AMD Threadripper 16-ytimisen prosessorin hinnasta huhuja

Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
51
Wccftech

16 ytimisen 32 säikeisen Threadripper prosessorin hinnaksi on huhuttu 849 $.
Tuo kuulostaa kyllä omaan korvaan liian hyvältä ollakseen totta,
ainakin toteutuessaan ajaisi Intelin ahtaaseen nurkkaan.

Samassa uutisessa on todettu, että emolevyjen arvellaan olevan
melko hinnakkaita.
 
Viimeksi muokattu:

Tup3x

Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 331
Wcctech

16 ytimisen 32 säikeisen Threadripper prosessorin hinnaksi on huhuttu 849 $.
Tuo kuulostaa kyllä omaan korvaan liian hyvältä ollakseen totta,
ainakin toteutuessaan ajaisi Intelin ahtaaseen nurkkaan.

Samassa uutisessa on todettu, että emolevyjen arvellaan olevan
melko hinnakkaita.
Ei musta. 2x 1700 on halvempi ja tod.näk. kalliimpi tehdä kuin kaksi zeppeliniä yhdellä alustalla.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 518
Hyvä hinta jos huhu pitää paikkansa. Tosiaan emolevy nostaa myös kokoonpanon hintaa, eli prosessori ei liian kallis saa ollakaan?

Jos huhu pitää paikkansa, niin voi ajaa Intelin jopa hinnan alennuksiin?
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
329
Mitähän mahtavat maksaa emolevyt... Alkaen 400-500e?
Socket TR4:ssä varmaankin melkein puolet 4094 pinnistä kytkemättä, joten ei noiden valmistuskustannusten puolesta tarvitse olla juuri LGA2011/2099 emolevyjä kalliimpia.
 

Nerkoon

Se ainoa oikea
Platinum-jäsen
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
5 625
Socket TR4:ssä varmaankin melkein puolet 4094 pinnistä kytkemättä, joten ei noiden valmistuskustannusten puolesta tarvitse olla juuri LGA2011/2099 emolevyjä kalliimpia.
Varma tieto vai arvaus?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 439
Varma tieto vai arvaus?
Tuskin tuo nyt kovin varmalta kuulosti.
Tuskin silti hirveästi olet @Sargo hakoteillä. Esim Asuksen Zenithin hinnaksi Linus arveli 599$ joka kääntyisi suomilisineen ja veroineen euroissa siihen 650-700€ ja edustaa todennäköisesti sitä ylintä hintatasoa. Zenith on käytännössä varmasti TR-versio Rampagesta joten sama hintalinja jatkunee.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
3 546
Tuskin silti hirveästi olet @Sargo hakoteillä. Esim Asuksen Zenithin hinnaksi Linus arveli 599$ joka kääntyisi suomilisineen ja veroineen euroissa siihen 650-700€ ja edustaa todennäköisesti sitä ylintä hintatasoa. Zenith on käytännössä varmasti TR-versio Rampagesta joten sama hintalinja jatkunee.
Luultavasti tuota luokkaa. Kovasti on huippu emolevyjenkin hinnat nousseet kun R5E maksoi julkaisussa jimmillä 439€.
 

CalEpitan

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
24.11.2016
Viestejä
1 702
Wccftech

16 ytimisen 32 säikeisen Threadripper prosessorin hinnaksi on huhuttu 849 $.
Tuo kuulostaa kyllä omaan korvaan liian hyvältä ollakseen totta,
ainakin toteutuessaan ajaisi Intelin ahtaaseen nurkkaan.

Samassa uutisessa on todettu, että emolevyjen arvellaan olevan
melko hinnakkaita.

Itse veikkasin etukäteen 899€ ellen väärin muista, eli aika lähelle menee.
Pelinäyttis rxVega olen ennustanut hinnaksi 399€ veikkaan että menee aika lähelle sekin.
 

Hessu

Tukijäsen
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
4 420
Todennäköisesti tuota luokkaa hinnat ovat. Varmaankaan AMD ei pääse tasoihin Skylake Xn kanssa tehossa, mutta pitävät sen sijaan huolen, että hinta/laatu pysyy korkealla. Jos alta tonnin noita saa niin onhan se kieltämättä todella hyvä hinta vrt. intelin vastaaviin. Syksyä odotellessa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 439
Varmaankaan AMD ei pääse tasoihin Skylake Xn kanssa tehossa
Kyllä näkisin että se 16c 3.9GHz boostaavaa pyyhkii lattiaa Intelin 14-18C kanssa. 12C on vakiona alle 3GHz ja mahtavat laskea vain kelloja ytimien lisääntyessä. Vaikka SLX on parempi IPC ja kellottuvuus niin tavallisen tehokäyttäjän näkökulmasta Threadripper vie laskentatehossa.
 

Nerkoon

Se ainoa oikea
Platinum-jäsen
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
5 625
Tuo aiemmin linkattu Wccftech:n artikkeli oli mielenkintoinen siltä osin, että 16 core threadripperin arvioitiin maksavan AMD:lle vain noin 120 dollaria piirien osalta. Toisin sanoen AMD tekisi jo tuolla 850 dollarin hinnalla oikein mukavan voiton per cpu mikä tekisi hyvää firman niukalle kassalle. Kuvittelisin, että AMD myy mieluummin monta tuolla hinnalla kuin nostaa hintaa ja myy vähemmän.

Ja tosiaan kuten edellä on mainittu, niin Threadripper luultavasti kulkee paremmin kuin Intelin suuremmilla coremäärillä varustetut mallit. Odotan mielenkiinnolla sitä milloin eka kellotusguru ilmoittaa 16-core Threadripperinsä kulkevan 4GHz kaikilla coreilla.
 
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 124
Tuo aiemmin linkattu Wccftech:n artikkeli oli mielenkintoinen siltä osin, että 16 core threadripperin arvioitiin maksavan AMD:lle vain noin 120 dollaria piirien osalta. Toisin sanoen AMD tekisi jo tuolla 850 dollarin hinnalla oikein mukavan voiton per cpu mikä tekisi hyvää firman niukalle kassalle. Kuvittelisin, että AMD myy mieluummin monta tuolla hinnalla kuin nostaa hintaa ja myy vähemmän.
Tuo arvioitu valmistuskustannus ei kyllä kerro paljoa ilman vertailukohtaa. Olen ollut siinä käsityksessä, että tämäntyyppisessä elektroniikassa valmistus on melko halpaa, mutta suunnittelu kallista.
 
Liittynyt
17.04.2017
Viestejä
162
Tähän huhu -threadiin parempi postata hiukan asian sivusta, kuin noihin kellotus/kokemukset threadeihin.

Hauska, miten porukka keskustelee enimmäkseen hyvin pienistä eroista suorituskyvyssä. Näkökulmana seurannut tätä Kabyn ja Ryzenien tulemista Core Q9650:n päivittämisenä. Vielä niin, että varsinainen kokoonpano alkoi Core2 Duo:lla.

Pientä emolevyn (Mitä tuo nyt on jo 8-9 vuotta vanha) epävakautta lukuunottamatta ei vielä edes pakko päivittää, mutta kummasti vanhan harrastajan elkeet ilmenny tässä ja tahtois jo ostaa, ostaa... :)
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
51
Tämä huhuttu hinta koski siis entry level 16 core -mallia eli 1998 prossua. 1998X lienee sen 70 $ arvokkaampi kuten 1700X ja 1700 prossujen alkuperäisessä MSRP:ssä ennenkuin hintoja leikattiin. Eli 1998X hinnaksi tulisi silloin 919 $.
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
3 930
Tuo aiemmin linkattu Wccftech:n artikkeli oli mielenkintoinen siltä osin, että 16 core threadripperin arvioitiin maksavan AMD:lle vain noin 120 dollaria piirien osalta. Toisin sanoen AMD tekisi jo tuolla 850 dollarin hinnalla oikein mukavan voiton per cpu mikä tekisi hyvää firman niukalle kassalle. Kuvittelisin, että AMD myy mieluummin monta tuolla hinnalla kuin nostaa hintaa ja myy vähemmän.
Jos vaikka tällä kertaa laskut menisivät putkeen, kokeillaan.

Ryzenin (2*CCX) koko noin 200mm2, Threadripper olisi noin 400mm2.

Piikiekon pinta-ala: 70650 mm2.

Yhdestä piikiekosta teoriassa saisi 235 Ryzeniä. Hävikkiin kokonaisuudessaan arviolta 20% = 188 kahden CCX:n Ryzeniä tai 94 Threadripperiä.

Sitten vaikuttaa enää se paljonko piikiekon valmistus maksaa Globalfoundriesilla AMD:lle. Mikäli se on 6000 dollarin luokkaa, Threadripperin valmistus maksaisi vain 60 dollaria kappale. Laskelmassa mukana vain valmistus, ei suunnittelua jne.
 

Nerkoon

Se ainoa oikea
Platinum-jäsen
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
5 625
Jos vaikka tällä kertaa laskut menisivät putkeen, kokeillaan.

Ryzenin (2*CCX) koko noin 200mm2, Threadripper olisi noin 400mm2.

Piikiekon pinta-ala: 70650 mm2.

Yhdestä piikiekosta teoriassa saisi 235 Ryzeniä. Hävikkiin kokonaisuudessaan arviolta 20% = 188 kahden CCX:n Ryzeniä tai 94 Threadripperiä.

Sitten vaikuttaa enää se paljonko piikiekon valmistus maksaa Globalfoundriesilla AMD:lle. Mikäli se on 6000 dollarin luokkaa, Threadripperin valmistus maksaisi vain 60 dollaria kappale. Laskelmassa mukana vain valmistus, ei suunnittelua jne.
Unohdit sen, että 8-corejen onnistumisprosentti on kuulema se 80%. Lopuista suurin osa voidaan myydä Ryzenin R5 tai jopa R3 sarjassa, joten ei se 20% ole se kokonaishukkaprosentti.
 

Dygaza

Platinum-jäsen
Liittynyt
28.10.2016
Viestejä
694
Tämä huhuttu hinta koski siis entry level 16 core -mallia eli 1998 prossua. 1998X lienee sen 70 $ arvokkaampi kuten 1700X ja 1700 prossujen alkuperäisessä MSRP:ssä ennenkuin hintoja leikattiin. Eli 1998X hinnaksi tulisi silloin 919 $.
Eiköhän ne lippulaivamallit ole vieläkin kalliimpia. Hintahaitaria mahdollisuus venyttää jos tulee useampi 12 ja 16 ydin malleja.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 439
Jos hintaero 1998X (tai mikä sitten onkaan lopulta) ja entrylevelin 16C kohdalla on pieni, sanotaan alle 200e, tuon hintalupkan kivessä maksaa erotuksen mielellään jos ytimet varmasti kulkee sen ilmoitetun 3.9GHz. Sekin on jo tarpeeksi. Itse ihan hävyttömästi laitan tämän pelimyllyyn. Kun lippukaivakortteja on rinnalla kaksi ja haussa yhdistelmä ruutuja ja tekstuureja (100fps+, 3440x1440 tai DSR avulla enemmän, ultralla), ei tarvitse tosiaan sitä single corea.

Nauhoituksiakin on mukavampi käsitellä kun ne on jo pelatessa napattu H.264 eikä näyttiksillä nauhoittaessa. Alkaa isolla resolla olemaan useamman gigan/min tuo raakavideo muuten.
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
3 930
Unohdit sen, että 8-corejen onnistumisprosentti on kuulema se 80%. Lopuista suurin osa voidaan myydä Ryzenin R5 tai jopa R3 sarjassa, joten ei se 20% ole se kokonaishukkaprosentti.
Threadrippereitä on myös muitakin kuin pelkästään 16-core.
 

Tup3x

Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 331
Jos vaikka tällä kertaa laskut menisivät putkeen, kokeillaan.

Ryzenin (2*CCX) koko noin 200mm2, Threadripper olisi noin 400mm2.

Piikiekon pinta-ala: 70650 mm2.

Yhdestä piikiekosta teoriassa saisi 235 Ryzeniä. Hävikkiin kokonaisuudessaan arviolta 20% = 188 kahden CCX:n Ryzeniä tai 94 Threadripperiä.

Sitten vaikuttaa enää se paljonko piikiekon valmistus maksaa Globalfoundriesilla AMD:lle. Mikäli se on 6000 dollarin luokkaa, Threadripperin valmistus maksaisi vain 60 dollaria kappale. Laskelmassa mukana vain valmistus, ei suunnittelua jne.
Kannattaa ottaa huomioon, että Threadripper on käytännössä vain kaksi Zeppeliiniä samassa paketissa. Samat piirit siis on sekä Ryzenissä että Threadripperissä. Varsin kätevä palapelisysteemi AMD:llä kun vertaa Inteliin.
 

Sothis

★★★
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
611
Kannattaa ottaa huomioon, että Threadripper on käytännössä vain kaksi Zeppeliiniä samassa paketissa. Samat piirit siis on sekä Ryzenissä että Threadripperissä. Varsin kätevä palapelisysteemi AMD:llä kun vertaa Inteliin.
Mielenkiinnolla odotan kolmannen osapuolen testejä, joista toivottavasti näkyy että aiheuttaako kahden piirin rakenne ylimääräisiä viiveitä tms. heikennystä suorituskykyyn Threadripperissä. Intelillä taisi viimeisin samantapaisella kahden piirin rakenteella oleva (kuluttaja)prossu olla Q9650 ja muut sen sarjan quadcoret.
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
3 930
Mielenkiinnolla odotan kolmannen osapuolen testejä, joista toivottavasti näkyy että aiheuttaako kahden piirin rakenne ylimääräisiä viiveitä tms. heikennystä suorituskykyyn Threadripperissä. Intelillä taisi viimeisin samantapaisella kahden piirin rakenteella oleva (kuluttaja)prossu olla Q9650 ja muut sen sarjan quadcoret.
Varmasti aiheuttaa ylimääräisiä viiveitä. Yhtä varmasti ei aiheuta merkittävää heikennystä suorituskykyyn muissa kuin ohjelmissa jotka eivät tajua tuota rakennetta.

Q9650 ei ollut lähellekään samantapainen, koska siinä prosessoriytimien välinen kommunikointi hoidettiin piirisarjan kautta. Threadripperissä käytetään "vähän" parempaa ratkaisua.
 

Sothis

★★★
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
611
Q9650 ei ollut lähellekään samantapainen, koska siinä prosessoriytimien välinen kommunikointi hoidettiin piirisarjan kautta. Threadripperissä käytetään "vähän" parempaa ratkaisua.
Hyvä kai siinä jotain parannusta on ollakin, kun julkaisujen välillä on kulunut 9 vuotta. Tuossa edellä kehuttiin AMD:n "palapelisysteemiä" ja viitattiin ettei Intelillä ole sellaista, niin siitä tuo vertaus Q9650:aan, joka koostui kahdesta dualcore-piiristä.
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
3 930
Hyvä kai siinä jotain parannusta on ollakin, kun julkaisujen välillä on kulunut 9 vuotta. Tuossa edellä kehuttiin AMD:n "palapelisysteemiä" ja viitattiin ettei Intelillä ole sellaista, niin siitä tuo vertaus Q9650:aan, joka koostui kahdesta dualcore-piiristä.
Intelillä ei ollut "palapelisysteemiä" vaan hätäisiä purkkavirityksiä. Pentium D:n tapauksessa Intel ei miettinyt yhtään millainen voisi olla kahden ytimen Pentium 4. Kun sille tuli tarvetta, iskettiin kaksi ydintä samalle sirulle ja piirisarjan kautta kommunikointi. Core 2 Duon tapauksessa Intel oli miettinyt miten saada kaksi ydintä järkevästi samaan pakettiin. Core 2 Quadissa palattiin hätäpurkkaan.

AMD alusta asti miettinyt miten saada kaksi 4 ytimen prosessorirypästä järkevästi kommunikoimaan keskenään. Ja sen jälkeen miettinyt miten saada useammalle 2*4 klusterille tehtyä saman.

AMD:lla on mietitty ja järkevä palapelisysteemi, Intelillä ei ole ollut muuta kuin purkkavirityksiä ja tällä hetkellä Intel luottaa ennemmin yhteen massiiviseen klusteriin.
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
179
Tuo aiemmin linkattu Wccftech:n artikkeli oli mielenkintoinen siltä osin, että 16 core threadripperin arvioitiin maksavan AMD:lle vain noin 120 dollaria piirien osalta. Toisin sanoen AMD tekisi jo tuolla 850 dollarin hinnalla oikein mukavan voiton per cpu mikä tekisi hyvää firman niukalle kassalle. Kuvittelisin, että AMD myy mieluummin monta tuolla hinnalla kuin nostaa hintaa ja myy vähemmän.

Ja tosiaan kuten edellä on mainittu, niin Threadripper luultavasti kulkee paremmin kuin Intelin suuremmilla coremäärillä varustetut mallit. Odotan mielenkiinnolla sitä milloin eka kellotusguru ilmoittaa 16-core Threadripperinsä kulkevan 4GHz kaikilla coreilla.
Jos mietitään vain tätä julkaisua niin tietenkin kannattais vaan vähän Inteliä halvemmalla myydä, mutta jos katsotaan pidemmällä tähtäimellä niin ehdottomasti AMD:n kannattaisi myydä "liian halvalla". Kun otetaan huomioon Intelin HEDT perseily niin tällä tavoin AMD voi napata huomattavasti isomman osan HEDT käyttäjistä ja jopa käännyttää paljon uusia consumer tason käyttäjiä HEDT luokkaan. Sitten ei haittaa vaikka Intel skarppaisi seuraavaan sukupolveen kun iso osa käyttäjistä on jo AMD:n platformilla joka automaattisesti parantaa mahdollisuutta siihen et porukka jatkaa samalla linjalla vaikka erot ei olis enää niin isoja. Todennäköisesti samaan emoon tulee saamaan muutenkin pari seuraavaa sukupolvea kiinni niin senkin syystä nyt kannattais saada mahdollisimman paljon porukkaa kiinni tuohon TR4 sockettiin.
 
Liittynyt
27.12.2016
Viestejä
1 837
AMD:n prosessoripuoli ottanut mallia GPU puolesta. olikohan se HD4800 sarjasta alkaen, kun rinnakkaislaskennan palikat on olleet modulaarisia ja skaalattavia ja huippumalli on aina ollut jonkin sortin monipalikka.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 030
Intelillä ei ollut "palapelisysteemiä" vaan hätäisiä purkkavirityksiä. Pentium D:n tapauksessa Intel ei miettinyt yhtään millainen voisi olla kahden ytimen Pentium 4. Kun sille tuli tarvetta, iskettiin kaksi ydintä samalle sirulle ja piirisarjan kautta kommunikointi.
Intelin "palapelinpalanen" oli yksi piilastu, joka sisälsi P4-ytimen, L2-välimuistin ja väylärajapinnan.

Ja mitä sinä tiedät siitä mitä Intel on miettinyt?
Pentium D:n multicore-topologiassa tms. ei ollut mitään oleellista vikaa/puutetta.
(sen puutteet ja viat oli ihan siellä yksittäisten ytimien sisällä). Se ei olisi siitä yhtään parantunut yhtään enempää miettimällä.

Yhden piilastun ratkaisu olisi ainoastaan mahdollistanut L2-välimuistin jakamisen ytimien välillä, mutta P4ssa siinä ei olisi ollut mitään järkeä, sen L1 oli aivan liian pieni tähän(ja lisäksi WT) että se jaettu L2-välimuisti olisi ollut paha pullonkaula. Rakenne oli parhaimmillaan juuri tuollaisena kuin se tehtiin.

Ja ensimmäiset eivät siis olleet samalla sirulla, vaan kaksi erillistä sirua MCM-paketissa. Aivan kuten threadripperissä/EPYCissä. Erona vaan se, että muistiohjain oli piirisarjan puolella, eikä muistikaistan määrä lisääntynyt. Hyvänä puolena toisaalta tästä se, että pystyttiin käyttämään samaa sokettia kuin intelin aiemmat prossut.

Ja kommunikaatio ei välttämättä kiertänyt piirisarjan kautta, molemmat ytimet ja piirisarja olivat kiinni samassa jaetussa väylässä ja pystyivät kommunikoimaan suoraan keskenään.
(en tosin muista, millainen tuo väyläprotokolla oli välimuistikoherenttiuden suhteen, että miten se liikenne käytännössä yleensä meni)

Intelillä nimenomaan oli homma mietitty alusta asti, ja valmisteltu, mutta pysytty siitä hiljaa, ja päätetty, että julkaistaan jos/kun AMD julkaisee oman multicorensa, koska haluttiin ensin mahdollisimman pitkään myydä kalliilla yksiydinprossuja, jotka oli halvempia valmistaa/joista sai paremman katteen/piilastu.
Ja Intelin ratkaisu käyttää samaa piilastua mahdollisti sen, että pystyttiin reagoimaan markkinatilanteeseen nopeasti, ei tarvinnut "turhaan liian aikaisin alkaa valmistaa dual-core-piilastuja". Se MCM-paketti oli kuitenkin suunniteltu jo kauan etukäteen ja oli "hyllyllä odottamassa" sitä että sitä tarvitaan.

Aivan samoin kuin Intelillä oli hiljaa suunniteltu P4een tuki sekä x64-64lle että SMT:lle, mutta molemmat ominaisuudet julkistettiin vasta kauan itse piirin julkaisun jälkeen.

Core 2 Duon tapauksessa Intel oli miettinyt miten saada kaksi ydintä järkevästi samaan pakettiin.
Core 2 Quadissa palattiin hätäpurkkaan.

AMD alusta asti miettinyt miten saada kaksi 4 ytimen prosessorirypästä järkevästi kommunikoimaan keskenään. Ja sen jälkeen miettinyt miten saada useammalle 2*4 klusterille tehtyä saman.

AMD:lla on mietitty ja järkevä palapelisysteemi, Intelillä ei ole ollut muuta kuin purkkavirityksiä ja tällä hetkellä Intel luottaa ennemmin yhteen massiiviseen klusteriin.
Molemmat tekee MCM-ratkaisun niin Intelillä se on hätäpurkkaa ja AMDllä "alusta asti mietitty"?

Intelillä oli noihin aikoihin käytössä prosesoriväylä joka oli jaettu kaikkien ytimien välillä. Tämä soveltui hyvin MCM-ratkaisuihin, eikä vaatinut niiltä mitään ylimääräistä "purkkaa". Eikä vaatinut edes uusia emolevyjä kuten AMDn threadripper.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
3 930
Pentium 4:n tapauksessa mikään ei viittaa Intelin suunnitelleen erityisemmin millainen kahden ytimen Pentium D tulisi olemaan. Tai vaikka olisivatkin suunnitelleet, toteutus oli juurikin mallia purkkaviritys ja hätäratkaisu. Tietääkseni ytimet kommunikoivat nimenomaan piirisarjan kautta.

Pentium 4:n toteutuksessa oli nimenomaan suuri ero verrattuna AMD:n ratkaisuun tai Core 2:n. AMD oli valmiiksi miettinyt hyvän toteutuksen kahdelle ytimelle ja samoin Core 2:ssa asia oli selvästi paremmin toteutettu, eikä taatusti kumpikaan tullut vahingossa. Voidaan toki sanoa Pentium 4:n ratkaisun olleen mietitty valmiiksi, vaikka se oli umpisurkea verrattuna AMD:n vastaavaan. Huomioidaan myös molempien (Athlon64 ja Pentium 4) arkkitehtuurien olleen valmiit samoihin aikoihin (Athlon64 arkkitehtuuri tiettävästi oli valmis jo vuonna 2000, valmistusongelmien takia (integroitu muistiohjain syynä?) viivästyi). Siksi Intel olisi hyvin voinut ottaa tuonkin asian huomioon paremmin. Eivät ottaneet joten kutsun Pentium D:ta ja samalla tavalla Core 2 Quadia purkkaviritykseksi.

SMT tuen olemassa olosta on vaikea sanoa mitään koska yhdessäkään Willamette mallissa sitä ei ollut. Ei edes palvelinversioissa.

Molemmat tekee MCM-ratkaisun niin Intelillä se on hätäpurkkaa ja AMDllä "alusta asti mietitty"?

Intelillä oli noihin aikoihin käytössä prosesoriväylä joka oli jaettu kaikkien ytimien välillä. Tämä soveltui hyvin MCM-ratkaisuihin, eikä vaatinut niiltä mitään ylimääräistä "purkkaa". Eikä vaatinut edes uusia emolevyjä kuten AMDn threadripper.
Pentium D:t sopivat fyysisesti samaan sockettiin, käytännössä vaativat usein uuden emolevyn koska prosessorit olivat niin kuumia etteivät vanhempien emolevyjen virransyöttö riittänyt. Siinä yksi osoitus lisää siitä ettei julkaisu ollut suunniteltu juttu vaan paniikkiratkaisu. Vastaavaa ongelmaa ei ollut AMD puolella samaan aikaan.

Alusta asti oli selvää ettei AMD:n tarvitse Hyper Transportin ansiosta käyttää purkkavirityksiä tehdäkseen dual core version Athlon64:sta tai käyttää jaettua väylää palvelimissa. Ryzenin yhteydessä AMD kertoi selkeästi Infinity Fabricista, joka on selvästi valmiiksi mietitty ratkaisu eikä sitä keksitty vasta siinä vaiheessa kun pitäisi saada 32-ytimen prosessori aikaiseksi palvelimiin.

Intel Ring bus oli valmiiksi mietitty ja kerrottiin samoihin aikoihin kun sitä käyttävät prosessorit julkistettiin. Samat sanat pätevät Kaby Lake mesh interconnectiin.

Onhan noissa hyvin selvä ero Pentium D:n, joka edelleenkin vaati uudet emolevyt vaikka kuinka prosessorikanta oli "sama".

Mitään estettä AMD:lla ei olisi laittaa Threadripperiä samaan kantaan kuin Ryzeneitä. Hitainkin Threadripper kuluttaa 125 wattia ja kovaruokaisin ainakin luokkaa 160 wattia. Siten AM4 kantaa pitäisi venyttää tukemaan 65W-160W prosessoreita. Ehkä järkevämpää laittaa AM4:lle maksimiksi 95W ja tehdä uusi kanta yli 95W prosessoreille. Hassua että tästä kritisoit AMD:ta vaikka Intel teki täysin saman ratkaisun (LGA11xx noin 95W max ja LGA20xx yli 95W).
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 030
Pentium 4:n tapauksessa mikään ei viittaa Intelin suunnitelleen erityisemmin millainen kahden ytimen Pentium D tulisi olemaan. Tai vaikka olisivatkin suunnitelleet, toteutus oli juurikin mallia purkkaviritys ja hätäratkaisu. Tietääkseni ytimet kommunikoivat nimenomaan piirisarjan kautta.
Tutustuppas P4n väylärakenteeseen, tai yritä ymmärtää mitä tarkoittaa esimerkiksi jaettu väylä.

Pentium 4:n toteutuksessa oli nimenomaan suuri ero verrattuna AMD:n ratkaisuun tai Core 2:n. AMD oli valmiiksi miettinyt hyvän toteutuksen kahdelle ytimelle
Eroa oli, mutta syy oli väärin.

AMDn oli PAKKO laittaa ytimet samalle piilastulle, koska sillä piilastulla oli myös muistiohjain eikä ollut mitään jaettua väylää johon niitä piilastuja voi helposti kytkeä useampia.

Ja AMDn ja Core2 Duonkin ratkaisut olivat täysin erilaisia, välimuistien ja väyläkytkentöjen näkökulmasta.
Käytännössä ainoa yhtäläisyys niillä oli, että molemmat ytimet oli samalla piilastulla:

Core2ssa Duossa oli yhteinen L2-välimuisti molemmille ytimille.
K8ssa oli erilliset L2-välimuistit.

Core2ssa Duossa oli erillinen muistiohjainpiiri emolevyllä.
K8ssa muistiohjain oli samalla piilastulla kuin ytimet.


ja samoin Core 2:ssa asia oli selvästi paremmin toteutettu, eikä taatusti kumpikaan tullut vahingossa.
Et ole sanonut yhtään teknistä perustelua sille, miksi Core2n ratkaisu oli "parempi". Olet vaan puhunut mutua siitä.

Voidaan toki sanoa Pentium 4:n ratkaisun olleen mietitty valmiiksi, vaikka se oli umpisurkea verrattuna AMD:n vastaavaan.
Umpisurkea vain sinun pääsi sisällä. Mitkään tekniset pointit ei tue tätä väitettäsi.

Huomioidaan myös molempien (Athlon64 ja Pentium 4) arkkitehtuurien olleen valmiit samoihin aikoihin (Athlon64 arkkitehtuuri tiettävästi oli valmis jo vuonna 2000, valmistusongelmien takia (integroitu muistiohjain syynä?) viivästyi).
Nyt olet kyllä pihallakuin lumiukko tuosta aikataulusta. K8 julkaistiin loppuvuodesta 2003.

x64-64-KÄSKYKANTA julkaistiin vuonna 2000. Se, että käskykanta julkaistaan ja se, että sitä käyttävä ydin ovat valmiita ovat TÄYSIN ERI ASIOITA.

Vuonna 2000 AMD sai vasta integroitua L2-kakun K7-ytimensä kanssa samalle piirille, ja 2001 AMD sai valmiiksi viilatun K7-ytimensä(palomino) eteenpäin lisäten siihen mm. moniprosessoritukea ja SSE-käskyjä.

Ja integroidulla muistiohjaimella ja valmistusongelmilla ei ole mitään tekemistä keskenään.
Jos integroidussa muistiohjaimessa oli bugi joka viivytti markkinoilletuloa, se ei ollut valmistusongelma vaan suunnittelubugi.

P4sta oli Northwood valmiina ja markkinoilla kauan ennen kuin AMDllä oli K8 valmiina,
ja kolmannen sukupolven P4, Presscot julkaistiin vain pari kuukautta K8n jälkeen.

Ja presscotthan oli oikeastaan melko uusi arkkitehtuuri, eikä vain Nortwoodin viilausta. Prescott-ytimen ero northwood-ytimeen oli suurempi kuin AMDllä ero K7- ja K8-ytimien välillä.

Siksi Intel olisi hyvin voinut ottaa tuonkin asian huomioon paremmin. Eivät ottaneet joten kutsun Pentium D:ta ja samalla tavalla Core 2 Quadia purkkaviritykseksi.
Miten "paremmin" se olisi pitänyt ottaa huomioon?

Mitä olisi pitänyt tehdä eri tavalla?

Ja mitkä olisi olleet hyödyt tästä "paremmasta ratkaisustasi" ?

Selitin jo, että core2 duo-tyylinen jaettu L2-välimuisti ei olisi toiminut P4n kanssa,
Eikä edes AMD K8ssa tehnyt jaettua L2-välimuistia, vaikka sillä oli isot L1-välimuistit, joiden kanssa se olisi toiminut paremmin.

Puhut pelkkää mutua, tähän mennessä et ole sanonut yhtään teknistä perustelua.

Ja Intelin MCM-ratkaisu nimenomaan mahdollisti useamman eri ytimen kokoonpanon pienemmällä määrällä erilaisia piilastuja. AMDn piti tehdä oma piilastunsa joka ydinmäärälle, ja uuden piilastun suunnittelu taas maksaa aina huomattavasti aikaa ja työtä. Intelin ratkaisussa oli siis yksi selvä tekninen etu AMDn ratkaisuun verrattuna.

SMT tuen olemassa olosta on vaikea sanoa mitään koska yhdessäkään Willamette mallissa sitä ei ollut. Ei edes palvelinversioissa.
... mutta Nortwoodissa oli. Ja Northwood oli valmiina esim. selvästi ennen K8a.

Pentium D:t sopivat fyysisesti samaan sockettiin, käytännössä vaativat usein uuden emolevyn koska prosessorit olivat niin kuumia etteivät vanhempien emolevyjen virransyöttö riittänyt.
off-topic-nipotusta: Lämpö ja sähkönkulutus ovat kaksi täysin eri asiaa. Yritä nyt päättää, kummasta valitat.

Siinä yksi osoitus lisää siitä ettei julkaisu ollut suunniteltu juttu vaan paniikkiratkaisu. Vastaavaa ongelmaa ei ollut AMD puolella samaan aikaan.
Montakos eri sokettia AMDllä olikaan K8lle?
Socket 754
Socket 939
Socket 940
Socket AM2?
Socket F?
Socket S1?

(tosin ilmeisesti joku näistä ei ollut kokonaan uusi soketti van vain aiemman päivitysmalli ja johonkin suuntaan yhteensopiva)

Kun AMD tekee MCM:n joka vaatii uuden kannan se on "etukäteen suunniteltu ja valmisteltu juttu" mutta kun Intel pystyy tekemään saman samalla kannalla mutta vaan vaatii emolevyltä laadukkaampaa virransyöttöä, ja säilyttää yhteensopivuuden toiseen suuntaan, se on "purkkaviritys" ?

Alusta asti oli selvää ettei AMD:n tarvitse Hyper Transportin ansiosta käyttää purkkavirityksiä tehdäkseen dual core version Athlon64:sta
Ja täysin päinvastoin. Hypertransport ja integroitu muistiohjain käytännössä ESTI AMDtä tekemästä samaan sokettiin menevää MCM-pakettia. Se ei MAHDOLLISTANUT yhtään mitään moniytimiin liittyvää.

Mikä sinun pitäisi ymmärtää jo core2 duostakin. Sen hyväksyt "kunnolliseksi moniydinprossuksi" mutta sillä ei ollut mitään hypertransportin kaltaista väylää. Se käytti aivan samaa väylää kuin purkkaviritykseksi haukkumasi pentium D.

tai käyttää jaettua väylää palvelimissa.
Monen soketin systeemeissä HT tosiaankin oli etu. Mutta tällä ei näiden moniydinprosssujen kanssa ole mitään tekemistä.

Ryzenin yhteydessä AMD kertoi selkeästi Infinity Fabricista, joka on selvästi valmiiksi mietitty ratkaisu eikä sitä keksitty vasta siinä vaiheessa kun pitäisi saada 32-ytimen prosessori aikaiseksi palvelimiin.
.. ja intel oli käyttänyt jaettua väyläänsä kytkemään yhteen monia prosessoriytimiä jo vuonna 1995, vuosia ennen kuin AMD uskalsi edes unelmoida tekevänsä mitään SMP-systeemeitä. (tosin tämä väylä käytti hiukan erilaista signalointia kuin P4n väylä)

Intel Ring bus oli valmiiksi mietitty ja kerrottiin samoihin aikoihin kun sitä käyttävät prosessorit julkistettiin. Samat sanat pätevät Kaby Lake mesh interconnectiin.
ring bus ei ole mikään erillisnimi. Se on väylätopologia.

Onhan noissa hyvin selvä ero Pentium D:n, joka edelleenkin vaati uudet emolevyt vaikka kuinka prosessorikanta oli "sama".
Ei, vaan se ehkä vaati emolevyn laadukkalla virransyötöllä. Ja näillä sitten toimi vanhatkin prossut.

Mitään estettä AMD:lla ei olisi laittaa Threadripperiä samaan kantaan kuin Ryzeneitä. Hitainkin Threadripper kuluttaa 125 wattia ja kovaruokaisin ainakin luokkaa 160 wattia. Siten AM4 kantaa pitäisi venyttää tukemaan 65W-160W prosessoreita. Ehkä järkevämpää laittaa AM4:lle maksimiksi 95W ja tehdä uusi kanta yli 95W prosessoreille.
Siihen on useinta esteitä:
1) AM4-kannassa ei ole pinnejä kuin kahdelle muistikanavalle, mikä tarkoittaisi että puolet threadripperin muistikanavista olisi poissa käytöstä ja piiri olisi pahasti muistikaistarajoittunut
2) AM4-kannassa ei ole pinnejä kovin monelle PCIe-väylälle. Jäisi helpolla myös IO-rajoitteiseksi.
3) Kahta Zeppelin-piilastua ei välttämättä mahtuisi AM4-kannan kokoiselle MCMlle.

Hassua että tästä kritisoit AMD:ta vaikka Intel teki täysin saman ratkaisun (LGA11xx noin 95W max ja LGA20xx yli 95W).
Koska/missä minä olen tuosta kritisoinut AMDtä?

Minä olen vain tuonut esille väitteidesi epäloogisuutta toteamalla, että sama kritiikki mitä esität Inteliä kohtaan pätisi yhtä lailla AMDtä kohtaan



Kun tehdään insinöörintyötä, paras ratkaisu on se, joka toimii parhaiten ja tarjoaa parhaan suorituskyvyn tai paremmat ominaisuudet halvemmalla hinnalla; Ei se, joka näyttää kauniimmalta tai jossa on käytetty "uudempia tekniikoita".
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
19.02.2017
Viestejä
914
849$ verottomana olisi n. 925€ tämän päivän kurssilla ja siihen 24% alv. päälle. Aika suolainen hinta, mutta onhan tuossa noita ytimiä aika hurja määrä :D

Jos pysyy virrankulutus hallinnassa ja kellotaajuuksissa suurin piirtein sama seinä vastassa (~4 GHz), niin eiköhän nämä myy. Varmaan moni tehokäyttäjä kusee hunajaa, kun ohjelmat rullaa tuplasti nopeammin (taas kerran). Parin vuoden päästä tällä kehityksellä ja hintojen trendillä pitäis saada aika mukavasti laskentatehoa euroa kohti.
 
Liittynyt
04.11.2016
Viestejä
1 589
849$ verottomana olisi n. 925€ tämän päivän kurssilla ja siihen 24% alv. päälle. Aika suolainen hinta, mutta onhan tuossa noita ytimiä aika hurja määrä :D

Jos pysyy virrankulutus hallinnassa ja kellotaajuuksissa suurin piirtein sama seinä vastassa (~4 GHz), niin eiköhän nämä myy. Varmaan moni tehokäyttäjä kusee hunajaa, kun ohjelmat rullaa tuplasti nopeammin (taas kerran). Parin vuoden päästä tällä kehityksellä ja hintojen trendillä pitäis saada aika mukavasti laskentatehoa euroa kohti.
Njoo alkuperäinen lähde puhuu "entry level" 16 coresesta threadripperistä, joka itsestään on jo kummallista kun eikös noita ole tulossa vain kaksi(hitaampi on R9 1998 3.2GHz/3.6GHz turbo). Muutenkin kyseessä on italialainen bitsandchips johon luotan melkein yhtäpaljon kuin metsässä olevaan muurahaispesään, sanotaanko nyt eiköhän se prossu jonkin verran rahaa maksa...
 
D

Deleted member 4604

Vieras (tunnus poistettu)
Enemmän olisin huolissani emolevyjen hinnoista, sikäli kun noi huhu alkaen > 500€ hintaluokasta pitää paikkansa.
Lisäksi nopea muisti ei ole erityisen halpaa tällä hetkellä, ja sitäkin tarvitaan neljä kampaa :think:
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
12 044
Enemmän olisin huolissani emolevyjen hinnoista, sikäli kun noi huhu alkaen > 500€ hintaluokasta pitää paikkansa.
Lisäksi nopea muisti ei ole erityisen halpaa tällä hetkellä, ja sitäkin tarvitaan neljä kampaa :think:
No, ei se ole paha, jos siihen sitten saa esim USB3.1 ohjamen ja liitäntöjä läjän, 2 nopeaa m2 pcie levyn paikkaa, thunderbolt 3 liitännän ym kivaa..
Eli mitä siihen 500e hintaan saa?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
11 941
No jos samalla rahalla saa 8-core ryzenin ja emon, niin aika paljon pitää olla tarvetta niille lisäytimille, jotta kannattaa maksaa pelkästä emosta samat.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 439
No jos samalla rahalla saa 8-core ryzenin ja emon, niin aika paljon pitää olla tarvetta niille lisäytimille, jotta kannattaa maksaa pelkästä emosta samat.
Tai nelikanavaiselle muistiohjaimelle, 64 pcie-väylälle... Onhan noita eroja Ryzeniin ja sitä myöten sovelluksia Threadripperin alustalle.
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
3 930
Tutustuppas P4n väylärakenteeseen, tai yritä ymmärtää mitä tarkoittaa esimerkiksi jaettu väylä.
Jaettu väylä on harvinaisen huono ratkaisu kun laitetaan useampi prosessori. Pelkästään tuon takia Opteron oli täysin ylivoimainen.

Eroa oli, mutta syy oli väärin.

AMDn oli PAKKO laittaa ytimet samalle piilastulle, koska sillä piilastulla oli myös muistiohjain eikä ollut mitään jaettua väylää johon niitä piilastuja voi helposti kytkeä useampia.

Ja AMDn ja Core2 Duonkin ratkaisut olivat täysin erilaisia, välimuistien ja väyläkytkentöjen näkökulmasta.
Käytännössä ainoa yhtäläisyys niillä oli, että molemmat ytimet oli samalla piilastulla:

Core2ssa Duossa oli yhteinen L2-välimuisti molemmille ytimille.
K8ssa oli erilliset L2-välimuistit.

Core2ssa Duossa oli erillinen muistiohjainpiiri emolevyllä.
K8ssa muistiohjain oli samalla piilastulla kuin ytimet.
AMD:n oli pakko laittaa koska HT linkkejä laitettiin enemmän vain Opteroneihin.

Core 2:ssa se ratkaisu oli mietitty valmiiksi, prosessoriytimien kommunikointi L2 välimuistin kautta. Pentium 4:ssa ei mietitty dual core toteutusta ollenkaan. Vaihtoehtoisesti siitä ei piitattu mitään, on sekin vaihtoehto.

Et ole sanonut yhtään teknistä perustelua sille, miksi Core2n ratkaisu oli "parempi". Olet vaan puhunut mutua siitä.
Koska prosessoriytimien kommunikointi L2 välimuistin kautta on selvästi nopeampi tapa kuin piirisarjan kautta.

Umpisurkea vain sinun pääsi sisällä. Mitkään tekniset pointit ei tue tätä väitettäsi.
Mitkä tekniset pointit tukevat vastakkaista mielipidettä? Pelkästään laittamalla enemmän kuin yksi prosessori, Intelin prosessoriväylä tukehtuu helposti. Se yksinään riittää perusteluksi.

Nyt olet kyllä pihallakuin lumiukko tuosta aikataulusta. K8 julkaistiin loppuvuodesta 2003.

x64-64-KÄSKYKANTA julkaistiin vuonna 2000. Se, että käskykanta julkaistaan ja se, että sitä käyttävä ydin ovat valmiita ovat TÄYSIN ERI ASIOITA.
Niin? Prosessori julkaistiin 2003. Sen arkkitehtuuri oli valmis jo paljon aiemmin. Prosessorissa oli tunnettuja valmistuspuolen ongelmia.

Vuonna 2000 AMD sai vasta integroitua L2-kakun K7-ytimensä kanssa samalle piirille, ja 2001 AMD sai valmiiksi viilatun K7-ytimensä(palomino) eteenpäin lisäten siihen mm. moniprosessoritukea ja SSE-käskyjä.

Ja integroidulla muistiohjaimella ja valmistusongelmilla ei ole mitään tekemistä keskenään.
Jos integroidussa muistiohjaimessa oli bugi joka viivytti markkinoilletuloa, se ei ollut valmistusongelma vaan suunnittelubugi.
Eiköhän tuo L2 välimuisti samalle piirille vasta vuonna 2000 osaltaan selitä miksi Athlon64:ssa saattoi olla valmistusongelmia.

Intelillä kesti 4 vuotta AMD:n jälkeen saada prosessoriin integroitu muistiohjain. Se oli aikaansa edellä vuosia. SOI tekniikan ongelmat uutisten mukaan ratkaisi IBM.

P4sta oli Northwood valmiina ja markkinoilla kauan ennen kuin AMDllä oli K8 valmiina,
ja kolmannen sukupolven P4, Presscot julkaistiin vain pari kuukautta K8n jälkeen.
Markkinoilla ja valmiina ovat eri asioita. Arkkitehtuuri saattoi hyvinkin olla valmis. AthlonXP:n ansiosta AMD:lla ei myöskään ollut tulenpalava kiire Athlon64:n kanssa.

Ja presscotthan oli oikeastaan melko uusi arkkitehtuuri, eikä vain Nortwoodin viilausta. Prescott-ytimen ero northwood-ytimeen oli suurempi kuin AMDllä ero K7- ja K8-ytimien välillä.
Ytimien osalta ero oli kyllä suuri. Toisaalta pelkästään x86-64 oli uudistuksena selvästi merkittävämpi.

Miten "paremmin" se olisi pitänyt ottaa huomioon?

Mitä olisi pitänyt tehdä eri tavalla?

Ja mitkä olisi olleet hyödyt tästä "paremmasta ratkaisustasi" ?
Kuten jo selitin, Pentium 4 tukehtui kahden prosessorin ratkaisuissa jaetun väylän takia. Lisäksi kahden ytimen toteutus oli AMD:n ratkaisua huonompi ja kuristi entisestään muutenkin ahdasta prosessoriväylää.

Selitin jo, että core2 duo-tyylinen jaettu L2-välimuisti ei olisi toiminut P4n kanssa,
Eikä edes AMD K8ssa tehnyt jaettua L2-välimuistia, vaikka sillä oli isot L1-välimuistit, joiden kanssa se olisi toiminut paremmin.

Puhut pelkkää mutua, tähän mennessä et ole sanonut yhtään teknistä perustelua.

Ja Intelin MCM-ratkaisu nimenomaan mahdollisti useamman eri ytimen kokoonpanon pienemmällä määrällä erilaisia piilastuja. AMDn piti tehdä oma piilastunsa joka ydinmäärälle, ja uuden piilastun suunnittelu taas maksaa aina huomattavasti aikaa ja työtä. Intelin ratkaisussa oli siis yksi selvä tekninen etu AMDn ratkaisuun verrattuna.
Ei olisi toiminut koska siihen ei varauduttu. Core 2:n kohdalla varauduttiin. Vai tuliko sekin sattumalta? AMD:lla ei ollut mitään tarvetta tehdä purkkaviritystä koska kahden ytimen ratkaisu oli valmiiksi mietitty, kuten myös selvästi järkevämpi prosessoriväylä integroidulla muistiohjaimella. Eivät ne sattumalta tulleet.

Joka ydinmäärälle? Totta, tosin niitä erilaisia ydinmääriä oli huikeat 2 :rolleyes:

... mutta Nortwoodissa oli. Ja Northwood oli valmiina esim. selvästi ennen K8a.
Miten K8 tähän liittyy? SMT tuli AMD:n prosessoreihin vasta 2017. Koska Willametessa ei ollut HT:ta, se viittaa pahasti siihen ettei HT:ta alunperin suunniteltu Pentium 4:n vaan se päätettiin lisätä jälkikäteen. Intel ei Pentium 4:n arkkitehtuuria esitellessä sanonut mitään HT:sta.

off-topic-nipotusta: Lämpö ja sähkönkulutus ovat kaksi täysin eri asiaa. Yritä nyt päättää, kummasta valitat.
Vaikka sähkönkulutuksesta sitten. Se prosessorin lämpö tulee suurelta osin sähköstä.

Montakos eri sokettia AMDllä olikaan K8lle?
Socket 754
Socket 939
Socket 940
Socket AM2?
Socket F?
Socket S1?

(tosin ilmeisesti joku näistä ei ollut kokonaan uusi soketti van vain aiemman päivitysmalli ja johonkin suuntaan yhteensopiva)
Socket 754: yhden kanavan muisti
Socket 939: kahden kanavan muisti
Socket 940: palvelinratkaisu, ei lasketa
Socket AM2: DDR2 tuki, pakko vaihtaa
Socket F: palvelinratkaisu, ei lasketa, DDR2 tuki, pakko vaihtaa
Socket S1: kannettaviin, ei lasketa

Eli ei kovin montaa. Otetaan Intel vertailuun (palvelin- ja mobiilikantoja ei mukana):

Socket 423
Socket 478 DDR
Socket 478 RDRAM
LGA775 v1 (tuki yhden ytimen Prescotteja)
LGA775 v2 (tuki dual coreja)
LGA775 v3 (tuki Core 2:a)
LGA775 v4 (tuki korkeamman väylätaajuuden Core 2:a)

Kun AMD tekee MCM:n joka vaatii uuden kannan se on "etukäteen suunniteltu ja valmisteltu juttu" mutta kun Intel pystyy tekemään saman samalla kannalla mutta vaan vaatii emolevyltä laadukkaampaa virransyöttöä, ja säilyttää yhteensopivuuden toiseen suuntaan, se on "purkkaviritys" ?
Tuossahan juuri siihen vastasit. AMD:n dual coret sopivat käytännössä kaikkiin Socket 939 emolevyihin, myös niihin jotka oli valmistettu kauan ennen dual core prosessorin julkaisua. Intelin dual coret vaativat uudet emolevyt vaikka olivatkin nimellisesti "samalle kannalle" = Intel ei tiennyt millainen se MCM ratkaisu tulisi olemaan.

Ja täysin päinvastoin. Hypertransport ja integroitu muistiohjain käytännössä ESTI AMDtä tekemästä samaan sokettiin menevää MCM-pakettia. Se ei MAHDOLLISTANUT yhtään mitään moniytimiin liittyvää.

Mikä sinun pitäisi ymmärtää jo core2 duostakin. Sen hyväksyt "kunnolliseksi moniydinprossuksi" mutta sillä ei ollut mitään hypertransportin kaltaista väylää. Se käytti aivan samaa väylää kuin purkkaviritykseksi haukkumasi pentium D.
Voihan asian noinkin sanoa. AMD oli silti miettinyt asian valmiiksi toisin kuin Intel.

Core 2 Duo ei ollut kunnollinen moniydinprosessori mutta siinä oli mietitty alusta saakka miten saadaan jossain määrin järkevä kahden ytimen toteutus aikaan ja siinä oli sellainen alusta saakka. Ei tosin mietitty järkevää neljän ytimen toteutusta eikä järkevämpää prosessoriväylää. Silti vähemmän purkkaviritys kuin Pentium D.

.. ja intel oli käyttänyt jaettua väyläänsä kytkemään yhteen monia prosessoriytimiä jo vuonna 1995, vuosia ennen kuin AMD uskalsi edes unelmoida tekevänsä mitään SMP-systeemeitä. (tosin tämä väylä käytti hiukan erilaista signalointia kuin P4n väylä)
Kertoo tuokin siitä kuinka jälkeenjäänyt Pentium 4:n väylä lopulta oli.

ring bus ei ole mikään erillisnimi. Se on väylätopologia..
Intel sanoi kehittäneensä prosessoreissa käytetyn ring busin tyhjästä, joten siinä mielessä siitä voi käyttää erisnimeä.

Ei, vaan se ehkä vaati emolevyn laadukkalla virransyötöllä. Ja näillä sitten toimi vanhatkin prossut.
Käytännössä Vaati uuden emolevyn, eikä ehkä vaatinut. Uuden prosessorin sopivuus vanhaan emolevyyn kiinnostaa päivittäjiä. Sen sijaan vanhan prosessorin sopivuus uuteen emolevyyn ei kiinnosta juuri ketään. Btw. monesta loppuajan LGA775 emolevystä tiputettiin Pentium 4 tuki pois.

Siihen on useinta esteitä:
1) AM4-kannassa ei ole pinnejä kuin kahdelle muistikanavalle, mikä tarkoittaisi että puolet threadripperin muistikanavista olisi poissa käytöstä ja piiri olisi pahasti muistikaistarajoittunut
2) AM4-kannassa ei ole pinnejä kovin monelle PCIe-väylälle. Jäisi helpolla myös IO-rajoitteiseksi.
3) Kahta Zeppelin-piilastua ei välttämättä mahtuisi AM4-kannan kokoiselle MCMlle.
Eihän tuo olekaan kuin kustannuskysymys. Nuo ominaisuudet halpasarjan prosessoriin tekisivät emolevystä suhteettonman kalliin.

Koska/missä minä olen tuosta kritisoinut AMDtä?

Minä olen vain tuonut esille väitteidesi epäloogisuutta toteamalla, että sama kritiikki mitä esität Inteliä kohtaan pätisi yhtä lailla AMDtä kohtaan
No en kyllä huomannut yhtäkään asiaa missä olisin sanonut jotain epäloogista tästä AMD vs Intel hommasta.

Pelkästään se fakta että jokainen Socket 939 emolevy tuki dual coreja siinä missä yksikään alkuvaiheen LGA775 emolevy ei tukenut, kertoo karusti AMD:n miettieen dual core tuen valmiiksi ja Intelin turvautuneen purkkaviritykseen.

Kun tehdään insinöörintyötä, paras ratkaisu on se, joka toimii parhaiten ja tarjoaa parhaan suorituskyvyn tai paremmat ominaisuudet halvemmalla hinnalla; Ei se, joka näyttää kauniimmalta tai jossa on käytetty "uudempia tekniikoita".
Paras ratkaisu ei välttämättä myy parhaiten.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 030
Jaettu väylä on harvinaisen huono ratkaisu kun laitetaan useampi prosessori. Pelkästään tuon takia Opteron oli täysin ylivoimainen.
Kaikki prosessorit eivät käytä sitä väylää jatkuvasti.

Kun vain yksi prosessori käyttää kaistaa, yksi jaettu väylä on nopeampi kuin se, että jokaisella olisi oma hitaampi väylänsä.

Lisäksi esim. välimuistin koherenttius on paljon helpompi toteuttaa jaetulla väylällä, kun muut prosessorit voivat vaan suoraan snoopata, mitä väylällä tapahtuu. Muilla ratkaisuilla sen koherenttiuden ylläpitämiseen alkaa helposti kulua huomattava määrä ylimääräistä kaistaa, kun niitä koherenttiustietoja pitää alkaa erikseen lähettelemään joka puolelle.

Kaikissa ratkaisuissa on hyvät ja huonot puolensa, ei ole yksikäsitteisesti parempia ja yksikäsitteisesti huonompia ratkaisuja,
väylätopologioiden luokitteleminen mustavalkoisesti parempiin ja huonompiin on lähinnä lapsellista.

hkultala sanoi:
AMDn oli PAKKO laittaa ytimet samalle piilastulle, koska sillä piilastulla oli myös muistiohjain eikä ollut mitään jaettua väylää johon niitä piilastuja voi helposti kytkeä useampia.
AMD:n oli pakko laittaa koska HT linkkejä laitettiin enemmän vain Opteroneihin.
Kummasti Intelillä ei ollut mitään pakkoa, vaikkei ollut YHTÄÄN HT-linkkiä, tai QPI-linkkiä.

Core 2:ssa se ratkaisu oli mietitty valmiiksi, prosessoriytimien kommunikointi L2 välimuistin kautta. Pentium 4:ssa ei mietitty dual core toteutusta ollenkaan. Vaihtoehtoisesti siitä ei piitattu mitään, on sekin vaihtoehto.

Koska prosessoriytimien kommunikointi L2 välimuistin kautta on selvästi nopeampi tapa kuin piirisarjan kautta.
Kertoisitko nyt, mistä prosessoriydinten välisestä kommunikaatiosta tarkkaan ottaen puhut?

X86-prosessorilla ei ole mitään "lähetä tämä data toiselle ytimelle"-käskyjä.

Ja edelleenkään et tunnu ymmärtävän miten jaettu väylä toimii. Prosessoriytimet pystyvät kommunikoimaan ihan suoraan sen väylän yli keskenään, eikä sen liikenteen tarvi kiertää piirisarjan kautta.

Sen sijaan Athlon MP:ssä jossa EI OLLUT jaettua väylää vaan kaikilla prosessoreilla oli oma yksityinen linkkinsä piirisarjaan, prosessorien välisen liikenteen täytyi kiertää piirisarjan kautta, koska mitään suoraa kommunikaatiokanavaa prosessoreiden välillä ei ollut.


Ja välimuistikoherenttiusprotokolla on se, mikä tässä oikeasti käytännössä merkitsee.
Missään tapauksessa se liikenne ei kuitenkaan kulje vain piirisarjan kautta. Se kulkee joko suoraan tai MUISTIN kautta.
En kuitenkaan tunne K8n enkä P4n välimuistikoherenttiusprotokollia tarpeeksi hyvin, että osaisin sanoa KUMMASTAKAAN tämän suhteen 100% varmaksi mitään.

edit: Tosin nyt kun vähän noita koherenttiusprotokollia mietin, niin alan olla melko varma, että kummallakaan liikenteen ei tyypillisissä tilanteissa tarvi kulkea muistin kautta.

Mitkä tekniset pointit tukevat vastakkaista mielipidettä? Pelkästään laittamalla enemmän kuin yksi prosessori, Intelin prosessoriväylä tukehtuu helposti. Se yksinään riittää perusteluksi.
Eikä tukehdu. Et ole esittänyt mitään benchmark-tuloksia näiden väitteidesi tueksi. Kuvittelet vaan niin, koska "teoreettiset kaistaluvut" näyttää pienemmiltä.

(ja joo, seuraavaksi varmaan kaivat jonkun raa'an muistikaistatestin, joka on täysin EVVK tosimaailman suorituskyvyn kannalta.
Oikeat tosimaailman softat eivät tee pelkkää memcpytä tai memset:iä, eikä niillä kahdella ytimellä P4n väylä ole mikään paha pullonkaula)


Niin? Prosessori julkaistiin 2003. Sen arkkitehtuuri oli valmis jo paljon aiemmin. Prosessorissa oli tunnettuja valmistuspuolen ongelmia.
Arkkitehtuuri on AINA valmis "paljon aiemmin". Siitä että arkkitehtuuri on valmis menee AINA yli vuosi siihen että piiri on markkinoilla. Ja näiden valmistusteknisten ongelmien takia ensin julkaistiin Opteron palvelinkäyttöön (niitä tarvi valmistaa pienempiä määriä) ja Athlon 64 tuli vasta syksyllä.

Noartwood tuli kuitenkin n. vuoden Opteroniakin aiemmin ja oli siis arkkitehtuurina valmis varmasti aiemmin, mutta millään tällä ei kuitenkaan ole sen kanssa mitään tekemistä, oliko Pentium D purkkaviritys vai ei.

Eiköhän tuo L2 välimuisti samalle piirille vasta vuonna 2000 osaltaan selitä miksi Athlon64:ssa saattoi olla valmistusongelmia.
Ei.

Athlon 64 oli ensimmäinen 130nm SoI-prosessilla valmistettu piiri, valmistusongelmat liittyivät siihen, eikä millään tavalla L2-kakkuun.

Alkuperäinen K7(julkaistiin 1999) valmistettiin 250nm tekniikalla, ja se oli jo niin iso piiri, että L2-välimuistin laittaminen samalle piirille olisi tehnyt siitä todella valtavan piirin.

Kun AMD seuraavana vuonna otti käyttöön 180nm valmistusprosessin, ensin tehtiin ihan vaan saman K7n die-shrink (K75) minimaalisilla muutoksilla itse logiikkaan. Syitä oli käytännössä kaksi:

1) Riskien minimointi. Jos L2-kakun kanssa tulee jotain ongelmia olisi kuitenkin joku hyvä piiri mitä myydä hyvissä määrissä.
2) Aikataululliset seikat. Pelkän shrinkin sai tehtyä nopeammin valmiiksi.

Ja sitten myöhemmin tehtiin mallit, joissa L2-välimuisti oli samalla piirillä itse prosessoytimen kanssa.

Ja AMDllä oli jo keväällä 1999 250nm tekniikalla tehty K6-3 jossa oli 256kiB L2-kakkua prosessorin kanssa samalla piirillä.


Noudatat nyt täysin väärinpäistä päättelylogiikkaa. Kun olet saanut päähäsi jonkun "päätelmän", joka perustuu virheellisiin faktoihin, yrität alkaa "muuttamaan niitä faktoja" vastaamaan päätelmääsi. Oikea tapa toimia on, että sen sijaan korjataan sitä päätelmää, kun korjattuja faktoja alaa tulla esille.

Intelillä kesti 4 vuotta AMD:n jälkeen saada prosessoriin integroitu muistiohjain.
Intel julkaisi esim. helmikuussa 2002 XScale PXA210-piirin, jossa oli prosssorin kanssa samalle piirille integroitu DRAM-ohjain. Tämä siis yli puoli vuotta ennen AMDn ensimmäistä K8-piiriä.

Ei kyse ollut siitä, että olisi olisi jotenkin "ollut 4 vuotta integroidun mustiohjaimen kehityksestä jäljessä" vaan kyse oli siitä, että Intel ei tuolloin HALUNNUT laittaa x86-prossuihinsa integroitua muistiohjainta.

Ja syy tähän on hyvin selvä: Rambus.

Intelillä itseasiassa oli jo AMDtä ennen kehitteillä x86-prosessori, johon oli tarkoitus tulla integroitu muistiohjain. Tämän piirin koodinimi olisi ollut Timna, ja se olisi sisältänyt Pentium 3 -ytimen, Rambus-muistiohjaimen ja integroidun näytönohjaimen.
(kyseessä olisi siis ollut "fuusio-piiri" n. 10 vuotta AMDtä ennen)

Intel Timna - Wikipedia

Rambus-muisti osoittautui paljon suunniteltua kalliimmaksi valmistaa eikä se löynyt itseään läpi, ja Intel joutui perumaan Timnan, koska sille ei olisi ollut markkinoita koska se olisi toiminut vain hyvin kalliin muistityypin kanssa.

Tämän seurauksena Intelillä ei ollut suurta motivaatiota lukita prosessoreitaan toimimaan vain yhden muistityypin kanssa, ja muistiohjain pidettiin erillisellä piirillä, siten että tästä erillisestä muistiohjainpiiristä pystyttiin tekemän eri versiota eri muistityyppejä varten, kuten oli aiemminkin tehty, ja saatiin prosessorit helposti toimimaan minkä tahansa muistityypin kanssa.

Se oli aikaansa edellä vuosia. SOI tekniikan ongelmat uutisten mukaan ratkaisi IBM.
IBM muuten käyttää edelleen POWER-prosessoreissaan erillisiä DRAM-ohjainpiirejä, eikä prosessoripiirille integroitua muistiohjainta. Ja IBMn POWER-prosessorit on maailman nopeimpia prosessoreita.

Markkinoilla ja valmiina ovat eri asioita. Arkkitehtuuri saattoi hyvinkin olla valmis. AthlonXP:n ansiosta AMD:lla ei myöskään ollut tulenpalava kiire Athlon64:n kanssa.
Athlon XP oli jo selvästi jäänyt jälkeen P4lle tuolloin. Nopein Athlon XP(Barton) pyöri 2.2 GHz:lla eikä se pärjännyt 3.2 GHz Northwoodille. Toki AMD siihen lätkäisi kylkeen "PR3200+"-leiman mutta se ei ollut tuon merkinnän arvoinen. Omistin kyseisen prossun aikoinaan.

AMD Athlon 64 & Athlon 64 FX - It's Judgment Day

Ytimien osalta ero oli kyllä suuri. Toisaalta pelkästään x86-64 oli uudistuksena selvästi merkittävämpi.
Jaa merkittävämpi kuin northwood vs prescott? Prescott lisäsi MYÖS tuen x64-64lle. AMDllä siirtyminen 32->64 bittiin on jotenkin merkittävämpi muutos kuin intelillä siirtyminen 32->64 bittiin?

AMDllä liukuhihnan rakenne pysyi melko samanlaisena K7->K8, paitsi että se vaan levennettiin 64 bittiin, ja decodeen lisättiin pari liukuhihnavaihetta lisää.

Presscottissa taas liukuhihnan pituus kasvoi n. puolitoistakertaisesti, ja käytännössä koko kokonaislukupuolen laskentayksiköt laitettiin täysin uusiksi, kun tuplanopeista ALUista luovuttiin.

Kuten jo selitin, Pentium 4 tukehtui kahden prosessorin ratkaisuissa jaetun väylän takia.
Onko esittää jotain benchmarkkeja tämän tukehtumisteorian todistamiseksi?

Se väylä oli ihan tarpeeksi nopea että se ei muodostunut merkittäväksi pullonkaulaksi.

Siinä Pentium 4n jaetussa väylässä ja siihen P4n piirisarjaan kytketyissä muisteissa oli kaistaa paljon enemmän kuin esim. AMDn socket 754:n muistiväylässä. Vasta socket 939n myötä AMD meni kuluttajamalleissa intelin ohi muistikaistassa.

Lisäksi kahden ytimen toteutus oli AMD:n ratkaisua huonompi ja kuristi entisestään muutenkin ahdasta prosessoriväylää.
Eikä kuristanut. Ylivoimaisesti suurin osa kaistantarpeesta suuntautuu muistiin, joten lähinnä sillä on väliä, paljonko kaistaa muistiin on.

hkultala sanoi:
Selitin jo, että core2 duo-tyylinen jaettu L2-välimuisti ei olisi toiminut P4n kanssa,
Eikä edes AMD K8ssa tehnyt jaettua L2-välimuistia, vaikka sillä oli isot L1-välimuistit, joiden kanssa se olisi toiminut paremmin.

Puhut pelkkää mutua, tähän mennessä et ole sanonut yhtään teknistä perustelua.

Ja Intelin MCM-ratkaisu nimenomaan mahdollisti useamman eri ytimen kokoonpanon pienemmällä määrällä erilaisia piilastuja. AMDn piti tehdä oma piilastunsa joka ydinmäärälle, ja uuden piilastun suunnittelu taas maksaa aina huomattavasti aikaa ja työtä. Intelin ratkaisussa oli siis yksi selvä tekninen etu AMDn ratkaisuun verrattuna.
Ei olisi toiminut koska siihen ei varauduttu.
Jälleen kerran pihalla kuin lumiukko.

Koko P4n idea perustui siihen, että L1-välimuisti on pieni ja nopea, ja L2 on myös hyvin nopea ja lähellä itse ydintä.

ja kuten jo totesin, AMD päätyi myös käyttämään ydinkohtaista L2-välimuistia.

Jälleen kerran sinulla on pahoja kaksoisstandardeja, vaadit inteliltä ihan eri asioita kun AMD:ltä.
Core 2:n kohdalla varauduttiin.
Core2 pohjautui P6-arkkitehtuuriin, jossa oli selvästi isommat L1-välimuistit.

Vai tuliko sekin sattumalta? AMD:lla ei ollut mitään tarvetta tehdä purkkaviritystä koska kahden ytimen ratkaisu oli valmiiksi mietitty,
Päinvastoin. Intelin p4n L1-välimuistiratkaisu oli sellainen, että se vaati erilliset L2-välimustit, ja intel toteutti erilliset L2-välimuistit P-D:ssä. Välimuistirakenne oli aina tasapainoinen.

AMD:n L1-välimuistiratkaisu oli sellainen, että se olisi toiminut myös hitaamman, jaetun L2-välimuistin kanssa. Silti AMD toteutti erilliset L2-välimuistit. Kumpi tässä oikein tekee purkkavirityksiä?

kuten myös selvästi järkevämpi prosessoriväylä integroidulla muistiohjaimella. Eivät ne sattumalta tulleet.
Yhden soketin systeemissä tämä sinun "järkevämpi prosessoriväyläsi" on täysin merkityksetön, kun sinne yhdelle soketille ei kuitenkaan pystytä tällä ratkaisulla änkemään yhtään enempää muistikaistaa.

Eikä integroidun muistiohjaimen hyödyt liity millään tavalla moneen ytimeen.

Yhden soketin systeemeissä integroidun muistiohjaimen hyöty on pienempi viive muistiin, ja siitä hyödytään ihan yhtä lailla vaikka ytimiä on vain yksi.

Monen soketin systeemeissä taas integroitu miustiohjain ja NUMA-topologia mahdollistaa paremman kaistan, mutta tämä vaatii sen useamman soketin. Tosin NUMAnkin voisi toteuttaa myös vaikka muistiohjain olisi erillisellä piirillä.

Miten K8 tähän liittyy? SMT tuli AMD:n prosessoreihin vasta 2017. Koska Willametessa ei ollut HT:ta, se viittaa pahasti siihen ettei HT:ta alunperin suunniteltu Pentium 4:n vaan se päätettiin lisätä jälkikäteen. Intel ei Pentium 4:n arkkitehtuuria esitellessä sanonut mitään HT:sta.
Ei sanonut, koska ei ollut mitään TARVETTA sanoa. Se olisi vaan herättänyt kilpailijat. Ja kyseessä on sen verran prosessorin rakenteeseen vaikuttava ominaisuus, että sen toteuttava logiikka todennäköisesti(muttei varmasti) oli jo Willametessa, mutta kytkettynä pois päältä, koska:

1) Liian pienten välimuistien takia suorituskykyhyöty siitä olisi useammin ollut negatiivinen kuin positiivinen
2) Maailmalla oli aivan liian vähän monisäkeistettyä softaa
tai
3) Toteutus oli vielä rikki, ja saatiin korjattua vasta jossain northwoodin revisiossa.

Jos on varaa, niin paljon parempi kehitellä uusia ominaisuuksia salassa, verifioida ne kunnolla, varmistaa että niistä oikeasti saadaan suorituskykyhyötyä ja sitten pudottaa pommi julkaisemalla uusi ominaisuus ennen kuin sitä hypettänyt kilpailija saa sen valmiiksi.

SMT:tähän DEC oli hypettänyt olevan tulossa Alpha EV8iin. Alpha EV8 ei vaan koskaan saapunut kauppohin, ja intel yllätti kaikki



AMD taas päätti Bulldozeriin tehdä CMT:n(clustered multi-threading) jota luuli SMT:tä paremmaksi ratkaisuksi.
Osoittautui virheeksi, ja Zenissä vaihdettiin SMT:hen.


Socket 754: yhden kanavan muisti
Socket 939: kahden kanavan muisti
Socket 940: palvelinratkaisu, ei lasketa
Tälle julkaistiin myös työpöytäprossuja, että lasketaanpas.

Socket AM2: DDR2 tuki, pakko vaihtaa
Intelin ei ollut mikään pakko vaihtaa sokettia aina muistityyppiä vaihtaessaan :D

Socket F: palvelinratkaisu, ei lasketa, DDR2 tuki, pakko vaihtaa
Intelin ei ollut mikään pakko vaihtaa sokettia aina muistityyppiä vaihtaessaan :D

Socket S1: kannettaviin, ei lasketa

Eli ei kovin montaa. Otetaan Intel vertailuun (palvelin- ja mobiilikantoja ei mukana):


Socket 423
Socket 478 DDR
Socket 478 RDRAM
LGA775 v1 (tuki yhden ytimen Prescotteja)
LGA775 v2 (tuki dual coreja)
LGA775 v3 (tuki Core 2:a)
LGA775 v4 (tuki korkeamman väylätaajuuden Core 2:a)
Väärin, tässä on 3 vain sokettia: socket 423, socket 478 ja socket 478.

Ihan sama prosessori toimi sekä DDR- että RAMBUS-muistin kanssa, ei ollut mitään erillisiä "socket 478 DDR" ja "socket 478 RDRAM"-soketteja.

Ja tämä oli juuri pointti siinä sinun mielestä "antiikkisessa" väylässäsi.


Oli toki sitten joitain piirisarjojen (epä)yhteensopivuusjuttuja, että piirisarjan piti olla vähintään tiettyä tasoa että tietyt prossut toimii.

Tuossahan juuri siihen vastasit. AMD:n dual coret sopivat käytännössä kaikkiin Socket 939 emolevyihin, myös niihin jotka oli valmistettu kauan ennen dual core prosessorin julkaisua.
Socket 939 julkaistiin 11kk ennen Athlon 64 X2n julkaisua. Ja kyseessä oli jo kolmas K8-soketti.

Tosin, moniin niihin "kaun ennen" valmistettuihin emoihin tarvi käytännössä BIOS-päivityksen että tuplaydinprossut toimivat niilllä.

Intelin dual coret vaativat uudet emolevyt vaikka olivatkin nimellisesti "samalle kannalle" = Intel ei tiennyt millainen se MCM ratkaisu tulisi olemaan.
:facepalm:

Ei tuollaista voi olla tietämättä.

Mutta lueskelinpa vähän lisää:

Kyse oli siitä, että piirisarjalta vaadittiin SMP-tuki, koska prosessoreita on useampi. Jotkut "vanhat" Xeon-piirisarjat muuten toimivat jo P-Dn kanssa, mutta niitä käyttävät LGA775-emolevyt taisivat olla hyvin harvinaisia.

Intel oli jättänyt SMP-tuen pois kuluttajapiirisarjoistaan, koska halusi säästää, ja toisaalta markkinasegmentoida.

Ja yhteensopivuuden yms. kannalta oli sitten fiksumpaa tuoda samalla kertaa markkinoille se SMPtä tukeva kuluttajapiirisarja ja se SMP-tuen vaativa prossu, kuin esim. lisätä se SMP-tuki johonkin vuotta aiemmin tulevaan emoon jonka julkaisun aikana ei olisi yhtään sitä tarvitsevia prossuja ulos, jolloin olisi suuri riski että emolevyvalmistajat kuitenkin mokaa sen tuen kanssa.

Sähkönkulutuksen kanssa tällä ei siis ollut oikeasti mitään tekemistä.


Voihan asian noinkin sanoa. AMD oli silti miettinyt asian valmiiksi toisin kuin Intel.
Lähinnä että AMD oli populoinut maailman emolevyillä, jotka teoriassa tukivat moniydinprossuja, intel ei.

Core 2 Duo ei ollut kunnollinen moniydinprosessori
Jaa että enää se ei olekaan :D

Aamulla se vielä mielestäsi oli.

Nyt siitä tekee "epäkunnollisen moniydinprossun" se, että siinä oli muistiohjain erillisellä piirillä? Asia, joka EI MILLÄÄN tavalla rajoita sitä, millainen sen moniydinrakenne on.

Vai koska kirjoitin sinulle mitä eroja on Core 2:n ja Athlon 64 X2n rakenteessa, ja jos sinun määritelmälläsi vain AMD:n ratkaisu voi olla "oikea" tai "kunnollinen" niin jos joku muu on erilainen, sen täytyy olla "epäkunnollinen" ?

mutta siinä oli mietitty alusta saakka miten saadaan jossain määrin järkevä kahden ytimen toteutus aikaan ja siinä oli sellainen alusta saakka. Ei tosin mietitty järkevää neljän ytimen toteutusta eikä järkevämpää prosessoriväylää. Silti vähemmän purkkaviritys kuin Pentium D.
.. tai sitten siinä nimenomaan oli mietitty, että tehdään järkevä hierarkinen systeemi. Kaksi ydintä menee samalla piilastulla ja yhteisellä L2-välimuistilla, mutta jos 4 ydintä yrittäisi kytkeä samaan L2-välimuistiin, se alkaisi käydä liian hitaaksi. Joten käytännössä tarvii joka tapauksessa 2 erillistä L2-välimuistia, no, samalla voi tehdä 2 erillistä piilastua.


Ja yllättäen core2quad jossa on 2 piilastua MCM-paketissa jaetulla väyllällä onkin nyt jotenkin vähemmän purkkaviritys kuin P-D jossa on 2 piilastua MCM-paketissa jaetulla väylällä. Vaikka saman sinun mielestäsi hirveän hitaan pullonkaulaväylän takana on jopa enemmän ytimiä. Millä kriteereillä sinä oikein lasket sitä "purkkavirityksesi" astetta?

hkultala sanoi:
.. ja intel oli käyttänyt jaettua väyläänsä kytkemään yhteen monia prosessoriytimiä jo vuonna 1995, vuosia ennen kuin AMD uskalsi edes unelmoida tekevänsä mitään SMP-systeemeitä. (tosin tämä väylä käytti hiukan erilaista signalointia kuin P4n väylä)
Kertoo tuokin siitä kuinka jälkeenjäänyt Pentium 4:n väylä lopulta oli.
:facepalm:

Kyseessä oli ERI VÄYLÄ. Jonka olisi pitänyt käydä ilmi tuosta boldatusta osiosta. Väylän topologia vaan oli samanlainen.

P4ssa käytetty väylä siis oli 6..26.66 kertaa nopeampi kuin tuo P6ssa käytetty(vähän riippuen, mitä versioita näistä vertaa)
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
14.12.2016
Viestejä
252
Ihan hyvää settiä, mutta nyt ollaan jo todella kaukana ketjun aiheesta. :shifty::tdown:
Ssh. Älä sotke hyvää "hkultala vs muu maailma" väittelyä muistuttamalla ketjun aiheesta. Vaikka ketju on rankasti offtopicissa, näitä juttuja on hauska lukea vaikka jutut on ~ 10 vuotta vanhoista aiheista.
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
237 434
Viestejä
4 161 554
Jäsenet
70 408
Uusin jäsen
allun90

Hinta.fi

Ylös Bottom