socket 478 ja socket 478.
Ihan sama prosessori toimi sekä DDR- että RAMBUS-muistin kanssa, ei ollut mitään erillisiä "socket 478 DDR" ja "socket 478 RDRAM"-soketteja.

Ja tämä oli juuri pointti siinä sinun mielestä "antiikkisessa" väylässäsi.

Oli toki sitten joitain piirisarjojen (epä)yhteensopivuusjuttuja, että piirisarjan piti olla vähintään tiettyä tasoa että tietyt prossut toimii.

Saatavilla ei ollut emolevyjä (tai jos oli, hyvin vähän) joissa toimi RDRAM ja DDR muistit. Siten käyttäjän kannalta kyseessä oli kaksi eri prosessorikantaa, vaikka varsinaisesti ei ollutkaan.

Tuota piirisarja/prosessoriväylä/virransyöttö hommaa oli varsinkin LGA775 puolella vaikka socket olikin "sama".

Socket 939 julkaistiin 11kk ennen Athlon 64 X2n julkaisua. Ja kyseessä oli jo kolmas K8-soketti.

Tosin, moniin niihin "kaun ennen" valmistettuihin emoihin tarvi käytännössä BIOS-päivityksen että tuplaydinprossut toimivat niilllä.

Toinen koska ECC-muisteja vaativaa kantaa on turha laskea mukaan. Lasketaan samantien mobiiliprosessoritkin niin saadaan kantoja todella monta.

BIOS päivitys on paljon parempi vaihtoehto kuin adapteri/ei toimi.

Ei tuollaista voi olla tietämättä.

Mutta lueskelinpa vähän lisää:

Kyse oli siitä, että piirisarjalta vaadittiin SMP-tuki, koska prosessoreita on useampi. Jotkut "vanhat" Xeon-piirisarjat muuten toimivat jo P-Dn kanssa, mutta niitä käyttävät LGA775-emolevyt taisivat olla hyvin harvinaisia.

Intel oli jättänyt SMP-tuen pois kuluttajapiirisarjoistaan, koska halusi säästää, ja toisaalta markkinasegmentoida.
Ja yhteensopivuuden yms. kannalta oli sitten fiksumpaa tuoda samalla kertaa markkinoille se SMPtä tukeva kuluttajapiirisarja ja se SMP-tuen vaativa prossu, kuin esim. lisätä se SMP-tuki johonkin vuotta aiemmin tulevaan emoon jonka julkaisun aikana ei olisi yhtään sitä tarvitsevia prossuja ulos, jolloin olisi suuri riski että emolevyvalmistajat kuitenkin mokaa sen tuen kanssa.

Johan tuli teoriaa. Intel ei halunnut tarjota tukea SMP tukea piirisarjoille aluksi vaikka olisivat joka tapauksessa sen joutuneet pian tekemään, ei uskottavaa.

Ja totta kai on järkevämpää tuoda uusi emolevy samalla kun prosessori tulee jos valmistajalta kysytään. Kuluttajat ovat "ehkä" eri mieltä.

Oikeastihan homma meni seuraavasti. Intelillä ei ollut suunnitellut ollenkaan kahden ytimen Prescottia. Kun AMD ilmoitti aikeistaan julkaista kahden ytimen Athlon64, jonka olivat miettineet valmiiksi, Intelillä mentiin paniikkimoodiin ja heidän oli pakko suunnitella pikapikaa purkkaviritys jotta saivat jotain AMD:n prosessoria vastaan. Intelillä oli yli vuosi aikaa suunnitella hyvin helppo MCM viritelmä ja AMD:n viritys oli selvästi vaikeampi toteuttaa. Silti AMD sai julkaistua työpöytäversion ennen Inteliä joka kertoo hyvin karusti ettei Intelillä ollut mitään suunnitelmia julkaista kahden ytimen Pentium D:ta ennen kuin AMD kertoi suunnitelmistaan julkaista Athlon64 X2.

Sähkönkulutuksen kanssa tällä ei siis ollut oikeasti mitään tekemistä.

Sen verran etteivät ensimmäiset Prescottit toimineet kunnolla koska emolevyjen virransyöttö ei riittänyt. Lisäksi dual core Prescottien virrankulutus oli selvästi suurempi kuin yhden ytimen versioissa.

Lähinnä että AMD oli populoinut maailman emolevyillä, jotka teoriassa tukivat moniydinprossuja, intel ei.

AMD-emolevyt tukivat hyvin myös käytännössä. Intelin emolevyt eivät edes teoriassa.

Jaa että enää se ei olekaan
Aamulla se vielä mielestäsi oli.

Hyvä ja parempi on kaksi eri asiaa. Core 2 Duon toteutus ei ollut hyvä mutta parempi kuin Pentium D:n.

Nyt siitä tekee "epäkunnollisen moniydinprossun" se, että siinä oli muistiohjain erillisellä piirillä? Asia, joka EI MILLÄÄN tavalla rajoita sitä, millainen sen moniydinrakenne on.

Vai koska kirjoitin sinulle mitä eroja on Core 2:n ja Athlon 64 X2n rakenteessa, ja jos sinun määritelmälläsi vain AMD:n ratkaisu voi olla "oikea" tai "kunnollinen" niin jos joku muu on erilainen, sen täytyy olla "epäkunnollinen" ?

Lue koko kappale:

Core 2 Duo ei ollut kunnollinen moniydinprosessori mutta siinä oli mietitty alusta saakka miten saadaan jossain määrin järkevä kahden ytimen toteutus aikaan ja siinä oli sellainen alusta saakka. Ei tosin mietitty järkevää neljän ytimen toteutusta eikä järkevämpää prosessoriväylää. Silti vähemmän purkkaviritys kuin Pentium D.

Pentium D oli puhdas paniikkiratkaisu. Core 2 Duo ei. Core 2 Quad ei ollut juurikaan paremmin mietitty kuin Pentium D mutta Core 2 Duo oli.

.. tai sitten siinä nimenomaan oli mietitty, että tehdään järkevä hierarkinen systeemi. Kaksi ydintä menee samalla piilastulla ja yhteisellä L2-välimuistilla, mutta jos 4 ydintä yrittäisi kytkeä samaan L2-välimuistiin, se alkaisi käydä liian hitaaksi. Joten käytännössä tarvii joka tapauksessa 2 erillistä L2-välimuistia, no, samalla voi tehdä 2 erillistä piilastua.

Miksi 4 ydintä ei voisi mennä samalla L2 välimuistilla? L3 välimuistiakin voi laittaa yhteiseksi paljon suuremmalle määrälle kuin neljälle ytimelle. L2 välimuistia pitäisi tietenkin kasvattaa entisestään ja sehän vei jo Core 2:ssa hirvittävän määrän tilaa.

Ja yllättäen core2quad jossa on 2 piilastua MCM-paketissa jaetulla väyllällä onkin nyt jotenkin vähemmän purkkaviritys kuin P-D jossa on 2 piilastua MCM-paketissa jaetulla väylällä. Vaikka saman sinun mielestäsi hirveän hitaan pullonkaulaväylän takana on jopa enemmän ytimiä. Millä kriteereillä sinä oikein lasket sitä "purkkavirityksesi" astetta?

Missä sanoin sen olevan vähemmän purkkaviritys? Viimeinen lause viittaa Core 2 Duoon.

Kyseessä oli ERI VÄYLÄ. Jonka olisi pitänyt käydä ilmi tuosta boldatusta osiosta. Väylän topologia vaan oli samanlainen.
P4ssa käytetty väylä siis oli 6..26.66 kertaa nopeampi kuin tuo P6ssa käytetty(vähän riippuen, mitä versioita näistä vertaa)

Eri väylä tietysti, parempi siirtokyky, quad tiedonsiirto jne. AMD huomasi sen rajoittuneisuuden joskus 1990-luvun lopulla ja kehitti kokonaisuutena selvästi paremman joka tuli ulos 2003. Intel ei nähnyt tarvetta kehittää Pentium 4:n parempaa ratkaisua ja kärvisteli sen kanssa vuoteen 2007.

Tuo juuri kertoo kuinka jälkeenjäänyt Pentium 4:n väyläratkaisu kokonaisuutena lopulta oli. AMD ennusti tulevaisuutta oikein tuolta osin, Intel ei. Intel kuvitteli pärjäävänsä viritetyllä vuoden 1995 ratkaisulla. Huonosti kävi.

 

[hkultala]

Jatkoa AMD Threadripper 16-ytimisen prosessorin hinnasta huhuja

Sitä väylää kuluttaa myös muistiväylä. Monta kertaa oli tilanne jossa prosessoriväylässä on kaistaa vähemmän kuin muistiväylästä irtosi kaistaa. Huono tilanne kun muistista ei saa kaikkea irti prosessoriväylän takia.

Ei, yksi väylä ei kuluta toista väylää.

Väyläkaistaa tarvitaan niihin datansiirtoihin, mitä prosessorilla ajettavat tallennus- ja latauskäskyt tekevät, tai oikeastaan niiden aikaansaamiin välimuistilinjan kokoisiin datansiirtoihin, joita tehdään piirin L2-välimuistin ja muistin välillä.

Ja jos välimuistin ja muistin välillä on monta peräkkäistä väylää, ne tarvii sen kaistan kaikilta näiltä väyliltä.

Jos prosessori ei lue eikä kirjoita yhtään mitään, se ei mitenkään "kuluta" sitä kaistaa. Miltään näistä väylistä.

Ja DRAM-protokollassa on kaikkea hidastavaa, minkä takia sillä ei usein päästä lähellekään sen "teoreettista kaistanleveyttä"(johtuen mm. siitä, että DRAMin osoitteissa samoja pinnejä käytetään erikseen sekä rivi- ja sarakeosoitteelle, jolloin näitä ei voi siirtää yhtä aikaa ja molemmat pitää kuitenkin siirtää ennen kuin datansiirto voi alkaa), kun taas prosessoriväylien protokollassa ei ollut tällaista overheadia ja väylän "hyötysuhde" on parempi. Jos prosessoriväylällä oli kaistaa vaikka 75% muistiväylän teoreettisesta kaistasta, ei se käytännössä rajoittanut muistikaistaa juuri yhtään.

Melko mustavalkoisesti Intel kopioi AMD:n väyläratkaisun lähes sellaisenaan, joten myös Intelin mielestä AMD:n ratkaisu oli selvästi parempi. Joten luokittelen mustavalkoisesti AMD:n ratkaisun kokonaisuutena selvästi paremmaksi.

QPI on täysin eri väylä kuin HT, intel ei kopioinut mitään.

Väylätopologia taas. Niitä on muutama eri vaihtoehto. Se että vaihdetaan muutamasta mahdollisesta toiseen, samaan mitä toinenkin käyttää, ei ole mitään kovin suurta "kopiointia".

Kommunikoimaan väylän yli keskenään? Miten? Prosessoreilla ei ole keskinäistä väylää ja väylä piirisarjalta prosessorille on jaettu. Siten prosessorien keskinäinen kommunikointi on pakko tulla piirisarjan välityksellä koska piirisarja on ensimmäinen piste (prosessorilta poispäin) jossa molemmat väylät yhdistyvät

Ei siellä ole mitään MOLEMPIA VÄYLIÄ kun siellä on YKSI väylä, joka yhdistää ne kaikki 3, kaksi ydintä ja piirisarjan. Sama johto HAARAUTUU KOLMEEN PAIKKAAN.

AMDllä oli Athlon MP:ssään molemmilla prosessorilla erilliset "väylät"(oikeasti portit) ja niiden välisen liikenteen piti kiertää piirisarjan kautta, koska prosessorit eivät olleet suoraan kytketty toisiinsa.

Ymmärtkö edes mitä "Väylä" oikeasti tarkoittaa, tai siis että mikä on portin ja väylän ero? Miksi esim. AGP:n nimi on "Accelerated Graphics Port" eikä "Accelerated Graphics Bus"?

. Ei siis ole muuta vaihtoehtoa kuin piirisarjan kautta kommunikointi tai jos halutaan nussia pilkkua, se piste josta molemmat väylät jaetaan joka saattaa olla hieman ennen piirisarjaa.

Se piste on siellä piilastujen välissä prosessori prosessoriytimien kanssa samassa paketissa. Se mistä sen YHDEN AINOAN VÄYLÄN PROSESSORIVÄYLÄN johtimet haarautuu kolmeen suuntaan.

Lisäksi:

Missasit TÄYSIN pointin ja vastasit TÄYSIN asian vierestä.

Prosessori suorittaa käskyjä. Se ei tee mitään mitä ne käskyt ei laita sitä tekemään.

X86n moniprosessoriprotokollat perustuvat täysin SMP-periaatteelle eikä MPP-periaatteelle,
siellä X86-prosessorilla ei ole mitään konekielikäskyä joka käskee sen siirtää dataa toiselle prosessoille. Siellä on käskyt, jotka käskee sen ladata muistista tai tallettaa muistiin.

Kaikki kommunikaatio prosessoriydinten välillä tapahtuu sillä periaatteella, että yksi prosessoriydin kirjoittaa muistiin johonkin osoitteeseen, ja toinen myöhemmin lukee sitä samaa osoitetta muistista.

Se, että kommunikaatio joskus(tai yleensä) kulkeekin sitten suoraan prosessorien välimuistien välillä eikä aina kierrä muistin kautta on sitten vaan "optimointi" jonka välimuistit niiden koherenttiusprotokollat tekee.

Oliko Pentium 4:lla jokin suora kommunikointikanava prosessorien välillä?

Oli, se prosssoriväylä. Tätä olen yrittänyt sanoa jo ziljoonaan kertaan mutta et vaan tunnu ymmärtävän.

Muistin kautta? Prosessori on yhteydessä piirisarjaan joka on yhteydessä muistiin. Mikäli muistin kautta kommunikoidaan, se menee piirisarjan kautta.

Pointti oli, että missään tilanteessa se ei kierrä _vain_ piirisarjan kautta. Vaan se menee joko _suoraan_ kiertämättä piirisarjan kautta, tai menee koko matkan muistille asti.

Pentium D:ssa ei ollut "suoraa" väylää jonka kautta tieto voisi kulkea.

Olipas, se molempien ytimien yhteinen prosessoriväylä.

 

[Threadripper]

Ei, yksi väylä ei kuluta toista väylää.

Väyläkaistaa tarvitaan niihin datansiirtoihin, mitä prosessorilla ajettavat tallennus- ja latauskäskyt tekevät, tai oikeastaan niiden aikaansaamiin välimuistilinjan kokoisiin datansiirtoihin, joita tehdään piirin L2-välimuistin ja muistin välillä.

Ja jos välimuistin ja muistin välillä on monta peräkkäistä väylää, ne tarvii sen kaistan kaikilta näiltä väyliltä.

Jos prosessori ei lue eikä kirjoita yhtään mitään, se ei mitenkään "kuluta" sitä kaistaa. Miltään näistä väylistä.

Ja DRAM-protokollassa on kaikkea hidastavaa, minkä takia sillä ei usein päästä lähellekään sen "teoreettista kaistanleveyttä"(johtuen mm. siitä, että DRAMin osoitteissa samoja pinnejä käytetään erikseen sekä rivi- ja sarakeosoitteelle, jolloin näitä ei voi siirtää yhtä aikaa ja molemmat pitää kuitenkin siirtää ennen kuin datansiirto voi alkaa), kun taas prosessoriväylien protokollassa ei ollut tällaista overheadia ja väylän "hyötysuhde" on parempi. Jos prosessoriväylällä oli kaistaa vaikka 75% muistiväylän teoreettisesta kaistasta, ei se käytännössä rajoittanut muistikaistaa juuri yhtään.

Pelkästään muistia testatessa saadaan yli 90% kaistaa teoreettisesta. Sen perusteella voisin väittää Pentium 4:n väyläratkaisun rajoittavan myös muistia. Siitäkin huolimatta ettei prosessoriväylän siirtokyvylle ole AMD:n eikä Intelin mielestä kovinkaan paljoa tarvetta ratkaisuista päätellen. Tekee myös toteutuksen helpommaksi kun muistin ja prosessorin ei tarvitse kilpailla samasta kaistasta.

QPI on täysin eri väylä kuin HT, intel ei kopioinut mitään.

Väylätopologia taas. Niitä on muutama eri vaihtoehto. Se että vaihdetaan muutamasta mahdollisesta toiseen, samaan mitä toinenkin käyttää, ei ole mitään kovin suurta "kopiointia".

Väylä on itsessään eri mutta toteutus hyvin pitkälti samankaltainen. Ei tuo tietenkään puhdasta kopiointia ole mutta kertoo siitä kuinka hyvä ratkaisu AMD:lla oli Intelin päätyessä vastaavaan toteutukseen vuosia myöhemmin. AMD oli siis aikaansa edellä.

Ei siellä ole mitään MOLEMPIA VÄYLIÄ kun siellä on YKSI väylä, joka yhdistää ne kaikki 3, kaksi ydintä ja piirisarjan. Sama johto HAARAUTUU KOLMEEN PAIKKAAN.

AMDllä oli Athlon MP:ssään molemmilla prosessorilla erilliset "väylät"(oikeasti portit) ja niiden välisen liikenteen piti kiertää piirisarjan kautta, koska prosessorit eivät olleet suoraan kytketty toisiinsa.

Ymmärtkö edes mitä "Väylä" oikeasti tarkoittaa, tai siis että mikä on portin ja väylän ero? Miksi esim. AGP:n nimi on "Accelerated Graphics Port" eikä "Accelerated Graphics Bus"?

Kuten aiemmin sanoin, sillä ei lopulta ole suurtakaan merkitystä meneekö kirjaimellisesti piirisarjan kautta vai jostain hieman lähempää koska molemmat ratkaisut ovat joka tapauksessa todella hitaita. Asia tosiaan näyttää olevan niin ettei se haaraantumispiste olekaan piirisarjassa vaan aikaisemmin. Tietoa tästä ei löytynyt pienellä hakemisella.

AGP on port koska se perustuu PCI:n? PCI:ksi senWindowskin tunnistaa.

Se piste on siellä piilastujen välissä prosessori prosessoriytimien kanssa samassa paketissa. Se mistä sen YHDEN AINOAN VÄYLÄN PROSESSORIVÄYLÄN johtimet haarautuu kolmeen suuntaan.

Lisäksi:

Missasit TÄYSIN pointin ja vastasit TÄYSIN asian vierestä.

Prosessori suorittaa käskyjä. Se ei tee mitään mitä ne käskyt ei laita sitä tekemään.

X86n moniprosessoriprotokollat perustuvat täysin SMP-periaatteelle eikä MPP-periaatteelle,
siellä X86-prosessorilla ei ole mitään konekielikäskyä joka käskee sen siirtää dataa toiselle prosessoille. Siellä on käskyt, jotka käskee sen ladata muistista tai tallettaa muistiin.

Kaikki kommunikaatio prosessoriydinten välillä tapahtuu sillä periaatteella, että yksi prosessoriydin kirjoittaa muistiin johonkin osoitteeseen, ja toinen myöhemmin lukee sitä samaa osoitetta muistista.

Se, että kommunikaatio joskus(tai yleensä) kulkeekin sitten suoraan prosessorien välimuistien välillä eikä aina kierrä muistin kautta on sitten vaan "optimointi" jonka välimuistit niiden koherenttiusprotokollat tekee.

Olkoon sitten lähempänä kuin piirisarja mutta silti ratkaisu on selvästi hitaampi kuin monet muut.

Ei tuossa ole mitään uutta. Koko keskustelun pääpointti koski purkkaviritystä ja jotenkin onnistuit viestissäsi kiertämään sen asian täysin.

Pointti oli, että missään tilanteessa se ei kierrä _vain_ piirisarjan kautta. Vaan se menee joko _suoraan_ kiertämättä piirisarjan kautta, tai menee koko matkan muistille asti.

Asia näyttäisi tosiaankin olevan noin kun tarkemmin katselee.

 

[hkultala]

Jatkoa AMD Threadripper 16-ytimisen prosessorin hinnasta huhuja
Tuolla näkyy ettei se väylä riitä vaikka muistia ei kuormiteta läheskään täysillä AMD Opteron vs. Intel Xeon: Database Performance Shootout

Eipä tuonnu nuo tuon artikkelin käppyrät toimivan tämän koneen kummallakaan selaimella, eikä ipädilläni, mutta:

Tuossa oli siis neljän prosessorin Xeon-kokoonpano ja käytössä 533 MHz väylä. Pentium D:llä oli puolitoista kertaa nopeampi väylä ja puolet vähemmän ytimiä, eli siis 3x enemmän kaistaa/ydin.

Jos prosessoriväylän siirtokyky on X ja muistin siirtokyky Y ja Y>X, siinä on pullonkaulaa riittävästi.

JOSSAIN on AINA pullonkaula. Oleellista on kysymys, onko se pullonkaula pieni vai suuri ja onko siitä merkittävää haittaa.

Ja ei, jos X on vaikka 0.9Y ja Y on teoreettinen muistin siirtokyky niin käytännössä suurempi pullonkaula on edelleen siellä muistissa, koska sillä ei kuitenkaan käytännössä koskaan päästä lähellekään 90%ia sen teoreettisesta kaistasta, johtuen DRAM-protokollan overheadeista.

Ja vaikka se muistiohjain on L2-välimuistin kanssa samalla piirillä, siellä on silti aina jonkinlainen piirin sisäinen väylä niiden välillä.

Athlonissa L2 välimuisti laitettiin eri piirille jotta prosessorista saatiin mahdollisimman paljon samanlainen fyysisiltä mitoiltaan kuin Intelin Slot 1 prosessorista. Jotta emolevyvalmistajien olisi helpompaa suunnitella Slot A emolevyjä AMD:lle.

Jälleen menee syy ja seuraus täysin väärinpäin.

Slot-mallinen prosessorikortti ei millään tavalla olisi estänyt laittamasta L2-välimuistia samalle piirille prosessorin kanssa. Itseasiassa Intel teki juuri näin monien Celeron-prosessoriensa kanssa, siellä oli Slot 1 -prosesorikortti jolla ei ollut yhtään L2-välimuistipiiriä (se joko puuttuui kokonaan, tai oli integroitu prosessoripiirille)

Ja se piirikortti lisäsi sen prosessorin valmistuskustannuksia, se oli kalliimpi kuin pelkkä perinteinen paketti pinneineen. Ja kun väylä ja piirisarja oli joka tapauksessa täysin eri, kaikki emolevyn johdotukset piti joka tapauksessa suunnitella uusiksi.


K7ssa oli 22 miljoonaa transistoria jo ilman sitä L2-välimuistiakaan. Piirin pinta-ala 250nm tekniikalla oli 184mm^2.
Tämä teki siitä jo kalliin valmistaa, ja näihin aikoihin piireillä ei ollut mitään sellaista redundanttia osaa, jonka olisi voinut sulkea, jso se ei toimi. Jos millään kohtaa tuota 184mm^2 piiriä oli valmistusvirhe, koko piiri oli pilalla.

Pentium 3/Katmai-piiri oli myös valmistettu 250nm tekniikalla, ja sen pinta-ala oli 128mm^2. Se oli siis paljon pienempi ja halvempi valmistaa.

Tämä oli se piiri, jota vastaan K7 kilpaili.


Myöhemmin tulleessa thunderbirdissä(jossa L2-välimuisti oli samalla piirillä) transistoreita oli 37 miljoonaa, ja 180nm tekniikalla piirin pinta-ala oli 120mm^2.
Jos tällainen L2-välimuistillinen Athlon-piiri olisi yritetty valmistaa 250nm tekniikalla, sen pinta-ala olisi ollut jotain n. 230 mm^2 luokkaa.

230mm^2 piirin valmistaminen 250nm tekniikalla olisi vaan tullut todella kalliiksi ja saannot olisivat olleet todella huonot, pirii olisi ollut aivan liian iso. Ei olisi jäänyt paljoa katemarginaalia AMDlle kilpaillessa 128mm^2 P3sta vastaan.


Eli, AMD joutui käyttämään ulkoista välimuistia koska integroidulla välimuistilla piiri olisi ollut liian iso. Siinä vaiheessa sitten kun oli todettu, että ulkoista välimuistia on pakko käyttää, valittiin sitten fyysesti samankokoinen prosessorikortti kuin intelillä, jotta tietyissä mekaanisissa osissa emolevyvalmsitajat voivat säästää muutaman pennosen.

Myöhemminhän AMD valmisti myös Slot A prosessoreita joissa L2 oli samalla piirillä.

Noniin, tässä tajusit tämän itsekin, vaikka pari riviä ylempänä juuri ihan tosissasi väitit, että ulkoinen L2-kakku piti valita sen takia, että voidaan käyttää Slot A:ta.

Et huomaa mitään ristiriitaa tämän kommenttisi ja sen väitteesi välillä, että L2-välimusiti piti integroida prosesoripiirllle jotta slot A:ta voitiin käyttää?



Niinkuin oikeasti, voisitko edes YRITTÄÄ hiukan noudattaa jonkinlaista konsistenttia logiikkaa väitteidesi välillä?

Voisitko edes YRITTÄÄ ymmärtää, mikä on syytä, mikä seurausta?

K6-3 on hyvä esimerkki L2 ongelmista. AMD myi monta K6-3:a K6-2 prosessoreina koska L2 välimuisti ei toiminut.

Niin. Jälleen yksi syy, miksi L2-välimuistin integroiminen samalle piirille heti K7n ekassa versiossa olisi ollut järjetöntä.

Ei kyse ollut siitä, että olisi olisi jotenkin "ollut 4 vuotta integroidun mustiohjaimen kehityksestä jäljessä" vaan kyse oli siitä, että Intel ei tuolloin HALUNNUT laittaa x86-prossuihinsa integroitua muistiohjainta.

Huvittava teoria. Intelillä olisi muistiohjain jonka saisi integroitua prosessoriin, mutta mieluummin käytetään piirisarjaa jotta prosessori on hitaampi.

Jospa et vääristelisi sanomisiani, vaan edes yrittäisit ymmärtää mitä sanon.

Jätit sitten tarkoituksellisesti lainauksestani pois sen osan, missä selitin sen oikean syyn. Tämä tekee sinusta ei vain tietämättömän vaan epärehellisen.

Tämän seurauksena Intelillä ei ollut suurta motivaatiota lukita prosessoreitaan toimimaan vain yhden muistityypin kanssa, ja muistiohjain pidettiin erillisellä piirillä, siten että tästä erillisestä muistiohjainpiiristä pystyttiin tekemän eri versiota eri muistityyppejä varten, kuten oli aiemminkin tehty, ja saatiin prosessorit helposti toimimaan minkä tahansa muistityypin kanssa.

Tuossa selitin syyn, Sinä pudotit tuon linaukseni pois ja heitit ulkoukkoa jostain "jotta prosessori olisi hitaampi".

Miten Timna lopulta liittyy Pentium 4:n? Sen piti olla SOC ratkaisu vähävirtaisiin laitteisiin eikä kisata kalliimpien prosessorien kanssa.

Se liittyy siihen, että Intelillä oli tekeillä x86-prosessori jossa integroitu musitiohjain jo ennen AMDtä, mutta intel PÄÄTTI OLLA TUOMATTA SITÄ MARKKINOILLE.

Kun sinä tunnut väittävät että Intel oli jotenkin "kyvytön tekemään integroitua muistiohjain" muuta kuin vasta 4 vuotta AMDn jälkeen.

Kerroin esimerkin Intelin prosessorista, jossa oli integroitu musitiohjain ennen AMD:tä, ja kerroin myös intelin tekeillä olleesta x86-prosessorista, jossa oli integoitu muistiohjain, mutta joka oli markkinapoliittisesti umpikuja joten intel perui sen.

Samalla AMD meni nopeudessa ohi heittämällä ja Intel joutui lahjomaan valmistajia jotta saisivat prosessoreitaan kaupaksi. Timna ei olisi korvannut pöytäkoneprosessoreita eikä kilpaillut niiden kanssa.

Timna olisi ollut käytännössä intelin seurava celeron. Niitä myytiin työpöydälle aika paljon. Ja P6 oli edelleen ihan pätevä ydin, minkä todistaa esim. myöhemmin tullut pentium M.

En osta tuollaista teoriaa siitäkään syystä ettei Intel saanut edes Core 2:n integroitua muistiohjainta.

Jälleen kehäpäätelmä. Olet päättänyt, että intel oli kyvytön, niin sitten käytät tätä perusteluna sille, että et usko argumentteja, jotka todistavat sinut vääräksi.

Power-prosessorien markkinaosuus palvelimissa on lähes olematon, joten en pidä ratkaisua kovinkaan järkevänä.

Tässä varsinaista asiantuntemusta.

Jaa merkittävämpi kuin northwood vs prescott? Prescott lisäsi MYÖS tuen x64-64lle. AMDllä siirtyminen 32->64 bittiin on jotenkin merkittävämpi muutos kuin intelillä siirtyminen 32->64 bittiin?

Merkittävämpi ehdottomasti. Athlon64 tappoi Itaniumin ja hallitsee nyt palvelinmarkkinoita yli 90% osuudella. Mitä merkittävää Prescott sai aikaan? Oli kuuma ja hidas verrattuna AMD:n vehkeisiin ja sai aikaan koko Pentium 4:n hautajaiset.

Se oli Opteron eikä Athlon 64.

Ja nyt ne on kyllä ne Intelin x86-prossut jotka niitä palvelinmarkkinoita tällä hetkellä hallitsee, eikä AMD. (ja todellinen x86n markkinaosuus palvelimissa taitaa olla 85% eikä >90% luokkaa)

Ja missään en väittänyt Presscottia paremmaksi arkkitehtuuiksi. Totesin vain, että se oli suurempi muutos. Ja oikeastaan voi sanoa, että olemalla kuuma ja hidas se sai aikaan nimenomaan sen, että Intel tajusi virheensä, ja alkoi kehittää parempia prosessoreita. Joilla se on sitten sen jälken pärjännyt erinomaisesti

Eli presscottin hitaudella ja kuumuudella oli erittäin suuri merkitys prosessorien kehitykseen seuraavien reilun 10 vuoden aikana.


ja boldattu jälleen oleellinen edellisestä kommentistani minkä taas hienosti kaksoisstandardeissasi ignoroit.

Hienoja kaksoisstandardeja kyllä jatkuvasti sinulla:
Jos Intel ja AMD molemmat teki saman asian, jos se on hyvä asia, ignoraat sen Intelin kohdalla ja hypetät kuinka AMD teki hienosti sen.
Jos Intel ja AMD molemmat teki saman asian, jos se on huono asia, ignoraat sen AMDn kohdalla ja haukut kuinka intel teki paskasti sen.
Jos Intel ja AMD teki jonkun asian eri tavalla, ignoraat täysin Intelin ratkaisun hyvät puolet ja hypetät vain niitä AMDn ratkaisun etuja.
Jos Intel ja AMD teki saman asian melko samantyylisellä tekniikalla, ja AMD ehti ensin, syytät Inteliä kopioinnista.
Jos Intel ja AMD teki saman asian melko samantyylisellä tekniikalla, ja Intel ehti ensin, ingoraat tämän, olet hiljaa, et syytä AMDtä kopioinnista.

x86-64:lla on edelleen käyttöä. Noista Prescottin uudistuksista, oliko siellä joku SS(S?)Ex käskykanta? Eli merkityksessä x86-64 on ainakin 100 kertaa merkittävämpi kuin Prescottin muutokset yhteensä.

Presscottissa tuli se ihan sama x86-64-tuki kuin K8ssa. Kuten jo sanoin edellisessä viestissäni.

 

[hkultala]

AGP on port koska se perustuu PCI:n? PCI:ksi senWindowskin tunnistaa.

PCI oli väylä, ei portti.

Sen pohjalta kehitetty AGP oli kuitenkin portti.

 

[Threadripper]

Eipä tuonnu nuo tuon artikkelin käppyrät toimivan tämän koneen kummallakaan selaimella, eikä ipädilläni, mutta:

Tuossa oli siis neljän prosessorin Xeon-kokoonpano ja käytössä 533 MHz väylä. Pentium D:llä oli puolitoista kertaa nopeampi väylä ja puolet vähemmän ytimiä, eli siis 3x enemmän kaistaa/ydin.

Sama homma näyttäisi olevan nyt, Intel sensuroinut kuvat pois?

Kyllähän tuo Pentium D:lle riittää mutta kun laitetaan esim. kaksi dual CPU:ta, alkaa ahdistamaan.

JOSSAIN on AINA pullonkaula. Oleellista on kysymys, onko se pullonkaula pieni vai suuri ja onko siitä merkittävää haittaa.

Ja ei, jos X on vaikka 0.9Y ja Y on teoreettinen muistin siirtokyky niin käytännössä suurempi pullonkaula on edelleen siellä muistissa, koska sillä ei kuitenkaan käytännössä koskaan päästä lähellekään 90%ia sen teoreettisesta kaistasta, johtuen DRAM-protokollan overheadeista.

Ja vaikka se muistiohjain on L2-välimuistin kanssa samalla piirillä, siellä on silti aina jonkinlainen piirin sisäinen väylä niiden välillä.

Entä jos X on 0.8Y? Kyllä noista aina jonkinlaista pullonkaulaa tulee.

Jonkinlainen väylä on aina, siksi kysymys kuuluu kuinka hidas.

Jälleen menee syy ja seuraus täysin väärinpäin.

Slot-mallinen prosessorikortti ei millään tavalla olisi estänyt laittamasta L2-välimuistia samalle piirille prosessorin kanssa. Itseasiassa Intel teki juuri näin monien Celeron-prosessoriensa kanssa, siellä oli Slot 1 -prosesorikortti jolla ei ollut yhtään L2-välimuistipiiriä (se joko puuttuui kokonaan, tai oli integroitu prosessoripiirille)

Ja se piirikortti lisäsi sen prosessorin valmistuskustannuksia, se oli kalliimpi kuin pelkkä perinteinen paketti pinneineen. Ja kun väylä ja piirisarja oli joka tapauksessa täysin eri, kaikki emolevyn johdotukset piti joka tapauksessa suunnitella uusiksi.

Se ei estänyt laittamasta L2 välimuistia samalle sirulle prosessorin kanssa mutta se myös mahdollisti erillisen välimuistipiirin käytön. Joka oli toimintavarmempi ratkaisu ja senkin kanssa Athlon hakkasi selvästi Intelit.

Emolevyn suunnittelua silti helpotti koska komponenttisijoittelu voitiin pitää käytännössä samana.

K7ssa oli 22 miljoonaa transistoria jo ilman sitä L2-välimuistiakaan. Piirin pinta-ala 250nm tekniikalla oli 184mm^2.
Tämä teki siitä jo kalliin valmistaa, ja näihin aikoihin piireillä ei ollut mitään sellaista redundanttia osaa, jonka olisi voinut sulkea, jso se ei toimi. Jos millään kohtaa tuota 184mm^2 piiriä oli valmistusvirhe, koko piiri oli pilalla.

Pentium 3/Katmai-piiri oli myös valmistettu 250nm tekniikalla, ja sen pinta-ala oli 128mm^2. Se oli siis paljon pienempi ja halvempi valmistaa.

Tämä oli se piiri, jota vastaan K7 kilpaili.

Myöhemmin tulleessa thunderbirdissä(jossa L2-välimuisti oli samalla piirillä) transistoreita oli 37 miljoonaa, ja 180nm tekniikalla piirin pinta-ala oli 120mm^2.
Jos tällainen L2-välimuistillinen Athlon-piiri olisi yritetty valmistaa 250nm tekniikalla, sen pinta-ala olisi ollut jotain n. 230 mm^2 luokkaa.

230mm^2 piirin valmistaminen 250nm tekniikalla olisi vaan tullut todella kalliiksi ja saannot olisivat olleet todella huonot, pirii olisi ollut aivan liian iso. Ei olisi jäänyt paljoa katemarginaalia AMDlle kilpaillessa 128mm^2 P3sta vastaan.

Eli, AMD joutui käyttämään ulkoista välimuistia koska integroidulla välimuistilla piiri olisi ollut liian iso. Siinä vaiheessa sitten kun oli todettu, että ulkoista välimuistia on pakko käyttää, valittiin sitten fyysesti samankokoinen prosessorikortti kuin intelillä, jotta tietyissä mekaanisissa osissa emolevyvalmsitajat voivat säästää muutaman pennosen.

AMD pystyi myymään Athlonia kovalla hinnalla. Suurempi ongelma oli Intelin painostus emolevyvalmistajia kohtaan. Siksi väittäisin kaikkein suurimman syyn lopulta olleen tuo suunnittelemisen helpottaminen. Helpottaminen ennen säästämistä koska emolevyjen saaminen markkinoille oli prioriteetti numero yksi. Ja siinä AMD onnistui huolimatta Intelin painostuksista.

Noniin, tässä tajusit tämän itsekin, vaikka pari riviä ylempänä juuri ihan tosissasi väitit, että ulkoinen L2-kakku piti valita sen takia, että voidaan käyttää Slot A:ta.

Et huomaa mitään ristiriitaa tämän kommenttisi ja sen väitteesi välillä, että L2-välimusiti piti integroida prosesoripiirllle jotta slot A:ta voitiin käyttää?

Niinkuin oikeasti, voisitko edes YRITTÄÄ hiukan noudattaa jonkinlaista konsistenttia logiikkaa väitteidesi välillä?

Voisitko edes YRITTÄÄ ymmärtää, mikä on syytä, mikä seurausta?

Ei tuossa ole mitään ristiriitaa. AMD valmisti pienen määrän Slot A Thunderbirdejä vain sen takia että emolevyvalmistajat olivat huolissaan Slot A emolevyjen suuresta määrästä ja tällä tavalla AMD mahdollisti niiden emolevyjen käyttämisen uusien prosessorien kanssa. Mikäli Slot A emolevyjä ei olisi ollut ylijäämää, Slot A Thunderbirdejä ei koskaan olisi tullut.

Kun vielä muistetaan K6-3 välimuistifiasko yhdistettynä aiempiin syihin, ei ole juurikaan syitä miksi AMD:n olisi kannattanut tehdä Slot A prosessori jossa L2 välimuisti on samalla piirillä prosessorin kanssa.

Missään kohtaa en sanonut ettei Slot A:ta olisi voinut käyttää L2 välimuisti laitettuna prosessorin yhteyteen. Miksi ei olisi? Sitä ei heti tehty koska siinä ei olisi ollut järkeä.

Jospa et vääristelisi sanomisiani, vaan edes yrittäisit ymmärtää mitä sanon.

Jätit sitten tarkoituksellisesti lainauksestani pois sen osan, missä selitin sen oikean syyn. Tämä tekee sinusta ei vain tietämättömän vaan epärehellisen.

Tuossa selitin syyn, Sinä pudotit tuon linaukseni pois ja heitit ulkoukkoa jostain "jotta prosessori olisi hitaampi".

Vai että tukemaan erilaisia muistiratkaisuja. Timna hyllytettiin vuonna 2000. Sen jälkeen Intelillä oli 3.5 vuotta aikaa kehittää integroitu muistiohjain. Vaihtoehdot muisteille? Koska Timna hyllytettiin RDRAM:n surkeuden takia, vaihtoehtoja oli DDR, DDR2 ja DDR3. Kumma juttu, AMD:lla oli täysin samat vaihtoehdot ja AMD kehitti integroidun muistiohjaimen DDR:lle, DDR2:lle ja DDR3:lle. Intel sai samassa ajassa kehitettyä vain DDR3:lle.

Jostain syystä ei mene läpi.

Se liittyy siihen, että Intelillä oli tekeillä x86-prosessori jossa integroitu musitiohjain jo ennen AMDtä, mutta intel PÄÄTTI OLLA TUOMATTA SITÄ MARKKINOILLE.

Kun sinä tunnut väittävät että Intel oli jotenkin "kyvytön tekemään integroitua muistiohjain" muuta kuin vasta 4 vuotta AMDn jälkeen.

Kerroin esimerkin Intelin prosessorista, jossa oli integroitu musitiohjain ennen AMD:tä, ja kerroin myös intelin tekeillä olleesta x86-prosessorista, jossa oli integoitu muistiohjain, mutta joka oli markkinapoliittisesti umpikuja joten intel perui sen.

Mistä tiedät sen projektin edes olleen valmis? Koska sitä ei tuotu markkinoille eikä tiettävästi toimivaa koekappalettakaan ollut, on täysin mahdollista ettei kyseistä ratkaisua ollut olemassa kuin paperilla.

Timnaa suunniteltiin noin vuosi puolitoista. Siitä alkaen kun Timna hyllytettiin, Intelillä oli 3.5 vuotta aikaa suunnitella integroitu muistiohjain Prescottiin. Todellisuudessa Intel ei todellakaan olisi voinut tuoda integroitua muistiohjainta Prescottiin koska sellaista joko ei suunniteltu tai sitä ei saatu toimimaan.

Timna olisi ollut käytännössä intelin seurava celeron. Niitä myytiin työpöydälle aika paljon. Ja P6 oli edelleen ihan pätevä ydin, minkä todistaa esim. myöhemmin tullut pentium M.

SOC ratkaisuna olisi luultavasti tullut NUC tyyppisiin ratkaisuihin, koska en ole kovinkaan varma tuon kustannustehokkuudesta.

Jälleen kehäpäätelmä. Olet päättänyt, että intel oli kyvytön, niin sitten käytät tätä perusteluna sille, että et usko argumentteja, jotka todistavat sinut vääräksi.

Timnan hyllytyksen jälkeen Intelillä oli sellaiset 6 vuotta aikaa kehittää Core 2:n integropitu muistiohjain. Silti viitsit selittää ettei Intel vaan halunnut sellaista tehdä. Vaikka Inteliltä itsekin sanottiin Core 2:n ison L2 välimuistin olevan juuri siksi että sillä yritetään peittää integroidun muistiohjaimen puute. Intel siis suoraan myönsi haluavansa sellaisen, mutta kun sellaista ei ole niin ei ole.

Tässä varsinaista asiantuntemusta.

Kai siihen jokin syy on miksi "huippunopea" prosessori ei myy? Ja IBM:lla on sen verran rahaa ettei Intel pysty lahjomaan pois markkinoilta.

Se oli Opteron eikä Athlon 64.

Ja nyt ne on kyllä ne Intelin x86-prossut jotka niitä palvelinmarkkinoita tällä hetkellä hallitsee, eikä AMD. (ja todellinen x86n markkinaosuus palvelimissa taitaa olla 85% eikä >90% luokkaa)

Ja missään en väittänyt Presscottia paremmaksi arkkitehtuuiksi. Totesin vain, että se oli suurempi muutos. Ja oikeastaan voi sanoa, että olemalla kuuma ja hidas se sai aikaan nimenomaan sen, että Intel tajusi virheensä, ja alkoi kehittää parempia prosessoreita. Joilla se on sitten sen jälken pärjännyt erinomaisesti

Eli presscottin hitaudella ja kuumuudella oli erittäin suuri merkitys prosessorien kehitykseen seuraavien reilun 10 vuoden aikana.

Opteron niin, Opteroneja on usealla ytimellä, tuo selkeytti mikä ydin.

Intel hallitsee markkinoita mutta juuri x86-64:n eikä Itaniumin käskykannan avulla. Prescottin ensimmäiset mallit eivät tukeneet x86-64:a.

Samat sanat voisi sanoa Bulldozerista, vaikkei se kovin merkittäviä uudistuksia itsessään sisältänyt.

ja boldattu jälleen oleellinen edellisestä kommentistani minkä taas hienosti kaksoisstandardeissasi ignoroit.

Hienoja kaksoisstandardeja kyllä jatkuvasti sinulla:
Jos Intel ja AMD molemmat teki saman asian, jos se on hyvä asia, ignoraat sen Intelin kohdalla ja hypetät kuinka AMD teki hienosti sen.
Jos Intel ja AMD molemmat teki saman asian, jos se on huono asia, ignoraat sen AMDn kohdalla ja haukut kuinka intel teki paskasti sen.
Jos Intel ja AMD teki jonkun asian eri tavalla, ignoraat täysin Intelin ratkaisun hyvät puolet ja hypetät vain niitä AMDn ratkaisun etuja.
Jos Intel ja AMD teki saman asian melko samantyylisellä tekniikalla, ja AMD ehti ensin, syytät Inteliä kopioinnista.
Jos Intel ja AMD teki saman asian melko samantyylisellä tekniikalla, ja Intel ehti ensin, ingoraat tämän, olet hiljaa, et syytä AMDtä kopioinnista.

Presscottissa tuli se ihan sama x86-64-tuki kuin K8ssa. Kuten jo sanoin edellisessä viestissäni.

Kohta 1: Käskykannan suhteen, AMD:lla ei ollut x86-64:n kanssa kilpailevaa 64-bittistä käskykantaa. Intelillä oli. Intel käytännössä tappoi Itaniumin ottamalla x86-64:n käyttöön.

Kohta 2: Intel laittoi prosessoriin (P3) L2 välimuistin erilliselle piirille. Paska ratkaisu minkä Intel ihan itse osoitti Celeronilla hyvin pian. AMD:lla oli syy laittaa vastaava ratkaisu (emolevysuunnittelun helpottaminen), joten ei vertailukelpoinen tilanne.

Kohta 3: Prosessoriväylän suhteen AMD:n ratkaisu oli kiistatta kokonaisuutena parempi.

Kohta 4: x86-64 ja QPI ovat hyvin pitkälti kopioita AMD:n vastaavista tekniikoista. Miksi ei saisi syyttää kopioinnista?

Kohta 5: Esim tuo L2 välimuisti Athloniin käy esimerkistä ja se käsiteltiin jo. Mitä nämä "muut melko samantyyliset tekniikat" ovat?

Prescottissa ei tullut sama käskykanta (vaan hieman muunneltu) eikä ensimmäiset Prescottit sitä muunneltuakaan tukeneet.

PCI oli väylä, ei portti.

Sen pohjalta kehitetty AGP oli kuitenkin portti.

AGP määritys ei sallinut kuin yhden portin. Taisivat myöhemmin lisätä määrää mutta siinä vaiheessa AGP oli jo lähes kuopattu.

 

[JiiPee]

No joha non taas jäminää.

Ja nyt ne on kyllä ne Intelin x86-prossut jotka niitä palvelinmarkkinoita tällä hetkellä hallitsee, eikä AMD. (ja todellinen x86n markkinaosuus palvelimissa taitaa olla 85% eikä >90% luokkaa)

Vähän kyllä epäilen että x86 prossuilla olisi nykyisin tuollainen markkinaosuus. Ehkä vuonna 2000 oli mutta kyllä se nykyisin on x64 joka palvelinmarkkinoita hallitsee. Ja kyllä se AMD Opteron x64 alku aikana aika hyvän siivun valtasi niistä markkinoista.

Presscottissa tuli se ihan sama x86-64-tuki kuin K8ssa. Kuten jo sanoin edellisessä viestissäni.

Mikä oli Intelin pelastus tuossa vaiheessa. Toisaalta Intel oli aika puun ja kuoren välissä. Jos ne olisi alkanut jotain omaa viritystä kyhäämään tai koittanut Itaniumia väkisin ajaa eteen päin, niin olisi huonosti käynyt. AMD:n kehittämä x64 oli sen verta hyvä ratkaisu että saavutti nopeasti merkittävän aseman niin palvelin kuin työpöytä markkinoilla.
Toisinsanoen Intelillä EI ollut mitään muuta järkevää vaihtoehtoa kuin kopioida kilpailijansa ratkaisu, joka sinäällään on aika ironista.

 

[JiiPee]

PCI oli väylä, ei portti.

Sen pohjalta kehitetty AGP oli kuitenkin portti.

No nyt menee ihan turhaksi nillitykseksi. Kyllä se AGP on väylä siinä missä PCI, se on vain detikoitu väylä pelkästään GPU:lle eikä jaa kaistaa muiden härveleiden kanssa. AGP on toiminnaltaan lähes identtinen PCI:n kanssa, jotain lisätty, jotain karsittu mutta toimintaperiaate sama.

 

[tyson]

No joha non taas jäminää.



Vähän kyllä epäilen että x86 prossuilla olisi nykyisin tuollainen markkinaosuus. Ehkä vuonna 2000 oli mutta kyllä se nykyisin on x64 joka palvelinmarkkinoita hallitsee. Ja kyllä se AMD Opteron x64 alku aikana aika hyvän siivun valtasi niistä markkinoista

Tuotaa... eiköhän jokainen ymmärrä ilmankin että kyse on tänä päivänä x86-64 prossuista. Nimim. Kun sinä viilaat pilkkua, minä teen samoin.

 

[JiiPee]

Tuotaa... eiköhän jokainen ymmärrä ilmankin että kyse on tänä päivänä x86-64 prossuista. Nimim. Kun sinä viilaat pilkkua, minä teen samoin.

Vastasin koska lause oli muotoiltu niin epämääräisesti. Ketjussa on käsitelty tilannetta nykyisin ja tilannetta 15v sitten, joten en näe että mitä ihmeen pilkun nussimista vastauksessani oli? Alkuperäinen vastaus olisi ollut täysin oikea mikäli sillä tarkoitettiin 15v tilannetta, siksi myös mainitsin että 2000 tilanne ehkä olikin noin. Sinä taas alat nussia pilkkua ihan vain nussimisen ilosta ilman mitään lisättävää itse asiaan. Hieman eri asioita, eikö?

 

[peksi]

No nyt menee ihan turhaksi nillitykseksi. Kyllä se AGP on väylä siinä missä PCI, se on vain detikoitu väylä pelkästään GPU:lle eikä jaa kaistaa muiden härveleiden kanssa. AGP on toiminnaltaan lähes identtinen PCI:n kanssa, jotain lisätty, jotain karsittu mutta toimintaperiaate sama.

Varmaan pointtina oli ihan perusasioiden tsekkaus (mikä tuli kyllä kontekstista ilmi heti), aika turha blaastata mitään pseudoteknistä jargonia postaus postauksen jälkeen jostain topologioista jos ei ole perusteetkaan hallussa.

 

[JiiPee]

No nyt on kyllä Intelin propaganda osastolla vedetty kellon ympäri hommia että on onnistuttu tämmöistä oksennusta saamaan pihalle Suoraansanottuna hävettää käyttää edelleen Intelin prossulla varustettua konetta.

 

[Andy]

Vähän on kans häikkää Skylake-X prossuissa, kun kellotettu 6-ytiminen ei pärjää 7700k:lle. Optimointia vai jotain muuta?

 

[Threadripper]

Vähän on kans häikkää Skylake-X prossuissa, kun kellotettu 6-ytiminen ei pärjää 7700k:lle. Optimointia vai jotain muuta?

L2 ja L3 välimuistit erilaiset + ytimet eri tavalla yhdistetty toisiinsa. Intel on pitänyt arkkitehtuurin vuosia pääasiassa samanlaisena ja moni peli on optimoitu sille. Nyt kun Intel tekee muutoksia, se kohtaa samaa ongelmaa mitä AMD: nykyiset ohjelmat eivät kunnolla tue uudenlaista arkkitehtuuria ilman päivityksiä.

 

[Sparru]

No nyt on kyllä Intelin propaganda osastolla vedetty kellon ympäri hommia että on onnistuttu tämmöistä oksennusta saamaan pihalle Suoraansanottuna hävettää käyttää edelleen Intelin prossulla varustettua konetta.

Luin tuossa kans noista ja nauratti kyl. Matsku on tasoltaan kuin suoraan jostain jonnejen konsolisota photoshopeista, mutta että Intelin virallisissa slaideissa... Kyllähän tuo, että pitää yrittää heittää sontaa ja mustamaalata kilpailijaa sen sijaan, että keskityttäis siihen omaan tuotteeseen kertoo aika paljon siitä miten peloissaan Intel on. Techpowerup oli myös kirjoitellu tuosta Intel Says AMD EPYC Processors "Glued-together" in Official Slide Deck

 

[peksi]

L2 ja L3 välimuistit erilaiset + ytimet eri tavalla yhdistetty toisiinsa. Intel on pitänyt arkkitehtuurin vuosia pääasiassa samanlaisena ja moni peli on optimoitu sille. Nyt kun Intel tekee muutoksia, se kohtaa samaa ongelmaa mitä AMD: nykyiset ohjelmat eivät kunnolla tue uudenlaista arkkitehtuuria ilman päivityksiä.

Ihan mielenkiinnosta, miten luulet ohjelmien olevan optimoitu käytännössä joidenkin tuoreiden mikroarkkitehtuurien suhteen?

 

[Threadripper]

Ihan mielenkiinnosta, miten luulet ohjelmien olevan optimoitu käytännössä joidenkin tuoreiden mikroarkkitehtuurien suhteen?

Riippuu täysin ohjelmista. Tuossa viittasin peleihin ja monen pelin sorsat on käännetty aikoja sitten sen aikaisilla kääntäjillä jolloin kääntäjä ei tietenkään ole tehnyt optimaalista koodia arkkitehtuureille joita ei vielä kääntäjän tekovaiheessa ollut olemassa. Myös muunlaiset optimoinnit peleissä voisivat auttaa mutta moni pelintekijä ei viitsi panostaa paljoa tuotteeseen joka ei enää merkittävästi myy.

 

[unholy_walrus]

Tässä alkaa kyllä tuntea varsin rajua myötähäpeää kun seuraa tätä Intelin markkinointiosaston perseilyä. Siellä on näköjään sinisellä puolella painettu paniikkinappulaa oikein kunnolla.

Tämä kaikki tekee kyllä perkeleen hyvää kilpailulle. Toivoin näin kuluttajan näkökulmasta pelkkää hyvää AMD:lle.

 

[JiiPee]

Tässä alkaa kyllä tuntea varsin rajua myötähäpeää kun seuraa tätä Intelin markkinointiosaston perseilyä. Siellä on näköjään sinisellä puolella painettu paniikkinappulaa oikein kunnolla.

Tämä kaikki tekee kyllä perkeleen hyvää kilpailulle. Toivoin näin kuluttajan näkökulmasta pelkkää hyvää AMD:lle.

Mielestäni nolointa tuossa Intelin propakannassa on toi kun väitetään AMD:n vaan liimailleen työpöytä käyttöön tarkoitettuja ytimiä serveri prossuun.

 

[Threadripper]

Mielestäni nolointa tuossa Intelin propakannassa on toi kun väitetään AMD:n vaan liimailleen työpöytä käyttöön tarkoitettuja ytimiä serveri prossuun.

Todellakin, kun homma menee toisin päin. AMD liimasi serverikäyttöön tarkoitettuja ytimiä servereihin ja laittoi samat ytimet työpöytäkäyttöön.

 

[Andy]

Halvalla lähtee ytimiä.