Vihreät - De Gröna

[pulatunnus]

Se on jo nähty, että aina tulee ensin edullisempi vaihtoehto ja kun se tarpeeksi yleistyy se erotus verotetaan tai nostetaan hintoja. Diesel oli 20tkm/vuosi ajavalle edullisin vaihtoehto 10 vuotta sitten, sittemmin oli pakko vaihtaa bensaan. Lopulta bensan hintakin kipusi ja hommasin kaasuauton. Nyt alkaa jo biokaasullakin käyttökustannus olla samaa luokkaa kuin bensalla pois lukien muutama halvempi biokaasupaikka hyvin etäällä toisistaan, Gasumin kalliit asemat valtaavat alaa. En pysty mistään päättelemään mikä on hyvä auto tulevaisuudessa joten nyt kattelen ajokilometrien vähennyttyä mahdollisimman halpaa bensa-autoa ja pidän sitä sitten korkeiden bensan hintojen aikaan pihassa aina kun ei ole pakko lähteä jonnekin.

Kyllä tässä totisesti sellainen tunne on vihreistä ollut jo pari vuosikymmentä, että vihaavat ne suomalaisia maalaisia verisesti.

Miten tuot käännöt vihreiden vihaksi, vihret ehkä enemmänkin ovat vastustaneet ns verotukia, eli se Dieselin edullisuus käytännössä pohjannut sen ns verotukiin, kevyempään verotukseen kuin bensa.

Maakaasu osa vihreistä fosiileista kannattanut, energiaa kohti vähemmän hiilipäästöjä, kananttajatkin sitä pitäneet siirtymäajan juttuna.

Hiilineutraalit polttoaineet verottomana ovat kalliita, ja ns pummpuhinta ei vastaa nesteissä todellisia kustannuksia.

 

[Sikatiiker]

Miten tuot käännöt vihreiden vihaksi, vihret ehkä enemmänkin ovat vastustaneet ns verotukia, eli se Dieselin edullisuus käytännössä pohjannut sen ns verotukiin, kevyempään verotukseen kuin bensa.

Maakaasu osa vihreistä fosiileista kannattanut, energiaa kohti vähemmän hiilipäästöjä, kananttajatkin sitä pitäneet siirtymäajan juttuna.

Hiilineutraalit polttoaineet verottomana ovat kalliita, ja ns pummpuhinta ei vastaa nesteissä todellisia kustannuksia.

Nimenomaan dieselin kevyempi verotus teki siitä edullisempaa, minkä takia sekin piti kompensoida käyttövoimaverolla. Sitten kun dieselin hinta nousi samalle tasolle kuin bensan niin se käyttövoimaverohan jäi turhana ylimääräiseksi maksettavaksi.

Maakaasua en olekaan tankannut missään vaiheessa kun biokaasu on ollut halvempaa. Biokaasussa olisikin vihreille todellinen kultasuoni lobata menemään, suomalaisista jätteistä tehtyä biopolttoainetta! Mutta ei se vihreitä kiinnosta, ei ole koskaan kiinnostanut vihreä tai edullinen autoilu vaan autoilun vastustaminen pois lukien vihreiden oma autoilu.

Vihreiden maalaisvihaan jätin ehkä tahattomasti liikaa tulkinnanvaraa - se tulee siitä autoilun vastustamisesta, ei näiden polttoaineiden hinnoittelusta. Se tulee myös siitä ettei näitä oikeasti vihreitä polttoaineita haluta heidän puolueestaan käsin merkittävästi lisätä vaan vähentää autoilua. Eli he eivät ole tässä aiheessa ympäristön puolella vaan periaatteellisesti autoilijoita vastaan.

 

[takomo]

Kyllä tässä totisesti sellainen tunne on vihreistä ollut jo pari vuosikymmentä, että vihaavat ne suomalaisia maalaisia verisesti.

Tämä on omakin käsitys. Ei mikään muu puolue ole edistänyt yhtä tehokkaasti ja monialaisesti maaseudun näivettymistä. Ei ole kyse vain autoilusta vaan myös suorista hyökkäyksistä maaseudun elinkeinoja vastaan.

Tälläpä on sitten saatu omaisuusarvoja kivasti alas ja luotua ostopaikkoja "kavereille":

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fa343081-a8c3-4058-b0ec-d545e93acf55m

 

[Sikatiiker]

Tämä on omakin käsitys. Ei mikään muu puolue ole edistänyt yhtä tehokkaasti ja monialaisesti maaseudun näivettymistä. Ei ole kyse vain autoilusta vaan myös suorista hyökkäyksistä maaseudun elinkeinoja vastaan.

Tälläpä on sitten saatu omaisuusarvoja kivasti alas ja luotua ostopaikkoja "kavereille":

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fa343081-a8c3-4058-b0ec-d545e93acf55m

Linkkiäsi en saanut auki, mutta koko puolue on hyökkäys sekä maaseudun elinkeinoja, että elämäntyyliä vastaan. Metsästys, metsätalous, maanviljely ja omistaminen ovat vihreille myrkkyä. Puolue on näyttänyt todellisen luonteensa insestiä ja vaimonhakkaajia koskevilla kommenteillaan. Se on vihreän liikkeen todellinen asenne maaseutua ja maalaisia kohtaan.

Vihreillä on monta tosiasiaa ymmärtämättä. Kaikki pk-seudun ruoka ja lämpö tulee kaupunkien ulkopuolelta. Edes bussit ei siellä kulkisi ilman veronmaksajia joista merkittävä osa asuu myös pk-seudun ulkopuolella. Yritykset, jotka maksamillaan yhteisöveroilla ovat vaurastuttaneet pääkaupunkimme, tekevät tuloksensa tehtaissa pk-seudun ulkopuolella. Jos ruuasta tulee pula Suomi syö järvestä, pellosta ja metsästä. Sitä en tiedä millä vihreät meinaa selviytyä, mutta eipä paljon itseä liikutakaan.

Vihreä poliitikkohan on vähän kuin se naapuri joka päästää koiransa sinun postilaatikollesi paskalle, juoruaa asioistasi muille, jättää autonsa tielle niin leveästi että joudut menemään pyytämään että siirtää sen pois että mahdut ohi ja myöhästyt töistä, linkoaa lumet sinun puolellesi ja tulee valittamaan meluhaitasta kun lapsesi ajelee mopoiässä mopolla samalla tavalla kuin oma lapsensa muutamaa vuotta aiemmin. Noita mulkkujahan mahtuu joka pitäjään, pienempään ja isompaan.

 

[pulatunnus]

Nimenomaan dieselin kevyempi verotus teki siitä edullisempaa, minkä takia sekin piti kompensoida käyttövoimaverolla. Sitten kun dieselin hinta nousi samalle tasolle kuin bensan niin se käyttövoimaverohan jäi turhana ylimääräiseksi maksettavaksi.

Dieseli on merkittävästi kevyemmin verotettu, käyttövoimaveron idea ei ole sitä kopensoista. Vaan idea on se että hyötyliikenteen veortus olisi kevyempään

ja vihreät ei nyt ole verotukien kannttajia.

Maakaasua en olekaan tankannut missään vaiheessa kun biokaasu on ollut halvempaa. Biokaasussa olisikin vihreille todellinen kultasuoni lobata menemään, suomalaisista jätteistä tehtyä biopolttoainetta! Mutta ei se vihreitä kiinnosta, ei ole koskaan kiinnostanut vihreä tai edullinen autoilu vaan autoilun vastustaminen pois lukien vihreiden oma autoilu.

Uusituvista eri tavoin valmistetut ja lasketut vähäpäästöiset polttoaineiden suosiminen ei taida sekään olle vihreiden vastustamaa. Jos sellaisella olet ajaellut niin ehkä muiden tukemana. Bikaasut, bio polttoaineet, niin pari ongelmaa, isoin se että niistä ei ole korvaamaan fosiilisia liikenteessä, toinen se että raaka-aineiden ja tuotannon osalta on kipupisteitä, raaka-aine saatavuus ja sen ketjun haitat, että ketjun hiilineutraalisuus.

Ja itse liikenteen osalta, sen kustannukset, hinta, se pumppu hinta on herkkä, ei edes vihreille olisi helppoa nuijia päätöksen mitkä nostaisi pummpu hinnan useilla euroilla. Vaikka siellä on pireejä jotka sitä kannattaisi.

Vihreiden maalaisvihaan jätin ehkä tahattomasti liikaa tulkinnanvaraa - se tulee siitä autoilun vastustamisesta, ei näiden polttoaineiden hinnoittelusta. Se tulee myös siitä ettei näitä oikeasti vihreitä polttoaineita haluta heidän puolueestaan käsin merkittävästi lisätä vaan vähentää autoilua. Eli he eivät ole tässä aiheessa ympäristön puolella vaan periaatteellisesti autoilijoita vastaan.

Puolueessa on kaikenlaisia, mutta kyllä valtakunnan politiikassa liikenteen sähköistymistä puolue ajaa.
Ja kyllä siellä fanitetaan puhtaita polttoaineitain käyttö kohteisiin joissa suorasähköistyminen ei ole ratkaisu.

Sähköautot on kilapalukykyisä, osittain verotuilla, mutta ylivoimisia vs puhtaapolttoaineet.

Vihreät ajaa muuta puoluekenttää nopeampaa fosiilisista luopumista, ja ne asiat ilman muuta tuntuu fosiiliautoilijan kukkarossa, nyt kun voi päästellä halvalla fosiilisella.


Vihreät ajaa kaskukeskuksissa , kaupungin valtuustoissa enemmän tai vähemmän autotonta keskustaa, eikä välttämättä sivumallakaan isosti aja kumipyörä infran parantamista, varsinkaan silloin jos rahasta kistaa joukkoliikenne.


Haja-asutus alueiden asukkaille puolue on kyllä ajannut paljon muitakin kustannuksia lisääviäa juttuja.

 

[No Future]

Linkkiäsi en saanut auki, mutta koko puolue on hyökkäys sekä maaseudun elinkeinoja, että elämäntyyliä vastaan. Metsästys, metsätalous, maanviljely ja omistaminen ovat vihreille myrkkyä. Puolue on näyttänyt todellisen luonteensa insestiä ja vaimonhakkaajia koskevilla kommenteillaan. Se on vihreän liikkeen todellinen asenne maaseutua ja maalaisia kohtaan.

Vihreillä on monta tosiasiaa ymmärtämättä. Kaikki pk-seudun ruoka ja lämpö tulee kaupunkien ulkopuolelta. Edes bussit ei siellä kulkisi ilman veronmaksajia joista merkittävä osa asuu myös pk-seudun ulkopuolella. Yritykset, jotka maksamillaan yhteisöveroilla ovat vaurastuttaneet pääkaupunkimme, tekevät tuloksensa tehtaissa pk-seudun ulkopuolella. Jos ruuasta tulee pula Suomi syö järvestä, pellosta ja metsästä. Sitä en tiedä millä vihreät meinaa selviytyä, mutta eipä paljon itseä liikutakaan.

Vihreä poliitikkohan on vähän kuin se naapuri joka päästää koiransa sinun postilaatikollesi paskalle, juoruaa asioistasi muille, jättää autonsa tielle niin leveästi että joudut menemään pyytämään että siirtää sen pois että mahdut ohi ja myöhästyt töistä, linkoaa lumet sinun puolellesi ja tulee valittamaan meluhaitasta kun lapsesi ajelee mopoiässä mopolla samalla tavalla kuin oma lapsensa muutamaa vuotta aiemmin. Noita mulkkujahan mahtuu joka pitäjään, pienempään ja isompaan.

Yritykset ei maksa yhteisöveroa Helsinkiin tai mihinkään muuhunkaan kuntaan, koska se on valtionvero. Sen sijaan yhteisöveron kuntaosuus jyvitetään työntekijämäärän suhteessa niihin kuntiin missä yrityksellä on toimintaa. Jos tehdas kouvolassa työllistää 800 duunaria ja pääkonttori Keilaniemessa 200, niin jakosuhde on 80-20. Miks tätä samaa saa aina olla selittämässä?

Vaikka Helsingissä on paljon valtion työpaikkoja, niin silti ainoastaan 30% työntekijöistä on julkisella sektorilla. Espoossa vastaava luku 25%, Vantaalla 20%. Listan toisesta päästä löytyy Ahvenanmaan kuntien lisäksi Salla, Enontekiö, Utsjoki, Vaala, Vesanto, Hyrynsalmi, Hattula jne.

Mitä maatalouteen tulee, niin nopeasti vilkaisten 17/50 peltopinta-alaltaan suurimmasta tilasta on Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa. Varmaan sanomattakin selvää että Stadissa tai muissakaan kaupungeissa ei kannata laajamittaista viljelyä harjoittaa, mutta on ihan paskapuhetta väittää että se myyttinen maatalous olisi "jossain tuolla muualla". Suomen suurimmille maatiloille ajaa about 30 minuutissa Kampista.

 

[Jeesbox]

Yritykset, jotka maksamillaan yhteisöveroilla ovat vaurastuttaneet pääkaupunkimme, tekevät tuloksensa tehtaissa pk-seudun ulkopuolella

Poimin tuosta vuodatuksesta tuon. Kylhä se taitaa olla niin, että PK-seutu (erityisesti Helsinki) pitää yllä muuta Suomea ja hyödyttää tappiota tekeviä kuntia valtionosuuksien muodossa. Suuriin kaupunkeihin ja niiden viihtyvyyteen kannattaa panostaa, koska niistä on saatavissa hyvää kasvua.

Ilmeisesti ensimmäinen Keskustan kannattaja täällä

 

[Sikatiiker]

Yritykset ei maksa yhteisöveroa Helsinkiin tai mihinkään muuhunkaan kuntaan, koska se on valtionvero. Sen sijaan yhteisöveron kuntaosuus jyvitetään työntekijämäärän suhteessa niihin kuntiin missä yrityksellä on toimintaa. Jos tehdas kouvolassa työllistää 800 duunaria ja pääkonttori Keilaniemessa 200, niin jakosuhde on 80-20. Miks tätä samaa saa aina olla selittämässä?

Vaikka Helsingissä on paljon valtion työpaikkoja, niin silti ainoastaan 30% työntekijöistä on julkisella sektorilla. Espoossa vastaava luku 25%, Vantaalla 20%. Listan toisesta päästä löytyy Ahvenanmaan kuntien lisäksi Salla, Enontekiö, Utsjoki, Vaala, Vesanto, Hyrynsalmi, Hattula jne.

Mitä maatalouteen tulee, niin nopeasti vilkaisten 17/50 peltopinta-alaltaan suurimmasta tilasta on Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa. Varmaan sanomattakin selvää että Stadissa tai muissakaan kaupungeissa ei kannata laajamittaista viljelyä harjoittaa, mutta on ihan paskapuhetta väittää että se myyttinen maatalous olisi "jossain tuolla muualla". Suomen suurimmille maatiloille ajaa about 30 minuutissa Kampista.

No sitten seison korjattuna. Mitä maatiloihin tulee niin suurimmat voi sijaita Etelä-Suomessa, mutta aika vähäiseksi jäisi ilman muuta Suomea.

Poimin tuosta vuodatuksesta tuon. Kylhä se taitaa olla niin, että PK-seutu (erityisesti Helsinki) pitää yllä muuta Suomea ja hyödyttää tappiota tekeviä kuntia valtionosuuksien muodossa. Suuriin kaupunkeihin ja niiden viihtyvyyteen kannattaa panostaa, koska niistä on saatavissa hyvää kasvua.

Ilmeisesti ensimmäinen Keskustan kannattaja täällä

Mitähän kasvua kasvukeskuksissa tehdään kun julkinen liikenne toimii niissä ja sen kustantavat koko maan asukkaat? Tuotantotilat kasvukeskuksien ulkopuolella joka alalla ja kasvukeskuksissa lähinnä ne toimistotalot pyörittämässä paperia. Se, että kaupungista lähetellään laskut lasitaloista, ei vielä tarkoita sitä että se yritys niillä konttoreilla mitään tekisi ellei tehtaat pyörisi ja tuottaisi.

Keskustaa äänestin joo joskus 2000-luvun puolella, mutta en kyllä kehtaisi nykyistä myöntää äänestäväni jos äänestäisin. Nehän on samassa veneessä muiden vasurien kanssa huolestumassa ja pöyristymässä sanoista kun pitäisi tehdä korjaavia liikkeitä sosiaalitukiin mm. eläkkeisiin.

 

[No Future]

No sitten seison korjattuna. Mitä maatiloihin tulee niin suurimmat voi sijaita Etelä-Suomessa, mutta aika vähäiseksi jäisi ilman muuta Suomea.

Mitähän kasvua kasvukeskuksissa tehdään kun julkinen liikenne toimii niissä ja sen kustantavat koko maan asukkaat? Tuotantotilat kasvukeskuksien ulkopuolella joka alalla ja kasvukeskuksissa lähinnä ne toimistotalot pyörittämässä paperia. Se, että kaupungista lähetellään laskut lasitaloista, ei vielä tarkoita sitä että se yritys niillä konttoreilla mitään tekisi ellei tehtaat pyörisi ja tuottaisi.

Keskustaa äänestin joo joskus 2000-luvun puolella, mutta en kyllä kehtaisi nykyistä myöntää äänestäväni jos äänestäisin. Nehän on samassa veneessä muiden vasurien kanssa huolestumassa ja pöyristymässä sanoista kun pitäisi tehdä korjaavia liikkeitä sosiaalitukiin mm. eläkkeisiin.

Kun siivoaa rahoituslaitokset ja kaupat pois, niin Stadin suurimmat yhteisöveron maksajat oli: Supercell, Elisa, ABB, Applied Materials Finland, Small Giant Games, kaikki yli 50 miljoonaa. Espoosta lisäksi Bayer ja Orion samaan sarjaan. Muualta maasta ainoastaan Sandvik Tampereelta pääsee samalle tasolle, Bayer Turusta ja Boliden Kokkolasta lähelle. Ja noilla kaikilla on siis ihan oikeaa tuotantoa mainituissa kaupungeissa. Esim ABB:n tehdas on tossa Pitäjänmäessä ihan Stadin kantakaupungin kupeessa.

Mitä vientiteollisuuteen tulee, niin Uudenmaan osuus Suomen tavaraviennistä oli 2024 31,8%. Seuraavina Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi 11,7% sekä 9,1%. Ja tulli tekee noi tilastot sen mukaan missä se tuotanto oikeasti tehdään, eli ei tässäkään tapauksessa minkään pääkonttorien, varastojen tai satamien perusteella. Sanomattakin selvää että palveluvienti, minkä osuus on noin 1/3 kaikesta viennistä, keskittyy vielä enemmän suurille kaupunkiseuduille.

 

[asddsa]

Sellainen romantisoitu mielikuva jostain entisaikojen maaseudusta tuntuu edelleen elävän aika vahvana, vaikkei sellaista enää ole olemassa. En tiedä, että miksi se on joillekkin niin vaikeaa hyväksyä, että maaseutu on vaan Suomessa nykyään keskimäärin aika autiota. Ei se ole edes vihreiden vika. Kyllähän Suomessa on tehty myös politiikkaa jolla on pyritty ylläpitämään maaseutua kaupungistumisen edetessä, mutta ei kannettu vesi kaivossa pysy.

 

[Sikatiiker]

Kun siivoaa rahoituslaitokset ja kaupat pois, niin Stadin suurimmat yhteisöveron maksajat oli: Supercell, Elisa, ABB, Applied Materials Finland, Small Giant Games, kaikki yli 50 miljoonaa. Espoosta lisäksi Bayer ja Orion samaan sarjaan. Muualta maasta ainoastaan Sandvik Tampereelta pääsee samalle tasolle, Bayer Turusta ja Boliden Kokkolasta lähelle. Ja noilla kaikilla on siis ihan oikeaa tuotantoa mainituissa kaupungeissa. Esim ABB:n tehdas on tossa Pitäjänmäessä ihan Stadin kantakaupungin kupeessa.

Mitä vientiteollisuuteen tulee, niin Uudenmaan osuus Suomen tavaraviennistä oli 2024 31,8%. Seuraavina Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi 11,7% sekä 9,1%. Ja tulli tekee noi tilastot sen mukaan missä se tuotanto oikeasti tehdään, eli ei tässäkään tapauksessa minkään pääkonttorien, varastojen tai satamien perusteella. Sanomattakin selvää että palveluvienti, minkä osuus on noin 1/3 kaikesta viennistä, keskittyy vielä enemmän suurille kaupunkiseuduille.

Jep ja samalta yhteisöverojen maksajien listalta löydät myös Nesteet, UPM:t ja Kemirat joiden toiminta pyörii kasvukeskuksien ulkopuolella.

Sellainen romantisoitu mielikuva jostain entisaikojen maaseudusta tuntuu edelleen elävän aika vahvana, vaikkei sellaista enää ole olemassa. En tiedä, että miksi se on joillekkin niin vaikeaa hyväksyä, että maaseutu on vaan Suomessa nykyään keskimäärin aika autiota. Ei se ole edes vihreiden vika. Kyllähän Suomessa on tehty myös politiikkaa jolla on pyritty ylläpitämään maaseutua kaupungistumisen edetessä, mutta ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Keskimäärin varmaan on autiota juu, kun on kupattu yksityisautoilijoita ja lihotettu kasvukeskuksien julkista liikennettä valtion rahalla vuosikymmeniä.

En puhuisi kannetusta vedestä kaivossa vaan aktiivisesta kaupungistamisesta poliittisin keinoin.

 

[asddsa]

Keskimäärin varmaan on autiota juu, kun on kupattu yksityisautoilijoita ja lihotettu kasvukeskuksien julkista liikennettä valtion rahalla vuosikymmeniä.

En puhuisi kannetusta vedestä kaivossa vaan aktiivisesta kaupungistamisesta poliittisin keinoin.

Kaupungistuminen on ollut globaali megatrendi. Onko sitä kaikkialla ajettu ihan tietoisesti poliittisin päätöksin?

 

[Sikatiiker]

Kaupungistuminen on ollut globaali megatrendi. Onko sitä kaikkialla ajettu ihan tietoisesti poliittisin päätöksin?

En kiistä, etteikö se ole ollut globaali megatrendi, mutta ei se globaali megatrendi käskenyt suomalaisia poliitikkoja viemään julkista rahaa kasvukeskuksiin maakunnista joissa ihmisiä vielä asui ja asuu edelleen. Muistan kuinka 2000-luvun alkupuolella varsin elinvoimaisissa kunnissa Kelat ja poliisin lupapalvelut harvensivat aukioloaikojaan 1-2 kertaan /vko 4h kerrallaan. Ne jotka eivät kerenneet jonotusvaihetta pidemmälle olivat tervetulleita ensi viikolla uudelleen. Julkisen liikenteen vuoroja vähennettiin 2 krt/pv suuntaansa 1 kertaan päivässä jne. Samaan aikaan - ja edelleen Vantaalla asuvat saavat kuunnella kuinka 15min välein tyhjät bussit kulkee läpi yön ohi odottaen muutamaa hassua matkustajaa kyytiinsä kuin jossain metropolissa konsanaan.

Meillä on pääkaupunkia myöten kasvukeskukset pienkaupunkeja jos verrataan niihin globaaleihin vertailukohteisiin, mutta julkinen hallinto on yhtä laaja ja raskas ja rahaa menee näiden kasvukeskusten asuttamiseen ja palveluihin yhtä lailla. Sitten kun on pikkusen pienempi kaupunki kuin se upea uljas suomalainen kasvukeskus niin siellä ei tarvita edes peruspalveluita kuin kerran viikossa. Samaa sosialismia se on millä oikeutetaan omat hehtaarien aukkohakkuut ja automatkailut ja moralisoidaan toisten asiallisista pienten palstojen harvennuksista, peltoviljelmistä ja työmatka-ajoista.

Ennen kuin tulee vasta-argumentti että "mutta kun kokoomus" niin ei, en pidä kokoomusta sen parempana - he ovat olleet osa tätä maaseutuelinkeinojen kuihduttamista yhdessä SDP:n kanssa useissa hallituksissa. Samaan joukkoon alentui myös Keskusta ja kaikilla näillä kolmella suurella puolueella nähdäkseni on motiivi ollut järjetön kiima europarlamenttipaikoille kusemaan lisää kansalaisten muroihin ja osaksi sivistynyttä hienostunutta patonkieurooppaa.

Edit: lisään vielä yhden jutun tähän. Äärivihreä typeryys, kokonaisen elinkeinoalan lähes täydellinen alasajo yhden hallituskauden töpeksinnällä ja hörhöilyllä. Elinkeinonharjoittajia jotka jäivät työttömiksi, yrityksiä jotka menivät konkurssiin ja miljoonien eurojen työkoneita joilta lähti työt alta. Kyseessä on tietenkin turvetuotanto ja tässä linkissä on siitä muutama järjen sananen joita kannattaa lukea ajatuksella.

 

[asddsa]

En kiistä, etteikö se ole ollut globaali megatrendi, mutta ei se globaali megatrendi käskenyt suomalaisia poliitikkoja viemään julkista rahaa kasvukeskuksiin maakunnista joissa ihmisiä vielä asui ja asuu edelleen. Muistan kuinka 2000-luvun alkupuolella varsin elinvoimaisissa kunnissa Kelat ja poliisin lupapalvelut harvensivat aukioloaikojaan 1-2 kertaan /vko 4h kerrallaan. Ne jotka eivät kerenneet jonotusvaihetta pidemmälle olivat tervetulleita ensi viikolla uudelleen. Julkisen liikenteen vuoroja vähennettiin 2 krt/pv suuntaansa 1 kertaan päivässä jne. Samaan aikaan - ja edelleen Vantaalla asuvat saavat kuunnella kuinka 15min välein tyhjät bussit kulkee läpi yön ohi odottaen muutamaa hassua matkustajaa kyytiinsä kuin jossain metropolissa konsanaan.

Meillä on pääkaupunkia myöten kasvukeskukset pienkaupunkeja jos verrataan niihin globaaleihin vertailukohteisiin, mutta julkinen hallinto on yhtä laaja ja raskas ja rahaa menee näiden kasvukeskusten asuttamiseen ja palveluihin yhtä lailla. Sitten kun on pikkusen pienempi kaupunki kuin se upea uljas suomalainen kasvukeskus niin siellä ei tarvita edes peruspalveluita kuin kerran viikossa. Samaa sosialismia se on millä oikeutetaan omat hehtaarien aukkohakkuut ja automatkailut ja moralisoidaan toisten asiallisista pienten palstojen harvennuksista, peltoviljelmistä ja työmatka-ajoista.

Ennen kuin tulee vasta-argumentti että "mutta kun kokoomus" niin ei, en pidä kokoomusta sen parempana - he ovat olleet osa tätä maaseutuelinkeinojen kuihduttamista yhdessä SDP:n kanssa useissa hallituksissa. Samaan joukkoon alentui myös Keskusta ja kaikilla näillä kolmella suurella puolueella nähdäkseni on motiivi ollut järjetön kiima europarlamenttipaikoille kusemaan lisää kansalaisten muroihin ja osaksi sivistynyttä hienostunutta patonkieurooppaa.

Joo no tämä voi kyllä olla ihan totta.

 

[pulatunnus]

Kaupungistuminen on ollut globaali megatrendi. Onko sitä kaikkialla ajettu ihan tietoisesti poliittisin päätöksin?

Mailmanlaajuisesti tuskin kaikkialla tietoisia poliittisia päätöksiä. Paikallisesti voinut olla jopa päinvastoin

Suomessa isompien kasvukeskusten keskus kaupungit toteuttaa kaunpungistumis politiikkaa, oman asemansa vahvistamista. Vihreät on sinänsä leimaantunut meidän mittakaavassa isojen kaupunkien puolueiksi.

Poliittiset päätköset ilman muuta vaikuttaa kaupungistumiseen, vahvistaa sitä tai hillitsee. Ja siinä puolueet jos ei erotu, niin ainakin leimaantuu. Ja puolueesta riippumatta puolueiden sisällä asiasta väännetään alueiden välillä.

Ja karkeasti kahdenlaisia päätöksiä, niitä jotka tekee kaupungista vetovoimaisen, tai imemvän, niin sitten on sitä vähentävää, tyhjentävää tekiää , eli se mikä saa lähtemään "syrjästä",. Siinäkin on paljon sitä poliittisten päätöksen tekiää.

Suomessa se aika on kaukana takana kun maataloudesta vapautu työvoimaa.

 

[asddsa]

Yksityisautoilu yleistyi Suomessa samaan aikaan kun kaupungistuminen oli voimakasta, joten ainakaan sillä narratiivilla että autoilun kalleus näivetti maaseudun ei ole kauheasti pohjaa. Sotien jälkeen 50-luvulla yksityisautoilu oli vielä pitkälti ylellisyyttä. 60-luvulla se yleistyi nopeasti ja 70-luvulla alkoi olla "koko kansan" hupia, mutta tuolloin kaupungistuminen oli jo hyvässä vauhdissa.

Kaupungistuminen taitaa johtua pitkälti esimerkiksi ihan talouden muutoksesta. Nykyaikainen tehomaatalous ei työllistä samalla tavalla väkeä kuin entisaikojen maatalous. Samaten vaikka metsien hakkuutkin on olleet pitkään jo aika koneellistettuja, ei ole enää mitään entisaikojen savottoja. Nykypäivän työt on pääosin asutuskeskuksissa.

 

[Sikatiiker]

Yksityisautoilu yleistyi Suomessa samaan aikaan kun kaupungistuminen oli voimakasta, joten ainakaan sillä narratiivilla että autoilun kalleus näivetti maaseudun ei ole kauheasti pohjaa. Sotien jälkeen 50-luvulla yksityisautoilu oli vielä pitkälti ylellisyyttä. 60-luvulla se yleistyi nopeasti ja 70-luvulla alkoi olla "koko kansan" hupia, mutta tuolloin kaupungistuminen oli jo hyvässä vauhdissa.

Kaupungistuminen taitaa johtua pitkälti esimerkiksi ihan talouden muutoksesta. Nykyaikainen tehomaatalous ei työllistä samalla tavalla väkeä kuin entisaikojen maatalous. Samaten vaikka metsien hakkuutkin on olleet pitkään jo aika koneellistettuja, ei ole enää mitään entisaikojen savottoja. Nykypäivän työt on pääosin asutuskeskuksissa.

Se on totta, että tuo kaupungistuminen josta puhut sijoittui noille vuosikymmenille ja maanviljelyyn ja metsänhoitoon tarvitaan vähemmän väkeä kuin sotien jälkeen. Vihreä politiikka olikin tuolloin vielä ihan minimaalista ja valtakunnan politiikassa se on saanut jalansijaa 1990- ja 2000-luvuilla. Minusta jonkinlainen uusi maaseutuvastainen aikakausi alkoi 2000-luvulla, jonne ajoittuu samaan aikaan tuo julkisten palveluiden lisääntynyt keskittäminen ja yksityisautoilun kustannusten nostaminen keinotekoisesti.

Jakeluvelvoite on hyvä esimerkki tästä kusetuksesta: koska "vihreät" ratkaisut ovat niin kalliita etteivät ihmiset valitse niitä vapaaehtoisesti, niiden hinnan alentamiseksi ei tehdä mitään vaan aletaan nostaa vaihtoehtoisten ratkaisujen hintoja ja painostaa ihmisiä vaihtamaan "vihreään", mikä jättää aika lailla rahanteon ja lobbauksen maun koko vihreälle politiikalle.

Viime vuosina olisi pitänyt pyrkiä lobbaamaan biokaasua sillä kaasuautojen hankintahinnat ovat olleet maltillisia ja Suomeenkin on saatu paikoin melko kattava tankkausverkosto. Sen sijaan lobbaus on kohdistunut ainoastaan sähköautoiluun ja lähitulevaisuudessa saammekin varmaan kuulla yhä enemmän haluja nostaa niiden verotusta niiden yleistyttyä. Yösähkö oli kuulemma halpaa joskus 80-luvulla kunnes sitä halpaa yösähköä hyödynsivät kaikki joten siitä luovuttiin. Samaten taitaa käydä edulliselle pörssisähkölle tulevina vuosina siten että sähköautoilun kustannukset tulevat nousemaan tasan samalle tasolle ajan kuluessa kuin fossiilisten polttoaineiden kuluttajahinnat. Ei kannata myydä energiaa halvalla jos sitä voi myydä kalliimmallakin.

Yksityisautoilun kustannusten nousulle on tietysti erinäisiä suoria ja epäsuoria syitä, mutta jakeluvelvoite yksi suurimmista yksittäisistä syistä. Maan historiamme vihreimmän hallituksen pääministeri kertoi 2022 että 2.4€ litrahinta johtui raakaöljyn maailmanmarkkinahinnoista eikä tilanteelle voida tehdä mitään tilanteessa, jossa raakaöljy oli halvempaa kuin öljykriisin 2008 aikaan. Vuoden 2008 korkeimmat 95E-bensiinin hinnat kävivät muistaakseni 1.6€ hujakoilla ja alimmat alittivat 1€ litrahinnan.

Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin kertoo, että vuoden 2008 1€ olisi vastannut 1.25€ vuoden 2022 rahassa ja vuoden 2008 1.60€ vastannut vuoden 2022 2€ eli jostain tuli hintaan vielä puolen euron riskilisä kuin tyhjästä.

 

[pulatunnus]

Jakeluvelvoite on hyvä esimerkki tästä kusetuksesta: koska "vihreät" ratkaisut ovat niin kalliita etteivät ihmiset valitse niitä vapaaehtoisesti, niiden hinnan alentamiseksi ei tehdä mitään vaan aletaan nostaa vaihtoehtoisten ratkaisujen hintoja ja painostaa ihmisiä vaihtamaan "vihreään", mikä jättää aika lailla rahanteon ja lobbauksen maun koko vihreälle politiikalle.

Nyt putosin kärryiltä. Jakeluvelvoita tiputtaa vaihtoehtojen pumppuhintaa rajusti.
Toki jakeluvelvoite lisää kysyntää, mutta taiden aseteltuna lisää tuotantoa.

Viime vuosina olisi pitänyt pyrkiä lobbaamaan biokaasua sillä kaasuautojen hankintahinnat ovat olleet maltillisia ja Suomeenkin on saatu paikoin melko kattava tankkausverkosto. Sen sijaan lobbaus on kohdistunut ainoastaan sähköautoiluun ja

EI nämä ny t puoluejuttuja ole, henkilöautoliikenteessä sähköautokehitys harpponut niin paljon ettei bio polttoaineet enään kilpaile ja niiden hakinnan tukeminen ha liikenteeseen ei järkevää.
Ja nykyisin, eikä pitkässä juoksussa biokaasu tuotanto ei riitä alkuunkaan korvaamaan maakaasua. Synteettisten varaan tuleva lasketaan. HA liikenteeseen suorasähkö (akku) on näkyvissä olevilla tegnologioilla se juttu.

(Aiheeseen liittyen, toki akkushäkö jokaiseen yksittäistapaukseen sovi)

lähitulevaisuudessa saammekin varmaan kuulla yhä enemmän haluja nostaa niiden verotusta niiden yleistyttyä. Yösähkö oli kuulemma halpaa joskus 80-luvulla kunnes sitä halpaa yösähköä hyödynsivät kaikki joten siitä luovuttiin. Samaten taitaa käydä edulliselle pörssisähkölle tulevina vuosina siten että sähköautoilun kustannukset tulevat nousemaan tasan samalle tasolle ajan kuluessa kuin fossiilisten polttoaineiden kuluttajahinnat. Ei kannata myydä energiaa halvalla jos sitä voi myydä kalliimmallakin.

Meillä oli putinin sekoilun takia hintahäiriöä, ja muuten meillä olla halpaa sähköä, pitkälti venäjän tuonnin ansiosta, piikit puuttu, mutta meillä viimevuosina syntynyt paljon lisää tuotantoa, edullista tuotantoa ja jos ei sekoilua niin ei pelkoa.

Puolueesta riippumatta hyvin odotettavaa että autoilua verotetaanjatkossakin.

Yksityisautoilun kustannusten nousulle on tietysti erinäisiä suoria ja epäsuoria syitä, mutta jakeluvelvoite yksi suurimmista yksittäisistä syistä. Maan historiamme vihreimmän hallituksen pääministeri kertoi 2022 että 2.4€ litrahinta johtui raakaöljyn maailmanmarkkinahinnoista eikä tilanteelle voida tehdä mitään tilanteessa, jossa raakaöljy oli halvempaa kuin öljykriisin 2008 aikaan. Vuoden 2008 korkeimmat 95E-bensiinin hinnat kävivät muistaakseni 1.6€ hujakoilla ja alimmat alittivat 1€ litrahinnan.

Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin kertoo, että vuoden 2008 1€ olisi vastannut 1.25€ vuoden 2022 rahassa ja vuoden 2008 1.60€ vastannut vuoden 2022 2€ eli jostain tuli hintaan vielä puolen euron riskilisä kuin tyhjästä.

Hehkuta biopolttoaineita, mutta sitten valitat jakeluvelvoitteesta. Sähkö siihen nyt taisi tulla mukaan, mutta se ei sitäkään kai voi Vihreiden syyksilaittaa , tosin ymmärtääkseni ne ei sitä vastaan. Joka tapauksessa se on polttoainetta käyttäjien etu.

Autoilu sinänsä halventunut, pomppuja välillä mutta silti, autoihin on säädksillä viritelty kustannuksia nostavia juttuja, mutta usein niissä isossa kuvassa hyötyä.


Vihreitä voi syytella monesta, mutta ei nyt ihan kaikki ole vihreiden vika.

 

[Sikatiiker]

Nyt putosin kärryiltä. Jakeluvelvoita tiputtaa vaihtoehtojen pumppuhintaa rajusti.
Toki jakeluvelvoite lisää kysyntää, mutta taiden aseteltuna lisää tuotantoa.



EI nämä ny t puoluejuttuja ole, henkilöautoliikenteessä sähköautokehitys harpponut niin paljon ettei bio polttoaineet enään kilpaile ja niiden hakinnan tukeminen ha liikenteeseen ei järkevää.
Ja nykyisin, eikä pitkässä juoksussa biokaasu tuotanto ei riitä alkuunkaan korvaamaan maakaasua. Synteettisten varaan tuleva lasketaan. HA liikenteeseen suorasähkö (akku) on näkyvissä olevilla tegnologioilla se juttu.

(Aiheeseen liittyen, toki akkushäkö jokaiseen yksittäistapaukseen sovi)






Meillä oli putinin sekoilun takia hintahäiriöä, ja muuten meillä olla halpaa sähköä, pitkälti venäjän tuonnin ansiosta, piikit puuttu, mutta meillä viimevuosina syntynyt paljon lisää tuotantoa, edullista tuotantoa ja jos ei sekoilua niin ei pelkoa.

Puolueesta riippumatta hyvin odotettavaa että autoilua verotetaanjatkossakin.





Hehkuta biopolttoaineita, mutta sitten valitat jakeluvelvoitteesta. Sähkö siihen nyt taisi tulla mukaan, mutta se ei sitäkään kai voi Vihreiden syyksilaittaa , tosin ymmärtääkseni ne ei sitä vastaan. Joka tapauksessa se on polttoainetta käyttäjien etu.

Autoilu sinänsä halventunut, pomppuja välillä mutta silti, autoihin on säädksillä viritelty kustannuksia nostavia juttuja, mutta usein niissä isossa kuvassa hyötyä.


Vihreitä voi syytella monesta, mutta ei nyt ihan kaikki ole vihreiden vika.

Jos töitä olisi biopolttoaineiden eteen tehty, ne kilpailisivat fossiilisten kanssa. Sen sijaan on laitettu kaikki munat sähköautokoriin koska se on ollut fantsu uusi juttu ja joku on siitä lobbauksesta maksanut hyvin. Ei sähköautokehitys olisi harpponut niin paljon ilman mittavaa lobbaamista ympäri maailman.

Biopolttoainetta hehkutin siksi, että siinä olisi ollut potentiaalia tehdä jotain oikeasti järkevää eli sekä ympäristöystävällistä, taloudellisesti kannattavaa että kuluttajaystävällisellä kustannustasolla. Nyt hylättiin tämä tavoite sähköautoilun tieltä ja tyydyttiin jakeluvelvoitteeseen joka onnistui nostamaan fossiilisten hintoja muttei tekemään biovaihtoehdoista kilpailukykyisiä. Seuraava tavoite kun on uusien polttomoottorihenkilöautojen valmistamisen täyskielto niin ei tämä oikein näytä siltä että haluttaisiin aito ympäristöystävällinen ratkaisu (sähköautojen valmistuksen päästöt on jo osoitettu valtavan suuriksi niin että päästöjen eron kuolettuminen tapahtuu vasta auton elinkaaren loppupäässä fossiilisilla kulkeviin polttiksiin verraten) vaan siltä että sähköautotuotannosta hyötyvät ovat voidelleet poliittisia tahoja oikein hyvin. Herää epäilys että tässä on myös taustalla pitkän aikavälin strategia sähkön siirtohintojen nostamisista / edullisen vuorokaudenajan poissulkeminen tms.

Sähköauto on minustakin järkevä valinta kuluttajan kannalta niin kauan kuin kotona voi ladata halpaa pörssisähköä ja varaosia ei joudu hirveästi ostelemaan ja korjaamotyötunteja makselemaan, tai vaihtoehtoisesti oma pinkka on niin kunnossa ettei mitään väliä mitä autoilu maksaa.

Nyt kun vertailee keskituloiselle realistista autovaihtoehtoa ja sähköautoa niin hankintakustannukset, korjaukset ja varaosat hullun hintaiset sähköautossa, sillä se on niin uutta tekniikkaa että varaosasaatavuus on valovuosia jäljessä. Realistisena autovalintana keskituloiselle (henkilökohtainen mielipideasia) pidän siis tällä hetkellä max 5-10 tonnin bensa-autoa tällä hetkellä kun ottaa huomioon polttoaine-, huolto- ja rengaskustannukset sekä investoinnin.

Autoilu ei minun kokemukseni mukaan ole halventunut, tai riippuu ainakin millä aikajänteellä tarkkaillaan. Minun henkilökohtainen kokemus on 17 vuotta tästä hetkestä taaksepäin ja sinä aikana kustannukset on nousseet hirvittävästi ainakin minulla ihan kautta linjan polttoaineesta varaosiin, korjaamolla laskutettavan työn hintaan ja halvemman pään vaihtoautojen hankintahintoihin.

Kaikki ei todellakaan ole vihreiden vika, mutta vaikea nähdä miten he olisivat tähän kehitykseen vaikuttaneet positiivisesti. Tähän vihreään politiikkaan on lähteneet parissa vuosikymmenessä suurimmatkin puolueet ja seuraamukset on joka käänteessä tulleet kalliiksi kansalaisille. Ympäristöystävällisempää autoilua edistävä työ on tähän saakka tuntunut tuottavan ainoastaan vähemmän ympäristöystävällisempää ja jopa kaikkea autoilua taannuttavaa jälkeä.

 

[pulatunnus]

Jos töitä olisi biopolttoaineiden eteen tehty, ne kilpailisivat fossiilisten kanssa. Sen sijaan on laitettu kaikki munat sähköautokoriin koska se on ollut fantsu uusi juttu ja joku on siitä lobbauksesta maksanut hyvin. Ei sähköautokehitys olisi harpponut niin paljon ilman mittavaa lobbaamista ympäri maailman.

Biopolttoainetta hehkutin siksi, että siinä olisi ollut potentiaalia tehdä jotain oikeasti järkevää eli sekä ympäristöystävällistä, taloudellisesti kannattavaa että kuluttajaystävällisellä kustannustasolla.

Onko sinulla nyt joka biopolttoaineisiin liittyvä mullistava innovaatioa mielessä, vai mihin perustat ajatuksen biopolttoaineiden menetys potenttiaalista.

Jos fosiiliset polttoaineet pitäisi myydä hiilineutraalina, niin biopolttoaineet voisi kilpailla niille hinnassa, mutta tuotanto ei skaalautuisi sillaisiin määriin, niin hinta määräytisi ostajien kipurajan mukaan. Synteettiset polttoaineet kilpailijoita, eli kun se puoi skaalautuu kysyntää vastaavaksi niin biopolttoaineiden määrät, kannattavuus määräytyisi sen mukaan.

Nyt hylättiin tämä tavoite sähköautoilun tieltä ja tyydyttiin jakeluvelvoitteeseen joka onnistui nostamaan fossiilisten hintoja muttei tekemään biovaihtoehdoista kilpailukykyisiä.

Jakelvelvoite tekee kuluttajalle sen biopolttoaineen kilpailukykyiseksi.

(sähköautojen valmistuksen päästöt on jo osoitettu valtavan suuriksi niin että päästöjen eron kuolettuminen tapahtuu vasta auton elinkaaren loppupäässä fossiilisilla kulkeviin polttiksiin verraten) vaan siltä että sähköautotuotannosta hyötyvät ovat voidelleet poliittisia tahoja oikein hyvin. Herää epäilys että tässä on myös taustalla pitkän aikavälin strategia sähkön siirtohintojen nostamisista / edullisen vuorokaudenajan poissulkeminen tms.

No huhu, sähköautoja on toki erilaisilla hiilirepuilla, aina hiilineutraaliin asti. Mutta se totta että tehokkainta kohdistaa sähköajoon siirtyminen siellä missä kilometrjä kiertyy paljon, ja kun saatavuus ei ole ongelma, niin uusien autojen osalta yleensä.
Ilmasto mielessä käytettyjäkin käytettyjen poistumista kannattaa vauhdittaa, sieltä paljon päästävistä.

Ja jos Suomessa auton elinkaari kilometreissä on helposti sen 200 000km tai enemmän, ja se 100 000km tulee monella autolla täyteen reilusti alle viidessä vuodessa, niin se sähkis on ilmasto teko polttikseen verrattuna.

Jos haluaa olla vielä nopeampi niin hankkii sähkiksen joka mahdollsimman hiilineutraali ja loput kompensoitu.

Sähköauto on minustakin järkevä valinta kuluttajan kannalta niin kauan kuin kotona voi ladata halpaa pörssisähköä ja varaosia ei joudu hirveästi ostelemaan ja korjaamotyötunteja makselemaan, tai vaihtoehtoisesti oma pinkka on niin kunnossa ettei mitään väliä mitä autoilu maksaa.

Nyt kun vertailee keskituloiselle realistista autovaihtoehtoa ja sähköautoa niin hankintakustannukset, korjaukset ja varaosat hullun hintaiset sähköautossa, sillä se on niin uutta tekniikkaa että varaosasaatavuus on valovuosia jäljessä. Realistisena autovalintana keskituloiselle (henkilökohtainen mielipideasia) pidän siis tällä hetkellä max 5-10 tonnin bensa-autoa tällä hetkellä kun ottaa huomioon polttoaine-, huolto- ja rengaskustannukset sekä investoinnin.

Näinä halpone polttoaineiden aikaan polttiksella ajo on nyt halpaa, mutta sitten kun polttoaineet taasen maksavat vähän enemmän, niin se sähkis alkaa oleen erittäinkilpailukykyinen ihan kustannuksiltaan heille jokta vuodessa ajavat sen 15 000km- 20 000km tai enemmän. Sitten jos ne vuotuiset ajot ovat kovin vähäisiä, niin kilpailijoina on julkinen liikenne, takseineen, vuokra autot jne.

Autoilu ei minun kokemukseni mukaan ole halventunut, tai riippuu ainakin millä aikajänteellä tarkkaillaan. Minun henkilökohtainen kokemus on 17 vuotta tästä hetkestä taaksepäin ja sinä aikana kustannukset on nousseet hirvittävästi ainakin minulla ihan kautta linjan polttoaineesta varaosiin, korjaamolla laskutettavan työn hintaan ja halvemman pään vaihtoautojen hankintahintoihin.

Kaikki ei todellakaan ole vihreiden vika, mutta vaikea nähdä miten he olisivat tähän kehitykseen vaikuttaneet positiivisesti. Tähän vihreään politiikkaan on lähteneet parissa vuosikymmenessä suurimmatkin puolueet ja seuraamukset on joka käänteessä tulleet kalliiksi kansalaisille. Ympäristöystävällisempää autoilua edistävä työ on tähän saakka tuntunut tuottavan ainoastaan vähemmän ympäristöystävällisempää ja jopa kaikkea autoilua taannuttavaa jälkeä.

Autojen kustannukset, mukaan lukien polttoaine taloudellisuus, niin nyky rahassa erilaisia indexejä katsoen.
Toki joskus litrpa polttoainetta maksoi euron, joskus yli kaksi euroa nyt reilu puolitoista.

 

[Sikatiiker]

Onko sinulla nyt joka biopolttoaineisiin liittyvä mullistava innovaatioa mielessä, vai mihin perustat ajatuksen biopolttoaineiden menetys potenttiaalista.

Perustan ajatuksen siihen oletukseen, että jakeluvelvoitetta ei kai olisi asetettu ellei potentiaalia koskaan ollutkaan. Potentiaalia ei joko ollut jolloin jakeluvelvoite oli huijaus tai sitten sitä potentiaalia ei haluttu ulosmitata - kenties siksi että sähköautotuotanto on rahallisesti parempi lypsylehmä?

Jos fosiiliset polttoaineet pitäisi myydä hiilineutraalina, niin biopolttoaineet voisi kilpailla niille hinnassa, mutta tuotanto ei skaalautuisi sillaisiin määriin, niin hinta määräytisi ostajien kipurajan mukaan.

Jakelvelvoite tekee kuluttajalle sen biopolttoaineen kilpailukykyiseksi.

Ei ole tarkoitus olla sarkastinen, mutta kuulostaa ristiriitaiselta. Fossiiliset pitäisi myydä hiilineutraalina että biopolttoaineet voisi kilpailla hinnassa mutta jakeluvelvoite tekee biopolttoaineen kilpailukykyiseksi? Onko tämä tapahtumassa vasta sitten kun jakeluvelvoite entuudestaan nousee ja fossiilisten hinta nousee edelleen? Olemme täysiä hölmöläisiä jos meidän täytyy tehdä toimivasta mallista kallis että se on tasoissa kestävän kehityksen kanssa jos emme muulla keinoin osaa tehdä kestävästä kehityksestä kannattavaa. Tämä on minun mielipiteeni.

Ja jos Suomessa auton elinkaari kilometreissä on helposti sen 200 000km tai enemmän, ja se 100 000km tulee monella autolla täyteen reilusti alle viidessä vuodessa, niin se sähkis on ilmasto teko polttikseen verrattuna.

Jos haluaa olla vielä nopeampi niin hankkii sähkiksen joka mahdollsimman hiilineutraali ja loput kompensoitu.

Polttiksen elinkaari on helposti 300-400 tkm eikä 200 tkm. Sähköautoista en tiedä, käsittääkseni valmistuksen hiilijalanjälki polttikseen verrattuna niin suuret että sen elinkaaren aikana ero kuolettuu muttei ihan alkupuolella elinkaarta. Eikä sähköauto minusta enää yksiselitteisesti ole ilmastoteko jos joutuu kompensoimaan sen aiheuttamia päästöjä. Samalla tavalla ajatellen voin ajaa dieselautoa PÖ:llä ja todeta että kompensoidaan sen muissa päästöissä eikö totta..?

Näinä halpone polttoaineiden aikaan polttiksella ajo on nyt halpaa, mutta sitten kun polttoaineet taasen maksavat vähän enemmän, niin se sähkis alkaa oleen erittäinkilpailukykyinen ihan kustannuksiltaan heille jokta vuodessa ajavat sen 15 000km- 20 000km tai enemmän. Sitten jos ne vuotuiset ajot ovat kovin vähäisiä, niin kilpailijoina on julkinen liikenne, takseineen, vuokra autot jne.

Tämä on ihan totta. Minua se korpeaa mahdottomasti, kun olen keskituloinen perheellinen ihminen ja katkera siitä kun ei minulla ole varaa sähköautoa hankkia. Ei löydy budjettiini sopivaa käytettyä sähköautoa joka vastaa tarpeitani mm. rangen puolesta.

Autojen kustannukset, mukaan lukien polttoaine taloudellisuus, niin nyky rahassa erilaisia indexejä katsoen.
Toki joskus litrpa polttoainetta maksoi euron, joskus yli kaksi euroa nyt reilu puolitoista.

Niin en nyt tiedä mitä nämä erilaiset indeksit sitten ovat, luotan tuohon itse kokemaani enemmän kun valuuttalaskurinkin mukaan sen polttoaineen pitäisi nykyisellään olla halvempaa että oltaisiin samalla normitasolla kuin ennen. Nyt on vaan taidettu siirtää hinnat uuteen normaaliin ja selitellä asiat parhain päin niin että ihmiset tyytyisivät siihen miten kaikki kustannukset nousevat nopeammin kuin kansalaisen ostovoima.

 

[JCSH]

Polttiksen elinkaari on helposti 300-400 tkm eikä 200 tkm. Sähköautoista en tiedä, käsittääkseni valmistuksen hiilijalanjälki polttikseen verrattuna niin suuret että sen elinkaaren aikana ero kuolettuu muttei ihan alkupuolella elinkaarta. Eikä sähköauto minusta enää yksiselitteisesti ole ilmastoteko jos joutuu kompensoimaan sen aiheuttamia päästöjä. Samalla tavalla ajatellen voin ajaa

Arviot noista päästöistä vaihtelee, mutta yksi arvio jonka nyt nopeasti googletin on, että polttiksen valmistaminen aiheuttaa about 5,5 tonnia CO2:ta kun sähköautot on jossain 9 tonnin paikkeilla. Eli 3,5 tonnia kirittävää sähköautoilla.

Litra bensaa aiheuttaa 2,3 kg päästöjä. Eli jos oletetaan, että kulutus on 6 litraa sadalla, niin 1000 kilsaa aiheuttaa about 140kg CO2:ta. Tai 1400kg / 10 000 km.
Oletetaan sähköautolle 18 kWh / 100km kulutus. Eli 180 kWh per 1000 km tai 1800 kWh per 10000 km.
Fingridin mukaan Suomessa keskiverto päästöt sähkölle on noin 33g / kWh. Eli 10 000km aiheuttaa about 60kg CO2:ta.

Sähköauto kirii tuota eroa 1340 kg / 10 000km. Eli tuo ero kiritään 26 000km ajolla.

Tämä on ihan totta. Minua se korpeaa mahdottomasti, kun olen keskituloinen perheellinen ihminen ja katkera siitä kun ei minulla ole varaa sähköautoa hankkia. Ei löydy budjettiini sopivaa käytettyä sähköautoa joka vastaa tarpeitani mm. rangen puolesta.

Rippuu tietenkin budjetista, näyttäisi, että esim. ID4:sten hinnat alkaa oleen alimmillaan siellä 20 000e paikkeilla.

 

[No Future]

Nesteen (toistaiseksi vähän) epäonnistuneet biopolttoaineprojektit, sähköautojen yleistyminen ja turpeen olemattomat maailmanmarkkinat vihreiden vika? Vai mitä täällä oikein tapahtuu?

 

[JCSH]

Jos töitä olisi biopolttoaineiden eteen tehty, ne kilpailisivat fossiilisten kanssa. Sen sijaan on laitettu kaikki munat sähköautokoriin koska se on ollut fantsu uusi juttu ja joku on siitä lobbauksesta maksanut hyvin. Ei sähköautokehitys olisi harpponut niin paljon ilman mittavaa lobbaamista ympäri maailman.

Biopolttoainetta hehkutin siksi, että siinä olisi ollut potentiaalia tehdä jotain oikeasti järkevää eli sekä ympäristöystävällistä, taloudellisesti kannattavaa että kuluttajaystävällisellä kustannustasolla. Nyt hylättiin tämä tavoite sähköautoilun tieltä ja tyydyttiin jakeluvelvoitteeseen joka onnistui nostamaan fossiilisten hintoja muttei tekemään biovaihtoehdoista kilpailukykyisiä. Seuraava tavoite kun on uusien polttomoottorihenkilöautojen valmistamisen täyskielto niin ei tämä oikein näytä siltä että haluttaisiin aito ympäristöystävällinen ratkaisu (sähköautojen valmistuksen päästöt on jo osoitettu valtavan suuriksi niin että päästöjen eron kuolettuminen tapahtuu vasta auton elinkaaren loppupäässä fossiilisilla kulkeviin polttiksiin verraten) vaan siltä että sähköautotuotannosta hyötyvät ovat voidelleet poliittisia tahoja oikein hyvin. Herää epäilys että tässä on myös taustalla pitkän aikavälin strategia sähkön siirtohintojen nostamisista / edullisen vuorokaudenajan poissulkeminen tms.

Biopolttoaineet törmäävät suht nopeasti skaalausongelmaan. Jos halutaan oikeasti kestäviä biopolttoaineita, niin se tarkoittaa erilaisten jätevirtojen hyödyntämistä. Taaskin nuo jätevirrat ei ole mitenkään riittävät siihen, että isossa skaalassa korvataan fossiiliset polttoaineet.
Tuo tarkoittaa, että pitäisi kasvattaa sitä biopolttoainetta. Joka on ilmaston kannalta hölmöläisten kaivontäyttöä, viljely aiheuttaa suuret määrät päästöjä itsessään (ja vaatii esim. metsien raivaamista pelloiksi), joten tuolla saavutetut hyödyt ilmaston kannalta jäävät minimaalisiksi. Lisäksi tuo syrjäyttää sitä ruuan tuotantoa, jota me ei pystytä korvaamaan millään muulla (ainakaan realistisesti).

Sitten on e-polttoaineet, joissa sähköllä tehdään polttoainetta kaappaamalla hiiltä ilmakehästä, jolloin lopputuloksena on hiilineutraalia polttoainetta. Mutta noiden ongelma tulee siitä, että fysiikan lait laittaa rajan tuon prosessin energiatehokkuudelle. Karkeasti voidaan sanoa, että tarvit about kolme kertaa enemmän sähköä e-polttoaineen tekoon kuin mitä tarvit, jos käytät sen sähkön suoraan siellä autossa.

Bio- ja e-polttoaineille on kyllä käyttönsä, mutta se ei ole henkilöautoissa. Noita voidaan hyödyntää sellaisissa asioissa, joissa tarvitaan sitä polttoaineiden suhteellisesti erittäin suurta energiatiheyttä. Käytännössä lento- ja laivaliikenne, osittain myös rekat (etenkin pitkän matkan).

Tuon sähköautojen valmistuksen suuremman hiilijalanjäljen käsittelinkin jo, mutta kertauksena:
Jos autojen käyttämä sähkö tuotetaan vähähiilisesti (kuten Suomessa tehdään), niin tuo ero kiritään kiinni ihan vuodessa parissa. Taaskin jos sähkö tuotetaan vaikkapa kivihiilellä, niin sitten luonnollisesti tuo breakeven siirtyy paljon pisemmälle.

 

[pulatunnus]

Perustan ajatuksen siihen oletukseen, että jakeluvelvoitetta ei kai olisi asetettu ellei potentiaalia koskaan ollutkaan. Potentiaalia ei joko ollut jolloin jakeluvelvoite oli huijaus tai sitten sitä potentiaalia ei haluttu ulosmitata - kenties siksi että sähköautotuotanto on rahallisesti parempi lypsylehmä?

Biopolttoaineet ei kävisi kaupaksi markkinaehtoisesti nykyisillä fosiilisten polttoaineiden pumppuhinnoilla. Jakeluvelvoitteella on saatu bippolttoaineiden pumppuhinnat alas.

Ei ole tarkoitus olla sarkastinen, mutta kuulostaa ristiriitaiselta. Fossiiliset pitäisi myydä hiilineutraalina että biopolttoaineet voisi kilpailla hinnassa mutta jakeluvelvoite tekee biopolttoaineen kilpailukykyiseksi? Onko tämä tapahtumassa vasta sitten kun jakeluvelvoite entuudestaan nousee ja fossiilisten hinta nousee edelleen? Olemme täysiä hölmöläisiä jos meidän täytyy tehdä toimivasta mallista kallis että se on tasoissa kestävän kehityksen kanssa jos emme muulla keinoin osaa tehdä kestävästä kehityksestä kannattavaa. Tämä on minun mielipiteeni.

Mikä se sinun ajatus halvasta oli, missä biopolttoaineet kävisi kauaksi.

Polttiksen elinkaari on helposti 300-400 tkm eikä 200 tkm. Sähköautoista en tiedä, käsittääkseni valmistuksen hiilijalanjälki polttikseen verrattuna niin suuret että sen elinkaaren aikana ero kuolettuu muttei ihan alkupuolella elinkaarta.

Suomessa sähkiksen hiilijalanjälki ohittaa varsin nopeasti polttiksen, riippuu toki vetailuaparista, jo vähäpäästöinen bensa hybridi, vai lähemmäs kympin vievä saksan lehmä. Mutta jos polttiksellä vielä jäljellä 200 000km niin ilmasto teko laittaa se paaliin ja korvata sähkiksellä.

Eikä sähköauto minusta enää yksiselitteisesti ole ilmastoteko jos joutuu kompensoimaan sen aiheuttamia päästöjä. Samalla tavalla ajatellen voin ajaa dieselautoa PÖ:llä ja todeta että kompensoidaan sen muissa päästöissä eikö totta..?

Tietenkin ilmastonkannalta järkevämpää hankkia se sähkis, vs polttis. varsinkin jos ostat ne hiilineutraalina.

Jos valmistaja myy autoaan hiilineutraalina niin yleensä se on kiinittänyt sen valmistamisen hiilijalanjälkeen, eli minimoinut sitä ja jäljelle jääneen kompensoinut. Jos ne valmistamisen päästöt huolettaa niin tuollainen on sinulle.
Mutta jos ei päästöt kiinnosta, niin se keskiverto sähköauto Suomessa kumoaa varsin nopeasti sen hiilirepun vs vanha polttis. Onko se 100 000km vei jotain muuta riippuu parivalinnasta.

Tämä on ihan totta. Minua se korpeaa mahdottomasti, kun olen keskituloinen perheellinen ihminen ja katkera siitä kun ei minulla ole varaa sähköautoa hankkia. Ei löydy budjettiini sopivaa käytettyä sähköautoa joka vastaa tarpeitani mm. rangen puolesta.

Jos ei jumituta tämänpäivän halppaa poltoaineeseen, niin yleistäen sähköauto on keskituloisella 20 000km vuodessa ajavella hyvin kilpailukykyinen vs vanha vähän enemmän polttoainetta vievä polttis.

Yksilötasolla voi olla tarpeita mihin ei tään tarjolla kilpailuykyistä sähkistä, joka päivä tarjonta levenee.

Mutta sinun kannattaa toivoa että mahdollisimman monet muut siirtyy sähkikseen.

Niin en nyt tiedä mitä nämä erilaiset indeksit sitten ovat, luotan tuohon itse kokemaani enemmän kun valuuttalaskurinkin mukaan sen polttoaineen pitäisi nykyisellään olla halvempaa että oltaisiin samalla normitasolla kuin ennen. Nyt on vaan taidettu siirtää hinnat uuteen normaaliin ja selitellä asiat parhain päin niin että ihmiset tyytyisivät siihen miten kaikki kustannukset nousevat nopeammin kuin kansalaisen ostovoima.

Aina voi kehitellä ihan omialaskentamalleja, mutta ei ne ehkä ole kovin hyödyllisiä poltiikka keskustelussa.

 

[Sikatiiker]

Mikä se sinun ajatus halvasta oli, missä biopolttoaineet kävisi kauaksi.

Se on toki yksilöllistä, mutta useimmat varmaan valitsevat halvimman mahdollisen koska auton käyttö on monille pakollista ja polttoainekustannukset mieluista optimoida minimiin. Kipurajakin on yksilöllinen juttu, toisilla se tulee fiilispohjalta ja toisilla vuositason laskelmista.

Itse olen keskituloinen köyhä eli bruttopalkka hivelee oman urakehityksen yläsektoria mutta nettopalkasta velkojen jälkeen ei riitä harkintavaraa yli kymppitonnin autoon edes pätkällä maksettuna joten ostan pensaa ja kahvipaketteja alennusmyyntipäivinä ja ilmastoteot jää muille ellei lasketa maalämpöä ja aurinkopaneeleita. Niiden ykkösmotivaattori ei ollut ilmastoteot vaan kiinteistön arvon kasvattaminen ja itselle edullinen (=energiatehokas) lämmitysmuoto.

Suomessa sähkiksen hiilijalanjälki ohittaa varsin nopeasti polttiksen, riippuu toki vetailuaparista, jo vähäpäästöinen bensa hybridi, vai lähemmäs kympin vievä saksan lehmä. Mutta jos polttiksellä vielä jäljellä 200 000km niin ilmasto teko laittaa se paaliin ja korvata sähkiksellä.

Tästä olen eri mieltä. Meidän taloudessa on kaksi bensa-autoa ja kummankin elinkaaressa on sen 200tkm verran jäljellä (oletettavasti, koputetaas puuta) ja minusta ympäristöteko on ajaa ne päätyyn asti ja paalata vasta sitten kun ne kerran on valmistettu ja hankittu. Tässä vaakakupissa painaa myös oma lompakko ja uudempien autojen hankintakustannukset. Itse asiassa saatan vaihtaa toisen autoista halvempaan ja vanhempaan ilmastorosvoon sillä tarvetta on myös maastoautolle.

Jos valmistaja myy autoaan hiilineutraalina niin yleensä se on kiinittänyt sen valmistamisen hiilijalanjälkeen, eli minimoinut sitä ja jäljelle jääneen kompensoinut. Jos ne valmistamisen päästöt huolettaa niin tuollainen on sinulle.

Valmistajien ja valtioiden päästökompensaatiosta puhutaan kyllä ja jälkimmäisen kohdalla tietysti kustannusten muodostuessa ne lankeavat kuluttajien niskaan. Olisikohan eettisempää jos yksilötasollakin kompensoitaisiin päästöjä. Esimerkiksi ajellessani maasturilla pitkin metsäautoteitä olen kompensoinut aiheuttamani päästöt asumalla maalämpökohteessa ja sitoessani hiiltä puurunkoon. Samaten taas joku kaukolämpölämmitteisessä betonitalossa asuva kompensoi asumisensa päästöt kulkemalla julkisilla. Minä en niin perusta yksilötason vastuuttamiseen, mutta periaatteessa siinä voisi olla ideaa ja voisi olla omiaan vähentämään vastakkainasettelua eri ihmisten välillä. Sitten raippaveroa sille joka ajaa diesel-katumaasturilla, lentää koti- ja ulkomailla ja käy laivalla ja etelän lomilla muutaman kerran vuodessa. Veroalea sitten taas sille mummolle joka asuu pienessä mummonmökissä ja ottaa polttopuut kasvattamastaan metsästä harvennuksien yhteydessä eikä omista autoa.

Yksilötasolla voi olla tarpeita mihin ei tään tarjolla kilpailuykyistä sähkistä, joka päivä tarjonta levenee.

Totta. Aiemmin työpaikalla ravatessa kertyi tuollaiset kilsat ja enemmänkin, mutta ei ollut varaa ostaa sähköautoa eikä ole vieläkään. Nyt kun teen pääosin etätöitä en oikeastaan saa kertymään samanlaisia kilsoja vuositasolla joten ajattelin vaihtaa auton mahdollisimman halpaan ja säästää hankintamenoissa, vakuutuksissa ja lainamenoissa.

Aina voi kehitellä ihan omialaskentamalleja, mutta ei ne ehkä ole kovin hyödyllisiä poltiikka keskustelussa.

Jos viittasit minun kommenttiin niin minä pohjasin Tilastokeskuksen valuuttalaskuriin ja hintakehitykseen, en omiin laskentamalleihin.

 

[pulatunnus]

Se on toki yksilöllistä, mutta useimmat varmaan valitsevat halvimman mahdollisen koska auton käyttö on monille pakollista ja polttoainekustannukset mieluista optimoida minimiin. Kipurajakin on yksilöllinen juttu, toisilla se tulee fiilispohjalta ja toisilla vuositason laskelmista.

No jaa.

Itse olen keskituloinen köyhä eli bruttopalkka hivelee oman urakehityksen yläsektoria mutta nettopalkasta velkojen jälkeen ei riitä harkintavaraa yli kymppitonnin autoon edes pätkällä maksettuna joten ostan pensaa ja kahvipaketteja alennusmyyntipäivinä ja ilmastoteot jää muille ellei lasketa maalämpöä ja aurinkopaneeleita. Niiden ykkösmotivaattori ei ollut ilmastoteot vaan kiinteistön arvon kasvattaminen ja itselle edullinen (=energiatehokas) lämmitysmuoto.

No mutta mikä se sinun ajatus siitä biopolttoaineesta oli.

Tästä olen eri mieltä. Meidän taloudessa on kaksi bensa-autoa ja kummankin elinkaaressa on sen 200tkm verran jäljellä

No jos ei jotain pisaralla pisimmälle, niin ilmasto teko vaihtaa ne sähkikseen.

 

[Sikatiiker]

No mutta mikä se sinun ajatus siitä biopolttoaineesta oli.

Höh, oikosulussa kirjoitin että pihassa kaks bensa-autoa, piti puhua polttiksista. Toinenhan kulkee siis bensalla ja toinen biokaasulla. On siinäkin varalla bensatankki, muttei tule ajeltua bensalla kuin muutama tankillinen vuoteen suuttimien vuoksi.

Pahoittelut puolestani offtopicista, taidettiin jo lopettaa aiheesta tällä kertaa.

 

[pulatunnus]

Jatkoin käyttövoima ketjuun

Höh, oikosulussa kirjoitin että pihassa kaks bensa-autoa, piti puhua polttiksista. Toinenhan kulkee siis bensalla ja toinen biokaasulla. On siinäkin varalla bensatankki, muttei tule ajeltua bensalla kuin muutama tankillinen vuoteen suuttimien vuoksi.

Pahoittelut puolestani offtopicista, taidettiin jo lopettaa aiheesta tällä kertaa.

Tämän varmaan sopivampi ketju, mikä se sun ajatus siitä halvasta systeemistä , missä biopolttoaineet kävisi kaupaksi