Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

[Marsu53]

Tuuligeneraattorit ovat varsin riippuvaisia tuulista ja pienmyllyt vielä käytännön syistä tuulen suunnallekin. Tästä näkee valitsevan tuulen. Tuulijakaumista on hyvä olla selvillä ennen isompia investointeja: tuulitilanne Suomessa - tuulen nopeus, suunta, puuska. 2 vrk tuuliennuste

Kannattaa tämäkin lukea ennen isompia sijoituksia mm kiinavehkeisiin: Tuulivoima omakotitalossa/maatilalla

 

[tuulispää]

Missä siis ongelma?
Yritätkö sanoa 60 vuotiaan olevan kyvytön tekemään mitään?
Pakkasta Suomessa riittää eli eikö virityksesi siis toimikkaan täällä? Kannattaisiko siirtää kehitys muualle?
Kannattaisiko oikeasti tehdä jotain eikä hakata kahdeksaa vuotta päätään seinään saamatta yhtään mitään aikaan?


Tässä olikin aika hyvin kerrottu koko kuvio. Tosin unohdit mainita kaikki haihattelut lentokoneesta rakettiin. Kaikki nekin tehdään paremmin kuin kukaan tai mikään taho aikaisemmin. Rakettikuva taisi olla tässäkin ketjussa. Riittää kun paintilla piirtää jotain ja se on siinä. Syö kuitenkin uskottavuutta reilusti väittää olevansa monen alan ylin asiantuntija.
Osalla varmasti menneet ohi nämä useat projektit, joissa siis syntyy parempaa, mihin kukaan on koskaan pystynyt. Tosin tämänkin ketjun lukeminen kertoo monta asiaa.

Mitä tuulivoimaan tulee niin pienintäkään faktaa yhtään mistään ei ole saatu, pelkkää satuilua. Ja kun tuo sähköpuoli varsinkaan ei ole millään tavalla hallinnassa niin itsekin olen tarjonnut apua sen osalta, samoin moni muu. Ei kelpaa ja syy nyt on aika selvä... Ei kestä viritykset päivänvaloa eivätkä tuota mitään.

Ja kun vielä otetaan huomioon tuo suhtautuminen kaikkiin muihin niin enpä pidä mitenkään erikoisena, ettei moni jaksa enää hehkuttaa aihetta. Moni on ihan oikeasti ollut kiinnostunut ja tarjonnut omaa osaamistaan mutta kun ei käy. Eikä mitään neuvoja tai vinkkejä arvosteta, haukut ainoastaan saat.

Valitettavasti ainakaan itse en jaksa enää nähdä kovin positiivisena noita täysin vailla perustetta olevia haihatteluja enkä yhtään ihmettele, etteivät alaa oikeasti tunteva jaksa senkään vertaa ymmärtää tai antaa enää positiivista palautetta.

Olen silti edelleen valmis muuttamaan mieltäni jos edes jotain pientä faktaa projektista saadaan. Sitä odotellessa pysyn pessimistinä asian osalta.

Hahhaa...besserwisserit ovat tosiaan vainonneet tätä projektia jo pitkään. 6-7 numeroisesti maksavia virallisia testejä on tämän tästä ehdotettu, jotta rahoittajat saadaan vakuutettua.

 

[Sähkömies*]

Kukaan muu kuin sinä ei ole puhunut 6-7 numeroisita testiohjelmista, päinvastoin besserwisserit ovat sanoneet ettet sellaista tarvitse mihinkäänvaan vääntömomentin mittauksen, kera luotettavan tuulennopeuden mittauksen samaan aikaan.

Sinullehan on ehdoteltu mm. erilaisia vääntömomentinmittaustapoja, mm. ihan romulavoilta löytyvillä materiaaleilla ja kengännauha-budjeteilla.
Minä itse olen ehdottanut että kävisit teettämässä sellaisen paikallisessa ammattikoulussa, jos tiedot ja taidot ei riitä sellaisen itse rakentamiseen.

Mikä vika näissä neuvoissa oli?

 

[tuulispää]

Reynolds on vastaus siihen....sitä mitä ei ole ei kannata mitata.

 

[Algron28]

Reynolds on vastaus siihen....sitä mitä ei ole ei kannata mitata.

Eikö tästä myllystäsi tule sitten tehoa tai vääntöä?

 

[Sähkömies*]

Siksi kai nuo vawtit ei ole yleistyneet, koska niissä ei ole vääntöä eikä siten tehoakaan?

 

[tuulispää]

Tässä on poikkeuksellisen paljon vääntöä, muttei tällä Reynolds lukualueella mitään sellaista jolla voisi 5 mio alueen laitteelle panna kampoihin.

 

[Sähkömies*]

Ei tuo sinun väite että siinä olisi poikkeuksellisen paljon vääntöä, perustu mihinkään.
Yhtään minkäänlaista mittausta sinulla ei ole ja olet itsekkin todennut että kierrokset tipahtaa murto-osiin jos myllyä vähänkin kuormittaa. Sehän tarkoittaa juuri sitä että vääntöä ei ole.
Jos sinulla edelleen on aitoa uskoa että väännössä löytyy, niin eikö nyt kannattaisi alkaa perehtymään ja askartelemaan sitä väännönmittausta? Sitten sinulla olisi edes jotain konkreettista näyttöä siitä, että koko sinun projektissa on ylipäätään jotain järkeä.

 

[JaniKari]

Kannattaisiko vain ostaa toimiva tuulimylly alibabasta muutamalla satasella? Siitä löytyisi sähköosat jotta nähtäisiin tuottaako tuulimyllystä 3 vai 300 wattia. Vaikka tällainen: Source China Factory 600w to 2000w vertical axis wind turbine wind turbines for sale on m.alibaba.com

 

[tuulispää]

Kannattaisiko vain ostaa toimiva tuulimylly alibabasta muutamalla satasella? Siitä löytyisi sähköosat jotta nähtäisiin tuottaako tuulimyllystä 3 vai 300 wattia. Vaikka tällainen: Source China Factory 600w to 2000w vertical axis wind turbine wind turbines for sale on m.alibaba.com

Ainakin tuollainen axial flux generaattori mun tulee hankkia.

 

[tuulispää]

Ei tuo sinun väite että siinä olisi poikkeuksellisen paljon vääntöä, perustu mihinkään.
Yhtään minkäänlaista mittausta sinulla ei ole ja olet itsekkin todennut että kierrokset tipahtaa murto-osiin jos myllyä vähänkin kuormittaa. Sehän tarkoittaa juuri sitä että vääntöä ei ole.
Jos sinulla edelleen on aitoa uskoa että väännössä löytyy, niin eikö nyt kannattaisi alkaa perehtymään ja askartelemaan sitä väännönmittausta? Sitten sinulla olisi edes jotain konkreettista näyttöä siitä, että koko sinun projektissa on ylipäätään jotain järkeä.

Perustuu se siihen että tiedän asian koska osaan fysiikkaa.

Myös se että se ilman siiven laakereitakin pyörii raskaan genen kanssa 1,5 m/s tuulessa on selvä indikaatio kovasta väännöstä.

Nyt uuden tornin ja laakereiden kanssa oletan sen alkavan pyörimään jo 1 m/s tuulessa...jossa on aivan olemattomasti voimaa josta ammentaa. Nyt kuitenkin kovat pakkaset ja lähipiirin sairastapaukset ovat pitkittäneet testausta...ja rasvan kaataminen vahingossa jalkapöydälleni syksyllä.....en kerennyt ennen ekaa lumimyrskyä testaamaan.

 

[Jiispo]

Perustuu se siihen että tiedän asian koska osaan fysiikkaa.

Myös se että se ilman siiven laakereitakin pyörii raskaan genen kanssa 1,5 m/s tuulessa on selvä indikaatio kovasta väännöstä.

Joo ja taas omasta mielestäsi...

Eihän kuormattoman generaattorin pyörittämiseen tarvitse juuri minkäänlaista voimaa

 

[mRkukov]

Perustuu se siihen että tiedän asian koska osaan fysiikkaa.

Olet siis ainoa maailmassa joka osaa fysiikkaa ja joka olisi tuulimyllyjä miettinyt?
Kuulostaa aika teoreettiselta projektilta.

Miksi rakennat protoa jos kerran fysiikan osaaminen riittää ja voit laskea päässäsi kaikki travittavat asiat? Eikö proto ole juuri asioiden todistamista ihan oikeassa elämässä. Tieteelliseen todistamiseen vaaditaan mittaamista. Varsinkin jos/kun mittaaminen on tässä tapauksessa lähes triviaalia hommaa niin ei ole mitään perusteltua syytä jättää sitä tekemättä. Siltikään et ole suostunut mittaamaan mitään, tai ainakaan paljastanut mitään tuloksia. Turha ihmetellä ettei tätä projektia oteta vakavasti jos tieteellisen todistamisen sijasta keskityt "minusta tuntuu" ja "koska tiedän" perusteluihin.

 

[tuulispää]

Olet siis ainoa maailmassa joka osaa fysiikkaa ja joka olisi tuulimyllyjä miettinyt?
Kuulostaa aika teoreettiselta projektilta.

Miksi rakennat protoa jos kerran fysiikan osaaminen riittää ja voit laskea päässäsi kaikki travittavat asiat? Eikö proto ole juuri asioiden todistamista ihan oikeassa elämässä. Tieteelliseen todistamiseen vaaditaan mittaamista. Varsinkin jos/kun mittaaminen on tässä tapauksessa lähes triviaalia hommaa niin ei ole mitään perusteltua syytä jättää sitä tekemättä. Siltikään et ole suostunut mittaamaan mitään, tai ainakaan paljastanut mitään tuloksia. Turha ihmetellä ettei tätä projektia oteta vakavasti jos tieteellisen todistamisen sijasta keskityt "minusta tuntuu" ja "koska tiedän" perusteluihin.

Haluan kehittää tuotetta mahdollisimman pitkälle, että en joudu yrittäjänä ns " kuolemanlaaksoon" heti alkumetreillä.

Alkukysymykseesi riittänee vastakysymys: " Oletko sitä mieltä, että kaikki on jo keksitty ? "

 

[tuulispää]

Joo ja taas omasta mielestäsi...

Eihän kuormattoman generaattorin pyörittämiseen tarvitse juuri minkäänlaista voimaa

Tässä hieman tarvitaan kun on alennusvaihde ja hyötysuhde huono.

 

[mRkukov]

Tässä hieman tarvitaan kun on alennusvaihde ja hyötysuhde huono.

Määrittele huono hyötysuhde

 

[Jiispo]

Tässä hieman tarvitaan kun on alennusvaihde ja hyötysuhde huono.

Aiempien muiden palstojen juttujesi perusteella sinun käsityksesi vaihteistojen hyötysuhteista on pahasti pielessä,.
Vaikeahan sinun tietty tuota korjata ja myöntää, kun samalla myllysi suoritusarvo luulosi romahtaa.

 

[tuulispää]

Generaattori on mahdoton vaihtaa ilman että joutuu tekemään samalla uuden myllyn...kutakuinkin. Tosin seuraavaan voi ja syytäkin vaihtaa...ellei nyt jatkossa testeissä tapahdu merkittävää parannusta.

 

[tuulispää]

Määrittele huono hyötysuhde

76%.

 

[mRkukov]

76%.

Ja sinun alennusvaihde on?

 

[pulatunnus]

Haluan kehittää tuotetta mahdollisimman pitkälle, että en joudu yrittäjänä ns " kuolemanlaaksoon" heti alkumetreillä.

parinkympin mittari vie kuolemanlaaksoon.
Tässä kyse harrastuksesta, ei yrittämisestä. jos se harrastuksen juju on niiden voimaloiden rakentelussa ja testailussa, niin tarvit mittausvälineitä. Jos välttelet mittaria sen takia että et halua tietää mitä muutokset vaikuttaa, niin ok, mutta sano se ihan rehellisesti.

Kyllä leijan lennättäminen ja rakentelu voi olla ihan kivaa, vaikka mitään mitattua dataa ei keräisikään. Kunhan ei ala mitään muuta höpöttään.

 

[Hemulix]

76%.

Ei tuo ole mikään määritelmä, vai yritätkö sanoa että 77% ei ole enää huono hyötysuhde? Tästä hyötysuhteestakin on monet keskustelut käyty ja sinulle useaan otteeseen selitetty, että generaattorien, vaihteistojen ja muiden oheislaitteiden hyötysuhteilla ei ole mitään väliä mittauksen mielekkyyden kannalta. Riittää että näiden oheislaitteiden hyötysuhde tunnetaan, niin vaikutus voidaan huomioida, kun määritetään prototyyppisi suoritusarvoja. Tällaisten asioiden taakse piiloutuminen on vain ja ainoastaan tekosyy.

Ja edelleenkin pätee se sama, että mikään tekemäsi hienosäätö tähän pienemmän skaalan protoon ei automaattisesti päde täysikokoiseen malliin, koska ne eivät ole dynaamisesti samanlaisia. Tyhjät sanat fysiikan osaamisesta ja jostakin mystisestä datan kalibroinnista, ovat vain tyhjiä sanoja. Mahdoton ei muutu mahdolliseksi tyhjillä väitteillä. Laita laskuja pöytään jos väität voivasi soveltaa eri Re-alueella testattuja ominaisuuksia toisella Re-alueella toimivalle mallille. Ja ihan turha vedota mihinkään salaisuuksiin, yhtään mitään yksityiskohtia laitteesi toiminnasta et joudu paljastamaan. Ylipäätään tämä täyden skaalan Re-alueen määrittely on minulle hämärän peitossa, että miten olet sen tehnyt - joten tyydyn luottamaan arvioosi, että se on eri kuin nykyisellä protolla.

 

[Hemulix]

Generaattori on mahdoton vaihtaa ilman että joutuu tekemään samalla uuden myllyn...kutakuinkin. Tosin seuraavaan voi ja syytäkin vaihtaa...ellei nyt jatkossa testeissä tapahdu merkittävää parannusta.

Kunhan se käytetyn generaattorin hyötysuhde tunnetaan riittävällä tarkkuudella - se on täysin yhdentekevä detalji. Se on aivan sama onko se 40% vai 95%, on täysin triviaali laskutoimitus huomioida se mittauksissa. Prototyyppisi suorituskyky ei muutu generaattoria vaihtamalla.

 

[tuulispää]

Okei. Odottelen pakkasten laantumista ja hieman pidempää valoisaa aikaa ulkona testaamiseen.

 

[Sähkömies*]

Mitäs meinasit testata?

 

[tuulispää]

Uutta tornia ja laakerointia sekä uudelleen lakattuja tasapainotettuja siipiä.

 

[JaniKari]

Kannattaa muistaa että tämän tuulimylly tyypin perusominaisuus on tärinä. Ei sitä tasapainottamalla saada pois. Rakenteen täytyy vain kestää sitä. Tämän on juuri se syy miksi emme ole isoja VAWT juuri nähneet.

 

[Pate123]

Ketjussa on annettu jo ainakin kahden valmiin tuulimyllyn tarkka sijainti, arvaten Juustoportin ja toinen yksityinen Turun seudulla. Kannattaisiko lähteä tutustumaan niihin sen sijaan, että yrittää itse keksiä pyörää alusta alkaen? Varmaan molemmat kertovat omasta myllystään, jos vaan kysyy.
Ainakin tuon isomman rungosta voi ottaa oppia, jos noin massiivista heti tavoittelee. Ristikkomaston elementeistä saa kevyen ja vakautta lisäämällä harusvaijereita tarpeen mukaan.

 

[pulatunnus]

Ketjussa on annettu jo ainakin kahden valmiin tuulimyllyn tarkka sijainti, arvaten Juustoportin ja toinen yksityinen Turun seudulla. Kannattaisiko lähteä tutustumaan niihin sen sijaan, että yrittää itse keksiä pyörää alusta alkaen? Varmaan molemmat kertovat omasta myllystään, jos vaan kysyy.

Mennyt tuo Turun mylly ihan ohi, ja jos tuolla Juustoportin mainoksen vieressä olevaa tarkoitat Juustorportin myllyllä, niin onko sitä enään ? Lukijana kiinnostaa, ja jos joku käytössä ollessa ohi ajellut, niin kiinnostaa oliko ledeissa jotain kajoa.

Kannattaisiko lähteä tutustumaan niihin sen sijaan, että yrittää itse keksiä pyörää alusta alkaen? .

Jos ehdotat aloittajalle muihin tutustumista, niin jäänyt vahva käsitys että halu jakaa , halu oppia muilta ei kuulu tähän harrastukseen. Osaamattomien väärin tekemiä.

 

[Pate123]

Se Juustoportin mainoskyltin kuva on päivätty 2021 ja Turun isomman myllyn 2018. Molempien rakenne on niin tukeva, että voisi kuvitella olevan vieläkin pystyssä. Ja vaikka myllyjä ei enää olisi, niin omistajat luultavasti osaavat kertoa historiasta. Ehkä sitä isompaa on jopa parannettu vuosien kuluessa.

Jos ehdotat aloittajalle muihin tutustumista, niin jäänyt vahva käsitys että halu jakaa , halu oppia muilta ei kuulu tähän harrastukseen. Osaamattomien väärin tekemiä.

Tuo on kyllä harmi ja jos on vielä vastoinkäymisiä, niin kaikki oppi muilta säästäisi aikaa & omia resursseja oikeaan paikkaan. Mietin kyllä, että ehdotanko edes tutustumista, kun aloittajan mielestä pienempi mylly oli säälittävä ja tuhlattu yhteiskunnan kehitysrahoja sekä isommassa vakuutti lähinnä suuruus Amerikan malliin.

 

[tuulispää]

Kannattaa muistaa että tämän tuulimylly tyypin perusominaisuus on tärinä. Ei sitä tasapainottamalla saada pois. Rakenteen täytyy vain kestää sitä. Tämän on juuri se syy miksi emme ole isoja VAWT juuri nähneet.

Minä väitän että juuri innovaationi on puuttunut...siksi niitä ei ole ollut. Tärinää ei enää ole...sen sijaan värinää on...luonnollisesti.

 

[tuulispää]

Ketjussa on annettu jo ainakin kahden valmiin tuulimyllyn tarkka sijainti, arvaten Juustoportin ja toinen yksityinen Turun seudulla. Kannattaisiko lähteä tutustumaan niihin sen sijaan, että yrittää itse keksiä pyörää alusta alkaen? Varmaan molemmat kertovat omasta myllystään, jos vaan kysyy.
Ainakin tuon isomman rungosta voi ottaa oppia, jos noin massiivista heti tavoittelee. Ristikkomaston elementeistä saa kevyen ja vakautta lisäämällä harusvaijereita tarpeen mukaan.

Ne ovat täysin erillaisia kuin mun mylly...tosin vertikaaliakseloituja.

Tuossa ei siivet artikuloi...siksi noin jämy torni.

 

[pulatunnus]

Se Juustoportin mainoskyltin kuva on päivätty 2021 ja Turun isomman myllyn 2018. Molempien rakenne on niin tukeva, että voisi kuvitella olevan vieläkin pystyssä.

Minulla voi olla väärä käsitystä tuosta juustoportin mainoskyltistä, jos on vielä paikallaan se mylly niin hyvä. Kai joku lukia siitä hiljan ohiajellut.

Mihin Turun myllyyn viittaat, siis onko nyt puhe tuosta antenni rakennelmana esitelty (se kuva peltojen keskellä, jonka viereen joku halli rakennettu), vai jokin muu.

 

[Pate123]

Mihin Turun myllyyn viittaat, siis onko nyt puhe tuosta antenni rakennelmana esitelty (se kuva peltojen keskellä, jonka viereen joku halli rakennettu), vai jokin muu.

Kyllä, se OskuK #943 viesti. Onko tuo tosiaan antenni? Katsoin, että ylhäällä on siivet ja niistä kulkee voima-akseli alas koppiin. Oudon näköiset antennit, mitä noilla on oikein lähetetty, joku tutka ehkä?

 

[Hemulix]

Minä väitän että juuri innovaationi on puuttunut...siksi niitä ei ole ollut. Tärinää ei enää ole...sen sijaan värinää on...luonnollisesti.

Värinä, tärinä, semantiikkaa. Fakta on kuitenkin se, että jokaisen kierroksen aikana rakenteet altistuvat muuttuvalle kuormalle siiven kohtauskulman kääntyessä 360 astetta jokaisella kierroksella. Jos voimala pyörisi vaikkapa keskimäärin kierroksen sekuntia kohden vuoden jaksolla, tarkoittaisi tämä kymmeniä miljoonia kertoja altistusta tälle 'värinälle'. Tässä rakenteessa voima (ja sen muutos) on vieläpä kohtisuoraan siiven pituusakseliin nähden, mikä on käytännössä epäedullisin mahdollinen tilanne, kestävyyden kannalta. Tähän yhtälöön kun vielä lisätään mekaaninen artikulaatio, niin uskaltaisin väittää, että kovin pitkää käyttöikää on turha haaveilla millään olemassa olevilla materiaaleilla, ilman säännöllisiä huoltoja joissa kriittisesti rasittuvia osia vaihdetaan.

 

[Sähkömies*]

Värinä, tärinä, semantiikkaa. Fakta on kuitenkin se, että jokaisen kierroksen aikana rakenteet altistuvat muuttuvalle kuormalle siiven kohtauskulman kääntyessä 360 astetta jokaisella kierroksella. Jos voimala pyörisi vaikkapa keskimäärin kierroksen sekuntia kohden vuoden jaksolla, tarkoittaisi tämä kymmeniä miljoonia kertoja altistusta tälle 'värinälle'. Tässä rakenteessa voima (ja sen muutos) on vieläpä kohtisuoraan siiven pituusakseliin nähden, mikä on käytännössä epäedullisin mahdollinen tilanne, kestävyyden kannalta. Tähän yhtälöön kun vielä lisätään mekaaninen artikulaatio, niin uskaltaisin väittää, että kovin pitkää käyttöikää on turha haaveilla millään olemassa olevilla materiaaleilla, ilman säännöllisiä huoltoja joissa kriittisesti rasittuvia osia vaihdetaan.

Enemmän siipiä ja nekin kiinteinä ilman kohtauskulmien säätöjä, katoaa tärinät. Ja kun järjestelmässä on ainoastaan yksi liikkuva osa. Sen laakerit voi reippaasti ylimitoittaa niin on huoltovapaa ikupeli.
Loppu onkin lähinnä optimoimista millä tuulilla myllyn haluaa energiaa tuottavan.

 

[Lars_A]

Enemmän siipiä ja nekin kiinteinä ilman kohtauskulmien säätöjä, katoaa tärinät. Ja kun järjestelmässä on ainoastaan yksi liikkuva osa. Sen laakerit voi reippaasti ylimitoittaa niin on huoltovapaa ikupeli.
Loppu onkin lähinnä optimoimista millä tuulilla myllyn haluaa energiaa tuottavan.

Sen kun näkisi että pyörivä kone on tärinätön

 

[tuulispää]

Niin...toki pitää pyrkiä siihen, että on mahdollisimman värinätön...noiden kohtauskulmaa muuttamattomien ongelma on vajaa 10 vuoden kesto siiville.

 

[Hemulix]

Niin...toki pitää pyrkiä siihen, että on mahdollisimman värinätön...noiden kohtauskulmaa muuttamattomien ongelma on vajaa 10 vuoden kesto siiville.

Kohtauskulman säätäminen varmaan vaikuttaa jonkin verran näihin kierroksen aikana esiintyviin voimiin. Näin mutupohjalta voisi heittää, että niiden osuus ei kuitenkaan ole ratkaiseva, koska ovat vain pieni osa siipeen kohdistuvista kokonaisvoimista. Edellisen lisäksi on vielä tosiaan se että liikkuvia (ts. kuluvia) osia on lisää, eli mitään kovin radikaalia parannusta on turha kestävyyden suhteen odottaa, jos ylipäätänsä kestävyys edes paranee, huononomisen sijaan. Jokatapauksessa näytöt täytyy olla todella vahvat jos meinaa ketään vakuuttaa.

 

[tuulispää]

Niin ja laitteeni on hieman monimutkaisempi.

 

[tuulispää]

Kohtauskulman säätäminen varmaan vaikuttaa jonkin verran näihin kierroksen aikana esiintyviin voimiin. Näin mutupohjalta voisi heittää, että niiden osuus ei kuitenkaan ole ratkaiseva, koska ovat vain pieni osa siipeen kohdistuvista kokonaisvoimista. Edellisen lisäksi on vielä tosiaan se että liikkuvia (ts. kuluvia) osia on lisää, eli mitään kovin radikaalia parannusta on turha kestävyyden suhteen odottaa, jos ylipäätänsä kestävyys edes paranee, huononomisen sijaan. Jokatapauksessa näytöt täytyy olla todella vahvat jos meinaa ketään vakuuttaa.

Mutu ei nyt riitä tässä...väitän että laitteeni ei rasita siipiä juuri lainkaan mutta lisää vääntöä.

POC mallissa oli 2 uutta featurea...nyt on jo noin 8 kpl. Kaikki nämä parantavat sen menoa ja taloudellsuutta..ja liikkeelle lähtöä.

Liitteessä optimaali re-alue mainittu...jotain 3,6-3,9 miljoonaa.

Mun 4. laitteessa lienee 200-300 000 ja ekoissa noin 20 000 - 40 000.

40 000 alueella hyötysuhde oli jossain 8-12% haarukoissa. Jos pystyn nyt esittämään 4. protolla vakuuttavasti 20% nyt voidaan olla varmoja että se vaan paranee kun koko kasvaa.

 

[tuulispää]

Ne ovat täysin erillaisia kuin mun mylly...tosin vertikaaliakseloituja.



Tuossa ei siivet artikuloi...siksi noin jämy torni.

VAWT 850 vaikuttaisi olevan juuri 2-4 miljoonaan huiteissa re-alueen puolesta.

500 KW VERTICAL AXIS WIND TURBINE | Project | Fact Sheet | ENG | CORDIS | European Commission

To demonstrate the fixed geometry technology at medium size wind turbines by undertaking the detailed design, construction and testing of a vertical axis wind turbine rated at 500 kW and connected to the CEGB grid.

cordis.europa.eu

 

[jusubbi]

Tässä hieman tarvitaan kun on alennusvaihde ja hyötysuhde huono.

Eikös tässä ollut käytössä se polkupyörän napamoottori? Muistaakseni niissä on vapaakytkin, eli ainakin toiseen suuntaan pyörii vapaasti. Sitten kun moottoriin syöttää sähköä, niin alkaa pyörittämään sitä alennusvaihdetta. Tässä kun käytetään moottoria generaattorina, niin en sitten tiedä..

 

[Hemulix]

Mutu ei nyt riitä tässä...väitän että laitteeni ei rasita siipiä juuri lainkaan mutta lisää vääntöä.

POC mallissa oli 2 uutta featurea...nyt on jo noin 8 kpl. Kaikki nämä parantavat sen menoa ja taloudellsuutta..ja liikkeelle lähtöä.

Liitteessä optimaali re-alue mainittu...jotain 3,6-3,9 miljoonaa.

Mun 4. laitteessa lienee 200-300 000 ja ekoissa noin 20 000 - 40 000.



40 000 alueella hyötysuhde oli jossain 8-12% haarukoissa. Jos pystyn nyt esittämään 4. protolla vakuuttavasti 20% nyt voidaan olla varmoja että se vaan paranee kun koko kasvaa.

Niin ei auta mutuilut, ei sinun eikä minun. Ero on siinä, että minä en ole esittänyt kaikkea logiikkaa uhmaavia väitteitä. Väite siitä ettei siipi rasittuisi edelleen merkittävästi ei ole uskottava. Siipeen kohdistuu edelleen ne voimat joilla energia tuulesta otetaan irti, ne on ne suurimmat siipeä rasittavat voimat, joista et voi päästä eroon. Verrattuna artikuloimattomaan, pystyt korkeintaan minimoimaan niitä ei tuotavia voimia, joiden merkitys on - aivan kuten sanoin - vain murto-osia kokonaisvoimista. Edelleen se siipesi kohtauskulma kääntyy kierroksen aikana 360 astetta, joten täysin absurdi väite etteikö siipi edelleen rasittuisi merkittävästi. Sitä faktaa, että siipeenkohdistuvan voiman suunta ja suuruus suhteessa siiven orientaatioon muuttuu yhden kierroksen aikana merkittävästi et voi kiistää. Se on rakenteesta suoraan seuraava väistämätön ominaisuus.

Et voi pelkällä Re-alueen muutoksella exstrapoloida hyötysuhteen muutosta noin monimutkaisella järjestelmällä, se ei ole millään muotoa uskottavaa. Jos kyseessä olisi staattisessa virtauksessa oleva siipi, niin näillä perusteilla voisit ehkä jotakin varovaisia arvioita esittää. Oiot mutkia suoriksi, niin että päätelmäsi eivät ole uskottavia.

Mitä tulee näihin hyötysuhteisiin muuten, niin sinua on toistuvasti kehoitettu mittaamaan ne uskottavasti. Sen sijaan että tekisit näin, toistuvasti heittelet prosentteja ilmaan, jotka ovat parhaimmillaankin arvauksia. Käsittääkseni sinulla ei viimeisimpäänkään versioon ole tulossa mitään uskottavaa tapaa mitata suoritusarvoja.

 

[tuulispää]

Nyt ei voi mitata mitään...teillä testipaikoille on auraamattomat tiet...kävin eilen henkenikaupalla testaamassa sen.

Lukutaidoton lapsikin tietää, että vain isot tuulimyllyt ovat tehokkaita.

 

[Pate123]

POC mallissa oli 2 uutta featurea...nyt on jo noin 8 kpl. Kaikki nämä parantavat sen menoa ja taloudellsuutta..ja liikkeelle lähtöä.

Ovatko featuret oikeasti uutuuden arvon omaavia, mitä kukaan ei ole ennemmin rekisteröinyt ja onko niitä vertailtu? Vaikea uskoa, ettei siiven kääntöä ole jossain muodossa löydetty.
Jos keksinnöt ovat väitteidesi mukaan noin mullistavia, niin esiselvitys olisi kannattanut aloittaa jo aikaa sitten patenttitoimiston kanssa. Siihen ei tarvitse vielä konkreettista mallia, vaan selvät piirrustuksetkin riittävät. Ettei tule myöhemmin yllätyksiä, mikäli myllytyypissä on mahdollisuuksia menestyä ja keksinnöt jo rekisteröity.

Esim. patentissa DE202019002224U1 näkyy jo jonkinlaista siiven kääntöä ja muita h-darrieus patentteja 3-4000 kpl. Jos lasketaan tuulimyllyt yleisesti, niin määrät räjähtävät.

 

[tuulispää]

Ovatko featuret oikeasti uutuuden arvon omaavia, mitä kukaan ei ole ennemmin rekisteröinyt ja onko niitä vertailtu? Vaikea uskoa, ettei siiven kääntöä ole jossain muodossa löydetty.
Jos keksinnöt ovat väitteidesi mukaan noin mullistavia, niin esiselvitys olisi kannattanut aloittaa jo aikaa sitten patenttitoimiston kanssa. Siihen ei tarvitse vielä konkreettista mallia, vaan selvät piirrustuksetkin riittävät. Ettei tule myöhemmin yllätyksiä, mikäli myllytyypissä on mahdollisuuksia menestyä ja keksinnöt jo rekisteröity.

Esim. patentissa DE202019002224U1 näkyy jo jonkinlaista siiven kääntöä ja muita h-darrieus patentteja 3-4000 kpl. Jos lasketaan tuulimyllyt yleisesti, niin määrät räjähtävät.

On täysin uutta kaikki...loput innovaatiot tukee toimintaa uudella tavalla. Ne ovat syntyneet "loputtoman" 8 vuoden testaamisen kautta.

 

[Hemulix]

Nyt ei voi mitata mitään...teillä testipaikoille on auraamattomat tiet...kävin eilen henkenikaupalla testaamassa sen.

Lukutaidoton lapsikin tietää, että vain isot tuulimyllyt ovat tehokkaita.

Se että sinun protossasi ei ole keinoja luotettavaan suoritusarvojen mittaukseen ei ole säästä tai teiden auraamisesta riippuvainen asia.

Ymmärsinkö siis oikein, perustat oletuksesi siitä, että voit ektrapoloida pienen proton hyötysuhdetta eri Re-alueella toimivaan versioon, siihen että "Lukutaidoton lapsikin tietää, että vain isot tuulimyllyt ovat tehokkaita."? Tiedätkö miksi isot myllyt on taloudellisesti kannattavapia kuin pienet? Se liittyy korkeuteen ja pinta-aloihin, ei hyötysuhteeseen.

Hyötysuhde on täysin triviaalia suure Tuulivoimaloiden yhteydessä. Hiukan kärjistäen, ainoa oikeasti merkittävä suure on €/GWh tuotetulle energialle.

 

[tuulispää]

Se että sinun protossasi ei ole keinoja luotettavaan suoritusarvojen mittaukseen ei ole säästä tai teiden auraamisesta riippuvainen asia.

Ymmärsinkö siis oikein, perustat oletuksesi siitä, että voit ektrapoloida pienen proton hyötysuhdetta eri Re-alueella toimivaan versioon, siihen että "Lukutaidoton lapsikin tietää, että vain isot tuulimyllyt ovat tehokkaita."? Tiedätkö miksi isot myllyt on taloudellisesti kannattavapia kuin pienet? Se liittyy korkeuteen ja pinta-aloihin, ei hyötysuhteeseen.

Hyötysuhde on täysin triviaalia suure Tuulivoimaloiden yhteydessä. Hiukan kärjistäen, ainoa oikeasti merkittävä suure on €/GWh tuotetulle energialle.

Höpsistä.

 

[Hemulix]

Höpsistä.

Argumentit senkun paranee. Ei ollut ilmeisesti mitään asia perusteita esittää?