- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 834
Helmikuun satoa:
S.T.A.L.K.E.R.: Shadow of Chernobyl
Stalkkerit on istunu Steamin kirjastossa yli 10 vuotta ja viimein tuli tämä ensimmäinen pelattua. Parilla modilla sai pahimmat ongelmat korjattua, mutta pelattavuus on nykypeleihin tottuneelle aika kökköä. Tunnelmasta tämä peli on tunnettu ja se on kyllä jokaisen ylistyssanan arvoinen. The Zone elää omaa elämäänsä ja pelaajana tuntee olevansa vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Intensiivinen kokemus, mutta ei tätä ihan jokaiselle voi suositella, kun ampumisesta lähtien kaikki on aika tukalaa. Jos kuitenkin osaa katsoa pintaa syvemmälle, voi löytää jotain kaunista. 4/5.
Before Your Eyes
Kiva pikkupeli, jonka läpäisi 1,5 tunnissa. Erilaisen tässä tekee se, että kontrolleina ei ole käytössä kuin hiiri ja omat silmät. Tämä tarkoittaa sitä, että parhaan kokemuksen peli antaa siis silloin, kun sulla on web-kamera käytössä. Kun räpsäytät, tarinassa siirrytään eteenpäin. Jos räpsäytät liian aikaisin, saatat missata jotain. Voimakkaimpina pidin kohtauksia, jossa silmät piti pitää kiinni ja vain kuunnella. Kaunis tarina, joka oli rahan arvoinen, mutta ei aiheuttanut kyynelehdintää, vaikka monet niin arvosteluissa lupailivatkin. Mutta olipahan erilaista ja ainakin mulle uutta innovaatiota. 5/5.
Deus Ex: Human Revolution - Director's Cut
Täähä oli tosi hyvä. Pelasin alkuperäisen Deus Exin läpi ensimmäistä kertaa viime syksynä ja nappasin tämän joulualesta listalle. Mielestäni aika smuutti pelattavuus, joka hauskasti yhdisteli ensimmäistä ja kolmatta persoonaa. Hiippailua ja paljon eri vaihtoehtoja suorittaa tehtäviä. Onnistuin pelaamaan pelin tappamatta ketään ja laukaisematta ainuttakaan hälytystä. Tarinan loppuvaiheilla alkuperäisen pelin DLC, nimeltään The Missing Link, oli leivottu erinomaisesti osaksi tarinaa. Usein DLC:t, jotka suositellaan tehtäväksi päätarinan jälkeen, alkavat maistua pakkopullalta. Näitä lisää. Oikeastaan ainoa miinus tulee pelin teknisistä murheista. Jouduin aluksi hieromaan aika paljon, että sain pahimmat stutteroinnit ja FPS dropit karsittua pois. Sopivat asetukset kuitenkin löytyivät, kun laittoi DX9:n päälle. 5/5.
Night in the Woods
No se oli hukkaan heitetty 9 tuntia. Overwhelmingly Positive Steamissa ja kehuttu monesti Oxenfreen kaltaiseksi peliksi. Arvostelut kehottivat varautumaan itkuun. Suoraan sanottuna ihan vitun tylsä peli. Itseään toistavat pelimekaniikat, epäkiinnostavat ja kornit hahmot, tylsä maailma, tylsä tarina. En ymmärrä hypeä. Runnoin läpi, kun halusin selvittää, että paraneeko tämä lopussa. Ei, samaa paskaa. Emmä tiiä, että olisko tämä jotenkin samastuttavampi, jos on ollut vastaavia ongelmia oman elämän kanssa. Noh, pelatkoon ken tykkää ja ilmeisesti on yleisönsä löytänyt. 1/5.
Little Nightmares
Lyhyemmät pikkupelit on aina ihan kivaa vaihtelua. Samasta genrestä ennestään tuttuja ovat sekä Limbo että INSIDE, joten annoin aikanaan jostain Humble Bundlesta kirjastoon päätynelle pelille mahdollisuuden. Hyvähän se oli. Samanlaista suoraviivaista pakenemista synkässä maailmassa pieniä puzzleja ratkoen. Peli oli helppo eikä oikeastaan kovinkaan pelottava johtuen varmaan kuvakulmasta. Ensimmäisestä persoonasta kauhupelit iskee aina paljon kovempaa. Maailma on synkkä ja tunnelmallinen, mutta myös kiinnostava. Loppu oli ehkä turhan nopea verrattuna aiempiin chaptereihin. Ainut ongelma oikeastaan on kontrollit. Ne eivät ainakaan omasta mielestäni ole kovinkaan intuitiiviset. Oli ajoittain myös vaikea pitää hahmo aseteltuna siten, että jokin tietty hyppy onnistuu. Noh, onneksi kontrollien osalta meno parani loppua kohden. Aikaa meni 3 tuntia ja voin kyllä suositella taas mukavaksi filleriksi isompien pelien väliin. 4/5.
S.T.A.L.K.E.R.: Shadow of Chernobyl
Stalkkerit on istunu Steamin kirjastossa yli 10 vuotta ja viimein tuli tämä ensimmäinen pelattua. Parilla modilla sai pahimmat ongelmat korjattua, mutta pelattavuus on nykypeleihin tottuneelle aika kökköä. Tunnelmasta tämä peli on tunnettu ja se on kyllä jokaisen ylistyssanan arvoinen. The Zone elää omaa elämäänsä ja pelaajana tuntee olevansa vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Intensiivinen kokemus, mutta ei tätä ihan jokaiselle voi suositella, kun ampumisesta lähtien kaikki on aika tukalaa. Jos kuitenkin osaa katsoa pintaa syvemmälle, voi löytää jotain kaunista. 4/5.
Before Your Eyes
Kiva pikkupeli, jonka läpäisi 1,5 tunnissa. Erilaisen tässä tekee se, että kontrolleina ei ole käytössä kuin hiiri ja omat silmät. Tämä tarkoittaa sitä, että parhaan kokemuksen peli antaa siis silloin, kun sulla on web-kamera käytössä. Kun räpsäytät, tarinassa siirrytään eteenpäin. Jos räpsäytät liian aikaisin, saatat missata jotain. Voimakkaimpina pidin kohtauksia, jossa silmät piti pitää kiinni ja vain kuunnella. Kaunis tarina, joka oli rahan arvoinen, mutta ei aiheuttanut kyynelehdintää, vaikka monet niin arvosteluissa lupailivatkin. Mutta olipahan erilaista ja ainakin mulle uutta innovaatiota. 5/5.
Deus Ex: Human Revolution - Director's Cut
Täähä oli tosi hyvä. Pelasin alkuperäisen Deus Exin läpi ensimmäistä kertaa viime syksynä ja nappasin tämän joulualesta listalle. Mielestäni aika smuutti pelattavuus, joka hauskasti yhdisteli ensimmäistä ja kolmatta persoonaa. Hiippailua ja paljon eri vaihtoehtoja suorittaa tehtäviä. Onnistuin pelaamaan pelin tappamatta ketään ja laukaisematta ainuttakaan hälytystä. Tarinan loppuvaiheilla alkuperäisen pelin DLC, nimeltään The Missing Link, oli leivottu erinomaisesti osaksi tarinaa. Usein DLC:t, jotka suositellaan tehtäväksi päätarinan jälkeen, alkavat maistua pakkopullalta. Näitä lisää. Oikeastaan ainoa miinus tulee pelin teknisistä murheista. Jouduin aluksi hieromaan aika paljon, että sain pahimmat stutteroinnit ja FPS dropit karsittua pois. Sopivat asetukset kuitenkin löytyivät, kun laittoi DX9:n päälle. 5/5.
Night in the Woods
No se oli hukkaan heitetty 9 tuntia. Overwhelmingly Positive Steamissa ja kehuttu monesti Oxenfreen kaltaiseksi peliksi. Arvostelut kehottivat varautumaan itkuun. Suoraan sanottuna ihan vitun tylsä peli. Itseään toistavat pelimekaniikat, epäkiinnostavat ja kornit hahmot, tylsä maailma, tylsä tarina. En ymmärrä hypeä. Runnoin läpi, kun halusin selvittää, että paraneeko tämä lopussa. Ei, samaa paskaa. Emmä tiiä, että olisko tämä jotenkin samastuttavampi, jos on ollut vastaavia ongelmia oman elämän kanssa. Noh, pelatkoon ken tykkää ja ilmeisesti on yleisönsä löytänyt. 1/5.
Little Nightmares
Lyhyemmät pikkupelit on aina ihan kivaa vaihtelua. Samasta genrestä ennestään tuttuja ovat sekä Limbo että INSIDE, joten annoin aikanaan jostain Humble Bundlesta kirjastoon päätynelle pelille mahdollisuuden. Hyvähän se oli. Samanlaista suoraviivaista pakenemista synkässä maailmassa pieniä puzzleja ratkoen. Peli oli helppo eikä oikeastaan kovinkaan pelottava johtuen varmaan kuvakulmasta. Ensimmäisestä persoonasta kauhupelit iskee aina paljon kovempaa. Maailma on synkkä ja tunnelmallinen, mutta myös kiinnostava. Loppu oli ehkä turhan nopea verrattuna aiempiin chaptereihin. Ainut ongelma oikeastaan on kontrollit. Ne eivät ainakaan omasta mielestäni ole kovinkaan intuitiiviset. Oli ajoittain myös vaikea pitää hahmo aseteltuna siten, että jokin tietty hyppy onnistuu. Noh, onneksi kontrollien osalta meno parani loppua kohden. Aikaa meni 3 tuntia ja voin kyllä suositella taas mukavaksi filleriksi isompien pelien väliin. 4/5.
Viimeksi muokattu: