Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

[Ville Suvanto]

Ei kait tuo tuulispää noihin syyllistynyt missään kohtaa? Ei mennyt henkilökohtaisuuksiin ja tuo salaliittosekoilu tuli joltain muulta käyttäjältä? No eipä onnistu hänen @ - tägääminen niin oletan poistaneen tunnuksen.

Syyllistyi ja Juha poisteli kohtuullisen kasan viestejä. Mutta josko palattaisiin otsikon aiheeseen.

 

[Tohelo]

Aiheeseen palaaminen varmaan suhteellisen vaikeaa jos ei ketjun aloittaja enää mitään postaa tästä omasta projektistaan Ehkä vaan parempi lukita koko ketju kun tuskin tämmöstä projektia kukaan muu on aloittamassa eikä ketjun/projektin aloittaja enää osallistu keskusteluun?

No niin tai näin, tämä ketju katoaa jonnekkin bittiavaruuteen ajan myötä.

 

[potero]

Eihän nuo bannit ole välttämättä ekalla kerralla mitään permabanneja.

 

[SShadow]

@Griffin Maksimituotto luokkaa 400MW, eli 5% siitä nyt. Toki tuo on hetkellinen, kesällä on sitten huomattavasti pidempi, noin 16 tuntia keskikesällä. Eli käytännössä reilusti alle tuon 5 prosentin päivätuotannon. Eikä tuo ole päivittäistä näin talvella, kolme kertaa on edellisen viikon aikana vähän aurinko paistanut. Eli akulla täytyy pärjätä muutama päivä, tarvitsee epäkäytännöllisen määrän paneeleita pientä tarvetta kohden.

edit: olikin seuraavalla sivulla jo graafit. Eli olit jo vastannut kysymykseesi.
Mutta enivei se on aika marginaalinen porukka, joka tarvitsee tuon viimeisenkin watin. Tuulivoiman lisäksi tuota aurinkovoimaa itse suunnittelin, mutta kun kahtena vuotena sattui tuuleton ajanjakso juuri samaan aikaan auringottoman ajan kanssa. Ei lopulta niin ihmeellistä että näin on. En ole vielä keksinyt Pohjois-Karjalaan keinoa pitää tietokonetta päällä pelkästään pienellä akulla, tuulivoimalla ja aurinkovoimalla. Etelärannikolla tuo saattaisi juuri ja juuri riittää. Tai sitten pitäisi olla todella pienellä tuulella käynnistyvä tuulivoimala, joka olisi täysin ylimitoitettu. Tarvitsisin muutaman kymmenen wattia muutaman tunnin ajan vuorokaudesta, mutta kovan tuulen aikaan menisi kilowatit hukkaan.

 

[Aaltoliike]

Aiheeseen palaaminen varmaan suhteellisen vaikeaa jos ei ketjun aloittaja enää mitään postaa tästä omasta projektistaan Ehkä vaan parempi lukita koko ketju kun tuskin tämmöstä projektia kukaan muu on aloittamassa eikä ketjun/projektin aloittaja enää osallistu keskusteluun?

No harvoin ekat tai toisetkaan, edes kolmannet bannit on suoraan pysyviä. Pieni hengähdystauko jokaiselle hyväksi, myös itselleni, jonka yksi viesti poistettiin ja otin opiksi siitä.

No niin tai näin, tämä ketju katoaa jonnekkin bittiavaruuteen ajan myötä.

Niin käy jokaiselle ketjulle aikanaan, mitä siitä? Joku joskus sanoi, että jos pitää tekstejään Pulitzer-tasoisina, kannattaa varmaan tallentaa ne itselleen talteen.

Ketjun alottajalle toivoisin että pysyisi yhdessä projektissa kerrallaan. Saattaisi jotakin toimivaa ehkä syntyäkin, jos ei jatkuvasti lisää/vaikeuta alkuperäistä ideaa.

 

[Uutta matoa koukkuun]

Täähän olis ollu ihan jees-projekti jos aloittaja ei olisi alkanut kurotella stratosfääreihin tavoitteissaan ja ruvennut keksimään fysiikan lakeja uusiksi.

Esim. se jusubin muinainen vetyhaihattelu oli ihan viihdyttävää luettavaa.

 

[SShadow]

Itse en lähde haistattelemaan ja valittamaan väärin harrastamisesta, jos vähän lähtee ajatukset laukalle ei ei ihan fysiikan lakien mukana pysy. Jos sieltä tulee edes yksi uusi oivallus maailmaan, se kyllä peittoaa kaikki matkalle tehdyt virheet

 

[Hemulix]

Itse en lähde haistattelemaan ja valittamaan väärin harrastamisesta, jos vähän lähtee ajatukset laukalle ei ei ihan fysiikan lakien mukana pysy. Jos sieltä tulee edes yksi uusi oivallus maailmaan, se kyllä peittoaa kaikki matkalle tehdyt virheet

Noin ihan yleisen tason pohdintana, jos sitten olisikin se yksi ihan oikea hyödyllinen oivallus, niin jos se tarjoillaan itse keksityn fysiikan, salaliittoteorioiden ja muun huuhaan seassa, niin voi olla vaikeaa "myydä" oivallusta kenellekään. Idean myyminen rahoittajille on kuitenkin käytännössä se minimi edellytys sille, että tuollaisen oivalluksen voi oikeasti saada ihan oikeaksi tuotteeksi joskus. Toki jos sattuu olemaan omaisuutta riittävästi, niin voi tuollaisen rahoittaa itsekin, mutta aika harvalla on riittävää omaisuutta.

 

[Uutta matoa koukkuun]

Eli kaikenkaikkiaan olisi kuitenkin hyvä pitää sopiva annos nöyryyttä mukana. Jos lähtee liikenteeseen asenteella "Minä olen aina oikeassa ja kaikki muut väärässä", niin tie nousee nopeasti pystyyn kuin paneelit talvella.

 

[kasperi]

Eihän tässä vielä valmiissa maailmassa olla, että kyllä ennakkoluulottomia kehittäjiä ja pellepelottomia tarvitaan. Eikös tuo allaolevan linkin tapauskin pitänyt olla mahdoton, kunnes joku teki sen. Tekniikan Maailma

 

[Hemulix]

Eihän tässä vielä valmiissa maailmassa olla, että kyllä ennakkoluulottomia kehittäjiä ja pellepelottomia tarvitaan. Eikös tuo allaolevan linkin tapauskin pitänyt olla mahdoton, kunnes joku teki sen. Tekniikan Maailma

Kyllä maailmaan pellepelottomia mahtuu. Karkeasti kärjistäen, luokkittelisin ne itse kahteen tyystin erilaiseen porukkaan. Toinen porukka on se, joka ymmärtää fysiikkaa (ja haluaa oppia ymmärtämään), tutkii ennakkoluulottomasti sen lainalaisuuksista ja välillä myös kyseenalaistaa vallitsevia dogmeja ja ennakkoluuloja. Heistä jotkut joskus (äärimmäisen harvat ja harvoin) keksivät jotakin oikeasti hyödyllistä ja joskus jopa mullistavaa. Näitä maailma tarvii ja aidosti hyötyy heidän panoksestaan. Sitten on tämä toinen porukka, joka on lukumäärällisesti se paljon paljon suurempi. He eivät kykene ymmärtämään fysiikka tai eivät ainakaan ole oikeasti sitä opiskelleet, niin että heillä olisi tätä ymmärrystä. He keksivät ikiliikkujia, kylmäfuusioita, ylivalonnopeudella liikkuvia avaruusaluksia, ilmaista energiaa ja ties mitä toinen toistaan erikoisempia keksintöjä. Yhteistä näille on kuitenkin se, että yhdestäkään (toisin kuin aiemmin kuvaamani joukon tapauksessa) ei koskaan kehity aidosti ja oikeasti toimivaa tuotetta joka mullistaisi yhtään mitään. Usein myös tieteeseen suhtaudutaan vähätellen ja väheksyen, samoin kuin ihmisiin jotka kehtaavat kyseenalaistaa kyseisen "keksijätyypin" väitteitä.

Tässäkin linkittämässäsi tapauksessa taisi olla kyse sitä, että keksijä joutui "sanaharkkaan" fyysikon kanssa ja päätyi lopulta lyömään vetoa siitä toimiiko laite vai ei. Laite ei koskaan ole ollut "mahdoton", tämä kyseinen fyysikko vain erehtyi tulkinnassaan (minkä myös jälkeenpäin myönsi) ja väitti sen olevan mahdoton. Ei "keksijäkään" sen paremmin väittänyt rikkovansa mitään luonnon lakeja, hän selvästikin tuntee fysiikan ja taitaa enemmän tai vähemmän elättää itsensä löytämällä 'hauskoja' juttuja siitä miten maailma toimii ja tämä edellyttää juurikin fysiikan tuntemusta, ei sen kyseenalaistamista.

 

[jusubbi]

Lisää uudenlaisia tuulimyllyjä:

Uudenlainen lavaton tuuliturbiini on tarkoitettu talojen katoille – ”sähköä aurinkopaneeleita halvemmalla”

 

[Hemulix]

Lisää uudenlaisia tuulimyllyjä:

Uudenlainen lavaton tuuliturbiini on tarkoitettu talojen katoille – ”sähköä aurinkopaneeleita halvemmalla”

En povaisi mitään suurta läpimurtoa näille. Tuotto on kokoon nähden varsin 'maltillista', toki hintakaan ei kaiketi päätä huimaa. Lisäksi nuo on rumia, tuotanto parhaimmillaankin epäsäännöllistä ja tarvivat kaiketi aktiivisen suuntauksen. Jos näillä aidosti voitaisiin pienentää esimerkiksi aurinkopaneelien yhteyteen tarvittavien akustojen kokoa merkittävästi, niin sitten näistä voisi johonkin ollakin. Mutta minä en ainakaan vielä ole löytänyt uskottavaa laskelmaa aiheesta, saati käytännön kokemuksia. Markkinapuheita toki on kosolti, mutta milloinpa niitä ei olisi.

 

[SShadow]

En povaisi mitään suurta läpimurtoa näille. Tuotto on kokoon nähden varsin 'maltillista', toki hintakaan ei kaiketi päätä huimaa. Lisäksi nuo on rumia, tuotanto parhaimmillaankin epäsäännöllistä ja tarvivat kaiketi aktiivisen suuntauksen. Jos näillä aidosti voitaisiin pienentää esimerkiksi aurinkopaneelien yhteyteen tarvittavien akustojen kokoa merkittävästi, niin sitten näistä voisi johonkin ollakin. Mutta minä en ainakaan vielä ole löytänyt uskottavaa laskelmaa aiheesta, saati käytännön kokemuksia. Markkinapuheita toki on kosolti, mutta milloinpa niitä ei olisi.

Tuossa linkin uudentyyppisessä voimalassa käsittääkseni koko komeus on tuuliviiri, ei tarvitse sähköistä suuntausta. Tuokin päässyt ihan lehteen saakka, mutta ei siinäkään ole mitään taloudellisia lukuja kerrottu miten paljon sillä tienaa pätäkkää. Eikä se tienaaminen yleensä olekaan keksijän juttu, yleensä keksinnöillä tuppaa tienaamaan joku myyntitykki, valitettavasti. Rumuus ei katolla juurikaan haittaa, kunhan rakennus on riittävän korkea.

 

[tuulispää]

Vertikaaliakseloiduissa on yksi hyvä puoli..osa ei tarvi sähköä käynnistyäkseen, säätääkseen lapakulmaa, rajoittaakseen kierroksia tahi kääntyäkseen tuuleen....ainakaan omani ei tarvi.

Huomaa että osa puistoista kuluttaa sähköä 100 ok talon verran vielä 3,8-5,5 m/s tuulessa.

 

[Hemulix]

Vertikaaliakseloiduissa on yksi hyvä puoli..osa ei tarvi sähköä säätääkseen lapakulmaa, rajoittaakseen kierroksia tahi kääntyäkseen tuuleen....ainakaan omani ei tarvi.

Ei se sinunkaan protyyppisi muotosuoja itsestään käänny ja mitään itsekääntyvää mekanismia sinun protoissasi ei kuvien perusteella ole. Toisin sanoen kaikki protosi itsekäntyvät mekanismit ovat testaamattomia konseptitason ideoita.

Mitä tähän linkittämääsi kuvaan tulee, niin eikö yhtään uudempaa löydy, ja jos ei niin mitä se mielestäsi kertoo?

 

[tuulispää]

Ei se sinunkaan protyyppisi muotosuoja itsestään käänny ja mitään itsekääntyvää mekanismia sinun protoissasi ei kuvien perusteella ole. Toisin sanoen kaikki protosi itsekäntyvät mekanismit ovat testaamattomia konseptitason ideoita.

Mitä tähän linkittämääsi kuvaan tulee, niin eikö yhtään uudempaa löydy, ja jos ei niin mitä se mielestäsi kertoo?

Konseptitason idea tai ei...se on toimiva...toimii kuin junan vessa. Tällä RN alueella pitää olla muotosuoja...isossa ei tarvi olla.

Siipen tasapainotuksen ja tornin ristijäykistyksen jälkeen vähäisintäkään tärinää ei ole esiintynyt.

 

[Hemulix]

Konseptitason idea tai ei...se on toimiva...toimii kuin junan vessa. Tällä RN alueella pitää olla muotosuoja...isossa ei tarvi olla.

Niin se ongelma onkin siinä, että sillä ei oikeastaan ole mitään väliä mitä sinä tiedät tai luulet tietäväsi toimivaksi, ainoastaan sillä on väliä minkä voit osoittaa toimivaksi. Joten toistetaan taas kerran tämä sama, mittauksia ja dokumentointia, niihin sinun kannattaisi panostaa. Esim jollain arduino pohjaisella systeemillä saisit suhteellisen edullisesti mitattua kaikki olennaiset muuttujat (tuulen nopeus, jännite, virta jne) yhdeksi datasarjaksi eikä maksaisi maltaita, vain opettelua ja aikaa.

Viittaako "RN alue" kenties Reynoldsiin? Kannattaa käyttää vakiintuneita käsitteitä ja lyhenteitä, niin ei aiheuta turhaa hämmennystä. Jos protyyppisi toimii aerodynaamisesti eritavalla ja kokonaan eti Reynolds alueella, että se tarvii muotosuojan ja iso ei, ei tälle protollesi jää oikein mitään todistusvoimaa suuremman toiminnasta.

 

[Sähkömies*]

Hawtin etuhan on nimenomaan se ettei lapakulmia tarvitse säätää kuin silloin tällöin, tarpeen mukaan, ei siihen voimalan tuotannosta kulu kuin olemattomia murto-osia.
Toisin kuin vawtissa, jossa lapakulmia pitää säätää äärilaidasta toiseen, kaksi kertaa kierroksen aikana, ja se on kaikki pois ulostulo tehosta.

Paljonkos ne kierrokset sinun myllyssä putosikaan kun siirryit kiinteäsiipisestä säätyväsiipiseen, olikos se noin 1/10 osaan? Vääntö ei varmasti kymmenkertaistunut.
Ehkä valtavan kokoisessa, hyvin hitaasti pyörivässä myllyssä voisi kenties sen tehdäkin, vaikka muuta epäilen, silloin kun ei taida ne paljon puhutut raynoldsitkaan tulla juuri apuun.

 

[Pakana]

Vertikaaliakseloiduissa on yksi hyvä puoli..osa ei tarvi sähköä käynnistyäkseen, säätääkseen lapakulmaa, rajoittaakseen kierroksia tahi kääntyäkseen tuuleen....ainakaan omani ei tarvi.

Huomaa että osa puistoista kuluttaa sähköä 100 ok talon verran vielä 3,8-5,5 m/s tuulessa.

Talvisihan niiden tuulivoimaloiden sulattaminen on aika merkittvä energiaa kuluttava osa, eikä tuohon taida myllyn rakenne ihan hirveästi vaikuttaa.

Jonkinlainen balanssihan sen myllyn itsepuhdistumisen ja hyötysuhteen välillä on haettava, ainakin toistaiseksi edullisin ratkaisu on ollut poistaa jää kohdistetulla lämmityksellä.

 

[tuulispää]

Talvisihan niiden tuulivoimaloiden sulattaminen on aika merkittvä energiaa kuluttava osa, eikä tuohon taida myllyn rakenne ihan hirveästi vaikuttaa.

Jonkinlainen balanssihan sen myllyn itsepuhdistumisen ja hyötysuhteen välillä on haettava, ainakin toistaiseksi edullisin ratkaisu on ollut poistaa jää kohdistetulla lämmityksellä.

Mitähän sekin maksaa isoissa 100 metrisissä lavoissa...varsinkin merialueille jossa jäätää heti kun on pakkasta vähäkin.

Magnus Henrekson, professor i Nationalekonomi belyser vindkraft | Motvind Sverige

Magnus Henrekson menar att vindkraft till havs är ineffektiv, dyr att bygga och har betydligt kortare livslängd än vad den avgående regeringen räknat med.

motvindsverige.org

 

[tuulispää]

Hawtin etuhan on nimenomaan se ettei lapakulmia tarvitse säätää kuin silloin tällöin, tarpeen mukaan, ei siihen voimalan tuotannosta kulu kuin olemattomia murto-osia.
Toisin kuin vawtissa, jossa lapakulmia pitää säätää äärilaidasta toiseen, kaksi kertaa kierroksen aikana, ja se on kaikki pois ulostulo tehosta.

Paljonkos ne kierrokset sinun myllyssä putosikaan kun siirryit kiinteäsiipisestä säätyväsiipiseen, olikos se noin 1/10 osaan? Vääntö ei varmasti kymmenkertaistunut.
Ehkä valtavan kokoisessa, hyvin hitaasti pyörivässä myllyssä voisi kenties sen tehdäkin, vaikka muuta epäilen, silloin kun ei taida ne paljon puhutut raynoldsitkaan tulla juuri apuun.

Mulla ei ole ollut kiinteäsiipistä milloinkaan ja ei....kierrokset putoaa aina kun laitteen koko kasvaa.....se on geometriaa.


Vääntö on aivan poikkeuksellisen massiivista tässä.

 

[tuulispää]

Niin se ongelma onkin siinä, että sillä ei oikeastaan ole mitään väliä mitä sinä tiedät tai luulet tietäväsi toimivaksi, ainoastaan sillä on väliä minkä voit osoittaa toimivaksi. Joten toistetaan taas kerran tämä sama, mittauksia ja dokumentointia, niihin sinun kannattaisi panostaa. Esim jollain arduino pohjaisella systeemillä saisit suhteellisen edullisesti mitattua kaikki olennaiset muuttujat (tuulen nopeus, jännite, virta jne) yhdeksi datasarjaksi eikä maksaisi maltaita, vain opettelua ja aikaa.

Viittaako "RN alue" kenties Reynoldsiin? Kannattaa käyttää vakiintuneita käsitteitä ja lyhenteitä, niin ei aiheuta turhaa hämmennystä. Jos protyyppisi toimii aerodynaamisesti eritavalla ja kokonaan eti Reynolds alueella, että se tarvii muotosuojan ja iso ei, ei tälle protollesi jää oikein mitään todistusvoimaa suuremman toiminnasta.

Reynoldsin kautta voidaan hyvin arvioida skaalautuvuutta.

Perehdy asiaan...siitä on hyllymetreittäin dataa.

 

[tuulispää]

Se on totta, ettei torni tärise, kun siitä tekee tarpeeksi jäykän. Mutta tuo 2-siipiselle ominainen edestakainen tärinämomentti rasittaa vääntövarsia, siipiä ja kohtauskulmasäädön laakereita. Eli nuo mainitut komponentit ovat lyhytikäisiä, jos niitä ei tehdä vankasta valuraudasta. HAWT:ssä ei vastaavaa ongelmaa ole ja siipien vääntömomenttikin on tasaista koko kierroksen ajan, eikä nykivää, kuten 2-siipisessä VAWT:ssä.

Eikä sekään ole totta, että VAWT:n tehokerroin olisi suurempi, kuin HAWT:n. Asia on juurikin päinvastoin, jos ei eletä mielikuvitusmaailmassa ilman päteviä/ luotettavia mittauksia, kuten tähän asti on tiettävästi tehty..

Höpsistä...ei ihmisen sydämen tai auton moottorinkaan toiminta riko mitään.

 

[Hemulix]

Reynoldsin kautta voidaan hyvin arvioida skaalautuvuutta.

Perehdy asiaan...siitä on hyllymetreittäin dataa.

Kyllä minä Reynoldsini tunnen ja jos siirrytään Reynoldsin alueelta toisella kun koko muuttuu, niin se tarkoittaa juuri sitä, että rakenne ei ole aerodynaamisesti skaalautuva.

 

[tuulispää]

Kyllä minä Reynoldsini tunnen ja jos siirrytään Reynoldsin alueelta toisella kun koko muuttuu, niin se tarkoittaa juuri sitä, että rakenne ei ole aerodynaamisesti skaalautuva.

Selosta omin sanoin mitä Reynolds luku tarkoittaa.

 

[Hemulix]

Selosta omin sanoin mitä Reynolds luku tarkoittaa.

Se on dimensioton suhdeluku joka kuvaa sitä kuinka suuri merkitys fluidin sisäisillä kitkavoimilla on virtaukseen ts. sitä kuinka turbulenttonen virtaus on. Aivan kuten sanoin, jos koon muuttaminen aiheuttaa muutoksen Reynoldsin alueessa, ei rakenne ole aerodynaamisesti skaalautuva, eli toisesta ei voi päätellä sitä miten toinen käyttäytyy.

 

[tuulispää]

Se on dimensioton suhdeluku joka kuvaa sitä kuinka suuri merkitys fluidin sisäisillä kitkavoimilla on virtaukseen ts. sitä kuinka turbulenttonen virtaus on. Aivan kuten sanoin, jos koon muuttaminen aiheuttaa muutoksen Reynoldsin alueessa, ei rakenne ole aerodynaamisesti skaalautuva, eli toisesta ei voi päätellä sitä miten toinen käyttäytyy.

Auttaisiko joku sellainen harrastus ymmärtämään RN luvun merkityksen jossa se on arkipäivää ? Tarkoitan että asia ei ole lainkaan uusi ja RN kuitenkin on dimensioton suhdeluku niinkuin sanot.

 

[Hemulix]

Auttaisiko joku sellainen harrastus ymmärtämään RN luvun merkityksen jossa se on arkipäivää ? Tarkoitan että asia ei ole lainkaan uusi ja RN kuitenkin on dimensioton suhdeluku niinkuin sanot.

Ei auttaisi vaan opiskelu siitä mitä sen muutos tarkoittaa. Olitko jostakin erimieltä, mitä kerroin Reynoldsista? Jos olit niin varmaan osaat kertoa mistä olit eri mieltä ja miksi, sen sijaan että vihjailet jotakin osaamisestani. Se mitä kerroin, on kuitenkin ihan perustavia virtausmekaniikan lainalaisuuksia joka opetetaan jokaisella alan peruskurssilla.

Ps. Jos haluat lyhentää Reynoldsin luvun niin käytä mieluummin lyhennettä Re joka on kuitenkin se vakiintunut muoto.

 

[Nasty76]

Onpa taas vertaus , sydän nyt ei tärise mihinkään vaan tekee supistuvia liikkeitä jotka saa verenliikkeelle, auton moottorin taas tärinä rikkoo helpostikin jos moottoria aletaan virittää ja silloin kaikki liikkuvat osat koitetaan saada mahdollisimman kevyeksi ja tasapainoitettua. ja jopa vakio auton moottoreista löytyy tasapainoakseleita jotka poistaa tärinää. Helposti huomataan ettei ne vehkeet ihan 1:1 skaalaudu , esim omasta harrastuksesta voi sanoa että 700gramman kisa multikopteri tuottaa parhaillaan 2,8kg työntöä ja lento aika noin 8 minuuttia niin varmaa on ettei 100x isommasta saada eli 70kg multikopterista saada 280kg työntöä koska jo akusto jonka tuollaiset vaatii ei mahdu tuohon 70kg. Ei todellakaan kaikki skaaladu 1:1 samahan se on pienoismalli lentokoneissa pienoismallit lentää helpommin johtuen ilmamolekyylien isoudesta verrattuna 1:1 malliin se ilma molekyyli kun ei skaaladu mihinkään.Eiköhän nuo h darius myllynkin haitat ole jo tutkittu niin kuin tuolla joku jo totesi että se vääntö mitä siivet tuottaa rikkoo / kuluttaa komponentit nopeasti. Miten muuten tollanen h darius mylly vielä reagoi kun siipihän menee joka kierroksella toisen siiven aiheuttamissa pyörteissä jne luulisi että siitäkin tulee turhaa vääntävää /tärisevää voimaa siiville.

 

[Hemulix]

Ei auttaisi vaan opiskelu siitä mitä sen muutos tarkoittaa. Olitko jostakin erimieltä, mitä kerroin Reynoldsista? Jos olit niin varmaan osaat kertoa mistä olit eri mieltä ja miksi, sen sijaan että vihjailet jotakin osaamisestani. Se mitä kerroin, on kuitenkin ihan perustavia virtausmekaniikan lainalaisuuksia joka opetetaan jokaisella alan peruskurssilla.

Ps. Jos haluat lyhentää Reynoldsin luvun niin käytä mieluummin lyhennettä Re joka on kuitenkin se vakiintunut muoto.

Jatkan vielä vähän. Jos oikeasti haluat pohtia rakenteen skaalaamistaa niin lähde liikkeelle dimensioanalyysistä. Toisaalta, jos kerran jo Re-alue on eri, niin ilman analyysejä voi todeta, että rakenne ei skaalaudu dynaamisesti samanlaisena.

 

[tuulispää]

Ei tietenkään skaalaudu samanlaisena.

 

[Hemulix]

Ei tietenkään skaalaudu samanlaisena.

Niin eli se tarkoittaa sitä, että prototyypistä tehdyt johtopäätökset ei päde skaalattuun versioon. Jo se, että Re-alue muuttuu kertoo, että esim siiven noste ei skaalaudu koon suhteen suoraan vaan se pitää oikeasti testata.

 

[tuulispää]

Joo välikoon mylly on tulossa.

 

[Pakana]

Mitähän sekin maksaa isoissa 100 metrisissä lavoissa...varsinkin merialueille jossa jäätää heti kun on pakkasta vähäkin.

Magnus Henrekson, professor i Nationalekonomi belyser vindkraft | Motvind Sverige

Magnus Henrekson menar att vindkraft till havs är ineffektiv, dyr att bygga och har betydligt kortare livslängd än vad den avgående regeringen räknat med.

motvindsverige.org

Osa laitoksen tuotosta menee sen ylläpitoon aina, riippumatta energialähteestä. Kyllä tuohon sunkin suunnittelemaan laitokseen pitää jotenkin toteuttaa jään poisto jos sitä yhtään isommassa mittakaavassa aiotaan käyttää.

 

[tuulispää]

Osa laitoksen tuotosta menee sen ylläpitoon aina, riippumatta energialähteestä. Kyllä tuohon sunkin suunnittelemaan laitokseen pitää jotenkin toteuttaa jään poisto jos sitä yhtään isommassa mittakaavassa aiotaan käyttää.

Mutta ei sähköisesti.

 

[tuulispää]

Kaiken muun lisäksi nuo tähänastiset "johtopäätökset" ovat suurimmaksi osaksi vain summittaisia näkö- tai kuulohavaintoja. Mitä nyt jonkin verran tuulenvoimakkuus- ja kierroslukumittauksia ja tietysti tehojen silmämääräisiä arvuutteluja auton polttimoiden kirkkauden/ himmeyden perusteella samalla yliarvioiden generaattorin häviötehot saa mielestään melkoisia ulostulotehoja..

Tuulispää on nyt askarrellut 8 vuotta myllynsä kanssa, mutta tähän asti ei yhtään luotettavaa/ ammattimaista mittausta myllyn suoritusarvoista (erityisesti sähkötehon mittaukset takertelee). Siitä huolimatta hakee aktiivisesti rahoitusta keksinnölleen (tähän asti kylläkin huonoin tuloksin). Ja uskoo täysillä myllynsä maailmanvalloitukseen, joka hänen mielestään syrjäyttää koko maailman HAWT-myllyt ylivoimaisilla suoritusarvoilla. Eli melkoista optimistisuutta on kuitenkin ilmassa.

Ei kai kukaan niin hölmö ole että esittelisi keskeneräisen innovaationsa keskeisiä suoritusarvoja...ennen kuin tuote on edes myynnissä.

Voin vakuuttaa, että ne ovat poikkeuksellisen kilpailukykyisiä.

 

[Pakana]

Mutta ei sähköisesti.

Yleensä tuulivoimaa pyritään tekemään samalla myös ympäristöarvoja kunnioittaen, jonkatakia tuohon sähköisen jäänpoistoon on päädytty.

Tietysti myös mekaanisesti voidaan jää poistaa, mutta ekologisesti se ei ole järkevää.

Perinteinen tapahan on käyttää kemikaaleja, mutta aika perseestä tuollainen lähestyminen on tuulivoimalan yhteydessä.

 

[Hemulix]

Ei kai kukaan niin hölmö ole että esittelisi keskeneräisen innovaationsa keskeisiä suoritusarvoja...ennen kuin tuote on edes myynnissä.

Voin vakuuttaa, että ne ovat poikkeuksellisen kilpailukykyisiä.

Suoritusarvothan on juuri se kaikkein olennaisin mikä pitäisi pystyä esittämään, jos aikoo saada rahoitusta touhulle. Eikä suoritusarvojen salaamisesta mitään hyötyä ylipäätään ole, ei niistä voi mitään takaisinmallintaa.

 

[pulatunnus]

Ei kai kukaan niin hölmö ole että esittelisi keskeneräisen innovaationsa keskeisiä suoritusarvoja...ennen kuin tuote on edes myynnissä.

No ei, harrastusprojekti, suoritusarvojen puutteeseen vahvasti vaikuttaa se ettei niitä arvoja ole.

Voin vakuuttaa, että ne ovat poikkeuksellisen kilpailukykyisiä.

Yleisössä on kommentteja jotka pitävät harrastusta ihan mielenkiintoisena, eivät vaadi huimaa suorituskykyä, jos harrastuksella haluaa tukea, kannustusta, niin ei kannata karkottaa tuota tyrkyllä olevaa voimavaraa, tyhjillä vakuutteluilla.

Arvostusta tulee siitä että joku liimailee jotain siipiä ja yrittää saada niitä liikkeeseen, ei mistään perusteettomasta vakuuttelusta. Tyhjät vakuuttelut vain häiritsee harrastusta, peittää sen alleen.

 

[tuulispää]

Eihän tässä vielä valmiissa maailmassa olla, että kyllä ennakkoluulottomia kehittäjiä ja pellepelottomia tarvitaan. Eikös tuo allaolevan linkin tapauskin pitänyt olla mahdoton, kunnes joku teki sen. Tekniikan Maailma

Juurikin näin...joku oli kyennyt ajattelemaan hieman pintaa syvemmälle.

 

[tuulispää]

Yleensä tuulivoimaa pyritään tekemään samalla myös ympäristöarvoja kunnioittaen, jonkatakia tuohon sähköisen jäänpoistoon on päädytty.

Tietysti myös mekaanisesti voidaan jää poistaa, mutta ekologisesti se ei ole järkevää.

Perinteinen tapahan on käyttää kemikaaleja, mutta aika perseestä tuollainen lähestyminen on tuulivoimalan yhteydessä.

Muuta "käytännöllistä" tapaa ei ole potkureissa.

 

[tuulispää]

Tuloksia on vaikka millä mitalla.

 

[JaniKari]

Suorituskykyä ei yksistään riitä, tuotteella täytyy olla myös järkevä kesto. Tietysti jos tähtää Alibaba laatuun niin kuva tuotteesta saattaa riittää. Oikeasti demo voimala pitää olla tuotannossa muutaman vuoden ennen kuin mekaaniseta kestävyydestä voi sanoa mitään.

 

[djmake]

Kaiken muun lisäksi nuo tähänastiset "johtopäätökset" ovat suurimmaksi osaksi vain summittaisia näkö- tai kuulohavaintoja. Mitä nyt jonkin verran tuulenvoimakkuus- ja kierroslukumittauksia ja tietysti tehojen silmämääräisiä arvuutteluja auton polttimoiden kirkkauden/ himmeyden perusteella samalla yliarvioiden generaattorin häviötehot saa mielestään melkoisia ulostulotehoja..

Tuulispää on nyt askarrellut 8 vuotta myllynsä kanssa, mutta tähän asti ei yhtään luotettavaa/ ammattimaista mittausta myllyn suoritusarvoista (erityisesti sähkötehon mittaukset takertelee). Siitä huolimatta hakee aktiivisesti rahoitusta keksinnölleen (tähän asti kylläkin huonoin tuloksin). Ja uskoo täysillä myllynsä maailmanvalloitukseen, joka hänen mielestään syrjäyttää koko maailman HAWT-myllyt ylivoimaisilla suoritusarvoilla. Eli melkoista optimistisuutta on kuitenkin ilmassa.

Moni muukin asia vaikuttaa kyllä olevan aivan kateissa mutta tuohonhan homma viimeistään kaatuu. Eihän sen koekappaleen tarvitse olla täysikokoinen, kestää 10 vuotta käyttöä tms jos vaan arvojen valossa voidaan pitää parempana kuin olemassaolevia. Rahaa virtaa ovista ja ikkunoista kehittelyyn jos riittävää näyttöä on. Tämän jälkeen voisi keskittyä keksimään niitä raketteja ja lentokoneita, raha ei olisi este.

Nuo tässä kohdassa tarpeelliset mittaukset ovat todella yksinkertaisia ja toteutettavissa varsin yksinkertaisin välinein. Mikään ei estä myöskään tallentamasta dataa sopivin loggerein jolloin niitä suuria salaisuuksia ei tarvitse paljastaa muille. Mutta luonnollisestikaan apu ei kelpaa sellaisilta, joilla on harrastus tai päivätyökin tuollaisten asioiden parissa. Katsellaan tosiaan mielummin lamppuja ja arvotaan jotain.

Ei kelpaa apu varmasti myöhemminkään joten sekin estää tuota valmistumasta koskaan valmiiksi tuotteeksi. Ne suuret salaisuudet kun pitäisi jakaa sen muun tiimin kanssa ja se nyt ei tule missään tapauksessa kyseeseen. Ei vaikka tässäkään kohdassa ei mitään valmista tuotetta tarvitsisi olla. Riittävästi faktaa siitä paremmuudesta vs muut niin hyvällä tiimillä hoituu valmiiksi tuotteeksi. Tai siis hoituisi.

 

[pulatunnus]

Tuloksia on vaikka millä mitalla.

Näillä yksirivisillä heitoilla ei nyt päästä pitkälle.
Hyvin vaikea erottaa onko joku heitto, kuva jostain aloittajan omasta projektista vai ihan muualta.


Aiemmin kerrotun perusteella uskottavaa

- mekaanisia "tuloksia", epäonnistumisien lisäksi myös onnistumisia, ilmeisesti pyörinyt tuulessa hetken. Kokeilun määrästä riippuu onko "vaikka millä mitalla" liijoittelua vai ei.

- yleisesti uskotaan että generaattori jossa kokeessa tuottanut energiaa, sähköä sen verran että lämppu syttynyt, jos noin oikeasti tapahtunut, niin varmasti hienoja hetkiä. Tämäkin toki kertojan tarinan varassa.

- Tarinan mukaan mitään mittauksia tehoista, energiantuotannosta tai oikeastaan yhtään mistään oleellisesta ole tehty, eikä siihen ole halua panostaa.

 

[Freeze]

Ei kai kukaan niin hölmö ole että esittelisi keskeneräisen innovaationsa keskeisiä suoritusarvoja...ennen kuin tuote on edes myynnissä.

Kerrotuilla suoritusarvoilla ei tuotetta varasteta, käsittääkseni. Sen sijaan jatkuva väistely ja satunnaisten kuvien postaaminen netistä selkeitä asioita kysyttäessä syö uskottavuutta.

 

[Pakana]

Muuta "käytännöllistä" tapaa ei ole potkureissa.

No siis tuon takiahan sitä jäätä poistetaan lämmittämällä ettei sinne tarvitse kemikaaleja ruiskutella.

Tietysti myös höyryllä voitaisiin jää poistaa ilman kemiallista ympäristökuormaa, mutta mitä järkeä siinä olisi kun se voidaan tehdä lämmityksellä?

 

[tuulispää]

Kerrotuilla suoritusarvoilla ei tuotetta varasteta, käsittääkseni. Sen sijaan jatkuva väistely ja satunnaisten kuvien postaaminen netistä selkeitä asioita kysyttäessä syö uskottavuutta.

Täytyypä sitten lopettaa sellainen "vilunki"...kiitos neuvosta.

 

[tuulispää]

Kyllä minä Reynoldsini tunnen ja jos siirrytään Reynoldsin alueelta toisella kun koko muuttuu, niin se tarkoittaa juuri sitä, että rakenne ei ole aerodynaamisesti skaalautuva.

Mutta se on korjattavissa...kun ymmärtää eri RN alueen. Eli edelleen väitän että jos ymmärtää fysiikkaa...eli aerodynamiikkaa tässä tapauksessa...on saatu data täysin validia, mutta oikaistava soveltuvalla RN alueelle toimivin aerodynaamisin muodoin ( siis lähinnä siipiprofiili ).

Sanon tämän 30 vuoden kokemuksella vastaavista asioista.