Taitaa edelleen olla muutamakymmenen sellaista maata, missä raiskauksesta ei seuraa mitään (katsotaan ainakin osittain naisen syyksi), ja sitten kasa sellaisia, missä on kyllä teoriassa seuraus, mutta oikeusistuinten käytäntö on, että seurauksesta vapautuu sillä, että avioituu raiskaamansa kanssa. Ja kääntöpuolena, se raiskattu nainen tosiaan joutuu avioon sitten sen raiskaajan kanssa naimisiin, varmaan ihana elämä edessä.
Ja sitten vielä päälle ne maat, missä on uskonnolliset tuomioistuimet, jotka eivät pidä toisuskoisten raiskaamista ollenkaan tuomittavana.
En kyllä yhtään tiedä onko nämä Suomessa raiskanneet kotoisin juuri sellaisilta seuduilta, mutta en pitäisi sitä kovinkaan yllättävänä jos olisi. (Paitsi toki kantasuomalaiset raiskaajat, ei heitäkään pidä unohtaa.)
Ei noissakaan maissa silti jatkuvasti olla raiskaamassa, joten ajattelisin, että niissäkin on ymmärrys siitä, ettei se ole sopivaa.
Valtaosa tulijoista kuitenkin on ymmärtänyt, että täällä niin ei sovi tehdä, joten on nämä ainakin jonkunlaisen perehdytyksen saaneet.
Mutta onhan tämä asia, jota aivan hyvin voi lisätä ja paljon. Ei siitä lisäperehdyttämisestä varmasti haittaakaan ole.
En muutenkaan pidä tätäkään asiaa erityisen puoluepoliittisena. Ei kai meillä Suomessa sentään mikään puolue vastusta raiskaamisten vähentämiseen tähtääviä tiedotuskampanjointeja.
Vähän hakemalla haetulta tuntuu närkästellä siitä, että perehdyttämistä ja tiedottamista päätetään lisätä. Se on kuitenkin sitä yhteiskunnan peruskeinovalikoimaa.
