Alan Wake Remastered (PS4/PS5, PS+)
Ensimmäisen kerran pelasin tämän PC:llä muutama vuosi sitten, ja nyt kun peli tuli "ilmaispeliksi" PS Plussaan niin aika ottaa uusiksi.
Pelaaja komentaa kirjailijaa, joka joutuu taistelemaan pimeyden voimia vastaan aseenaan taskulamppu ja revolveri. Maisemasta ja muutamasta muustakin yksityiskohdasta tulee kovasti mieleen Twin Peaks. Ja joku varmaan muistaa ne legendaariset Twilight Zone pätkät mitä tuli telkkarista silloin joskus kasarilla.
Kirjailija kun ei ole mikään "action hero", niin mm. juokseminen on kovin rajallista ja kunto loppuu jo pienen sprintin jälkeen. Samoin armorina oleva pikkutakki ei paljoa iskuja vaimenna vaikka siinä nahkaiset kyynärpaikat onkin. Ja siitä syystä Alan ottaa osumaa melkoisesti jos vihut pääsevät lähelle, eli tarkkana pitää olla ihan helpoimmallakin vaikeustasolla. Healthia ei myöskään tule yhtään enempää pelin edetessä, olemassa oleva määrä kyllä regeneroituu itsestään. Vihut pyrkii aktiivisesti piirittämään pelaajaa, joten koko ajan pitää tarkkailla sivustaa ettei joku pääse luikkimaan selän taakse. Taskulampulla osoittelu on oleellinen osa taistelua, ja sillä voi myös häikäistä jolloin vihut lamaantuu hieman. Arsenaaliin kuuluu myös soihdut joilla saa lisätilaa jos vihut pääsevät piirittämään ja tulevat iholle. Henki kun lähtee muutamasta iskusta.
PC:llä koin ongelmalliseksi kävellä suoraan. Ohjaus kun ohjaa lähinnä taskulamppua, ja se ei ole tarkasti se suunta johon hahmo kävelee. Konsolilla ei tuntunut samalta, en tiedä onko jotain kehitetty tähän remasteriin vai onko se vaan isolta telkkarilta helpompaa. Pelissä kun voi myös tippua kielekkeeltä kuolemaan. PS5 triggerit on otettu hyötykäyttöön, ja L2 puoliväliin painamalla tähdätään aseella valon suuntaan ja täysin alas painamallla kohdistetaan valoa enemmän kohteeseen. Tämä ei PC:llä onnistunut, vaan aina tähdätessä kului myös taskulampun paristoa.
Kenttäsuunnittelu on ajalle tyypillistä putkijouksua. Välillä hieman hakusessa minne pitää mennä, mutta alueet eivät ole isoja joten kauan niissä ei harhaile kuitenkaan. Paitsi muutama jossa kaiken lisäksi vihuja illmestyy loputtomasti. Tästä tuleekin hieman miinusta. Missään ei oikein sanota selkeästi milloin kaikki vihollisaallot pitää eliminoida, ja milloin vaan juosta eteenpäin seuraavaan turvalliseen paikkaan. Jälkimmäisessä tapauksessa panokset loppuu nopeasti jos jää vaan taistelemaan eikä hoksaa vaan puskea vihujen läpi eteenpäin, vihut kun ei pudota ammuksia eikä mitään muutakaan tavaraa. Mitään health kittejä ei myöskään ole, eli taistelun keskellä health generoituu vaan tuskallisen hitaasti eikä muuta tapaa ole parannella itseään. Turvapaikoissa health generoituu nopeammin.
Peli sisältää molemmat DLC:t ja ne selkeyttää päätarinaa mukavasti. Niitä ei kannata pelata ennen kuin pääpeli on pelattu loppuun. (Alan Wake's American Nightmare peli olisi voinut myös olla mukana, vaikkei se tuohon pelimaisemaan liitykään, tykkäsin siinä etenkin naulapyssyllä ammuskelusta.)
Soundtrack on kovaa kamaa. Roy Orbison, Poets of the Fall, David Bowie, Depeche Mode, jne. Harnittavasti kuitenkin kaikki kappaleet ei ole kuunneltavissa soundtrack valikosta, mm. tuo Depeche Mode, vaan sitä kuunnellakseen pitää pelata peliä. En voi ymmärtää miksi, lisenssiasiatkin luulisi olevan kunnossa koska pelissä nekin kappaleet on kuunneltavissa.
Tarinan sivussa sykähdytti eniten kahden entisen rokkarin tarina.
Mukava nähdä muuten lopputeksteissä (kunhan vaan jaksaa odottaa sinne asti yli ensimmäisen musiikkikappaleen...) kohtaan "Original Alan Wake" kuinka suomalaisella tiimillä alkuperäinen Alan Wake tehtiin. Nykyään kun suomalaisetkin pelit on kovin kansainvälisillä tiimeillä tehty. Toista se oli 2000-luvun alussa.
Ikähän tässä näkyy, 13v, siitä ei pääse mihinkään vaikka kuinka remasteroidaan.
Suomiviitteitä on mukavasti ripoteltu sinne tänne. Kerätään Airamin thermospulloja (ostettavissa muuten Remedyn storesta), jne. Vihutkin välillä mörisee "physical labor, let's take a break" ja "omega-3 is good for you", jne. Olutmerkki on Ahma, eräs olento tv-klipissä on Nik'sih-Per'kah, Sam Lake pääsee vääntämään Max Payne naamaansa talkshow:ssa, sauvakävelyn terveysvaikutuksia mainostavat julisteet, jne. Tavaramerkkejä on karsittu remasteroinnissa, paristot ovat vaan geneerisiä paristoja eikä enää Energizer merkkisiä, samoin automerkkien ja kännykkäoperaattoreiden logot on siivottu pois.
PC pelikerrasta jäi mieleen mukavat taistelukohtaukset jossa musiikki soi taustalla ja haulikko laulaa. Nyt konsolilla tuntui että musiikki oli todella hiljaisella taustalla, ellei väännä ääniasetuksia todella paljon. Ei ollut ollenkaan sama fiilis kun musiikki on liian hiljainen, ja taistelun tiimellyksessä sen hienoutta ei edes huomannut ellei keskittynyt kuuntelemaan sitä. Perusasetuksilla pelatessa jää helposti koko komeus huomaamatta. Eräskin varastotaistelu, jossa sai halutessaan napsauttaa radion päälle ja Poets of the Fallin soimaan taistelun taustalle.
Tästä tulikin mieleen että Control pelissä on aika paljon samankaltaisuuksia varsinkin jos huomioi nuo lisäosat. Siinäkin oli eräs huone jossa sai radiosta musat päälle taustalle ennen kuin zombeja alkoi rynnimään päälle.
Alkuperäisen pelin lopputeksteissä oli että "Alan Wake's journey through the night will continue." Ei varmaan ollut silloin mielessä että siihen jatkumiseen menee yli 13 vuotta. Kakkososaa odotellessa siis, vielä muutama kuukausi.
(Edit: Löytyi lopputekstien syövereistä että
Jenni Banerjee on ollut tekemässä motion capturea tähän.)