Jotenkin tulee Utele mieleen tästä tieteellisyyden tasosta. Kassakaapissa meillä on maailmaa mullistava juttu. Ainostaan kassakaappi on hukassa.Höpsistä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Jotenkin tulee Utele mieleen tästä tieteellisyyden tasosta. Kassakaapissa meillä on maailmaa mullistava juttu. Ainostaan kassakaappi on hukassa.Höpsistä.
Laite alkaa täyttää koko kellarin...se on todellinen laite...jo 4.3 jos tarkkoja ollaan.Jotenkin tulee Utele mieleen tästä tieteellisyyden tasosta. Kassakaapissa meillä on maailmaa mullistava juttu. Ainostaan kassakaappi on hukassa.
Hemulilla vaan on pallo hukassa.Jotenkin tulee Utele mieleen tästä tieteellisyyden tasosta. Kassakaapissa meillä on maailmaa mullistava juttu. Ainostaan kassakaappi on hukassa.
Mitäpä jos tarttuisit niihin minun esittämiin argumentteihin, sen sijaan että arvioit minua. Vai Kävikö nyt niin, että se "Höpsis" oli paras mihin pystyit?Hemulilla vaan on pallo hukassa.
Ei suinkaan. Kyllä lutin kampuksella oleva 6 metrin lavoilla oleva mylly on noin 25% hyötysuhteellla....kun taas merelle tulevat jättiläiset ovat 50%.Mitäpä jos tarttuisit niihin minun esittämiin argumentteihin, sen sijaan että arvioit minua. Vai Kävikö nyt niin, että se "Höpsis" oli paras mihin pystyit?
Niin että nyt sitten argumentoit täysin sen minun viestini ohi, kun ensin olet spämmännyt joutavia hyvän tovin. En viitsisi toistaa viestiäni turhaan, mutta voin sen tehdä tarvittaessa.Ei suinkaan. Kyllä lutin kampuksella oleva 6 metrin lavoilla oleva mylly on noin 25% hyötysuhteellla....kun taas merelle tulevat jättiläiset ovat 50%.
Sun argumentaatio ei ole linjassa siihen mitä minä olen tekemässä...olen vaittänyt koko ajan että suuremmalla re-alueella on myllyt tehokkaampia..sinä vedit esiin korkeamat ja pinta-alaltaan suuremmat. Mitään todistetta ei ole siitä, että suuremmat ovat edullisempia.....enää silloin kun ollaan yli 300 metrin korkeudessa.Niin että nyt sitten argumentoit täysin sen minun viestini ohi, kun ensin olet spämmännyt joutavia hyvän tovin. En viitsisi toistaa viestiäni turhaan, mutta voin sen tehdä tarvittaessa.
Jaahas, kerrataas mitä kukakin onkaan kirjoittanut, kun näemmä menee omat ja toisten väitteet sekaisin... Alla se minun viesti josta tämä viimeisin "show" alkoi.Sun argumentaatio ei ole linjassa siihen mitä minä olen tekemässä...olen vaittänyt koko ajan että suuremmalla re-alueella on myllyt tehokkaampia..sinä vedit esiin korkeamat ja pinta-alaltaan suuremmat. Mitään todistetta ei ole siitä, että suuremmat ovat edullisempaia.....enää silloin kun ollaan yli 300 metrin korkeudessa.
Isot ovat 4 x kalliimpia kuin on uskoteltu: Magnus Henrekson, professor i Nationalekonomi belyser vindkraft | Motvind Sverige
Niin ei auta mutuilut, ei sinun eikä minun. Ero on siinä, että minä en ole esittänyt kaikkea logiikkaa uhmaavia väitteitä. Väite siitä ettei siipi rasittuisi edelleen merkittävästi ei ole uskottava. Siipeen kohdistuu edelleen ne voimat joilla energia tuulesta otetaan irti, ne on ne suurimmat siipeä rasittavat voimat, joista et voi päästä eroon. Verrattuna artikuloimattomaan, pystyt korkeintaan minimoimaan niitä ei tuotavia voimia, joiden merkitys on - aivan kuten sanoin - vain murto-osia kokonaisvoimista. Edelleen se siipesi kohtauskulma kääntyy kierroksen aikana 360 astetta, joten täysin absurdi väite etteikö siipi edelleen rasittuisi merkittävästi. Sitä faktaa, että siipeenkohdistuvan voiman suunta ja suuruus suhteessa siiven orientaatioon muuttuu yhden kierroksen aikana merkittävästi et voi kiistää. Se on rakenteesta suoraan seuraava väistämätön ominaisuus.
Et voi pelkällä Re-alueen muutoksella exstrapoloida hyötysuhteen muutosta noin monimutkaisella järjestelmällä, se ei ole millään muotoa uskottavaa. Jos kyseessä olisi staattisessa virtauksessa oleva siipi, niin näillä perusteilla voisit ehkä jotakin varovaisia arvioita esittää. Oiot mutkia suoriksi, niin että päätelmäsi eivät ole uskottavia.
Mitä tulee näihin hyötysuhteisiin muuten, niin sinua on toistuvasti kehoitettu mittaamaan ne uskottavasti. Sen sijaan että tekisit näin, toistuvasti heittelet prosentteja ilmaan, jotka ovat parhaimmillaankin arvauksia. Käsittääkseni sinulla ei viimeisimpäänkään versioon ole tulossa mitään uskottavaa tapaa mitata suoritusarvoja.
Nyt ei voi mitata mitään...teillä testipaikoille on auraamattomat tiet...kävin eilen henkenikaupalla testaamassa sen.
Lukutaidoton lapsikin tietää, että vain isot tuulimyllyt ovat tehokkaita.
Se että sinun protossasi ei ole keinoja luotettavaan suoritusarvojen mittaukseen ei ole säästä tai teiden auraamisesta riippuvainen asia.
Ymmärsinkö siis oikein, perustat oletuksesi siitä, että voit ektrapoloida pienen proton hyötysuhdetta eri Re-alueella toimivaan versioon, siihen että "Lukutaidoton lapsikin tietää, että vain isot tuulimyllyt ovat tehokkaita."? Tiedätkö miksi isot myllyt on taloudellisesti kannattavapia kuin pienet? Se liittyy korkeuteen ja pinta-aloihin, ei hyötysuhteeseen.
Hyötysuhde on täysin triviaalia suure Tuulivoimaloiden yhteydessä. Hiukan kärjistäen, ainoa oikeasti merkittävä suure on €/GWh tuotetulle energialle.
Höpsistä.
Ei suinkaan. Kyllä lutin kampuksella oleva 6 metrin lavoilla oleva mylly on noin 25% hyötysuhteellla....kun taas merelle tulevat jättiläiset ovat 50%.
Se on selvää että suuri on tehokkaampi.
Niin että nyt sitten argumentoit täysin sen minun viestini ohi, kun ensin olet spämmännyt joutavia hyvän tovin. En viitsisi toistaa viestiäni turhaan, mutta voin sen tehdä tarvittaessa.
Taisin jo aiemmin mainita, että ei staattisessa virtauksessa olevan yksittäisen siiven käyttäytymistä voi suoraan soveltaa sinun myllyysi, samoin kuin siitä, että ei sitä pelkää Re-aluetta ole mitään mieltä tuijottaa varsinkaan kun et oikeasti edes tiedä millä Re-aluella se isompi myllysi todellisuudessa pyörii. Kun teet ensin sen dimensioanalyysin ja osoitat että mitkä muuttujat on riipumattomia skaalauksesta, niin voidaan oikeasti alkaa keskustelemaan siitä mitä se skaalaus mahdollisesti tarkoittaa.
Meinaatko että siivillä ei ole merkitystä kaksisiipisessä tuulivoimalassa ?Taisin jo aiemmin mainita, että ei staattisessa virtauksessa olevan yksittäisen siiven käyttäytymistä voi suoraan soveltaa sinun myllyysi, samoin kuin siitä, että ei sitä pelkää Re-aluetta ole mitään mieltä tuijottaa varsinkaan kun et oikeasti edes tiedä millä Re-aluella se isompi myllysi todellisuudessa pyörii. Kun teet ensin sen dimensioanalyysin ja osoitat että mitkä muuttujat on riipumattomia skaalauksesta, niin voidaan oikeasti alkaa keskustelemaan siitä mitä se skaalaus mahdollisesti tarkoittaa.
En meinaa, enkä niin kirjoittanutkaan. Yhden siiven staattisen virtauksen tuloksia ei voi sellaisenaan soveltaa ei staattiseen tilanteeseen, jossa siipiä on kaksi jotka vuorovaikuttavat.Meinaatko että siivillä ei ole merkitystä kaksisiipisessä tuulivoimalassa ?
On täysin uutta kaikki...loput innovaatiot tukee toimintaa uudella tavalla. Ne ovat syntyneet "loputtoman" 8 vuoden testaamisen kautta.
Jos kuvitellaan että harrastuksen myötä olisi mahdollisesti syntynyt jotain "hyvää" ideaa, niin sellaisissa kuvioissa idean julkaiseminen voi tuoda suurimman hyödyn ja turvata sen että ideaa voi myös käyttää kaupallisesti, jos ei lähde lentoon, niin hyvä sekin.Pakko tarttua vielä noihin "innovaatioihin". Kun niitä on kehitetty jo noin kauan, ja ne ovat tutkitusti täysin uusia (tehty esiselvitys), niin miksi niitä ei ole jo yritetty rekisteröidä? Keksinnön rekisteröinti ei edellytä testaamista. Onko joku asiantunteva käynyt läpi, että innovaatioilla on mahdollisuus tulla hyväksytyksi?
Hattua nostan, jos väität että yksin olet hoitanut selvitystä/rekisteröintiä sivutoimena, ellei jopa liioittelulta. Samaan aikaan muukin maailma keksii ja voi olla parhaillaan löytämässä samoja innovaatioita. Ei niitä innovaatioita kannata säästääkään, kun ikää alkaa olemaan, että ehtii itse hyötyä, jos se nyt on tarkoituskaan.
Esiselvitys tuli tehtyä.Pakko tarttua vielä noihin "innovaatioihin". Kun niitä on kehitetty jo noin kauan, ja ne ovat tutkitusti täysin uusia (tehty esiselvitys), niin miksi niitä ei ole jo yritetty rekisteröidä? Keksinnön rekisteröinti ei edellytä testaamista. Onko joku asiantunteva käynyt läpi, että innovaatioilla on mahdollisuus tulla hyväksytyksi?
Hattua nostan, jos väität että yksin olet hoitanut selvitystä/rekisteröintiä sivutoimena, ellei jopa liioittelulta. Samaan aikaan muukin maailma keksii ja voi olla parhaillaan löytämässä samoja innovaatioita. Ei niitä innovaatioita kannata säästääkään, kun ikää alkaa olemaan, että ehtii itse hyötyä, jos se nyt on tarkoituskaan.
En meinaa, enkä niin kirjoittanutkaan. Yhden siiven staattisen virtauksen tuloksia ei voi sellaisenaan soveltaa ei staattiseen tilanteeseen, jossa siipiä on kaksi jotka vuorovaikuttavat.
Tässä parempia säitä odotellessa tuosta voisit kirjoittaa vähän enemmän.Esiselvitys tuli tehtyä.
Se on ihan totta, että niillä tiedoilla (ja taidoilla) on tultava toimeen mitä on käytettävissä. Pitää kuitenkin ymmärtää millaisia johtopäätöksiä mistäkin tiedosta voi vetää ja millaisia ei. Jos ei tätä rajausta osaa (tai halua) tehdä, niin kovin uskottavaa kuvaa omasta ammattitaidosta se ei anna. Hiukan toisin muotoiltuna, soveltuvan tiedon puute ei 'oikeuta' soveltumattomasta tiedosta tehtäviä johtopäätöksiä. Liika mutkien suoriksi vetäminen johtopäätöksiä tehdessä, antaa kuvan ettei ymmärrä käsillä olevaa asiaa.Johonkinhan täytyy tarttua..kyseessähän ikäänkuin pylonia kiertävät 2 kpl lentävää siipeä.
Rahaa ei ole patentointiin.
Ei ole omaa asuntoa...sain juuri ja juuri taannoin raavittua kokoon 6 kk vuokrat...muuten olisi lumihanki kutsunut.Tässä on nyt liki mahdottomat lähtökohdat selvitä umpikujasta. Ehdottiko esiselvityksen tekijä esim. kevyempää hyödyllisyysmallia? Ja omaa rahaa ei saa mistään raavittua säästöön?
Jos kuvitellaan, että saat jostain rahoituksen, laitat vaikka asunnon innovaatiovelan pantiksi, mitä teet patenteilla? Rahattomana niitä ei voi oikein pitää ja ainoa keino on yrittää tyrkyttää jollekin yritykselle, jos suostuu ostamaan/lisensoimaan. Yleensä yritykset yrittävät ensin löytää kaikki porsaanreiät, että saa kierrettyä ilmaiseksi, keksintöhän on siinä vaiheessa täysin julkinen. Omaa tuotantoakaan on vaikea halvalla & nopealla aikataululla pystyttää.
Tai toteaa nykyiset realiteetit, unohtaa ideoiden rekisteröinnit ja jatkaa tyytyväisenä harrastusta. Todennäköisesti saa paremmin tukeakin, kun ei tarvitse pelätä paljastaneensa liikaa kuvissa/teksteissä.
Jaahas, kerrataas mitä kukakin onkaan kirjoittanut, kun näemmä menee omat ja toisten väitteet sekaisin... Alla se minun viesti josta tämä viimeisin "show" alkoi.
Tähän sinä vastasit näin.
Jonka jälkeen minä tiedustelin perusteita argumentillesi ja totesin, että sen faktan että testata ei voi jos siihen ei ole valmiuksia - olipa sää millainen tahansa.
Sitten alkoi tämä "höpsistelysi", jonkka yhteidessä kirjoitit lukuisan joukon yhden lauseen viestejä, mikä on tuttu tapa muilta palstoilta, kun et halua/kykene argumentoimaan vastaan. Alla osa lainauksista joista saa kuvan siitä kuka argumentoi milläkin asialla.
Toisin kuin väitit, minä en vetänyt keskusteluun isompia myllyjä vaan se olit sinä, kuten näet. Jos haluat oikeasti jatkaa aiheesta keskustelua, niin aloita argumentoimalla tuota ensimmäistä lainaamaani viestiä vastaan. Toistaiseksi olet sortunut keskusteluun minusta, kirjoittelemaan asiasisällöltään tyhjiä viestejä, "siirtelemään maalitolppia" ja esittämään paikkansapitämättömiä väitteitä siitä kuka on mitäkin "vetänyt keskusteluun". Minä voin toki ottaa samat keinot käyttöön ja annetaan sitten moderaattoreiden pähkiä missä sallitun raja menee. Uskoisin kuitenkin, että se argumentoinnin linja on kaikille mukavampi. Eikö?
Sen verran vielä itse asiaan, että juu jokaisella voimalalla on Re-alue millä hyötysuhde on optimaalinen, mutta se ei ole sama asia kuin se, että erikokoisen mallin hyötysuhteen extrapolointi onnistuisi vain Re-lukua "säätämällä". Ne erikokoiset mallit eivät lähtökohtaisesti edelleenkään ole dynaamisesti samanlaiset - vähintäänkin sinun tulisi osoittaa että ne ovat samanlaisia (siitä miten tämän voisi tehdä olen kirjoittanut aiemmin). Eri kokoisten mallien optimaalinen Re-aluekaan ei kaikella todennäköisyydellä ole edes sama. Jälleen kerran, oiot mutkia suoriksi tavalla, jolla ei päädy mihinkään uskottavaan johtopäätökseen.
Edit: Ai niin, tyystin meinasi unohtua tämä hassun hauska argumenttisi: "Mitään todistetta ei ole siitä, että suuremmat ovat edullisempia.....enää silloin kun ollaan yli 300 metrin korkeudessa." Jos haluat, että osoitan sinulle, että suuret myllyt ovat kustannut tehokkaampia kuin pienet, niin voin sen tehdä. Mitä tulee yli 300 m korkeiden myllyjen kustannustehokkuuteen, niin kerrotkos ensin montako sellaista maailmassa on, ennen kuin aletaan pohtimaan niiden kustannustehokkuutta.
Osakeyhtiölle ei ole enää nykyään alkupääoman vähimmäismäärälle mitään rajaa, se saa olla vaikka 0 €. Ainoa pakollinen kulu taitaa olla perustamusilmoituksesta koituvat vajaat 300 €, joten ei kait homma siitä voi kiinni olla, jos halua oikeasti on?Ei ole omaa asuntoa...sain juuri ja juuri taannoin raavittua kokoon 6 kk vuokrat...muuten olisi lumihanki kutsunut.
Keksintösäätiö lopetettiin 2014...ja sen jälkeen innovaatioihin ei ole saanut lainkaan rahaa. Business Finland myöntää seteleitään vain osakeyhtiöille. Mulla on vain toiminimi.
On olemassa Antero Vipusen säätiö jossa keksijöille tarjotaan joka kolmas vuosi jouluateria.
Osakeyhtiölle ei ole enää nykyään alkupääoman vähimmäismäärälle mitään rajaa, se saa olla vaikka 0 €. Ainoa pakollinen kulu taitaa olla perustamusilmoituksesta koituvat vajaat 300 €, joten ei kait homma siitä voi kiinni olla, jos halua oikeasti on?
Miksi tahallaan sotket asioita? Kyse oli suurten ja pienten voimaloiden kustannustehokkuudesta, ei silloin ole mieltä vetää vertailuun merelle rakennettavia jonka hintaa vertaa pienempään maalla. Tietysti merelle rakentaminen on kalliimpaa, eikä se johdu koosta. Sitten tämä lausumasi yli 300 m metrin voimaloista, käsittääkseni yhtään sellaista ei vielä ole pystyssä missään päin maailmaa. Kuten sanoin voin osoittaa (jos oikeasti epäilet), että suuret myllyt on kustannustehokkaampia kuin pienet, sinä voisit lopettaa tämän "pulushakin".Paltamoon tulee 340 metrisiä. En tiedä paljonko niitä on yhteensä maailmalla...mutta tiedetään kuten linkissä sanottiin että 4 kertaa kalliimmaksi tulee mereen isot kuin mitä on uskoteltu.
Jos sinä omistat 100% yhtiön osakekannasta, ei kukaan voi "siihen laittaa" euroakaan, ilman suostumustasi, sinun pitäisi myydä (valitsemallasi hinnalla) osakkeita, jotta voisit menettää äänivallan. Business Finlandilla on muitakin rahoitus malleja kuin setelit, mutta setelin voisi käyttää juurikin patentoinnista aiheutuviin kuluihin, eikö se juuri ollut se ongelma?Vai niin...onko alkupääoma poistettu kokonaan. Kaunko tuossa firmassa säilyy sitten äänioikeus jos joku laittaa siihen vaikka 10 000 euroa ?
Business Finlandin rahahan ei tule suoraan mulle vaan saan ostaa sillä jotakin muualta.
Tutkija on kanssasi eri mieltä. Pelaa sinä vain pulushakkia valitsemallasi puolella.Miksi tahallaan sotket asioita? Kyse oli suurten ja pienten voimaloiden kustannustehokkuudesta, ei silloin ole mieltä vetää vertailuun merelle rakennettavia jonka hintaa vertaa pienempään maalla. Tietysti merelle rakentaminen on kalliimpaa, eikä se johdu koosta. Sitten tämä lausumasi yli 300 m metrin voimaloista, käsittääkseni yhtään sellaista ei vielä ole pystyssä missään päin maailmaa. Kuten sanoin voin osoittaa (jos oikeasti epäilet), että suuret myllyt on kustannustehokkaampia kuin pienet, sinä voisit lopettaa tämän "pulushakin".
Millä puolella, faktojen? Linkittämäsi tutkija puhui niistä merelle rakennettavista voimaloista ja siitä että ne ovat ennakoitua kalliimpi, hän puhui siis eri asiasta. Se verran patologista tämä väärin ymmärtämisesi, että väkisin nousee epäilys että mukana on tahallisuutta.Tutkija on kanssasi eri mieltä. Pelaa sinä vain pulushakkia valitsemallasi puolella.
Harrastus joskus uhkaa viedä rahat elämiseltä. No onekksi sait asiat järjestykseen.Ei ole omaa asuntoa...sain juuri ja juuri taannoin raavittua kokoon 6 kk vuokrat...muuten olisi lumihanki kutsunut.
En lähtis yllyttämään tuollaiseen, tässä kyse harrastuksesta , harrastukset vie rahaa ja tuoton saa harrastaja hyvällä mielellä, sitä vaikea jakaa prosentti kaavalla muille, voi jopa käydä niin että muut saa vain pahaa mieltä.Menee vähän ohi aiheen mutta rahoitus on tässä oleellinen asia. Ilman yrityksen perustamista voi netissä kokeilla erilaisia joukkorahoituskampanjoita, esim. mesenaatti, kickstarter. Tee realistiset tavoitteet ja lupaa rahoittaksi ryhtyville houkutava palkkio, esim. 50% ideoiden tuotoista.
Rahoituksen saaminen ei varmasti olisi ongelma, jos prototyypin suoritusarvot on luvatut ja ne olisi kunnolla dokumentoitu. Ongelma on juurikin tässä suoritusarvojen mittaamisessa ja dokumentoinnissa, tai pikemminkin niiden puutteessa. Tuulispäätä on yritetty neuvoa em. tärkeydestä ja siitä miten ne voisi tehdä järkevästi pienin kustannuksin, mutta syystä tai toisesta hän ei ole ainakaan toistaiseksi halunnut tähän ryhtyä.Menee vähän ohi aiheen mutta rahoitus on tässä oleellinen asia. Ilman yrityksen perustamista voi netissä kokeilla erilaisia joukkorahoituskampanjoita, esim. mesenaatti, kickstarter. Tee realistiset tavoitteet ja lupaa rahoittaksi ryhtyville houkutava palkkio, esim. 50% ideoiden tuotoista.
Yrityksillekin on erilaisia starttirahoja, Finnveran lainoituksia, Sitra rahoitusta yms. mutta ongelmaksi voi tulla, että ideat pitää saada tuottamaan. Spedekin oli kova patentoimaan, vaikka harva keksintö löi läpi mutta hänellä oli varallisuus kunnossa.
Ehkä joku bisnesenkel voi lähteä sijoittamaan, jos järkevästi tuo asian esille: Finnish Business Angels Nerwork FiBAN - Inspiring private investments
On jankutettu ja mikään järkipuhe ei näytä sinuun uppoavan.Rahoituksen saaminen ei varmasti olisi ongelma, jos prototyypin suoritusarvot on luvatut ja ne olisi kunnolla dokumentoitu. Ongelma on juurikin tässä suoritusarvojen mittaamisessa ja dokumentoinnissa, tai pikemminkin niiden puutteessa. Tuulispäätä on yritetty neuvoa em. tärkeydestä ja siitä miten ne voisi tehdä järkevästi pienin kustannuksin, mutta syystä tai toisesta hän ei ole ainakaan toistaiseksi halunnut tähän ryhtyä.
Riippuu ihan mitä sovitaan. Jotain 0-100% väliltä. Kunhan kaikkia osakkaita kohdellaan tasapuolisesti ja enemmistö kannattaa päätöstä. Jos on vain yksi omistaja niin nämä ehdot täytyy helposti.Vai niin...onko alkupääoma poistettu kokonaan. Kaunko tuossa firmassa säilyy sitten äänioikeus jos joku laittaa siihen vaikka 10 000 euroa ?
Muistaakseni kickstarterissa pitää olla jenkki.Menee vähän ohi aiheen mutta rahoitus on tässä oleellinen asia. Ilman yrityksen perustamista voi netissä kokeilla erilaisia joukkorahoituskampanjoita, esim. mesenaatti, kickstarter. Tee realistiset tavoitteet ja lupaa rahoittaksi ryhtyville houkutava palkkio, esim. 50% ideoiden tuotoista.
Yrityksillekin on erilaisia starttirahoja, Finnveran lainoituksia, Sitra rahoitusta yms. mutta ongelmaksi voi tulla, että ideat pitää saada tuottamaan. Spedekin oli kova patentoimaan, vaikka harva keksintö löi läp, niin hänellä oli varallisuus kunnossa.
Ehkä joku bisnesenkel voi lähteä sijoittamaan, jos järkevästi tuo asian esille: Finnish Business Angels Nerwork FiBAN - Inspiring private investments
Yksi omistaja ilman pääomaa ei pitkään projektia vie eteenpäin.Riippuu ihan mitä sovitaan. Jotain 0-100% väliltä. Kunhan kaikkia osakkaita kohdellaan tasapuolisesti ja enemmistö kannattaa päätöstä. Jos on vain yksi omistaja niin nämä ehdot täytyy helposti.
Sori pientä toistoa, mutta ei harrastustoimintaan kannata yritystä perustuu, jos ihan yksinään puuhastelee niin ei mitään tarvetta järjestäytyä.Yksi omistaja ilman pääomaa ei pitkään projektia vie eteenpäin.
Jankutusta totta tosiaan on ollut. Sinähän olet omien sanojesi mukaan tehnyt lukuisia maailmanennätyksiä protoillasi, harmi vaan että mittaus ja dokumentaatio puuttuu. Siinä olisi sitä dataa millä hankkia rahoitus. Omien sanojesi mukaan se "data voidaan kalibroida" pienemmästä isompaan toiselle Re-alueelle, eli pienemmän mittauksilla voisi osoittaa jotain suuremman toiminnasta. Nytkö näin ei olekaan, kun mittaaminen on turhaa? Toisekseen kun, et mittaa luotettavasti protosi toimintaa, tämän virheettömämmän ja paremman toiminnan arviointi tapahtuu kaiketi pääasissa aistinvaraisesti, eli sen luotettavuus on kovin kyseenalaista.On jankutettu ja mikään järkipuhe ei näytä sinuun uppoavan.
Näillä Re lukualueilla ei suoritusarvoilla hilluta....sanon sen nyt varmasti jo sadannen kerran.
Sen sijaan voin keksittyä sen virheettömään ja parempaan toimintaan.
Osakeyhtiön perustaminen ei kuitenkaan edellytä pääomaa ja ei siis ole peruste sille etteikö voisi erilaisia tukiakin saada. Kuten sanottua pääomaa voi kerätä lukuisilla eri tavoilla, mutta käytännössä kaikille on yhteistä se, että rahaa saadakseen pitäisi kyetä esittämään konseptin toimivuus uskottavasti.Yksi omistaja ilman pääomaa ei pitkään projektia vie eteenpäin.
Jankutusta totta tosiaan on ollut. Sinähän olet omien sanojesi mukaan tehnyt lukuisia maailmanennätyksiä protoillasi, harmi vaan että mittaus ja dokumentaatio puuttuu. Siinä olisi sitä dataa millä hankkia rahoitus. Omien sanojesi mukaan se "data voidaan kalibroida" pienemmästä isompaan toiselle Re-alueelle, eli pienemmän mittauksilla voisi osoittaa jotain suuremman toiminnasta. Nytkö näin ei olekaan, kun mittaaminen on turhaa? Toisekseen kun, et mittaa luotettavasti protosi toimintaa, tämän virheettömämmän ja paremman toiminnan arviointi tapahtuu kaiketi pääasissa aistinvaraisesti, eli sen luotettavuus on kovin kyseenalaista.
Koomista, että sinä käyt minua moittimaan siitä, että "järkipuhe ei näytä sinuun uppoavan." kun itse sivuutat suurimman osan asia-argumenteista tyystin, esität vääriä väittämiä keskustelun kulusta, ymmärrät toistuvasti kirjoitetun väärin (tahallaan tai tahattomasti), 'siirtelet maalitolppia', sarjapostaat asiasisällöllisesti tyhjiä yhden lauseen viestejä, argumentoit aiheen ohi jne.
En usko.Mittaukset liittyvät pyörimisnopeuteen ja g-arvoihin sekä liikkeellelähtöön...kaikki on dokumentoitu ja esitelty.
En usko.
Tai no jos tarkoitat mittauksilla sitä mitä ketjuun kerrottu mittauksista ja dokumentointi samaa luokkaa.
Jos oikeita kunnollisia, niin postaa ne tänne, muuten niitä ei meille ole, ja väitteet olemastaolosta on turhia
Mittaukset liittyvät pyörimisnopeuteen ja g-arvoihin sekä liikkeellelähtöön...kaikki on dokumentoitu ja esitelty.
Et sinä sinnekään mitään mittauksia esittänyt, samanlaisia hurjia väitteitä ilman mitään tukea kuin täälläkin.Niitä oli 2019 lähtien 2022 asti...tiede.fi sivuilla.
Selitäppäs vielä miten se protyypin kuormitusta pyöritetyt hurjat kierrokset ja g-voimat liittyy siihen aiottuun suuren koon voimalaitokseen?
Eikö tuotantomallilla ole tarkoitus tuottaa sähköä, eikä pyörittää tuuliviirinä?
Niissä kierroslukujen ja g-voimien dokumentoinnissa taisi olla aika paljon cäppiä ja epävarmuutta. G-voimatkin on nousseet vuosien varrella satakertaisiksi alkuperäisestä arviostasi. Joten niiden ”dokumentointien” arvo on kyllä lähinnä miinus-merkkinen.
Oletko miettinyt sitä väännön mittausta?
En nyt ihan varma motivaatioistasi.Niitä oli 2019 lähtien 2022 asti...tiede.fi sivuilla.
Et sinä sinnekään mitään mittauksia esittänyt, samanlaisia hurjia väitteitä ilman mitään tukea kuin täälläkin.
Et esittänyt mitään uskottavia mittauksia saati dokumentaatiota, ainoastaa väitteen mitatusta tuloksesta, mittausjärjestelyllä johon liittyy vähintäänkin merkittäviä epävarmuuksia. Voin vaikka laittaa sinulle suoran lainauksen kyseiseltä sivustolta, kun kerrot vain miltä sivulta haluat lainauksen.Kyllä esitin, mutta en saanut mitattua suurta hyötysuhdetta...josta se on yliopistomaailmassa kuuluisa. Se oli suuri pettymys.
Äläs nyt, onhan tuon lopullisen ison myllynkin hyötysuhde jo "laskettu". Se on 65 %Niin ja tätä hyötysuhdetta et pidä tarpeellisena mitata vieläkään, vaikka se on juuri se keskeinen ominaisuus konseptisi väitetyistä eduista muihin nähden.