Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

Tila
Keskustelu on suljettu.
Heitäppä tutkimustulokset esiin noin rehvakkaan lausuman jälkeen.
Asia pitäisi olla selvä ihan intuitiivisesti. Kuten sanottu auringon paistaessa matalalta, joutuu se kulkemaan pidemmän matkan ilmakehässä. Tämä tietysti vaimentaa säteilytehoa. Liitteenä kuva, joka hyvin havainnollistaa korkeuskulman vaikutuksen säteilytehoon. Tuo on siis laskennallinen säteilyteho kohtisuoralle pinnalle suhteessa aurinkoon. Jos tuon säteilyn vaimenemisen taustat askarruttaa, niin ei muuta kuin opiskelemaan, se on ihan perus kauraa ja hyvin tunnettua fysiikkaa.

Siitä sitten laskemaan kuinka monta tuntia se aurinko paistaa miltäkin korkeuskulmalta, niin saa hyvän kuvan siitä kuinka paljon säteily heikkenee talvella. Pitäisi olla selvää, että auringon paistaessa matalalta lyhyitä aikoja verrattuna siihen kun se kesällä paistaa korkealta pitkiä aikoja, on ero tedellakin merkittävä. Ja jos jotakin, niin kiinteästi asennetut paneelit kannattaa optimoida tuottamaan hyvin kesällä, silloin optimoinnilla saadaan suurin vaikutus sähköntuotantoon..
 

Liitteet

  • korkeuskulma.JPG
    korkeuskulma.JPG
    35,2 KB · Luettu: 48
Asia pitäisi olla selvä ihan intuitiivisesti. Kuten sanottu auringon paistaessa matalalta, joutuu se kulkemaan pidemmän matkan ilmakehässä. Tämä tietysti vaimentaa säteilytehoa. Liitteenä kuva, joka hyvin havainnollistaa korkeuskulman vaikutuksen säteilytehoon. Tuo on siis laskennallinen säteilyteho kohtisuoralle pinnalle suhteessa aurinkoon. Jos tuon säteilyn vaimenemisen taustat askarruttaa, niin ei muuta kuin opiskelemaan, se on ihan perus kauraa ja hyvin tunnettua fysiikkaa.

Siitä sitten laskemaan kuinka monta tuntia se aurinko paistaa miltäkin korkeuskulmalta, niin saa hyvän kuvan siitä kuinka paljon säteily heikkenee talvella. Pitäisi olla selvää, että auringon paistaessa matalalta lyhyitä aikoja verrattuna siihen kun se kesällä paistaa korkealta pitkiä aikoja, on ero tedellakin merkittävä. Ja jos jotakin, niin kiinteästi asennetut paneelit kannattaa optimoida tuottamaan hyvin kesällä, silloin optimoinnilla saadaan suurin vaikutus sähköntuotantoon..
Huomaat varmaan että se ei ole lineaarinen. Eli jos aurinko on vähänkään taivaanrannan yläpuolella siitä voidaan tuottaa energiaa.

Eli 50 KW kennoilla 2% on 1 KW. Yhdellä kilowatilla lämmittää pientä yksiötä mukavasti. Toisin kuin kennolla joka makaa pitkällään ja sen päällä on 50 cm lunta.

Eli olin oikeassa...eikö totta ?

Mikä on arviosi voidaanko kennojen asennolla vaikuttaa siihen tuottavatko kennot virtaa yöllä ? Kokeile intuitiotasi.....ellet ole varma.

Tässä vielä lukemista...eräs Albert Einstein raapasi aiheesta Nobelin.

 
Matalin kulma joll auronko paistaa esimerkiksi Varkaudessa Joulukuussa on 5% astetta.


Eli mehuliskon kaaviosta yllä saadaan 240 wattia/m2.

50 x 240 wattia = 12 KW.

Eli puhuin pötyä yllä...Varkaudessa pidetään jopa saunat lämpimänä 3ssa talossa joulukuuun aikana...kunhan aurinko paistaa.....jos kennot 5 astetta suorasta kulmasta ja kennoala on 50 m2.

Yllättävää että siitä voisi saada 1368 w/m2.
 
Eli 50 KW kennoilla 2% on 1 KW. Yhdellä kilowatilla lämmittää pientä yksiötä mukavasti. Toisin kuin kennolla joka makaa pitkällään ja sen päällä on 50 cm lunta.

Eli olin oikeassa...eikö totta ?
Et aivan.
Jos vedetään ylioptimistisesti, joulukuussa neliölle saat säteilyä muutama kilowattitunnin, eli sähköpaneleilla sähköksi esim. 1-2Kwh/kk neliötä kohti.
Niin nuukan nelihenkisen perheen käyttöveden lämmittämiseen tarvit luokkaa 200-300 neliötä unelma panelia.

Tuo siis alakanttiin, jos jokin keskiverto käyttöveden lämmitysenergiatarve henkeä kohti on 3,6Kwh vuorokausi. (joka olisi yli 400kwh/kk)

Jollain se vesi pitää pumpata, likakaivo ilman vatkaimia ja pumppuja ja tarvit tukevan varaajan että sitä lämmintä vettä on viikon jokaisena päivänä.

Tässä mallissa se mökki lämmitetään puilla ja ilmanvaihto painovoimainen, ja valaistus päreillä.

Edit, joulukuussa ei kannata edes paneleita pistää pystyyn, vasta lumien tultua.

Edit: Jos mennään pohjoisemmaksi, niin tehot romahtaa.
 
Viimeksi muokattu:
Juups tässäkin se kai taas lasketaan että se aurinko paistaa joka ikinen päivä , mitäs jos osuu viikon pilvinen jakso jne. akustoako sitten jonkun 1MW edestä sinne kennojen taakse?
 
Huomaat varmaan että se ei ole lineaarinen. Eli jos aurinko on vähänkään taivaanrannan yläpuolella siitä voidaan tuottaa energiaa.

Eli 50 KW kennoilla 2% on 1 KW. Yhdellä kilowatilla lämmittää pientä yksiötä mukavasti. Toisin kuin kennolla joka makaa pitkällään ja sen päällä on 50 cm lunta.

Eli olin oikeassa...eikö totta ?

Mikä on arviosi voidaanko kennojen asennolla vaikuttaa siihen tuottavatko kennot virtaa yöllä ? Kokeile intuitiotasi.....ellet ole varma.

Tässä vielä lukemista...eräs Albert Einstein raapasi aiheesta Nobelin.

Valosähköinen ilmiö ei liity mitenkään siihen kannattaako paneelit Suomessa talvella, vaan siihen liittyy juuri se ilmakehän säteilyä vaimentava vaikutus. Ei tuo nyt vaan oikein millään matematiikalla muutu järkeväksi sijoitukseksi laittaa omakotitalon verran rahaa 50 kW aurinkopaneeleihin ja muuhun siihen liittyvään tekniikkaan, jotta saa tavella parin tunnin ajan sähkö riittävästi pitämään yksi huone lämpimänä. Koko sen muun ajan vuorokaudesta sinun pitää kuitenkin ostaa se sähkö. Se talven paneelien optimointi on joutavaa piipertelyä sen rinnalla, että kesällä ne pystyssä olevat paneelit menettävät tuotantoa helposti kymmeniä kilowattitunteja vuorokaudessa. Häviät siis päivässä tai viimeistään muutamassa helposti sen mitä tämä talven optimointisi tuottaa koko vuonna.
 
Matalin kulma joll auronko paistaa esimerkiksi Varkaudessa Joulukuussa on 5% astetta.


Eli mehuliskon kaaviosta yllä saadaan 240 wattia/m2.

50 x 240 wattia = 12 KW.

Eli puhuin pötyä yllä...Varkaudessa pidetään jopa saunat lämpimänä 3ssa talossa joulukuuun aikana...kunhan aurinko paistaa.....jos kennot 5 astetta suorasta kulmasta ja kennoala on 50 m2.

Yllättävää että siitä voisi saada 1368 w/m2.
Mitä lukuja nämä on ja mitä tässä on laskettu?
 
Mitä lukuja nämä on ja mitä tässä on laskettu?
Aurinon langettama energia /teho kennoalalle Varkaudessa joulukuun heikoimapa päivänä jolloin aaaaa paistaa.

Eli todellisuudessa esim 37% kennotehokkudella saadaan talteen vain 4,7 KW.

Sillä edelleen lämmittää, valaisee ja laittaa ruokaa isossakin kartanossa.
 
Viimeksi muokattu:
Eli kennot kannatta olla 85% asteen kulmassa.....jos talvella halajaa kennoista tehoja ulos.....eli suurinpiirtein pystysuorassa....ja luonnollisesti ei saa olla metsää edessä/välissä.
 
Alla oleva suoraan sieltä pdf:stä.
"Kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan säteilyä on keskipäivälläkin alle 500 W/m^2
ja talvipäivän seisahduksen aikaan korkeintaan 80 W/m^2." Joten tuo käyttämäsi 240 W/m^2 on väärin, lisäksi kannattaa huomioida se aika kauanko aurinko paistaa, eli vain pari tuntia ja siitäkin vain lyhyen hetken tuolta korkeudelta.
 
Aurinon langettama energia /teho kennoalalle Varkaudessa joulukuun heikoimapa päivänä jolloin aaaaa paistaa.

Eli todellisuudessa esim 37% kennotehokkudella saadaan talteen vain 4,7 KW.

Sillä edelleen lämmittää, valaisee ja laittaa ruokaa isossakin kartanossa.
Mistä tuon nykäisit, jos varkauden korkeudella joulukuussa 5kwh / neliö, ja tuolla sun hyvällä prosentilla , niin 1,85Kwh/neliö koko kuukauden aikana, niin kolmella sadalla neliöllä oltaisiin kuukaudessa siellä 550kwh luokassa. sillä saat sen käyttöveden lämmitettyä ja vähän pumppailtua. keskimääräinen sähköteho n reilu 700wattia. Se toki keskimääräinen, eli tarvit varaajan jolla turvaat lämpimänveden viikon jokaisena päivänä, jokaisena aamuna.

Kesällä sitten sähkö riittää jo kämpän lämmittämiseen, mutta tarve voi olla aika vähäistä, ehkä vähän jäähdytystä.

Ehkä parempi kuva tulee siitä että parin neliön paneeleilla voit saada sen 0,1kw/h vuorokausi, jolla voi sitten jotain muutaman watin (0,004kw) watin laitetta pyörittää, ei siis riitä edes yhden hitaan USB laturin ruokkimiseen.

Ennen innostumista kannattaa miettiä että mikä sen panelin hyötysuhde on oikeasti tuolloin, ja jos sieltä jotain saa ulos, niin riittääkö se säätimen energiankulutukseen, akku paketin kautta.

Jos haluat vettä lämittää niin hommaa keräimet ja sähköliittymä.


Edit:
Viestin luvut siis vaati panelit joita ei ole olemassa, käytännön oikeiden toteutettujen voimaloiden päivä netto tuotto huitelee talvella nollassa, on totta että etelässä voi joulukuussakkin olla nettotuotto päiviä. mutta kaukana näistä ylioptimistisista.
 
Viimeksi muokattu:
Mistä tuon nykäisit, jos varkauden korkeudella joulukuussa 5kwh / neliö, ja tuolla sun hyvällä prosentilla , niin 1,85Kwh/neliö koko kuukauden aikana, niin kolmella sadalla neliöllä oltaisiin kuukaudessa siellä 550kwh luokassa. sillä saat sen käyttöveden lämmitettyä ja vähän pumppailtua. keskimääräinen sähköteho n reilu 700wattia. Se toki keskimääräinen, eli tarvit varaajan jolla turvaat lämpimänveden viikon jokaisena päivänä, jokaisena aamuna.

Kesällä sitten sähkö riittää jo kämpän lämmittämiseen, mutta tarve voi olla aika vähäistä, ehkä vähän jäähdytystä.

Ehkä parempi kuva tulee siitä että parin neliön paneeleilla voit saada sen 0,1kw/h vuorokausi, jolla voi sitten jotain muutaman watin (0,004kw) watin laitetta pyörittää, ei siis riitä edes yhden hitaan USB laturin ruokkimiseen.

Ennen innostumista kannattaa miettiä että mikä sen panelin hyötysuhde on oikeasti tuolloin, ja jos sieltä jotain saa ulos, niin riittääkö se säätimen energiankulutukseen, akku paketin kautta.

Jos haluat vettä lämittää niin hommaa keräimet ja sähköliittymä.
Halusin vain todistaa että siitä saa jotakin. Pääosahan tehosta mun tuotteessa tulee tuulesta temmattuna.

1111222.JPG
 
Evidenssihän on tässä...5 asteen talvikulma antaa 250 wattia auringon tehoa m^2lle...keskellä talvea.
 

Liitteet

  • korkeuskulma.JPG
    korkeuskulma.JPG
    35,2 KB · Luettu: 34
Aurinon langettama energia /teho kennoalalle Varkaudessa joulukuun heikoimapa päivänä jolloin aaaaa paistaa.

Eli todellisuudessa esim 37% kennotehokkudella saadaan talteen vain 4,7 KW.

Sillä edelleen lämmittää, valaisee ja laittaa ruokaa isossakin kartanossa.

kW on TEHO. (Teho on energiaa , äärettömän pienen hetken.)
kWh On ENERGIA. Kun taas saadaan tietyllä keskiteholla esim tunti energiaa, niin saadaan kyseinen määrä kilowattitunteja energiaa.

Jos meillä on esim voimala, joka tuottaa 1000W:n keskiteholla 8 tuntia energiaa, niin tulos on 8000Wh eli 8kWh
Nyt jos on taas esim 8kW:n saunankiuas ja se on päällä tunnin, niin energiaa kuluu 8kWh

Muistaakseni 37% ei todellakaan ole lukema, johon millään kaupasta saatavalla kennolla päästään, jos tehdään SÄHKÖÄ. Jos kerätään suoraan LÄMPÖÄ ja on laadukas lämmönkeräin, eikä veden lämpötila ole liian korkea VS ympäristön lämpötila, niin silloin päästään esim 37%:iin ja ylikin..

Uusi ennätys: 29,8 % hyötysuhde aurinkokennoissa – Paras koskaan ”ei-perinteisillä” kennotekniikoilla | Tekniikka&Talous (tekniikkatalous.fi)
Uusilla aurinkokennoilla päästiin 23 % hyötysuhteeseen – Käytössä piikidettä edullisempi ratkaisu | Tekniikka&Talous (tekniikkatalous.fi)

LISÄKSI laskelmissa täytyy huomioida:
- Jos on pilviä, niin teho tipahtaa edelleen murto-osaan.
- Jos ei ole aurinkoa seuraava kenno, niin teho tipahtaa keskimäärin selkeästi optimista VAIKKA kenno olisi talvella pystyssä.
- Jos kennon pinta karahtaa huurteeseen TAI siihen tarttuu edes osaan kennosta lunta, niin teho tipahtaa edelleen radikaalisti. Suuri osa kennoista hyytyy, jos edes osa siitä ei saa aurinkoa kunnolla. Mennään heikoimman kohdan mukaan..
--Tähän liittyen kannattaa tutustua siihen ilmiöön, miksi esim auton lasit menevät taivasalla talvella helposti jäähän. Sama tapahtuu kennoille ja silloin teho tippuu huomattavasti.
Suomesta löytyy ihan googlella lukuisten aurinkoharrastajien ym tuottomääriä ympärivuotisesti.
 
Sinä laskit väärin. Väitit etteivät kennot oikein asennetunakaan tuota mitään.
Tarina meni näin että väitit että talvella aurinkopaneleilla voi tuottaa sähkö, siis ihan hurjia virtoja, sen jälkeen määrät vähän laski, sitten ne muuttu siihen että asennetaan satoja neliöitä paneleita ja sillä lämmitetään asunto.
No ei se kämppäkään lämminnyt, niin nyt ollaan siinä että tulee sieltä jotain, tai ei nyt ihan varmoja, mutta voi tulla jollain panelilla ehkä.

No jos pyöristetään niin ei ne tuota mitään.

Jos taasen katsot oikeiden rakennettujen aurinkopaneleiden tuottoja, sellaisten jotka tuottaa touko-kesäkuussa kymmeniä kilowattitunteja päivässä tai enemmän, niin joulukuussa vedellään jo etelämmässkin nettona jo nolla vuorokausia. saati sitten pohjoisemmassa.

Toki ammattilaiset asentaneet väärin, mutta joulukuussa se pysty ei edes ole paras, ja talvella säteilyn osalta hyöty pienempi, mutta muut nimenomaan korostaneet että talvella pysty hyöty tulee siitä että pysyy puhtaampana lumesta.


Se mahdollisuus kallistaa panelia maksaa, panelien ominaisuuksien parantuessa, se mahdollisuus on kallis, ja se että saa muutettu vähän 300panelineliön kulmaa muutaman euron takia, niin se ei maksaa itseään ikinä takaisin, lisäksi samalla joudut varaamaan paneleille enemmän maa pinta-alaa.
 
Viimeksi muokattu:
Evidenssihän on tässä...5 asteen talvikulma antaa 250 wattia auringon tehoa m^2lle...keskellä talvea.
Ei sitä kannata noin kirjaimellisesti tulkita, se on yksinkertaistetulla kaavalla laskettu tulos ja varsinkin noilla pienillä kulmilla poikkeaa todellisesta. AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla - PDF Free Download tuossa pdf:ssä asia oli laskettu tarkemmin ja siinä olis saatu se 80 W/m^2 maksimi. Tuotakaan maksimia ei taida saada edes kokonaista tuntia sydäntalvella optimaalisissa oloissa. Lisäksi - kuten sanottu - käyttämäsi 37 % hyötysuhde paneelille ei ole realistinen, mikään kaupallisesti saatavilla oleva paneeli ei pääse lähellekään tuollaisia lukuja.
 
Valosähköinen ilmiö ei liity mitenkään siihen kannattaako paneelit Suomessa talvella, vaan siihen liittyy juuri se ilmakehän säteilyä vaimentava vaikutus. Ei tuo nyt vaan oikein millään matematiikalla muutu järkeväksi sijoitukseksi laittaa omakotitalon verran rahaa 50 kW aurinkopaneeleihin ja muuhun siihen liittyvään tekniikkaan, jotta saa tavella parin tunnin ajan sähkö riittävästi pitämään yksi huone lämpimänä. Koko sen muun ajan vuorokaudesta sinun pitää kuitenkin ostaa se sähkö. Se talven paneelien optimointi on joutavaa piipertelyä sen rinnalla, että kesällä ne pystyssä olevat paneelit menettävät tuotantoa helposti kymmeniä kilowattitunteja vuorokaudessa. Häviät siis päivässä tai viimeistään muutamassa helposti sen mitä tämä talven optimointisi tuottaa koko vuonna.
Vaimentaa tosiaan 75%...se oli hieman yllättävää.
 
Ei sitä kannata noin kirjaimellisesti tulkita, se on yksinkertaistetulla kaavalla laskettu tulos ja varsinkin noilla pienillä kulmilla poikkeaa todellisesta. AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla - PDF Free Download tuossa pdf:ssä asia oli laskettu tarkemmin ja siinä olis saatu se 80 W/m^2 maksimi. Tuotakaan maksimia ei taida saada edes kokonaista tuntia sydäntalvella optimaalisissa oloissa. Lisäksi - kuten sanottu - käyttämäsi 37 % hyötysuhde paneelille ei ole realistinen, mikään kaupallisesti saatavilla oleva paneeli ei pääse lähellekään tuollaisia lukuja.
Aurinko antaa 250 wattia...josta huonolla 25-30% hyötysuhteella se 80 wattia.....eli 50 m2 alalla se 4 kw.
 
kW on TEHO. (Teho on energiaa , äärettömän pienen hetken.)
kWh On ENERGIA. Kun taas saadaan tietyllä keskiteholla esim tunti energiaa, niin saadaan kyseinen määrä kilowattitunteja energiaa.

Jos meillä on esim voimala, joka tuottaa 1000W:n keskiteholla 8 tuntia energiaa, niin tulos on 8000Wh eli 8kWh
Nyt jos on taas esim 8kW:n saunankiuas ja se on päällä tunnin, niin energiaa kuluu 8kWh

Muistaakseni 37% ei todellakaan ole lukema, johon millään kaupasta saatavalla kennolla päästään, jos tehdään SÄHKÖÄ. Jos kerätään suoraan LÄMPÖÄ ja on laadukas lämmönkeräin, eikä veden lämpötila ole liian korkea VS ympäristön lämpötila, niin silloin päästään esim 37%:iin ja ylikin..

Uusi ennätys: 29,8 % hyötysuhde aurinkokennoissa – Paras koskaan ”ei-perinteisillä” kennotekniikoilla | Tekniikka&Talous (tekniikkatalous.fi)
Uusilla aurinkokennoilla päästiin 23 % hyötysuhteeseen – Käytössä piikidettä edullisempi ratkaisu | Tekniikka&Talous (tekniikkatalous.fi)

LISÄKSI laskelmissa täytyy huomioida:
- Jos on pilviä, niin teho tipahtaa edelleen murto-osaan.
- Jos ei ole aurinkoa seuraava kenno, niin teho tipahtaa keskimäärin selkeästi optimista VAIKKA kenno olisi talvella pystyssä.
- Jos kennon pinta karahtaa huurteeseen TAI siihen tarttuu edes osaan kennosta lunta, niin teho tipahtaa edelleen radikaalisti. Suuri osa kennoista hyytyy, jos edes osa siitä ei saa aurinkoa kunnolla. Mennään heikoimman kohdan mukaan..
--Tähän liittyen kannattaa tutustua siihen ilmiöön, miksi esim auton lasit menevät taivasalla talvella helposti jäähän. Sama tapahtuu kennoille ja silloin teho tippuu huomattavasti.
Suomesta löytyy ihan googlella lukuisten aurinkoharrastajien ym tuottomääriä ympärivuotisesti.
Talvella riittää 15 minuutin saunominen 3 KW laitteella erinomaisesti. Itse olen löylyssä noin 5 minuuttia.
 
Eli jaatko täällä viallisia käppyröitä ?
'Käppyrä' ei ole viallinen, se on vain tietyn laskennan tulos, tietyillä oletuksilla ja sellaisena se pitää tulkitakin, ei minään absoluuttisena totuutena. Se on oivallinen kuvaaja havainnollistamaan asiaa. Sen paremman tiedon siitä keskitalven tuotosta sai siitä toisesta pdf:stä. Pidetäänkö keskustelu kuitekin rakentavana ja jätetään tällaiset "kysymykset"?
 
Aurinko antaa 250 wattia...josta huonolla 25-30% hyötysuhteella se 80 wattia.....eli 50 m2 alalla se 4 kw.
Ei anna vaan aurinko antaa sen 80 w/m^2 ja siitä lasketaan tuo hyötysuhde, eli ollaan jossain luokkaa 10 w/m^2 sähköntuotossa realistisesti. Tämäkin siis vain keskipäivällä ja optimaalisissa olosuhteissa.
 
Mistä tuon nykäisit, jos varkauden korkeudella joulukuussa 5kwh / neliö, ja tuolla sun hyvällä prosentilla , niin 1,85Kwh/neliö koko kuukauden aikana, niin kolmella sadalla neliöllä oltaisiin kuukaudessa siellä 550kwh luokassa. sillä saat sen käyttöveden lämmitettyä ja vähän pumppailtua. keskimääräinen sähköteho n reilu 700wattia. Se toki keskimääräinen, eli tarvit varaajan jolla turvaat lämpimänveden viikon jokaisena päivänä, jokaisena aamuna.

Kesällä sitten sähkö riittää jo kämpän lämmittämiseen, mutta tarve voi olla aika vähäistä, ehkä vähän jäähdytystä.

Ehkä parempi kuva tulee siitä että parin neliön paneeleilla voit saada sen 0,1kw/h vuorokausi, jolla voi sitten jotain muutaman watin (0,004kw) watin laitetta pyörittää, ei siis riitä edes yhden hitaan USB laturin ruokkimiseen.

Ennen innostumista kannattaa miettiä että mikä sen panelin hyötysuhde on oikeasti tuolloin, ja jos sieltä jotain saa ulos, niin riittääkö se säätimen energiankulutukseen, akku paketin kautta.

Jos haluat vettä lämittää niin hommaa keräimet ja sähköliittymä.


Edit:
Viestin luvut siis vaati panelit joita ei ole olemassa, käytännön oikeiden toteutettujen voimaloiden päivä netto tuotto huitelee talvella nollassa, on totta että etelässä voi joulukuussakkin olla nettotuotto päiviä. mutta kaukana näistä ylioptimistisista.
Veden saa hyvin lämmitettyä 120 watilla.
 

Liitteet

  • origin-outdoors-matkavedenkeitin-12-v.png
    origin-outdoors-matkavedenkeitin-12-v.png
    43,3 KB · Luettu: 28
Kennot toimii hyvin myös Alaskan talvessa.


Toimivat paremmin talvella kuin kesällä:

 
Talvella se hyötysuhde on erilainen kuin kesällä, hyötysuhde tulee säteilytehon funktiona.
Crystalline silicon cell performance at low light intensities
Tuo on tietysti yksi tutkimus, en ole mitannut Suomessa miten latautuu talveen optimoidulla järjestelmällä. Ei ollut dataloggeria kytkettynä ekalla talvella, ja toisella yrittämällä se vaan hajosi, eikä ole samanlaista pitkäjänteisyyttä projektiin kuin tuulispäällä.
 
Veden saa hyvin lämmitettyä 120 watilla.
Tee-veden, jos malttia, sitä ei muuten huomioitu, eli se on lisää kulutusta jos meinaat vesiä keitellä.

Neljänhegen perheen lämpimänveden lämmitys tarvitsee sellaisen 10-15kwh vuorokaudessa.
Eli tarvitset noita vastauksia 5-6 kappaletta ja jatkuvat täyden tehon niihin, se ei tosin riitä koska vuorokauden sisällä tehot vaihtelee. Jopa keskiverto päivänä pitää se 10-15Kwh energia varata nopeasti, niin sellainen sata voisi olla hyvä näin alku.

Talvella riittää 15 minuutin saunominen 3 KW laitteella erinomaisesti. Itse olen löylyssä noin 5 minuuttia.
Suomessa sauna lämmitetään 80c asteeseen ja yli, ja heitetään löylyä. Saunoja on monenkokoisia, mutta jos nyt mennään neljänhengen perheen mitoituksella niin yleensä sauna on sen kokoinen että sinne mahtuu useampi.
 
Lähemäpänä päiväntasaajaa aurinkopaistaa ympärivuoden, korkeammalla. talven osalta iso ero kuinka pohjoisesssa on, jos lähdetään Helsingistä etelämmäksi niin nopeasti tilanne paranee ympärivuotisen käytön kannalta.

Se on tunnettua että kuumuus heikentää eri panelityyppien tehokkuutta/hyötysuhdetta, jos talvella on viilempämää niin se panelille hyvä. jos mennään tuonne välimeren korkeudelle.
 
Meillä täällä pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi koska aurinko ei paista. Järjettömän isolla järjestelmällä olisi varmaan mahdollista pienen kulutuksen omaavan okt:n pärjätä ilman sähköliittymää, mutta mitään järkeä siinä touhussa ei olisi. Järjestelmän tulisi olla suuri eli kallis. Se tulisi talvisaikaan pitää puhtaana lumesta, eli suuri osa ajasta menisi lumitöihin. Jos mitään muuta tekemistä ei olisi ja omalle työlleen ei laske palkkaa, niin mikä ettei. Toisaalta vaikka pulloja keräämällä saisi paremman rahallisen hyödyn työlleen. Teoriassa siis mahdollista, mutta ei mitään järkeä. Käytännössä omakotitalojen järjestelmät rupeavat merkittävästi tuottamaan maaliskuun aikana. (Siis siten, että sillä on jotain merkitystä)
Yhden voimalan "tehoja" seurattiin kuun alkupuolella, muistelen nimellistehoksi noin 10 kWp. Aurinko paistoi ja paneeleiden päällä pari senttiä lunta, tehoa tuli 400mW (siis milliwattia).
 
Vaikka kallistamalla pystyyn saa noin 30% enemmän aurinkosähköä talvella niin se ei ole paljoa. Aurinkopaneeli tuottaa talvella keskimäärin noin 2% nimellistehostansa on tämä parempi tuotto 2.6% joka on silti todella vähän. Mutta kyllä paneeleita seiniin asennellaan (esim. Toppilan voimala) mutta ei se ihmeitä tee tuotannolle. Kevään ja syksyn tuotantoa saadaan kasvatettua kesän kustannuksella pystyasennuksella. Talvella tuotto on niin pientä että sillä ei ole merkitystä normaalisti.
 
Jahas, tuuli-energian lisäksi aurinko-energiaa ruvettu keksiin uusiksi. Tuttu hahmo toisaalta. Pistää miettiin, että mihin ne tuulivoimalanki laskelmat perustuu, jos aurinko-energian suhteen tiedot on tuota luokkaa. Kun kaikki olemassaolevat tutkimuksetki todetaan höpöhöpöksi (tai tulkitaan ihan kummallisesti), niin en nää järkeä keskustelulle. e: tai voihan sitä keskustella, mutta fysiikan lait ja muu vertaisarvioitu tutkimus kantsii jättää pois ja mennä tuulen mukana (pun intended).
 
Viimeksi muokattu:
Talvella riittää 15 minuutin saunominen 3 KW laitteella erinomaisesti. Itse olen löylyssä noin 5 minuuttia.
Että voikin kirjoittaa fysiikkaa reilusti uudelleen noin vähällä.

Ymmärrätkö ollenkaan aika-akselin merkitystä? Ilmeisesti et vaikka sitä on koitettu selittää useassa muussakin kohdassa. Täsmälleen sama on tässä. Eli ei se HETKELLINEN 3kW piikki riitä mihinkään vaan tuottoa tulisi olla huomattavasti pidemmän aikaa. Sovitaan häviötön akusto ja muutokset niin tarvitset sen luokkaa 8kWh akustoon varastoitua eli kolmisen tuntia 100% latausta tuolla 3kW tuotolla. Vasta silloin voit sen kiukaasi lämmittää (keskiverto rivari / okt kiuas on 6-8kW). 30-45 minsaa saunomiskuntoon, saunominen ja saunan kuivattelu, yhteensä pari tuntia ja varovaisesti laskettu, paljonko kiuas on päällä.
Ja rautalanka: Se kiuas ei sitä saunaa / kivia kuumenna kytkemis / ajanhetkellä nolla saunomislämpöön. Ei todellakaan joten turha on miettiä jotain viiden minuutin aikajaksoa.

Edellä olikin sitten se 100% akkukapasiteettia käytössä ja 100% hyötysuhde. Kun ruvetaan katsomaan todellisia hyötysuhteita ja akuston käytössä olevaa kapasiteettiä sillä kiukaan teholla niin kappas vaan, lukemat ovatkin aivan jotain muuta.

Suosittelisin lämpimästi ottamaan sen aika-akselin mukaan niihin "laskelmiin" ja laskemaan keskiarvot näin alkuun edes kuukausitasolla. Sen jälkeen joku asiaan perehtynyt voi kertoa, paljonko virityksesi vaatii akkukapasiteettia toimiakseen järkevästi.
Jatkosuositteluna voisi kyllä suositella lukemaan muiden kommentit. Tälläkin foorumilla on ihan korkeankin tason osaamista niin sähkön kuin mekaniikankin osalta. Osa tekee työkseen vastaavia asioita joten oikeasti jotain valmista joskus haluava ei hakkaisi päätään turhaan seinään vaan käyttäisi valmiina olevaa tietoa mahdollisimman paljon sen sijaan, että lähinnä aukoo haukkuu kaikki muut.
 
Tee-veden, jos malttia, sitä ei muuten huomioitu, eli se on lisää kulutusta jos meinaat vesiä keitellä.

Neljänhegen perheen lämpimänveden lämmitys tarvitsee sellaisen 10-15kwh vuorokaudessa.
Eli tarvitset noita vastauksia 5-6 kappaletta ja jatkuvat täyden tehon niihin, se ei tosin riitä koska vuorokauden sisällä tehot vaihtelee. Jopa keskiverto päivänä pitää se 10-15Kwh energia varata nopeasti, niin sellainen sata voisi olla hyvä näin alku.


Suomessa sauna lämmitetään 80c asteeseen ja yli, ja heitetään löylyä. Saunoja on monenkokoisia, mutta jos nyt mennään neljänhengen perheen mitoituksella niin yleensä sauna on sen kokoinen että sinne mahtuu useampi.
Onneksi talvella tuulee 5 x enemmän kuin kesällä.
Saunoa voi myös puilla lämmittettävässä saunassa.
 
Jahas, tuuli-energian lisäksi aurinko-energiaa ruvettu keksiin uusiksi. Tuttu hahmo toisaalta. Pistää miettiin, että mihin ne tuulivoimalanki laskelmat perustuu, jos aurinko-energian suhteen tiedot on tuota luokkaa. Kun kaikki olemassaolevat tutkimuksetki todetaan höpöhöpöksi (tai tulkitaan ihan kummallisesti), niin en nää järkeä keskustelulle. e: tai voihan sitä keskustella, mutta fysiikan lait ja muu vertaisarvioitu tutkimus kantsii jättää pois ja mennä tuulen mukana (pun intended).
Fysiikan lakien mukaan vain aurinkoon suunnattu kenno voi tuottaa sähköä auringosta...tämä on täysin dissattu....oletko tästä siis täysin erimieltä ?
 
Meillä täällä pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi koska aurinko ei paista. Järjettömän isolla järjestelmällä olisi varmaan mahdollista pienen kulutuksen omaavan okt:n pärjätä ilman sähköliittymää, mutta mitään järkeä siinä touhussa ei olisi. Järjestelmän tulisi olla suuri eli kallis. Se tulisi talvisaikaan pitää puhtaana lumesta, eli suuri osa ajasta menisi lumitöihin. Jos mitään muuta tekemistä ei olisi ja omalle työlleen ei laske palkkaa, niin mikä ettei. Toisaalta vaikka pulloja keräämällä saisi paremman rahallisen hyödyn työlleen. Teoriassa siis mahdollista, mutta ei mitään järkeä. Käytännössä omakotitalojen järjestelmät rupeavat merkittävästi tuottamaan maaliskuun aikana. (Siis siten, että sillä on jotain merkitystä)
Yhden voimalan "tehoja" seurattiin kuun alkupuolella, muistelen nimellistehoksi noin 10 kWp. Aurinko paistoi ja paneeleiden päällä pari senttiä lunta, tehoa tuli 400mW (siis milliwattia).


En ole vielä kuullut koskaan kenenkään edes yritäneen.
 
Fysiikan lakien mukaan vain aurinkoon suunnattu kenno voi tuottaa sähköä auringosta...tämä on täysin dissattu....oletko tästä siis täysin erimieltä ?
Olen täysin eri mieltä. Kenno tuottaa sähköä vaikkei täysin aurinkoon olisikaan suunnattu. Talvella ei Suomessa tuota paljon mitään, vaikka kuinka tarkasti suuntais kohti aurinkoa. Ei edes silloin, kuin aurinko on horisontin yläpuolella sen pienen aikaa. Siksi meillä on kylmä nyt talvella, vaikka aurinko näyttäytyiskin. ei sentää siperian pakkasia, koska ollaa tarpeeksi lähellä atlantin valtamerta (luonnon lämpöpatteri) ja golfvirtaa (joka varaa sitä patteria).
 
Viimeksi muokattu:
Fysiikan lakien mukaan vain aurinkoon suunnattu kenno voi tuottaa sähköä auringosta...tämä on täysin dissattu....oletko tästä siis täysin erimieltä ?
Ei, ei niiden tarvitse seurata aurinko, siitä ajatuksesta on pitkälti luovuttu koska ei kannata. Ei kesälläkään ole aurinkoon suunnattu kuin hetken.
Talvella merkitys on vähäisempi, koska se säteily ei tule yhtä suurelta osin suoraan auringonsuunnalta.

En ole vielä kuullut koskaan kenenkään edes yritäneen.
Koska se ei kannata, siitä on ihan mitattua tietoa paljonko talvella milläkin korkeudella säteilee ja tässä maassa on paljon aurinkosähkötuotantoa joista ihan dataa paljonko ne tuottaa eri vuodenaikoina.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.

Statistiikka

Viestiketjuista
258 689
Viestejä
4 492 537
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
mdfds

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom