Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

Tila
Keskustelu on suljettu.
On tietenkin jos ne ovat väärässä asennossa kun aurinko on alhaalla.

Mitä väliä asennolla on, kun aurinko ei paista (on siis alhalla?) Eipä juuri mitään..! (ainoastaan lumeutuminen on hitaampaa, jos on esim pystyssä..)

Ja talvella maapallo on kallellaan aurinkoon nähden siten, että vaikka aurinko mahdollisesti pilvettömänä päivänä paistaakin, niin sen valo kulkee todella paksun ilmakehän kerroksen läpi (Suomeen), jolloin W/m2 on todella onneton VS kesällä, kun aurinkä tulee vain vähänmatkaa ilmakehän läpi. Tämän tuntee ihan kokeellisesti, kun esim menee tammikuussa ulos aurinkoisena päivänä. Ei se aurinko juurikaan lämmitä VS kesä. Silmä on todella onneton tehomittari. Lisäksi talvella valkoinen lumi saa valonmäärän näyttämään paljon paljon suuremmalta..

Lisäksi paneelien pintaan kun tulee esim kuuraa, niin loppukin teho häviää päivälläkin. Puhumattakaan, jos tarttuu vähänkään lunta. Yöllä aurinkokennot eivät tuta mitään mainittavaa tehoa (tähdet ja kuu).

Aurinkovoima talvella Suomessa nyt vain on täysin toimimaton juttu..

---------------------
Tavallinen ropelivoimala , kiinteillä lapakulmilla vaatii "älykkään" kuormituksen. Jos ja kun nopeus on sopiva, lavat ikäänkuin lukkiutuvat tuuleen ja energia siirtyy hyvin tuulesta lapoihin.
Kun kuormitus kasvaa, niin yhä suurempi osa tuulesta menee vain kohti lapojen pintaa ja saatava teho romahtaa hyvin jyrkästi. Siihen perustuu esim noiden pienien voimaloiden jarrut. Generaattori ylikuormitetaan, niin pyöriminen suurinpiirtein loppuu, vaikka tuuli on myrskylukemissa.

Mites tuo H-D voimala käyttäytyy?
Romahtaako senkin taho samalla tavalla vai loivemmin?
 
Hommaat pihtivirtamittarin, niin pystyt mittaamaan suurempia virtoja.
Tehomittaukseen, kelvollista tehomittaria.
Perustelu, se on se mikä kiinnostaa, mittari oikein kytkettynä näyttää sen tehon, eli vähennetään virheitä, jos mittarissa vielä jännite ja virtamittauksen näyttö, niin ne tulee siinä samalla.

Innostuin tuohon vesipumppu heittoon, siinä ei tarvisi pelata sähkönkanssa. Jos siis pumppu mekaanisesti, eikä sähköllä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuulispäälle on muistaakseni ehdotettu eräällä toisella foorumilla tuollaista tehomittaria: Tehomittari / wattimittari DC 50/100A
Halpuudesta huolimatta ajaisi asiansa ja teho olisi helppo mitata myös hehkulamppukuormalla. Olisi varmasti tarkempi, kuin nykyinen silmämääräinen arviointi hehkulamppujen kirkkauden perusteella..
Toivottavasti on ostanut, jos tulokset ei tyydytä, niin jäänyt julkaisematta , tärkeintä kuitenkin se että itse pääsee mittaan ja optimoimaan laitetta.

Jos ei ole hankkinut tuollaista tai muuta millä homma hoituu, niin huoh
 
Kyllähän VAWT on tunnettua tekniikkaa. Säätyvä siipistä kukaan vain ei ole saanut luotettavasti toimimaan. Jos tuon ratkaisee niin markkinoita varmaan löytyy. Tietysti pitää osoittaa että säätäminen tapahtuu oikeassa tahdissa että tuotanto kasvaa eikä laske. Nythän testit on sitä tasoa että tästä ei voi olla varmuutta. Sähköosiin löytyy maailmalta valmiita ratkaisuja jos VAWT perusongelma vain on ratkaistu.
 
Kyllä VAWT hajottaa myös tutkasäteen heijastuksia viuhkaksi, kun lapojen pinnan kulma tutkaan nähden vaihtuu myllyn pyörimisen tahdissa. Lapojen heijastuskulman muutos myllyn yhden kierroksen aikana on jopa suurempi ( ± 90°) kuin HAWT:n siivissä.
Dopplerin muoto on taas darrieus tyyppisessä voimalassa lähelle siniaaltoa, kun perinteisessä voimalassa se näyttää EKG kuvan kaltaiselta piikiltä. Voi olla matemaattisesti helpompi suodatettava tuollainen sinimuotoinen signaali. Kyllähän se varmasti katveen jättää tuo VAWT myös, mutta onko se katve algoritmien jälkeen miten paljon pienempi. Tai siis onko se pienempi, kun huomioidaan tarvittava asennuskorkeus ja maasto.
 
Nythän testit on sitä tasoa että tästä ei voi olla varmuutta. Sähköosiin löytyy maailmalta valmiita ratkaisuja jos VAWT perusongelma vain on ratkaistu.

Niinpä, on täysin turhaa tämän projektin kanssa keskittyä tähänkin eopäolennaisuuteen -sen generaattorin tyypin ja oheiselektroniikan kyllä asiaan vihkiytyneet insinöörit osaa sitten valita jos tuotantomallia joskus oikeasti alettaisiin tekemään -tärkeintä on saada todistettua tämän varsinaisen keksinnön toiminta ja hyödyt -ja siihen ei tarvita mitään huippuhyötysuhteista genua -riittää että häviöt tiedetään ja osataan ottaa laskuissa huomioon

Tätäkin yrittetty tuolla muualla kertoa vaikka kuinka paljon ja ehdotetttu esim. jarru - jousivaaka -kierroslukutieto tyylistä tehonmittaustakin helpompana kun sähköpuolen ymmärrys on mitä on.
 
Kyllä VAWT hajottaa myös tutkasäteen heijastuksia viuhkaksi, kun lapojen pinnan kulma tutkaan nähden vaihtuu myllyn pyörimisen tahdissa. Lapojen heijastuskulman muutos myllyn yhden kierroksen aikana on jopa suurempi ( ± 90°) kuin HAWT:n siivissä.
Hajottaa hyvinkin muttei joulukuuseksi vaan aivan vaan kynnysmatoksi..jos sitä katsotaan sivusta...tai keilataan.
 
Niinpä, on täysin turhaa tämän projektin kanssa keskittyä tähänkin eopäolennaisuuteen -sen generaattorin tyypin ja oheiselektroniikan kyllä asiaan vihkiytyneet insinöörit osaa sitten valita jos tuotantomallia joskus oikeasti alettaisiin tekemään -tärkeintä on saada todistettua tämän varsinaisen keksinnön toiminta ja hyödyt -ja siihen ei tarvita mitään huippuhyötysuhteista genua -riittää että häviöt tiedetään ja osataan ottaa laskuissa huomioon

Tätäkin yrittetty tuolla muualla kertoa vaikka kuinka paljon ja ehdotetttu esim. jarru - jousivaaka -kierroslukutieto tyylistä tehonmittaustakin helpompana kun sähköpuolen ymmärrys on mitä on.
Kannattaako hirveesti dissata itse tekijää ja ketjun aloittajaa ?

Mitä mahdollisesti voit tietä mun osaamisesta ja ymmärryksestä aiheessa jossa olen uranuurtaja ?

On aivan A ja O että on huippugene..koska se huono laskee hyötysuhdetta jota ollaan mittaamassa.
 
Kannattaako hirveesti dissata itse tekijää ja ketjun aloittajaa ?

Mitä mahdollisesti voit tietä mun osaamisesta ja ymmärryksestä aiheessa jossa olen uranuurtaja ?
Kiitin hänen postausta, joten kommentoin vähän sivusta, lukijat saa kuvan siitä mitä aloittaja on kirjoitellut / postaillut.
Olen Jiispo nimimekrin kansaa samaa mieltä, ketjuun kirjoitetun perusteella ei kannata keskittyä sähköjuttuihin, vaan siihen itse ideaan.

On aivan A ja O että on huippugene..koska se huono laskee hyötysuhdetta jota ollaan mittaamassa.
Jos aloittajan kantava idea on siinä vertikaali tuulivoimalassa, niin hänen kannattaa keskittyä siihen, ja tutkia sitä, eikä lähteä tutkimaan jotain generaattoreita.

Jos se alkuperäinen idea ei toimi, tai ei enään kiinnosta, niin ei se toimivaksi tai kiinnostavaksi muuta generaattoria vaihtamalla.

Jos harrastus kuitenkin kiinnostaa ja haluaa tutkia miten erilaiset siipimuutokset vaikuttaa, niin rahat kannattaa pistää mittaamiseen, niiden liimojen sun muiden rinnalla.

Se ihan sama mikä on generaattori hyötysuhde jos sei pysty mittamaan, jos taasen pystyy mittaamaan, niin jollain generaattorin hyötysuhteellakaan ei ole väliä.

Jos harrastus on vaihtunut generaattoreihin, niin ensin mittaaminen.
 
Generaattorilla on tietty väliä monella tasolla.

Mun laite pyörittää mahdollisesti raskainta koskaan geneksi aiottua napamoottoria ..sitä ei saa käsin itse pyöritettyä akselista ollenkaan....tai töin tuskin. Se toisaalta lupaa hyvää, mutta siitä ei juurikaan tihku virtaa kovin paljoa enää mitattavaksi asti....jotain kuitenkin koska muutenhan lamput eivät palaisi.

Raskas gene hidastaa pyörimistä tarpeettomasti...jolloin sillä on vaikutusta myös laitteen vakauteen..koska se ei pääse pyörimääm niin esteettömästi kuin Axial Flux tyyppinen ( vastaavalla ulostuotolla )....ja näin osa ns hyrrävoimasta jää toteutumatta....myös teho heikkenee jos laite ei ole vakaa.

Toisaalta tuollainen 4,4:1 ylennysvaihde antaa mahdollisuuden pyörittää hyvin huokeaa ilman kalliita magneetteja tehtyä geneä...sillä voi olla tulevaisuudessa merkitysta vaikka tuotantokustannuksissa.

Vakauden lisääminen on ollut merkittävästi työn alla tässä kesän jälkeen, jolloin laite heilui aivan p***eleesti. Tornin jäykkyyden merkitystä ei voi kyllin korostaa.
 
Ehkäpä voisi kokeilla auton laturia. Siinä saat säädettyä kenttäkäämien avulla kuormitusta sopivaksi.
 
Miten se oli täriseehän auton moottorikin ja Piti olla läpihuuto juttu se tukevoittaminen. Jos täyskokoseen joutuu tekemään massiivisen jalustan voidaan unohtaa se edullisuus
 
Miten se oli täriseehän auton moottorikin ja Piti olla läpihuuto juttu se tukevoittaminen. Jos täyskokoseen joutuu tekemään massiivisen jalustan voidaan unohtaa se edullisuus
Mikä ihmeen jalusta ?

Tässä on kolmijalkainen ristituettu torni....kuten kaikissa linkkimastoissa ja vastaavissa.

Tuhat kertaa huokeampi kuin pelkkä kuormille mitoitettu teräsputki.
 
Mikä ihmeen jalusta ?

Tässä on kolmijalkainen ristituettu torni....kuten kaikissa linkkimastoissa ja vastaavissa.

Tuhat kertaa huokeampi kuin pelkkä kuormille mitoitettu teräsputki.
Linkkimastot taitaa olla melkein sata metriä matalampia kuin sisämaan voimaloiden tarvitsemat korkeudet, jos haluaa luotettavaa tuulta sille voimalalle.
 
Huomautus - foorumilla ei ole tarkoitus arvostella toisia käyttäjiä, vaan keskustella ketjun aiheesta
Mitä mahdollisesti voit tietä mun osaamisesta ja ymmärryksestä aiheessa jossa olen uranuurtaja ?

On aivan A ja O että on huippugene..koska se huono laskee hyötysuhdetta jota ollaan mittaamassa.

Olet itse sen osaamisesi tason tuonut hyvin selväksi muilla foorumeilla joita olen pitkään jo seurannut -valitettavasti muiden kuin sinun kannaltasi tuo palsta jossa tuota juttua olisi eniten ollut on nyt suljettu ja jutttuja ei pääse enää lukemaan ja kuka tahansa toteamaan.

-Etkö nyt tosiaan vieläkään ymmärrä että sillä hyötysuhteella ei ole tässä vaiheessa minkäänlaista merkitystä, kun se voidaan ottaa laskuissa huomioon, eli aivan turhaa ajanhukkaa tämäkin taas itse keksintösi kannalta.
 
Ei kannata juuttua siihen generaattoriongelmaan.
1. Ota sähkömoottori.
2. Testaa, paljonko se hukkaa tehoa, sinällään (Tai katso dokumentaatiosta).
3. Pyöritä generaattoria.
- Mittaa moottorin viemä teho ja generaattorin tuottama teho
- Laske generaattorin hyötysyhde eri kierrosnopeuksilla.
Laita se generaattori siihen tuulivoimalaan. Sitten voit sen antaman tehon perusteella laskea sen voimalan antaman tehon.

Tai tee toisnpäin:
Mittaa genun antama teho voimalassa.
Pyöritä moottorilla generaattoria s.e. se tuottaa saman tehon.
Mittaa moottorin teho.
Katso moottorin datasta sen hyötysuhde.
Laske moottorin teho
-> Saat tuulivoimalasi tuottaman tehon.

Voit myös käyttää samaa generaattoria ja vertailla ihanvain, tuottaako voimala enemmän vai vähemmän, kun teet siihen rakenteellisen muutoksen.

Tai osta joku generaattori, jolle on olemassa hyötysuhdetiedot valmiiksi. Ei sen tarvitse olla hyötysuhteeltaan hyvä ja kallis, riittää kunhan hyötysuhdetiedot on kelvolliset.

Voit myös käyttää jonkin olemassaolevan voimalatyypin genua, siis sellaisen yleisen tai osta pari halppis voimalaa. Toisesta purat genun ja toisen pistät pystyyn, niin saat vertailtua, kumpi on eri olosuhteissa parempi..
 
Viimeksi muokattu:
Linkkimastot taitaa olla melkein sata metriä matalampia kuin sisämaan voimaloiden tarvitsemat korkeudet, jos haluaa luotettavaa tuulta sille voimalalle.
Höpsistä...jos tuulivomala alkaa tuottamaan jo matalissa tuulennopeuksissa edellisiä paremmilla hyötysuhteilla....ei ole mitään syytä tehdä järjettömän korkeita mastoja niihin...toki ne pitää olla puiden yläpuolella selkeästi....sehän tässä on juuri se pointti.

50 metristä jos myllyn nostaa 300 metriin saa enää 1 m/s lisää tuulenopeutta. Toki sillä on merkitystä. Mutta jos mylly alkaa generoida verkkoon virtaa jo 4 m/s tuulessa 7 m/s sijaan ollaan jo merkittävästi älykkäämmässä sähköntuotossa.
 
Viimeksi muokattu:
Huomautus - henkilökohtaisuudet, keskustellaan aiheesta, ei toisista käyttäjistä
Mitä väliä asennolla on, kun aurinko ei paista (on siis alhalla?) Eipä juuri mitään..! (ainoastaan lumeutuminen on hitaampaa, jos on esim pystyssä..)

Ja talvella maapallo on kallellaan aurinkoon nähden siten, että vaikka aurinko mahdollisesti pilvettömänä päivänä paistaakin, niin sen valo kulkee todella paksun ilmakehän kerroksen läpi (Suomeen), jolloin W/m2 on todella onneton VS kesällä, kun aurinkä tulee vain vähänmatkaa ilmakehän läpi. Tämän tuntee ihan kokeellisesti, kun esim menee tammikuussa ulos aurinkoisena päivänä. Ei se aurinko juurikaan lämmitä VS kesä. Silmä on todella onneton tehomittari. Lisäksi talvella valkoinen lumi saa valonmäärän näyttämään paljon paljon suuremmalta..

Lisäksi paneelien pintaan kun tulee esim kuuraa, niin loppukin teho häviää päivälläkin. Puhumattakaan, jos tarttuu vähänkään lunta. Yöllä aurinkokennot eivät tuta mitään mainittavaa tehoa (tähdet ja kuu).

Aurinkovoima talvella Suomessa nyt vain on täysin toimimaton juttu..

---------------------
Tavallinen ropelivoimala , kiinteillä lapakulmilla vaatii "älykkään" kuormituksen. Jos ja kun nopeus on sopiva, lavat ikäänkuin lukkiutuvat tuuleen ja energia siirtyy hyvin tuulesta lapoihin.
Kun kuormitus kasvaa, niin yhä suurempi osa tuulesta menee vain kohti lapojen pintaa ja saatava teho romahtaa hyvin jyrkästi. Siihen perustuu esim noiden pienien voimaloiden jarrut. Generaattori ylikuormitetaan, niin pyöriminen suurinpiirtein loppuu, vaikka tuuli on myrskylukemissa.

Mites tuo H-D voimala käyttäytyy?
Romahtaako senkin taho samalla tavalla vai loivemmin?
Logiikka ei taida olla vahvuuksiasi. Tottakai kennot pitää olla korkealla ja pystyssä jos aiotaan kaapata keskitalvella Suomessa auringosta virtaa. Eilen aurinko nousi täällä oman halkaisijansa verran puiden yläpuolelle..peräkkäin asennetut kennot 45 asteen kulmassa puiden alapuolella ei saa niistä mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Olet itse sen osaamisesi tason tuonut hyvin selväksi muilla foorumeilla joita olen pitkään jo seurannut -valitettavasti muiden kuin sinun kannaltasi tuo palsta jossa tuota juttua olisi eniten ollut on nyt suljettu ja jutttuja ei pääse enää lukemaan ja kuka tahansa toteamaan.

-Etkö nyt tosiaan vieläkään ymmärrä että sillä hyötysuhteella ei ole tässä vaiheessa minkäänlaista merkitystä, kun se voidaan ottaa laskuissa huomioon, eli aivan turhaa ajanhukkaa tämäkin taas itse keksintösi kannalta.
Olet hyvin yksin tämän mielipiteesi kanssa...miksi jankkaat sitä ?
 
Höpsistä...jos tuulivomala alkaa tuottamaan jo matalissa tuulennopeuksissa edellisiä paremmilla hyötysuhteilla....ei ole mitään syytä tehdä järjettömän korkeita mastoja niihin...toki ne pitää olla puiden yläpuolella selkeästi....sehän tässä on juuri se pointti.

50 metristä jos myllyn nostaa 300 metriin saa enää 1 m/s lisää tuulenopeutta. Toki sillä on merkitystä. Mutta jos mylly alkaa generoida verkkoon virtaa jo 4 m/s tuulessa 7 m/s sijaan ollaan jo merkittävästi älykkäämmässä sähköntuotossa.
Aloituksen proejktissa ymmärettävästi ollaan maanpinnalla, ihan turvallisuus ja kustannuskysymys, puiden latvojen korkeudelle ei mitään mahkuja, tai no kääpiövuorimänty.

Jos harrastukseen ei ole rahaa, niin ei niitä vähiä euroja kannata laittaa sellaiseen joka vaikeuttaa harrastusta.

En ihan varma, mutta ymmärtääkseni ongelmana on se ettei ole oikein omaa paikkaa mihin laitteet voi sijoittaa, on käytetty siirrettävää ja testailtu omin luvin siellä sun täällä. Paikan puute tekee harrastuksesta toki haastavan. Sellaisen oman paikan vuokraaminen minne voi myllyn asentaa kiinteästi veisi harrastusta ihan uusille tasoille, helppo pääsy tärkeää, että autolla pääsee viereen, siedettävä tuuliolot eduksi. Sähköä saatavilla, mutta voi mennä kohtuuttomaksi, lisäetuna että olisi jossain määrin valvovan silmän alla, ette kaiken mailman ilkivallan tekijät pörrää.

Logiikka ei taida olla vahvuuksiasi. Tottakai kennot pitää olla korkealla ja pystyssä jos aiotaan kaapata keskitalvella Suomessa auringosta virtaa. Eilen aurinko nousi täällä oman halkaisijansa verran puiden yläpuolelle..peräkkäin asennetut kennot 45 asteen kulmassa puiden alapuolella ei saa niistä mitään.
Ilmeisesti asut pohjoisemmassa, näihin aikoihin jyväskylän eteläpuolelakaan ei paneleilla saa tehoja, johtuu ihan siitä että ei ole mistä ottaa, aurinko säteilee näille leveyksille niin vähän, se miksi täällä on näin lämmintä johtuu tuosta Golfvirrasta.

Ei kannatta tässä harrastuksessa noihin paneleihin sekaantua, vievät vain rerrusja varsinaiselta harrastukselta, ja jos tarvit virtaa testipaikalla, niin osta pari akkua ja lataa kotona. Satasen akulla teet paljon enemmän, kymppitonnin paneleilla.

Jos halvan tehomittarin hankin kaatuu budjettin tiukkuuteen, niin tuo paneli ajatus menee ihan överikisi . Jos sitä virtaa tarvii testipaikalla, niin pistää vähän viestiä tutuille että kun uusivat vanhoja akkuja, niin voisit hakea vanhat harrastus toimintaan.


Juu, sori, ymmärrän että jos projekti takkuaa, ei pääse kokeileen uutta siipiprofiilia, niin se harmittaa ja ajatukset voi lähteä lentoon, muut toivottavasti auttaa sinua keskittymään itse asiaan.

*
Edit:
Tälläisessä harrastustoiminnassa ei ole itse tarkoitus se että syntyy jotain kaupallista, vaan sitä tyydytystä kannattaa hakea oppimisesta, tekemisen ilosta, jos hakee yhteisöllisyyttä, niin pitää myös itse jakaa yhteisölle, eikä vain ottaa.
 
Projekti ei takkua yhtään. Sen sijaan taukoa tulee testaukseen kun maa on jäässä.

Aurinkoko lakkaa säteilemästä talvella......melko hyvä vitsi.

Asiaa on tutkittu taajaan ja on huomattu että ikkunoiden tilalle asennetut kennot suunnattuna etelään antaa "hulluna" virtaa keskitalvella...tietenkään edessä/välissä ei saa olla puita.
 
Projekti ei takkua yhtään. Sen sijaan taukoa tulee testaukseen kun maa on jäässä.

Aurinkoko lakkaa säteilemästä talvella......melko hyvä vitsi.

Asiaa on tutkittu taajaan ja on huomattu että ikkunoiden tilalle asennetut kennot suunnattuna etelään antaa "hulluna" virtaa keskitalvella...tietenkään edessä/välissä ei saa olla puita.
Tuo lause meni aivan oikein, siinä mielessä, että maanpinnalle ei Suomessa tule talvella mitään energiamääriä, joista aurinkopaneeleilla saisi irtienergiaa, olipa ne suunnatttu ihan mitentahansa. Huurteeseen ja jäähänkin ne karahtaa helposti talvella, kuten auton lasitkin ja ihan samasta syystä.

W/m2 auringosta vain nyt vaihtelee Suomessa voimakkaasti vuodenajan mukaan, johtuen maapallon asennosta ja ilmakehästä.
Voit lukea lisää esim tuolta:
Auringonsäteilyn määrä Suomessa - Motiva
 
Tuo lause meni aivan oikein, siinä mielessä, että maanpinnalle ei Suomessa tule talvella mitään energiamääriä, joista aurinkopaneeleilla saisi irtienergiaa, olipa ne suunnatttu ihan mitentahansa. Huurteeseen ja jäähänkin ne karahtaa helposti talvella, kuten auton lasitkin ja ihan samasta syystä.

W/m2 auringosta vain nyt vaihtelee Suomessa voimakkaasti vuodenajan mukaan, johtuen maapallon asennosta ja ilmakehästä.
Voit lukea lisää esim tuolta:
Auringonsäteilyn määrä Suomessa - Motiva
Höpöä jälleen.

Mutta jos osaat lukea niin:

Helsingissä vuotuinen säteilymäärä vaakasuoralle pinnalle on Ilmatieteen laitoksen testivuoden mukaan noin 980 kWh/m2 ja Sodankylässä noin 790 kWh/m2. Suuntaamalla paneelit 45 asteen kulmassa etelään päin, voidaan hyödynnettävän säteilyn määrää lisätä vuositasolla 20–30 prosenttia verrattuna vaakasuoraan asennukseen.

--


Eli summa summarum kun kennot ovat pystyssä voit lisätä sen ajan kun paistaa niin tehoa keskitalvella edelleen 20-30%....45 asteesta pystyyn siis.

Säteilyn määrä tosiaan heikkenee koska ei paista 24 tuntia enää talvella, kuten moni on huomannut. Moni ei esimerkiksi saa palovammoja talvella jos nukahtaa alasti aurinkorannalle.
 
Aurinkoko lakkaa säteilemästä talvella......melko hyvä vitsi.
No heko heko, itse aurinko säteilee, mutta edes jyväskylän eteläpuolelle maahanasti (* ei paljo näinä aikoina tule.

Asiaa on tutkittu taajaan ja on huomattu että ikkunoiden tilalle asennetut kennot suunnattuna etelään antaa "hulluna" virtaa keskitalvella...tietenkään edessä/välissä ei saa olla puita.
Nyt joku vedättänyt suo huolella.

Koska auringonsäteily eri aikoina on taräkee tietoa jo ennen aurinkopaneli villitystä, ennen putinia, niin Suomesta on tietoa säteilystä , pystystä, vaakasta jne.

Koska sitä säteilyä on murto-osa kesäisestä, niin se on murto-osa. Ihan riippumatta siitä mitä joku hyppyritukka myyjä selittää.
Myyjä voi toki harhauttaa kuulijaa, kehumalla että pystyasennossa saa 100% enemmän energiaa sähköksi kuin vaakana lumenalla, se nyt vaan on ihan sama onko se teelusikallinen, vai kaksi, kun kesällä vinolla saa saavillisen enemmän.

Ikkunoiden tilalle ei kannata aurinko(sähkö) paneleita pistää, koska se romuttaa ikkunan idean, pimentää sen tilan mihin ikkunat, etuna on se että viilentää, tosin lähinnä vain kesällä eduksi, halvempaa käyttää verhoja.

Ikkunoiden tilalle asentaessa et voi suunnata paneleita optimaalisesti, eli tuotto on pienempi kuin samalla alueella laskennallinen, opimisti suunnattu





(*
Tässä nyt ei ole pointti ollaanko metrissä vai sadassa
 
No heko heko, itse aurinko säteilee, mutta edes jyväskylän eteläpuolelle maahanasti (* ei paljo näinä aikoina tule.


Nyt joku vedättänyt suo huolella.

Koska auringonsäteily eri aikoina on taräkee tietoa jo ennen aurinkopaneli villitystä, ennen putinia, niin Suomesta on tietoa säteilystä , pystystä, vaakasta jne.

Koska sitä säteilyä on murto-osa kesäisestä, niin se on murto-osa. Ihan riippumatta siitä mitä joku hyppyritukka myyjä selittää.
Myyjä voi toki harhauttaa kuulijaa, kehumalla että pystyasennossa saa 100% enemmän energiaa sähköksi kuin vaakana lumenalla, se nyt vaan on ihan sama onko se teelusikallinen, vai kaksi, kun kesällä vinolla saa saavillisen enemmän.

Ikkunoiden tilalle ei kannata aurinko(sähkö) paneleita pistää, koska se romuttaa ikkunan idean, pimentää sen tilan mihin ikkunat, etuna on se että viilentää, tosin lähinnä vain kesällä eduksi, halvempaa käyttää verhoja.

Ikkunoiden tilalle asentaessa et voi suunnata paneleita optimaalisesti, eli tuotto on pienempi kuin samalla alueella laskennallinen, opimisti suunnattu





(*
Tässä nyt ei ole pointti ollaanko metrissä vai sadassa
En kiistä sitä etteikö jatkuvaa virtaa tulisi enää yhtä pitkään kuin kesällä....mutta se 3,5% jää saamatta.....jos kennot ei ole pystyssä etelään.
 
Höpöä jälleen.

Mutta jos osaat lukea niin:

Helsingissä vuotuinen säteilymäärä vaakasuoralle pinnalle on Ilmatieteen laitoksen testivuoden mukaan noin 980 kWh/m2 ja Sodankylässä noin 790 kWh/m2. Suuntaamalla paneelit 45 asteen kulmassa etelään päin, voidaan hyödynnettävän säteilyn määrää lisätä vuositasolla 20–30 prosenttia verrattuna vaakasuoraan asennukseen.
Kannatta katsoa se käyrä. Ja mitä pohjoisemmaksi mennään, niin sitä alempana se käyrä on talvella.. Et saa talvella niistä kennoista jäkevästi energiaa, koska Auringosta ei sitä maanpionnalle vain tule, olipa ne kennot ihan missä asennossa tahansa.. Ja lisäksi kennojen pinta vetää huurteeseen / lumeutuu usein, vaikka kennot ovat pystyssä..

Suosittelen tutustumaan siihen, miten maapallo on avaruudessa eeri vuodenaikaan VS aurinko, niin asia selviää kyllä. Vaikuttaisi siltä, että et ilmeisesti ole asiasta tietoinen..

Netti on myös täynnä erilalisien aurinkovoimaloiden vuosittaisia tuottokäysiä, Suomessa. Ja talvella tiputaan aina täysin merkityksettömälle tasolle (käytännössä nollaan)..

30% lisäys 0:aan on edelleen 0.
 
Tuo lause meni aivan oikein, siinä mielessä, että maanpinnalle ei Suomessa tule talvella mitään energiamääriä, joista aurinkopaneeleilla saisi irtienergiaa, olipa ne suunnatttu ihan mitentahansa. Huurteeseen ja jäähänkin ne karahtaa helposti talvella, kuten auton lasitkin ja ihan samasta syystä.

W/m2 auringosta vain nyt vaihtelee Suomessa voimakkaasti vuodenajan mukaan, johtuen maapallon asennosta ja ilmakehästä.
Voit lukea lisää esim tuolta:
Auringonsäteilyn määrä Suomessa - Motiva
Täysi 0-tutkimus....suorastaan järjetön.
 
Täytyy kyllä tunnustaa yksi asia...en enää lainkaan ihmettele kun lukee täällä kommentteja, että miksi meillä on energiapula.
 
Eli summa summarum kun kennot ovat pystyssä voit lisätä sen ajan kun paistaa niin tehoa keskitalvella edelleen 20-30%....45 asteesta pystyyn siis.



Säteilyn määrä tosiaan heikkenee koska ei paista 24 tuntia enää talvella, kuten moni on huomannut. Moni ei esimerkiksi saa palovammoja talvella jos nukahtaa alasti aurinkorannalle.
Jos kesällä 45 astetta kiinteä, niin panelissa saat satayksikköä, pystyllä vähemmän.
Talvella asentojen ero tasaantuu säteilynosalta, mutta puhutaan näinä aikoina enään muutamasta ykskiköstä. Tietenkin jos ollaa niillä korkeuksilla mistä kerroit niin ollaa jo tilanteessa ettei kannata puhua monikosta.

Jos talvella kesämökillä kohtuullisen iso aurinkosähkö järjestelmä, ja panelit helposti nostettavissa pystyasentoon, niin se nosta kannattaa lähinnä siksi että lunta ei jää pinnalle, joten pidpempää voi tuottoa olla sen verran että säätimien kulutukseen riittää ja kevätalvella voi alkaa jo akkuja ylläpitään (ennen lumien sulamista). Moni ei ota tuota riskiä, vaan lataa akut täytee ja kytkee järjestelmän pois, suojellakseen akkuja.

Säteilyn määrä tosiaan heikkenee koska ei paista 24 tuntia enää talvella,
Jos helpottaa, niin ajattele niin että kesällä isoa tehoa vain päivällä, jollainlailla merkittävää tehoa puolivuorokautta, talvella sitten se keskiyönteho, pohjoisessa ei sitäkään.

Kyse ei ole pelkästään ajasta, vaan siitä että se lyhytaikakin on tehotonta.


Edes niinä aikoina kun säteilyä on paljon, niin perus kennoasennuksilla ei seurata aurinkoa, että pieni lisä ei vastaa panosta, ja kesällä sentäs olisi yli sadanasteen käännöksistä.
Mökkiköytössä, jos nosto talviteloilla laittaessa on helppoa, ja sähkönkulutus lähinnä säädin, niin voi olla vaivan arvoista, ja lumien sulattua sitten takaisin kallistus.

Täytyy kyllä tunnustaa yksi asia...en enää lainkaan ihmettele kun lukee täällä kommentteja, että miksi meillä on energiapula.
Lukemalla oppii, ja hyvin päätelty meillä ei olisi energiapulaa nyky tuotannolla jos aurinko säteilisi ympärivuoden yhtä tehokkaasti.
 
Viimeksi muokattu:
Täytyy kyllä tunnustaa yksi asia...en enää lainkaan ihmettele kun lukee täällä kommentteja, että miksi meillä on energiapula.

Vahva tämä! Eiköhän nuo tuulivatkaimet vielä purkuun mene viimeistään luontokato/ennallistamis politiikkaan vedoten ja jos sitten saataisiin tilalle ydinvoimaa joka tuottaa 24/7 sähköä.
 
Vahva tämä! Eiköhän nuo tuulivatkaimet vielä purkuun mene viimeistään luontokato/ennallistamis politiikkaan vedoten ja jos sitten saataisiin tilalle ydinvoimaa joka tuottaa 24/7 sähköä.
Toivottavasti tulee, että mun myllyille jotka äänettöminä ( +kierrätettävä ja huokea ) saadaan asentaa kaupunkiin ja maaseudulle pääsevät rulettamaan ja tulee kysyntäpiikki....eivätkä raiskaa metsiä.

Ovathan kaikki nähneet tämän :

????
 
Jos kesällä 45 astetta kiinteä, niin panelissa saat satayksikköä, pystyllä vähemmän.
Talvella asentojen ero tasaantuu säteilynosalta, mutta puhutaan näinä aikoina enään muutamasta ykskiköstä. Tietenkin jos ollaa niillä korkeuksilla mistä kerroit niin ollaa jo tilanteessa ettei kannata puhua monikosta.

Jos talvella kesämökillä kohtuullisen iso aurinkosähkö järjestelmä, ja panelit helposti nostettavissa pystyasentoon, niin se nosta kannattaa lähinnä siksi että lunta ei jää pinnalle, joten pidpempää voi tuottoa olla sen verran että säätimien kulutukseen riittää ja kevätalvella voi alkaa jo akkuja ylläpitään (ennen lumien sulamista). Moni ei ota tuota riskiä, vaan lataa akut täytee ja kytkee järjestelmän pois, suojellakseen akkuja.


Jos helpottaa, niin ajattele niin että kesällä isoa tehoa vain päivällä, jollainlailla merkittävää tehoa puolivuorokautta, talvella sitten se keskiyönteho, pohjoisessa ei sitäkään.

Kyse ei ole pelkästään ajasta, vaan siitä että se lyhytaikakin on tehotonta.


Edes niinä aikoina kun säteilyä on paljon, niin perus kennoasennuksilla ei seurata aurinkoa, että pieni lisä ei vastaa panosta, ja kesällä sentäs olisi yli sadanasteen käännöksistä.
Mökkiköytössä, jos nosto talviteloilla laittaessa on helppoa, ja sähkönkulutus lähinnä säädin, niin voi olla vaivan arvoista, ja lumien sulattua sitten takaisin kallistus.

Lukemalla oppii, ja hyvin päätelty meillä ei olisi energiapulaa nyky tuotannolla jos aurinko säteilisi ympärivuoden yhtä tehokkaasti.
On totta että kesällä pystyistä saa vähemmän sähköä.
 
Ovathan kaikki nähneet tämän :

????

Puolitoista tuntinen Yotube video, sitä tuskin kaikki katsoneet Miksi olisi katsonut ?

Julkaisia Marijn Poels, Ilmeisesti tehnyt monia documentteja mm ilmastonmuutosta kieltäviä ja pandemia juttuja.

Teoksen nimi
Headwind"21 [Documentary]


Ja kuvaus
Lontoon entinen pankkiiri Alexander Pohl työskenteli vuosia yhdessä maailman vihreimmistä pankeista. Idealistisesti hän rahoitti suuria tuuli- ja aurinkopuistoja aidosti vakuuttunut siitä, että hän teki maailmasta paremman paikan.

Vähitellen hän heräsi siihen, että nykypäivän vihreä on rikki.
Hän luopui pankkitoiminnasta ja muutti perheensä kanssa pieneen metsäparatiisiin syrjäiseen Pohjois-Ruotsiin. Unelma oli päästä takaisin luontoon, perustaa ekotila ja asettaa mahdollisimman paljon etäisyyttä perheensä ja luonnon teollistumisen välille.

Kunnes….. Hänen paratiisipuutarhansa porteille suunniteltiin tuulipuisto.
Dokumentari Poels ja Alexander Pohl lähtevät matkalle yhdessä…. esittää kysymyksiä ja purkaa vihreä ihmemaa sen todelliseen ytimeen…
 
Ikkunoiden tilalle ei kannata aurinko(sähkö) paneleita pistää, koska se romuttaa ikkunan idean, pimentää sen tilan mihin ikkunat, etuna on se että viilentää, tosin lähinnä vain kesällä eduksi, halvempaa käyttää verhoja.

Ikkunoiden tilalle asentaessa et voi suunnata paneleita optimaalisesti, eli tuotto on pienempi kuin samalla alueella laskennallinen, opimisti suunnattu
Ei kait nyt kukaan "tavallisia" paneeleita ikkuinoiden päälle ole laittamassakaan. Enhän toki tätäkään varmaksi voi tietää, mutta uskoisin että tässä on sivuttu erästä innovaatiota, jossa ikkunoihin on lisätty aurinkokeräimet. Eli ikkunoiden funktio ja läpinäkyvyys säilyy .
 
Jättäkääs sitten se piikittely ja henkilökohtaisuuksiin meno pois tästä ketjusta ja keskittykää rakentavasti ketjun aiheesta keskustelemiseen, kiitos.
 
Ei kait nyt kukaan "tavallisia" paneeleita ikkuinoiden päälle ole laittamassakaan. Enhän toki tätäkään varmaksi voi tietää, mutta uskoisin että tässä on sivuttu erästä innovaatiota, jossa ikkunoihin on lisätty aurinkokeräimet. Eli ikkunoiden funktio ja läpinäkyvyys säilyy .
Jos se olikin hulluna virtaavaa nestettä, kirtonestepumppu saa sähkönsä valtakunnan verkosta.


No ollaan aika kaunana tuulivoimalasta,
 
Ei kait nyt kukaan "tavallisia" paneeleita ikkuinoiden päälle ole laittamassakaan. Enhän toki tätäkään varmaksi voi tietää, mutta uskoisin että tässä on sivuttu erästä innovaatiota, jossa ikkunoihin on lisätty aurinkokeräimet. Eli ikkunoiden funktio ja läpinäkyvyys säilyy .
Ikkunathan ovat monasti koko kerroksen korkuisia ( miinus välipohja ) ja siksi niihin saa paljon kennoalaakin jos halutaan.
 
Ikkunathan ovat monasti koko kerroksen korkuisia ( miinus välipohja ) ja siksi niihin saa paljon kennoalaakin jos halutaan.
Laitatko jotain linkkiä siihen ikkunapaneelin mihin viittasit.

No jokatapauksessa se ei korjaa sitä ongelmaa mitä näinä talvikuukausina on, päinvastoin. Heikompi teho, tarvitaan vielä enemmän panelipinta-alaa.
Hinta on se millä pääset lähemmäksi kannattavuutta, mutta siinä tulee vastaan se että vaikka itse paneli olisi ilmainen, niin muut kustannukset ylittää idean.

Jos saat jostain vuokrattua sopivan testiaseman paikan, niin paneleiden sijaan laita rahat akkuihin.
 
On totta että kesällä pystyistä saa vähemmän sähköä.
n. 30% vähemmän.
Se tekee esim. 10kW paneeleilla vuosituotossa
n. 0.3*9000kWh ~ 2700kWh
Vaikka talvikuukausien 3% tuotto tuplaantuisi, tappiota tulee n. 2200kWh.
Ei taida kannattaa.
 
Tässä nyt menee vissiin sekaisin VALO ja AURINKOENERGIA. Valoa totta kai aurinko tuottaa talvellakin mutta se paneelien tarvitsema energia puuttuu johtuen maan kulmasta aurinkoon suomessa. Jos aurinko paneeli tuottais talvella yhtä hyvin kuin kesällä meillä ei olisi talvea ja energia ongelma ratkeisi kuin itsestään.Ihan varmasti jos talvella energiaa saitaisiin joku insinööri joka työkseen suunittelee asian parissa tulisi ajatelleeksi että hei käännetään paneeli pystyyn.Aikaisemminkin sanonout jos omaan pikku mieleen tulee joku uusi uber hyvä keksintö niin eiköhän siihen ole syy ettei sitä ole keksitty koska yksin kertaisesti fysiikanlakeja ei voida kumota monessa jutussa tuntuu se the idea olla siinä että se jollain tavoin perustuu fysiikanlakien kumoamiseen, esim tässä nyt jollain paneelien pystyyn kääntämisellä suomi pääse energia pulasta pois.
Ps. jossain uutisessa oli mielenkiintoinen kenno joka on ohut ja taipuisa jonka voi vaikka vaatteisiin ommella , koskahan tulee peräaukkoon asennettava pieni kaasugenu joka polttaa pieruja sähköksi =). Tosin siinä uutisessa heti omaan silmiin pisti että hehkutetaan että tuotto on omaa luokkaa per paneelin kg , voi ollakin jos paneeli painaa grammoja mutta mitä siitä todelllisuudessa saa engerkiaa on toinen juttu.
 
Kuitenkin jos talvella aikoo ottaa kennoilla energia auringosta niiden päällä ei saa olla 30 cm lunta eikä olla suunnattuna kuuhun.
 
n. 30% vähemmän.
Se tekee esim. 10kW paneeleilla vuosituotossa
n. 0.3*9000kWh ~ 2700kWh
Vaikka talvikuukausien 3% tuotto tuplaantuisi, tappiota tulee n. 2200kWh.
Ei taida kannattaa.
Riippuu prioriteeteista...kesällä ei palellu kuoliaaksi.
 
Kuitenkin jos talvella aikoo ottaa kennoilla energia auringosta niiden päällä ei saa olla 30 cm lunta eikä olla suunnattuna kuuhun.
Kyllä, talvella se suuntaaminen aurinkoa kohti ei niin tärkeää, vaan se että paneli pysyy mahdollisimman puhtaana.
Koska aurinkoenergia ei ole talven juttu, ei sitä hankintaa suunnitellessa kannata talvea miettiä, vaan tehdä valinnan varsinaisen tuotantokauden mukaan.

Sori toisto, poikkeus on kesämökit, etelä-Suomi ja jos energia tarve on kesällä ja talvella ylläpidettävänä järjestelmä ohjaus ja joku hyvin pienivirtainen hälyjärjestelmä. Eikä ole muita energialähteitä. Jos panelipinta-ala iso ja rakennusvaiheessa voi toteuttaa mekaniikan jolla talviteloille pistäessä panelit voi nostaa pystyyn, jos ei hinnan, niin vaivan arvoinen voi olla.

Koska aurinkovoima tarvitsee riittävän ison energiavaraston, käytännössä akuston, ja jos akkusto kestää talven lataamatta, niin halvempaa, riskittömämpää, vain sammuttaa ohjaimetkin (jos laite suunniteltu niin että sen voi sammuttaa). Poweroida hälärit omalla virtalähteellä.

Mökin tuulletuksen riskien välttämiseksi erillisellä systeemillä.

Jos tässä nyt kyse siitä että tuulipuuhastelu alkaa tuntua tylsältä, ja aurinkopanelit kiinnostaa. Siitä saa toki puuha pitkäksi aikaa, mutta sekin vie rahaa ja tarvit mittareita. Jonkin genun sijaan voit toki ostaa kaksipanelia, ja niihin omat säätimet, joko teho energia mittauksella tai niiden perään eriliset mittarit.

Sitten vain asennat vuokraamaasi testipaikkaan ne eri kulmiin ja alat seuraileen.

Edit:
Testissä et tarvi isoja paneleita pienet riittää ja identtiset.

Jos tykkääat puuta veistellä ja liimailla, niin telineistä ja laite laatikoihin voi puuhastella.
 
Viimeksi muokattu:
Aurinkovoima on vain jo useasta syystä todettu 100%:n luoterttavasti Suomessa talvella turhaksi ja sen ominaisuudet tiedetään. Ei paneelien kanssa nysväämiseen kannata tuhlata aikaa ja rahaa.

Jos tuntee pakottavaa tarvetta nysvätä auringon kanssa, niin kannattaa keskittyä aurinkokeräimiin, eli saako talvella auringosta suoraan lämpöä? Sitäkin on tosin kokeiltu jo laajasti. Kannattaa ihan vain keskittyä niihin tuulivoimaloiohin, jos ajattelee omaavansa osaamista ko akueelta.
 
Heitäppä tutkimustulokset esiin noin rehvakkaan lausuman jälkeen.
Ehkä nyt se todistustaakka on sillä puolella, koska esität väitteitä jotka poikkeaa yleistä käsityksestä.

Suomessa on mitattuauringonsäteilyä pitkään, koska se on tärkeää tietoa monellakkin alalla, eikä vähiten rakentamisessa.

On toki mahdollista eteläsuomessa rakentaa iso aurinkopaneli laitos, joka niin iso että sillä hyvin tiiviin ja varaavan kopin lämittää talvella, jos siirrytään miniasuntoon, siis pienempää kuin käytännössä saa rakentaa, niin talotekniikka ja määrätysten täyttäminen tulee haasteeksi, tarvitaan oikeasti tukevaa akustoa ja isoa panelikenttää.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.

Statistiikka

Viestiketjuista
258 690
Viestejä
4 492 654
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
mdfds

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom