Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

[tuulispää]

Omalta osaltani siis näkisin että tuo AP:n tuulivoimala olisi ihan hyvä lisä mökkikäyttöön sellaisille jotka etsivät aurinkopaneelien kaveriksi jotain "ympärivuotista" energialähdettä. Tuntuu vain että AP:n motivaatio on tuulimyllyjen vallankumous, jota tuskin tapahtuu. Toisaalta jos tuollaisia pienempiä alettaisiin valmistaa niin hinta olisi varmaan 10x sen mitä kiinan halpismyllyt ovat, joten ei kannata. Ja en nyt laske sitä valmistamiseksi että AP tekee jonkun yksittäisen proton eikä laske kuin materiaalikustannukset (jos niitäkään).


No tämäpä se juuri on. Tuollaisen uudenlaisen myllyn hinta tulisi olemaan väkisin niin korkea ettei sitä yksinkertaisesti ostaisi kukaan.

Hintaa en osaa nyt varmuudella sanoa tälle, mutta Kiinan halpismyllyt kestää tasan ensimmäiseen syysmyrskyyn asti...jos ovat puiden yläpuolella.

Olen saanut huomattavasti yksinkertaistettua tätä.

Isojen hinta oli vuonna 2020 noin 1300 usd / kw....ilman asennusta ja maatöitä sekä kaapelointia.

 

[tuulispää]

Tuulimyllyn koolla on massiivinen merkitys sen hyötysuhteeseen...ja generattorin tyypillä. Mun laite ottaa nyt edelleen turpaansa niiden takia.

Jos siiven jänne (chord length) olisi 800-2000 mm ( edes 500-600 mm ) oltaisin jo noin tuplat paremmassa hyötysuhteessa. Siksikin mielestäni 20-50 kw olisi minimikoko...mielellään 100 kw.

Siipi liikkuu "raskaammin" sille suhteellisesti tiheämmässä ilmassa. Siksi lennokit tehdään balsasta (polystyreenista) ja lentokoneet esimerkiksi alumiinista.

 

[tuulispää]

Tasasuuntaaja – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Taajuusmuuttaja – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Vaihtosuuntaaja – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Ymmärtääkö joku näistä kaiken ?

 

[Nasty76]

Kyllä vain on tuttuja vekottimia.

 

[tuulispää]

Kyllä vain on tuttuja vekottimia.

Osaisitko tehdä axial flux genen ?

Kuten Kris:



Voiko olla näin huokea ?

https://www.fruugo.fi/wind-turbine-generator-motor-6000w-12v-24v-3-phase-gearless-permanent-magnet-ac-alternator-for-wind-water-turbine-diesel-engine/p-107635837-227004994?language=en&ac=croud&gclid=CjwKCAiA-dCcBhBQEiwAeWidtbL1R9kWe_kRWZd0BllogjBOwJ8l8rRk8JjupDgJCd7v2yBsmOYZGRoCKgcQAvD_BwE

 

[Nasty76]

Ei tohon rahaan kannata alkaa itse vääntää jos tuon kaupallisen wattimäärä riittää. Tuossa on joitakin ongelmia esim levyjen etäisyys käämeihin tarttee melko järeät osat ettei kiekot isoilla Virroilla taivu kiinni käämeihin. Itsellä talvella protojen tekeminen melko ikävää kun cnc kone on 6 asteisessa tallissa

 

[Uutta matoa koukkuun]

Fruugosta jos yleensäkään mitään koskaan tulee perille, joutuu myös tullin ja alvin maksamaan päälle. Enkä edes usko tuohon ilmaiseen toimitukseenkaan.

 

[SShadow]

Fruugosta jos yleensäkään mitään koskaan tulee perille, joutuu myös tullin ja alvin maksamaan päälle. Enkä edes usko tuohon ilmaiseen toimitukseenkaan.

Toimitusaikataulu kuin Gigantilla, toimitusaika on se heidän osuus. Aika alkaa siitä kun saavat tuotteen hyllyyn, ja loppuu kun saavat paketin kuriirille. Huomaa tuosta kun lupaavat toimituksen 3 päivässä, vaikka varastoa tulee vasta 4 päivän päästä.
Ja vaikka valitsee Puolan, niin toimitusehdoissa lukee että lähetysmaa Kiina. Eli tullit sun muut on hyvä varautua maksamaan. Kierrosnopeuksia tuossa ei taideta kertoa, että minkälaisen vahdelaatikon tarvitsee.

 

[khyllä]

Eikö näitä samantapaisia nykyään asennella jenkkilässä omakotitalouksiin. Joku laatikko jonka sisällä mylly pystyssä. Kaverina tuulivoimalalla on aurinkopaneelit. Kun ei tuule niin saapi sähköä sitten niistä.

 

[tuulispää]

Ei tohon rahaan kannata alkaa itse vääntää jos tuon kaupallisen wattimäärä riittää. Tuossa on joitakin ongelmia esim levyjen etäisyys käämeihin tarttee melko järeät osat ettei kiekot isoilla Virroilla taivu kiinni käämeihin. Itsellä talvella protojen tekeminen melko ikävää kun cnc kone on 6 asteisessa tallissa

Niin 350 ekkua 6 KW genestä olisi massiivinen etu.

 

[Nasty76]

Jaa jaa en edes enää tiedä mitä oot tekemässä. Tollast pikku myllyä johonkin protopuuhasteluun johon tuo 6kw riittää vai sitä 100kw myllyä. Mitään järkeä ei ole tohon pikkumyllyyn laittaa genu tyyppiä joka ei scaalaudu 1:1 isompaan tuotantolaitokseen.Epäilen taas että tuo flux tyyppinen genu ei isossa toimi koska tuon kiekon pyrintänopeus ja magneettien pysyminen itse levyssä keskipakovoiman takia ja myös jos ilmarako kasvaa taitaa hyöty suhde laskea melko jyrkästi. laskeppa itse kun sulla varmasti on joku käsitys kierrosluvuista millä hehtaarilla ne pitäisi olla.Toinen voi olla edessä kun tuollaista lähtee protomaan että mitä tuosta oikeasti saa ulos .Kannattaa yleisesti ottaen vähän lueskella asioista eikä ottaa sitä mitä joku lupaa parhaaksi hyötysuhteeksi.Tosin ton flux tyyppisen etu on että noitahan voisi kasata samalle akselille useampia peräkkäin niin jos sisään tulossa on tarpeeksi vääntöä noita voisi ajaa x määrää samalla akselilla eikä siitä genusta vielä älyttömän pitkä paketti tule

 

[tuulispää]

Jos 6 KW genejä saisi tuohon hintaa kannattaisi alkaa tehdä vain 6 KW kokoisia voimaloita. Se ei kuitenkaan voi pitää paikkaansa.

 

[Pakana]

Vaihdoin kesällä juuri pikkumyllyn ledin halogeeniin osoittaakseni ettei se muuta asiaa...dynamon toiminta itsessään oli raskas.....Shimanon mukaan 12 wattia tuossa nopeudessa.

Miksi käytät mitään valoa kuormana? Eikö se olisi paljon helpompi mitata ja säätää jos kuorma olisi jokin lineaarinen?

 

[tuulispää]

Miksi käytät mitään valoa kuormana? Eikö se olisi paljon helpompi mitata ja säätää jos kuorma olisi jokin lineaarinen?

Kuten ?

 

[Jiispo]

Miksi käytät mitään valoa kuormana? Eikö se olisi paljon helpompi mitata ja säätää jos kuorma olisi jokin lineaarinen?

Tuolla linkin takaisessa keskustelussa tästäkin asiasta yritetty kertoa ja neuvoa vaikka kuinka paljon, mutta aivan turhaan...
Taitaa vaan olla viimeiset hetket kun tuolta enää mitään luettua saa, joten kannattaa käydä hieman tutustumassa jos kiinnostaa tietää mistä tässä koko vehkeessä ja sen tekijässä kyse.

Tiede

Lue Helsingin Sanomien tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet tieteestä. Täältä löydät myös tiedemaailman uusimmat ilmiöt ja lasten tiedekysymykset.

www.tiede.fi

 

[teoriassa]

Osaisitko tehdä axial flux genen ?

Kuten Kris:



Voiko olla näin huokea ?

https://www.fruugo.fi/wind-turbine-generator-motor-6000w-12v-24v-3-phase-gearless-permanent-magnet-ac-alternator-for-wind-water-turbine-diesel-engine/p-107635837-227004994?language=en&ac=croud&gclid=CjwKCAiA-dCcBhBQEiwAeWidtbL1R9kWe_kRWZd0BllogjBOwJ8l8rRk8JjupDgJCd7v2yBsmOYZGRoCKgcQAvD_BwE

Tämän froogon generaattorin speksihin suhtautuisin mutulla hyvin epäilevästi, voiko 2,8kg painoisesta muovikuorisesta, ilman kunnon kiinnitys paikkoja olevasta laitteesta saada 6kw. Lisäksi aika ohuet narut sille virtamäärälle joka tarvitaan 6kw tehoon 24 tai 12V:lla. Laitteen halkaisija vain 14,5cm.
Voisin arvailla että tehossa yksi nolla liikaa.

 

[Toinen nimimerkki]

Kuten ?

Hehkulamppujen kuormana käyttäminen varsinkin ilman virran ja jännitteen mittaamista on aika epäluotettavaa. Oletus voisi olla, että 55W polttimo ottaa 12V jännitteellä 4.58A virtaa, mutta todellisuudessa virta voikin olla pienempi.

Vakka Watti on tehon yksikkö, ajoneuvopolttimoita on tehty tietyllä oletuksella montako luumenia sen pitää/saa tuottaa. Kun laadukkaalla polttimovalmistajalla tulee luumenit täyteen, on pakko pienentää sen todellista tehoa, jotta se sallitaan ajoneuvokäyttöön. Eli eri merkkiset yhtä kirkkaasti palavat polttimot saattavat ottaa eri tehoa. Tätä aikoinaan ihmeteltiin kuinka jotkut valmistajat myivät hyväksyttyjä 150% valoa tuottavia polttimoita, vaikka luumenit eivät saa ylittyä.

Tehomittauksissa käytetään säädettävää keinokuormaa, jossa voidaan kokeilla kuormitusta eri jännitealueilla mitaten samalla virtaa, jolloin löydetään piste, jossa saavutetaan suurin teho. Tietysti polttimoilla saat saman tuloksen, kun lisäät niitä yksi kerrallaan virtapiirin rinnalle ja tiedät yli jäävän jännitteen ja läpi kulkevan virran.

 

[tuulispää]

Tämän froogon generaattorin speksihin suhtautuisin mutulla hyvin epäilevästi, voiko 2,8kg painoisesta muovikuorisesta, ilman kunnon kiinnitys paikkoja olevasta laitteesta saada 6kw. Lisäksi aika ohuet narut sille virtamäärälle joka tarvitaan 6kw tehoon 24 tai 12V:lla. Laitteen halkaisija vain 14,5cm.
Voisin arvailla että tehossa yksi nolla liikaa.

Ajatteli täsmälleen samaa...kaukoidässä on mennyt 600 ja 6000 sekaisin.

 

[tuulispää]

Hehkulamppujen kuormana käyttäminen varsinkin ilman virran ja jännitteen mittaamista on aika epäluotettavaa. Oletus voisi olla, että 55W polttimo ottaa 12V jännitteellä 4.58A virtaa, mutta todellisuudessa virta voikin olla pienempi.

Vakka Watti on tehon yksikkö, ajoneuvopolttimoita on tehty tietyllä oletuksella montako luumenia sen pitää/saa tuottaa. Kun laadukkaalla polttimovalmistajalla tulee luumenit täyteen, on pakko pienentää sen todellista tehoa, jotta se sallitaan ajoneuvokäyttöön. Eli eri merkkiset yhtä kirkkaasti palavat polttimot saattavat ottaa eri tehoa. Tätä aikoinaan ihmeteltiin kuinka jotkut valmistajat myivät hyväksyttyjä 150% valoa tuottavia polttimoita, vaikka luumenit eivät saa ylittyä.

Tehomittauksissa käytetään säädettävää keinokuormaa, jossa voidaan kokeilla kuormitusta eri jännitealueilla mitaten samalla virtaa, jolloin löydetään piste, jossa saavutetaan suurin teho. Tietysti polttimoilla saat saman tuloksen, kun lisäät niitä yksi kerrallaan virtapiirin rinnalle ja tiedät yli jäävän jännitteen ja läpi kulkevan virran.

Niin juuri mä olen tekemässä. Eri tuulissa voin käyttää eri virtapiirejä joissa eri vastus.

 

[tuulispää]

Tuolla linkin takaisessa keskustelussa tästäkin asiasta yritetty kertoa ja neuvoa vaikka kuinka paljon, mutta aivan turhaan...
Taitaa vaan olla viimeiset hetket kun tuolta enää mitään luettua saa, joten kannattaa käydä hieman tutustumassa jos kiinnostaa tietää mistä tässä koko vehkeessä ja sen tekijässä kyse.

Tiede

Lue Helsingin Sanomien tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet tieteestä. Täältä löydät myös tiedemaailman uusimmat ilmiöt ja lasten tiedekysymykset.

www.tiede.fi

Mitenkäs tästä voi sen päätellä ?

Siellähän Viipurin mafian trollit yrittää väittää mustaa valkoiseksi ja toisinpäin.

Mitään hyvää ei ole tulossa tuosta jiispon asenteesta.

 

[Nasty76]

Tossa älkkiä löydetty 6kw moottori https://ozo-electric.com/en/brushless-central-motors/695273-central-brushless-motor-6kw.html
hinta vähän eri kuin 350 , ja jos tuota tuulispään linkkaamaa videota katselee jossa toi ukko vääntää tollasen 2kw genun on se vähän eri kokoluokkkaa kuin toi 350 euron genu eli ei taida kyllä 6kw tulla.
Miten muuten tollanen tuulimylly onko se vakio kierrosluvulla vai miten säätö tapahtuu.
itselle tulisi mieleen että syöttäs suoraan n 240v ac ta vaikka inverterille tms jonka sisääntulo jännite on laaja alanen ettei niin muutaman rpm tarkkuus tarvitse olla niin jäis paljon osia välistä. ainakin jos tuossa full bridge rectifieriä käyttää en tiedä mikä se on suomeksi , niin ainakin pitäsi tehdä aktiivi versio jos hyötysuhdetta haetaan diodit nääs hukkaa osan tehosta.

 

[VVA86]

Tossa älkkiä löydetty 6kw moottori https://ozo-electric.com/en/brushless-central-motors/695273-central-brushless-motor-6kw.html
hinta vähän eri kuin 350 , ja jos tuota tuulispään linkkaamaa videota katselee jossa toi ukko vääntää tollasen 2kw genun on se vähän eri kokoluokkkaa kuin toi 350 euron genu eli ei taida kyllä 6kw tulla.
Miten muuten tollanen tuulimylly onko se vakio kierrosluvulla vai miten säätö tapahtuu.
itselle tulisi mieleen että syöttäs suoraan n 240v ac ta vaikka inverterille tms jonka sisääntulo jännite on laaja alanen ettei niin muutaman rpm tarkkuus tarvitse olla niin jäis paljon osia välistä. ainakin jos tuossa full bridge rectifieriä käyttää en tiedä mikä se on suomeksi , niin ainakin pitäsi tehdä aktiivi versio jos hyötysuhdetta haetaan diodit nääs hukkaa osan tehosta.

Ennen oli vaihteistoja välissä, mutta tehoelektroniikka on halventunut niin paljon, että tehdään suoravetoisina. LTspice on hyvä ja ilmainen softa jolla voi mallintaa ja simuloida elektroniikkaa.

EDIT: LIsätty pari kuva LTspicen käyttöön liittyen hyvin aiheeseen.

.

 

[tuulispää]

Tossa älkkiä löydetty 6kw moottori https://ozo-electric.com/en/brushless-central-motors/695273-central-brushless-motor-6kw.html
hinta vähän eri kuin 350 , ja jos tuota tuulispään linkkaamaa videota katselee jossa toi ukko vääntää tollasen 2kw genun on se vähän eri kokoluokkkaa kuin toi 350 euron genu eli ei taida kyllä 6kw tulla.
Miten muuten tollanen tuulimylly onko se vakio kierrosluvulla vai miten säätö tapahtuu.
itselle tulisi mieleen että syöttäs suoraan n 240v ac ta vaikka inverterille tms jonka sisääntulo jännite on laaja alanen ettei niin muutaman rpm tarkkuus tarvitse olla niin jäis paljon osia välistä. ainakin jos tuossa full bridge rectifieriä käyttää en tiedä mikä se on suomeksi , niin ainakin pitäsi tehdä aktiivi versio jos hyötysuhdetta haetaan diodit nääs hukkaa osan tehosta.

Tuon 6 kw laitteen hinta tuntuu oikealta, mutta se ei ole saatavilla enää.

 

[jusubbi]

Vevor myy suhteellisen edullisia moottoreita alissa:

137.13€ 40% OFF|Vevor Brushless Electric Dc Motor With Controller 48v 72v 1800w 2000w 3000w High Speed Low Noise For E-scooters Go-karts E-bike - Dc Motor - AliExpress

 

[tuulispää]

Vevor myy suhteellisen edullisia moottoreita alissa:

137.13€ 40% OFF|Vevor Brushless Electric Dc Motor With Controller 48v 72v 1800w 2000w 3000w High Speed Low Noise For E-scooters Go-karts E-bike - Dc Motor - AliExpress

Joo 240 taalaa 3000 wattinen.

 

[SShadow]

5,5kW koneet taitaa olla enempi standardikokoa, löytyy Suomestakin. Toki hinta on tonnin molemmin puolin. Näissäkin kannattaa miettiä sitä mekaniikkaa, 5,5kW konetta saa 1000-3000 rpm nimellisnopeudella. Nuo RC-koneiden moottorit saattaa tarvita sen 10.000rpm tai jopa enemmän.

 

[tuulispää]

Tähän on helppo implementoida ylennys-/alennusvaihde.

 

[Nasty76]

Vaihteistolla hyötysuhde laskee. Ei mitään järkeä laittaa vaihteistoa jos suoraveto on mahdollista

 

[pulatunnus]

Vaihdoin kesällä juuri pikkumyllyn ledin halogeeniin osoittaakseni ettei se muuta asiaa...dynamon toiminta itsessään oli raskas.....Shimanon mukaan 12 wattia tuossa nopeudessa.

Mutta otti se 30 rpm pois sen samassa tuulessa mitatusta ledin kanssa. Kuvasta näkee hyvin että tuuli on 5 m/s luokkaa....vaahtopäät alkaa 8 m/s paikkeilla.

Seuraavana ostoslistalla mittareita, tuulimittari , watti/VA mittari, myös wh mittaus.
Kierroslukumittarinkin, varmaan nuo kaikki logittavana, aikaleimalla.

Jous roudaat jonnekkin IVO sähkön ulkopuolelle, niin riittävästi akkuja.

 

[Toinen nimimerkki]

Prototyypin varmaan voi sovittaa vaihteistolla optimaaliselle nopeudelle ja laskea häviökertoimen pois todellisesta tuotteesta. Riippuu paljonko ihmiset tuotteesta haluavat maksaa ja tuotantoerien määrästä, lopulliseen tuotteeseen mahdollisesti kannattaisi teettää oma generaattori.

Mikä sitten on olisi paras genu tuohon hommaan? Kestomagneetit roottorille ja staattorikäämitykselle käämit väliulosotoilla, niin että voidaan valita kuinka paljon tehoa genu vaatii pyöriäkseen? Vai sähköinen kenttäkäämitys? Haaskaa hieman sähköä mutta on portaattomasti säädettävä. Tyristorit tai PWM voisi laittaa myös staattorin puolelle, mutta siellä on suuremmat virrat, ja puolijohteen yli jää joka tapauksessa jännitettä.

 

[Nasty76]

Eipä oikeen noissa protoiluissa auta muuta kuin tehdä molemman tyypin genut ja todellakin pitäs olla kunnon loggerit loggaamassa kierroslukua ,virtaa,jännitettä ,tuulta. ja niiden pohjalta kerätyn datan perusteella miettiä kumpaa genua pitäisi alkaa käyttää.Tollanen tää lamppu palaa hyvin kirkkaasti niin pakko olla xxx wattia on sama kuin esson baarin hevosvoimat autoissa se 350 heppanen auto tehomittauspenkissä onkin 170 hp. Todellakaan mikään musta tuntuu tuskin nyt ainakaan sijoittajille kelpaisi jos tuolla meinaa oikeasti rahaa tehdä.Itse ehkä kallistuisin kumminkin sähköisellä kenttäkäämillä niin ohjaus huommattavasti helpompaa ja ei ehkä niin tarkka lämpötiloista. Perus neodyymi magneetit alkaa menettää magnetismiä jo 80 c jälkeen ja taitaa parhaat neodyymit kestää max 150 astetta.Ei kyllä oo mitään hajua missä vaiheessa käämitys alkaa kiehumaan rikki mutta tuskin ennen neodyymejä ainakin askelmoottorissa ongelmaksi tulee juurikin magneettien tehon menetys ennen kuin käämit keittää.Ps Päteekö tuohon pikku myllyyn sama kuin rc lentokoneissa ,pienessä skaalassa siipi kantaa paremmin kun ilmamolekyylit on yli-isoja verrattuna 1:1 malliin se ilmamolekyyli kun ei skaalaudu siiven koon mukaan.

 

[Toinen nimimerkki]

Eipä oikeen noissa protoiluissa auta muuta kuin tehdä molemman tyypin genut ja todellakin pitäs olla kunnon loggerit loggaamassa kierroslukua ,virtaa,jännitettä ,tuulta. ja niiden pohjalta kerätyn datan perusteella miettiä kumpaa genua pitäisi alkaa käyttää.Tollanen tää lamppu palaa hyvin kirkkaasti niin pakko olla xxx wattia on sama kuin esson baarin hevosvoimat autoissa se 350 heppanen auto tehomittauspenkissä onkin 170 hp. Todellakaan mikään musta tuntuu tuskin nyt ainakaan sijoittajille kelpaisi jos tuolla meinaa oikeasti rahaa tehdä.Itse ehkä kallistuisin kumminkin sähköisellä kenttäkäämillä niin ohjaus huommattavasti helpompaa ja ei ehkä niin tarkka lämpötiloista. Perus neodyymi magneetit alkaa menettää magnetismiä jo 80 c jälkeen ja taitaa parhaat neodyymit kestää max 150 astetta.Ei kyllä oo mitään hajua missä vaiheessa käämitys alkaa kiehumaan rikki mutta tuskin ennen neodyymejä ainakin askelmoottorissa ongelmaksi tulee juurikin magneettien tehon menetys ennen kuin käämit keittää.Ps Päteekö tuohon pikku myllyyn sama kuin rc lentokoneissa ,pienessä skaalassa siipi kantaa paremmin kun ilmamolekyylit on yli-isoja verrattuna 1:1 malliin se ilmamolekyyli kun ei skaalaudu siiven koon mukaan.

Eikö tuo käämityksen kuumeneminen ole suhteessa kuparin määrään ja moottorin/genun tehoon? Eli kevyt, pieni moottori kuumenee ja siinä on suuremmat häviöt. Luulisin että paikallisessa tuulimyllyssä kuparia kannattaa laittaa reilummin, niin että häviöt saadaan minimiin.

Auton vinssimoottorit taas ovat sarjakäämejä hetkellisen käytön, kevyen painon, suuren tehon ja jäähdytyksen mahdottomuuden takia lämpöenergia varataan moottorikuoreen. Askelmoottoreissa kuumeneminen kait perustuu pitoon, eli moottorin tuuletin ei pyöri, mutta siellä pidetään momenttia? Tämäkin voitaisiin nähdäkseni poistaa mitoittamalla käämi riittävän isoksi tai erillisellä puhallinmoottorilla.

Itse arvaisin tuossa kohteessa olevan paras ratkaisu käämityksen väliulosotot, jolla saataisiin asteittain valittua suurempi teho staattorista käyttöön, jos häviöillä nyt on merkitystä. Riippuu mille kohderyhmälle tuotetta markkinoidaan, voi olla, että vihreä lehden symboli on tärkeintä maallikolle, ei tuotteen tekniset ominaisuudet.

 

[Nasty76]

Askelmoottoreissa toden totta pito kuumentaa moottoria aina paikallaan ollessa ,itsellä vain kokemusta cnc käytössä steppereissä ja niissä ei kyllä tuuletinta ole vaan koko stepperi on suljettu paketti joka jäähtyy kanssa kuoren kautta ilmaan , stepperin ongelma siis on että magnetismi häviää liian lämpösessä vaikka käämit ei vielä ota itseensä lämmöstä , joten ajattelin vaan että tollasta genua voisi mahdollisesti ajaa yli 80 asteen celsiusta jos koneessa ei kestomagneetteja ole.

 

[Toinen nimimerkki]

Askelmoottoreissa toden totta pito kuumentaa moottoria aina paikallaan ollessa ,itsellä vain kokemusta cnc käytössä steppereissä ja niissä ei kyllä tuuletinta ole vaan koko stepperi on suljettu paketti joka jäähtyy kanssa kuoren kautta ilmaan , stepperin ongelma siis on että magnetismi häviää liian lämpösessä vaikka käämit ei vielä ota itseensä lämmöstä , joten ajattelin vaan että tollasta genua voisi mahdollisesti ajaa yli 80 asteen celsiusta jos koneessa ei kestomagneetteja ole.

Itse käämilangalle on laadun mukaan määritelty jokin lämpötila, mihin sen saa kuumentaa. Autovinsseissä ei sen takia yleensä ole kestomagneetteja, että moottori voidaan vetää niin kuumaksi, kun emalit vain kestää. Lämpöenergia varautuu kuoreen ja oletetaan että se on jäähtynyt ennen seuraavaa käyttötarvetta. Jäähdytystä ei tyypillisesti ole, koska kolot täyttyvät mudalla. Hetkellisessä käytössä tehohäviöt ja hiilien kuluminen eivät ole niin oleellista kuin mitä vinsseistä tulee painoa ajoneuvon äärimittoihin.

Tässä tuulimyllyssä moottorin tulisi taas kestää jatkuvaa käyttöä pienillä häviöillä, eikä sen painolla ole niin merkitystä. Minun nähdäkseni moottoria ei kannata mitoittaa kuumenemaan, jos siihen ei ole painon/koon/hinnan takia välttämätöntä tarvetta.

Teollisuuden oikosulkumoottorit ovat esimerkki siitä, että kestävät pyöriä nimellistehollaan hyvällä hyötysuhteella ympäri vuorokauden vuosikaudet, kunnes urakuulalaakerit lopulta levähtää. Hetkellisesti käytettynä moottorista voitaisiin ottaa moninkertaisesti ilmaan, että se kärsii ollenkaan. Moottorin painoa voidaan keventää ottamalla sama teho suurempana kierrosnopeutena, jolloin momentti on pienempi.

 

[Nasty76]

Totta totta mutta tuskin tolasessa h myllysäkään paino niin kriittinen ole jos ajattelee että jalusta on /\ tyyppinen ja tuolla yläpäässä on moottori kannattaa siis tehdä moottori jonka hyötysuhde on paras tuossa käytössä sitä itse ajattelin jos magneetti ei rajoita lämpöä niin esim kovalla tuulella vois ottaa kers tyyppisesti energiaa talteen jos voisi genua ajaa esim 200% 12 tuntia tms tietty elektroniikka valvoo parametreja. Voi olla tietty mun ajatukset liian hienoja ja genu väliulosotoilla ja mekaanisilla releilla ajaa saman asian lol

 

[SShadow]

Totta totta mutta tuskin tolasessa h myllysäkään paino niin kriittinen ole jos ajattelee että jalusta on /\ tyyppinen ja tuolla yläpäässä on moottori kannattaa siis tehdä moottori jonka hyötysuhde on paras tuossa käytössä sitä itse ajattelin jos magneetti ei rajoita lämpöä niin esim kovalla tuulella vois ottaa kers tyyppisesti energiaa talteen jos voisi genua ajaa esim 200% 12 tuntia tms tietty elektroniikka valvoo parametreja. Voi olla tietty mun ajatukset liian hienoja ja genu väliulosotoilla ja mekaanisilla releilla ajaa saman asian lol

Itse mietin että saisiko tuon generaattorin maan pinnalla, tai jopa alle, pystyakselista kun on kyse.

 

[Toinen nimimerkki]

Jos moottorin saa maan alle ilman välitystä niin se lienee paras, viileään paikkaan ja helppo huoltaa tarvittaessa.

Moottori on kuparia ja rautaa. Suurimmat tehohäviöt tulevat kuparin ominaisvastuksesta suhteessa läpi ajettavaan virtaan ja lämpötilaan jossa moottoria käytetään.Mitä paksumpaa kuparia laittaa, sitä vähemmän se kuumenee mutta enemmän maksaa ja painaa. Jos ajetaan moottoria niin kuumana, että magneetit ovat vaarassa, tehohäviöt ovat jo melkoisen kovat.

Elektroniikalla voi valvoa, ettei moottori kuumene niin paljoa että varioita syntyisi, mutta tehohäviöt kuitenkin kasvaa kun kupari kuumenee virran tai ympäristön vaikutuksesta. Poikkipinta-alaa kasvattamalla pienenee vastusarvo, josta sitten märäytyy hukkuva lämpöteho.

Uskon että parhaiten tuulen energian saisi talteen riittävän isolkokoisella staattorilla kohtuullisen suurella jännitteellä. Pyörivän roottorin kestomagnetteineen ei tarvitse olla niin ylimitoitettu.

 

[pulatunnus]

Tässä tuulimyllyssä moottorin tulisi taas kestää jatkuvaa käyttöä pienillä häviöillä, eikä sen painolla ole niin merkitystä. Minun nähdäkseni moottoria ei kannata mitoittaa kuumenemaan, jos siihen ei ole painon/koon/hinnan takia välttämätöntä tarvetta.

Kustannus juttu, eli tässä ehkä kannattaa mennä hinta edellä, ja se että kestää muutaman protomyllyn, mekaanisesta kestää jos osat lähtee lentoon. Jos tuota nyt viritellään siihen liikuteltavaan myllyyn, niin maan alle tuskin kannattaa suunnitella.

Tärkeintä on se että voi mittailla, eli vähän haarukoida millä tontilla mennään, eli se mittaaminen edellä, hintaedellä. ei tarvi olla viimeisen päälle optimi. Ei sillä sähköä tarvi tehdä, voi se olla vaikka vesipumppu. Välityksiä voi olla.

 

[SShadow]

Ja kun on kerrottu projektin saaneen jo rahoitusta, niin vaatimukset tuppaavat lisääntyvään joka iteraatiolla. Proof-of-Concept vaiheessa saa vielä hajota myrskyssä ja elinkaarikustannukset voivat olla täysin laskematta. Varmasti pari kolme erikokoista voimalaa, pientäkin, riittää. Matematiikalla se lopulta todistetaan voiko laitteen skaalata ja miten hyötysuhde muuttuu jälleen suurentamalla kokoa.

Pienillä tehoilla saa varmasti tehovastuksilla hukattua generoidun tehon, sarjaan/rinnalle vain jokin halpa tehomittari. Arvelisin ettei kannata keksiä generaattoria uudestaan, jos ei ole siihenkin jotain uutta annettavaa.

 

[Toinen nimimerkki]

Jotain mullistavaa lienee syytä keksiä, jos halutaan saada projektille tuulta siipien alle. Normaaleita tuulivoimaloitahan on jo olemassa ja tästä on ilmeisesti tulossa jotenkin parempi.

Aivan normaali generaattori ei varmaan käy, jos pitää pystyä pitämään tietty kierrosnopeus vaihtelevalla tuulella, jotta laite tuottaa optimaalisesti joka säällä. Tai sitten samalla akselilla on useampi generaattori joita aktivoidaan tuulen mukaan lisää.Tehohäviöt puolijohteissa varmaankin on sen verran pieniä, että jokin kierroslukuun sidottu PWM on ensimmäinen vaihtoehto, vaikka itse tosiaan pumppaisin sitä vettä torniin. Uskoakseni idea tässä on tehdä ensin tasasähköä ja muuttaa se verkkoon työnnettäväksi vaihtovirraksi.

Pienoismallissa nuo polttimot ovat riittävää kuormaa ja suurempaankin myllyyn riittää teholavallinen edullisia kiuas- tai uppovastuksia. Tai sitten suolaveteen pari johdinpuikkoa

 

[pulatunnus]

Uskoakseni idea tässä on tehdä ensin tasasähköä ja muuttaa se verkkoon työnnettäväksi vaihtovirraksi.

Ketjun aloitus ei ideaa avaa, mutta se mitä tässä kai on ideana, mitä yritetään testata on siivet, tuulenohjaimet, jotain salaisia juttuja joka tekee siitä erilaisen.

Verkkoon ei syötetä yhtään mitään, siihen ei kannata rahaa, rautaa ja aikaa hukata, ja vähän vaarallistakin touhuta verkkovirran kanssa. Verkkovirtaa voi tarvita mittareira verten, tai niiden akkujen lataamiseen.

Oleellista on että saa aikaiseksi sellaisen proton joka kestää tulessa, ja mitattua niitä tehoja ja jos pysyy kasassa yönyli, niin logitus.

Ei kannata rahaa pistää sellaiseen mitä ei tarvi vuosiin, tai kuluttaa keksiärerusseja sellaisten asioiden miettimiseen mitkä ihan perus kauraa.

 

[Toinen nimimerkki]

Ketjun aloitus ei ideaa avaa, mutta se mitä tässä kai on ideana, mitä yritetään testata on siivet, tuulenohjaimet, jotain salaisia juttuja joka tekee siitä erilaisen.

Verkkoon ei syötetä yhtään mitään, siihen ei kannata rahaa, rautaa ja aikaa hukata, ja vähän vaarallistakin touhuta verkkovirran kanssa. Verkkovirtaa voi tarvita mittareira verten, tai niiden akkujen lataamiseen.

Oleellista on että saa aikaiseksi sellaisen proton joka kestää tulessa, ja mitattua niitä tehoja ja jos pysyy kasassa yönyli, niin logitus.

Ei kannata rahaa pistää sellaiseen mitä ei tarvi vuosiin, tai kuluttaa keksiärerusseja sellaisten asioiden miettimiseen mitkä ihan perus kauraa.

eikö tämä nimenomaan ollut joku pienoismalli ja todellinen vehje on sitten sähköverkkoon syöttävä, puhui muistaakseni 50 vai 100kW muutama sivu takaperin mm. huoltoasemien pihoille kun mietittiin miten sen sähköverkkoon saa jakelujännitteellä.

Verkkoon on helppo syöttää, kun nostaa jännitteen verkon yläpuolelle ja tahdistus on kunnossa tai isompi tahdistaa pienemmän. Näin olen itsekin tehnyt.

 

[SShadow]

Ketjun aloitus ei ideaa avaa, mutta se mitä tässä kai on ideana, mitä yritetään testata on siivet, tuulenohjaimet, jotain salaisia juttuja joka tekee siitä erilaisen.

Verkkoon ei syötetä yhtään mitään, siihen ei kannata rahaa, rautaa ja aikaa hukata, ja vähän vaarallistakin touhuta verkkovirran kanssa. Verkkovirtaa voi tarvita mittareira verten, tai niiden akkujen lataamiseen.

Oleellista on että saa aikaiseksi sellaisen proton joka kestää tulessa, ja mitattua niitä tehoja ja jos pysyy kasassa yönyli, niin logitus.

Ei kannata rahaa pistää sellaiseen mitä ei tarvi vuosiin, tai kuluttaa keksiärerusseja sellaisten asioiden miettimiseen mitkä ihan perus kauraa.

Aika paljon tutkittu aihealue, ja on näitä rakennettu paljon. Itsestään pyörimään lähtemistä tässä haetaan, ja se miten se tehdään, jätetään hyvästä syystä kertomatta. Mahdollisesti tutkayhteensopivampi itärajalle, nyt muutama maakunta maksaa suuria kunnallisveroja, kun ei saa tuottaa energiaa ja saada siitä verotuloja. Aina löytyy jokin virkamies joka sanoo että onhan Itä-Suomeen saatu uusia lupia, mutta se että se on Pieksämäellä, ei paljon Pohjois-Karjalaa hyödytä.

Alla kuva tuulivoimakartasta, harmaat ovat esisuunnittelussa, tuo neljäs Pohjois-Karjalan reunalla on YVA-menettelyssä. Voi olla että Puolustusvoimat antaa noihin luvan, mutta sattuuko sitten joku susi tai liito-orava kohdalle, ettei nämäkään pääse rakennusvaiheeseen. Mutta nyt verotuotossa maakunnittain ihan järkyttävä ero. Tuohonkin virkamiehet koittavat keksiä ratkaisua, ehkä Länsi-Suomen tulisi kustantaa Itä-Suomeen riittävä määrä tutkia, jotta energiaa voisi tuottaa tasa-arvoisesti, tai muu maanpuolustuksellinen rahallinen kompensaatio.

 

[pulatunnus]

eikö tämä nimenomaan ollut joku pienoismalli ja todellinen vehje on sitten sähköverkkoon syöttävä, puhui muistaakseni 50 vai 100kW muutama sivu takaperin mm. huoltoasemien pihoille kun mietittiin miten sen sähköverkkoon saa jakelujännitteellä.

Ennen todellista vehjettä pitää ensin testailla.

Verkkoon on helppo syöttää, kun nostaa jännitteen verkon yläpuolelle ja tahdistus on kunnossa tai isompi tahdistaa pienemmän. Näin olen itsekin tehnyt.

mm Siksi noihin verkkoon liittämiseen ei kannata ajatusta, rahaa, aikaa kuluttaa.

Aika paljon tutkittu aihealue, ja on näitä rakennettu paljon. Itsestään pyörimään lähtemistä tässä haetaan, ja se miten se tehdään, jätetään hyvästä syystä kertomatta.

Oletko mukana projektissa ?

Voi olla että Puolustusvoimat antaa noihin luvan, mutta sattuuko sitten joku susi tai liito-orava kohdalle, ettei nämäkään pääse rakennusvaiheeseen.

Miksi nyt pitäisi puolustusvoimilta mennä lupia kyselee, turhaa vaivaa.
Keskittykää nyt siihen idean testaamiseen.

 

[SShadow]

Oletko mukana projektissa ?

Miksi nyt pitäisi puolustusvoimilta mennä lupia kyselee, turhaa vaivaa.
Keskittykää nyt siihen idean testaamiseen.

En ole mukana tässä projektissa, muita projekteja on kyllä menossa. Tuulivoimassa olen ollut vain yhdessä väitöskirjassa mukana, se oli melko kokonaan matemaattinen.

Siis lähinnä tarkoitin että uudenlainen voimala, jossa erilainen tutkahäiriö, voi avata mahdollisuuksia Pohjois-Karjalalle. Kunhan tuommoinen on jossain 100kW teholuokassa rakennettuna, pääsee tekemään käytännön mittauksia. Toki matematiikalla pääsee pitkälle, mutta ensin pitää ratkaista tuo perusongelma tässä voimalatyypissä, että kannattaa virkamiesten aikaa käyttää enemmälti. Kyllä tuokin väkisin jättää katvetta voimalan taakse, mutta ratkaisuja voi keksiä monenlaisia.

 

[pulatunnus]

En ole mukana tässä projektissa,

Oletko nyt ketjun aloittajan takuumiehenä, tarkoitan että tunnet hänen projektin yksityiskohdat ne kuulaisat salaisuudet, ja vahva käsitys ideasta ja sen toimivuudesta ?

 

[SShadow]

Oletko nyt ketjun aloittajan takuumiehenä, tarkoitan että tunnet hänen projektin yksityiskohdat ne kuulaisat salaisuudet, ja vahva käsitys ideasta ja sen toimivuudesta ?

Toistolla tehoa: "Tuulivoimassa olen ollut vain yhdessä väitöskirjassa mukana, se oli melko kokonaan matemaattinen."

 

[pulatunnus]

Toistolla tehoa: "Tuulivoimassa olen ollut vain yhdessä väitöskirjassa mukana, se oli melko kokonaan matemaattinen."

Tuolla tarkoitat ettet? sori ymmärsin väärin, sillä mietin että oliko tuolla väitöskirja jutulla tarkoitus vahvistaa uskottavuutta. Kiitos tarkennuksesta.

Eli nämä tutkimukset, salaiset todelliset innovaatiot, tutkahäiriöt, kunnallisverot, laskenta yms ei liitty mitenkään ketjun aiheeseen (projektiin).

 

[tuulispää]

Potkuri ihan luonteensa (geometria) vuoksi hajottaa tutkasäteet isoksi "joulukuuseksi" tutkassa. Kertausharjoituksissa olin tutkan ääressä usein.

Suorat siivet ovat ikäänkuin lääke tähän...ja koska on matala (noin 1/10) isoimmista ropelleista, niin...ei asiaa tarvi edes arpoa.

Rahaa tähän on tullut hyvin hintelästi. 2-3 x suurempi laite olisi jo hyvä mittauskohde teholle..koska reynolds luku alkaa olla kohdillaan.

Nyt on tehty 3 isoa korjausliikettä kesän ja syksyn jäljiltä, jolloin saatiin ekan kerran kaikki 3 halogeenia palamaan kunnolla. Eli tarkoitus on saada ne palamaan kirkkaasti hitaammilla tuulennopeuksilla....kyllä teho on myös tarkoitus mitata. Mikäli jäätäisiin monikerroilla tavoitteesta olisi aika kuopata projekti....tai ainkin pitää pitkä mietintätauko.

 

[jusubbi]

Hommaat pihtivirtamittarin, niin pystyt mittaamaan suurempia virtoja.