Verotuksesta

[Javaq]

Mikä lasketaan oman alan ammattilehtijulkaisuksi, jonka voi vähentää verotuksessa?

Työskentelen talouden parissa erityisasiantuntijana. Onko esim. Kauppalehti sovellettavissa em. ammattilehdeksi?


Oletteko myös vähentäneet verotuksessa tietokoneen komponentteja? Voiko näyttiksen laittaa verotuvähennykseen?

 

[Ponsu]

Mikä lasketaan oman alan ammattilehtijulkaisuksi, jonka voi vähentää verotuksessa?

Työskentelen talouden parissa erityisasiantuntijana. Onko esim. Kauppalehti sovellettavissa em. ammattilehdeksi?


Oletteko myös vähentäneet verotuksessa tietokoneen komponentteja? Voiko näyttiksen laittaa verotuvähennykseen?

Ammattikirjallisuus

www.vero.fi

”Mikäli tarvitaan ammatin ylläpitoon” mainitaan tuolla. Toisaalta, siellä lukee, ettei sanomalehtiä yleensä hyväksytä. Kauppalehti kai on sanomalehdeksi luokiteltavissa?

No talouden erityisasiantuntijana tuskin tarvitset näytönohjainta (erillistä), mutta voisi tuo ”läpi mennä” esim. 50%, jos näyttöä työkäytöstä.

Eikö teillä ole työnantajan puolesta koneita?

 

[TomG]

Tietokoneen voi vähentää tulonhankkimiskuluna mutta mitenkäs tietokoneen komponentit? Jos kasailen itse koneen.

 

[Jebaus]

Eikö nyt kannattaisi lukea sieltä verottajan sivuilta näitä sensijaan että täällä kyselee? Vai onko ongelma, ettet osaa arvioida itse tarvitsetko sitä, tätä ja tuota työssäsi vai et?

Itse olen laittanut vähennyksiin vuosien saatossa mm. Auton renkaat, sukat, uuden 800€ puvun, moottorisahan ja 1900€ näytön. Muistaakseni moottorisaha oli ainut josta tuli joku kysely, vastasin siihen asiallisesti ja mitään ei sen jälkeen kuulunut.

Kysehän on siis vaan siitä, että kyseinen asia on hankittu pelkästään ansiotulojen hankkimiseksi, tai sitä käytetään siihen ja jos siitä kysytään, niin se pitää pystyä asiallisesti perustelemaan.

 

[jinx1980]

Tuo puku (eikä tavis sukatkaan) ei sitten kelpaa vähennyksiin , uniformu kelpaa, eli jos vaatteella on edes teoreettista yksityiskäyttöä niin pykälien mukaan vähennys ei onnistu (eri asia huomaako kukaan).

Tossa eka osuma: Lähes jokainen voi saada verottajalta hyvitystä – muista nämä vähennykset, säästät satasia verottajan virallista ohjetta en jaksa etsiä kun tohon meni 3sec (alla olevasta puuttuu sana "esimerkiksi" eli tuo kohta ei ole tyhjentävä ts. muutkaan vaatteet kuten shortsit jne ei kelpaa)...

Johtavan lakimiehen Päivi Kaaren mukaan hyvä perussääntö tulonhankkimisvähennysten määrittelemisessä on se, että vähennyksiä saa asioista, jotka on pitänyt hankkia työn takia.

Aivan kaikkeen se ei päde. Jos työssä pitää pukeutua tyylikkäästi vaikka pukuun tai jakkuun, se ei ole peruste vähentää vaatetusta verotuksessa, Kaari sanoo.

 

[adhocz]

Tietokoneen voi vähentää tulonhankkimiskuluna mutta mitenkäs tietokoneen komponentit? Jos kasailen itse koneen.

Voi vähentää, jos se työhön on tarkoitettu tai käyttää riittävän paljon työhön.

 

[Tonnin Seteli]

Tietokoneen voi vähentää tulonhankkimiskuluna mutta mitenkäs tietokoneen komponentit? Jos kasailen itse koneen.

Käsittääkseni sillä ei ole(ei millään loogisella perusteella voisi olla) merkitystä, ostatko koneen tehdastekoisena, jonkun toisen kokoamana vai itse koottavaksi komponentteina - jos käytät sitä työhön. Konetta voi tietenkin ostamisen lisäksi ylläpitää eli korjauttaa, korjata tai päivittää lisäämällä tai vaihtamalla komponentteja, ja jos sen hankinta oli vähennyskelpoinen, myös huolto- ja parannuskustannukset ovat.

Se onkin sitten monimutkaisempaa, milloin voit vähentää tietokoneen verotuksessa ja voitko tällöin kokonaan vai osittain. Jos työkäyttöä selkeästi on, merkitystä on silläkin, millaista kalustoa sinulla on yksityiskäyttöön. Jos esimerkiksi yrittäjä(tai yhtä lailla etätyötä tekevä palkansaaja) tarvitsee varsin edullisen, harvoin uusittavan koneen kevyeen toimistotyöhön ja yksityishenkilönä käyttää joka vuosi pirusti rahaa pelikoneen päivittämiseen, siinä on jo jonkin verran näyttöä työkäytöstä, ehkä jopa sen koneen yksinomaisesta työkäytöstä.

Huomaa myös, että internet-yhteyden maksuista voi vähentää ainakin osan, mikäli voi tietokoneen hankinnastakin. Minäkin teen näin, maajussina. Nettiyhteyksiä on toki muitakin, mutta yhden kk-maksusta vähennetään puolet. Erillisen toimiston työtietokone on kokonaan vähennettävä, ja yksityistaloudessa on useampi aktiivikäytössä oleva tietokone, kalliimpia kuin toimistokone.

 

[TomG]

Eikö nyt kannattaisi lukea sieltä verottajan sivuilta näitä sensijaan että täällä kyselee? Vai onko ongelma, ettet osaa arvioida itse tarvitsetko sitä, tätä ja tuota työssäsi vai et?

...

Mitä sitä itse turhaan selvittelemään kun täällä saa asiallisia vastauksia.

Mutta nuo auton renkaat on hyvä esimerkki, olen tänävuonna myös hankkinut uudet kesänakit alle joten kiitos vinkistä.

 

[valexi]

Mitä sitä itse turhaan selvittelemään kun täällä saa asiallisia vastauksia.

Mutta nuo auton renkaat on hyvä esimerkki, olen tänävuonna myös hankkinut uudet kesänakit alle joten kiitos vinkistä.

Siis mitä helvettiä? Laittaako joku oikeasti renkaat verovähennyksiin.

Pitääpä itsekin päivittää uudempaa Märsseedestä alle ja laittaa hankintakulut vähennyksiin.

 

[jinx1980]

Vaikea kyllä keksiä miten renkaat oikein menisi läpi (tai siis meneehän ne kun ei noita kukaan tarkasta...). Tulonhankintakulu se ei ole ja jos autolla voi työmatkan tehdä niin renkaat sisältyy autosta tehtävään työmatkavähennykseen.

 

[valexi]

Juuri näin. Autosta aiheutuvat kulut menee tosiaan työmatkavähennyksiin, vaikka se ei niihin riitäkään.

Saa olla kyllä selitykset valmiina, jos tarkastuskampa sattuu kohdalle... "Noku mä ajattelin ja sitten mä luulin ja olihan siinä niitä muitakin kun foorumilla neuvoivat."

 

[Tonnin Seteli]

Joo, tuohan oli ihan pölhö juttu. Ei tietenkään voi käyttöautonsa renkaita vähentää tulonhankkimisena sillä perusteella, että on työpaikka tai uusi takki. Toki joku voi moisessa onnistua jos asiaa käsittelevä verovirkailija ei näe mitään erikoista kun oli justiinsa kiire tupakalle tai syömään tai muuten puusilmä. Siitä voi silti vuosia jälkeenpäin tulla kysely, ja silloin tietysti tulee sanomista.

Tietysti sitten voi, kun ostaa ammatinharjoittajana työajoneuvoon renkaita. Siis sellaiseen, jolla ei ajeta yksityisajoa(tai kun yksityisajo verotetaan erikseen, tämä on monimutkaista enkä ala tästä sen enempää tässä, mutta henkilöautolla ei pääsääntöisesti edes voi) ja jonka muutkin kulut ovat vähennettäviä.

 

[Zigh]

Joo. Pitää nyt muistaa, että vaikka täällä joku sanoo saaneensa auton renkaat ja puvut (oikeasti, WTF?) tulonhankkimisvähennyksiin, niin ei se tarkoita että ne olisivat verottajan mukaan hyväksyttäviä vähennyksiä. Suurin osa ilmoituksista menee kuitenkin suoraan koneellisesti läpi ja vain hyvin pieni osa joutuu manuaaliseen tarkastukseen jonkin triggerin täyttyessä tai satunnaisotannalla.

Täällä ne ohjeet. Ei näy auton renkaita, sukkia tai pukuja (pl. sellaiset puvut, joita ei käytännössä voi työn ulkopuolella käyttää):

Tulonhankkimiskulut ansiotuloista

www.vero.fi

 

[konevelho]

Mites kun nyt korona aikaan siirryin rakennusalalle pieneen 2hengen yritykseen jossa omistaja, mestari ja minä. Olen noin 6kk ollut firmassa ja tarkistin palkkalaskelmat vasta nyt. Minulle ei olla maksettu tuolla tuota ilmoitettua Maksuton palkanlaskentaohjelma | Palkka.fi matkakustannusten korvausta taulukosta joka minulle olisi 75km yhteen suuntaan päivälle noin 18e päivä.
Mainitsin asiasta työnantajalle ja hän käski vain laittaa verotukseen molemmat suunnat omaverossa 2x75x0.25e/km. Jos nyt vaikka 200päivää olisin vuodessa töissä noin niin vuodessa työnantaja maksaisi minulle korvauksia 3600e ja saisin vielä verottajalta hakea paluun kilometrit vähennykseen.

Jotenkin epäilen, että tuo summa molempiin suuntiin omaveronkautta haettu vähennys ei hyödyttäisi minua rahallisesti niin paljon kuin Tessin mukainen menettely. Miten on asia?
Noin 12000e saisin ilmoitettua vähennyksia tulonhankkimiskuluihin jos molemmat suunnat verottajan kautta.
Tessin mukaisella menetelmällä noin 8000€ tulonhankkimiskuluja vähennyksiin ja päälle saisin 3600e työnantajan maksamaa korvausta suoraan tilille.

 

[Jebaus]

Mites kun nyt korona aikaan siirryin rakennusalalle pieneen 2hengen yritykseen jossa omistaja, mestari ja minä. Olen noin 6kk ollut firmassa ja tarkistin palkkalaskelmat vasta nyt. Minulle ei olla maksettu tuolla tuota ilmoitettua Maksuton palkanlaskentaohjelma | Palkka.fi matkakustannusten korvausta taulukosta joka minulle olisi 75km yhteen suuntaan päivälle noin 18e päivä.
Mainitsin asiasta työnantajalle ja hän käski vain laittaa verotukseen molemmat suunnat omaverossa 2x75x0.25e/km. Jos nyt vaikka 200päivää olisin vuodessa töissä noin niin vuodessa työnantaja maksaisi minulle korvauksia 3600e ja saisin vielä verottajalta hakea paluun kilometrit vähennykseen.

Jotenkin epäilen, että tuo summa molempiin suuntiin omaveronkautta haettu vähennys ei hyödyttäisi minua rahallisesti niin paljon kuin Tessin mukainen menettely. Miten on asia?
Noin 12000e saisin ilmoitettua vähennyksia tulonhankkimiskuluihin jos molemmat suunnat verottajan kautta.
Tessin mukaisella menetelmällä noin 8000€ tulonhankkimiskuluja vähennyksiin ja päälle saisin 3600e työnantajan maksamaa korvausta suoraan tilille.

Aloitetaan siitä että kuulutko liittoon ja mihin sopimusalaan työsopimuksesi kuuluu?
Tuo kulukorvaus mitä nyt tässä haet ei tosiaan automaattisesti kuulu kaikille vaan ainoastaan tietyn sopimusalan työntekijöille. Koska pieni yritys kyseessä, niin sopimusalaa tuskin on työsopimukseen määritelty(?) ja itse et voi sitä määrittää joten olet tuon saamisessa ns. Keskustelun varassa.

Mutta kerran liiton järjestelemiä korvauksia penäät niin soita sinne liittoon (johon tietysti kuulut?) ja kysy sieltä

 

[Javaq]

Palkkatulojen hankkimiseen liittyviä kuluja voi vähentää verotuksessa (etätyö). Verotuksessa ei voi kuitenkaan vähentää kerralla yli 1000 euron hankintaa, vaan tällöin on hankinta jyvitettävä useammalle vuodelle.

Näyttö maksoi 1100 euroa. Teenkö veropetoksen, jos ilmoitan verottajalle vähennyksenä vaikka 990 euroa ja otan tuon kerralla?

 

[tuoppi´]

Palkkatulojen hankkimiseen liittyviä kuluja voi vähentää verotuksessa (etätyö). Verotuksessa ei voi kuitenkaan vähentää kerralla yli 1000 euron hankintaa, vaan tällöin on hankinta jyvitettävä useammalle vuodelle.

Näyttö maksoi 1100 euroa. Teenkö veropetoksen, jos ilmoitan verottajalle vähennyksenä vaikka 990 euroa ja otan tuon kerralla?

Viimeisimmän ohjeen mukaan voit vähentää jo toisena vuotena loput.
Nyt tämän vuoden verotuksesta 1100 / 4 eli 275€
Ensi vuoden verotuksesta 1100 - 275 eli 825€

Eli ei ole kovin suuri vaiva ja saat vähennettyä enemmän.

Tietokoneet

www.vero.fi

 

[Paapaa]

Eli ei ole kovin suuri vaiva ja saat vähennettyä enemmän.

Tai vähemmän koska se 750 euron omavastuu. Tänä vuonna monella menee tuo helposti täyteen sillä 900 työhuonevähennys, joten sen päälle kannattaa lastata niin paljon kuin keksii vähennettävää. Ja ehkä kannattaa ostaa tänä vuonna jotain, jonka ostaisi muutoin heti alkuvuonna.

 

[tuoppi´]

Tai vähemmän koska se 750 euron omavastuu. Tänä vuonna monella menee tuo helposti täyteen sillä 900 työhuonevähennys, joten sen päälle kannattaa lastata niin paljon kuin keksii vähennettävää. Ja ehkä kannattaa ostaa tänä vuonna jotain, jonka ostaisi muutoin heti alkuvuonna.

Totta.

Mutta taitaa tuo olla jonkin sortin veropetos, jos vähentää 990 euroa kun todellinen summa oli 1100 euroa. Etenkin kun ottaa huomioon, että tästä saa etua. Käytännössä varmaan menee kyllä läpi eikä tuota kukaan huomaa.

Toisaalta voisihan tuota yrittää kikkailla sillä, että väittää tuon käyttöiän olevan alle 3 vuotta koska ensi vuonna (tai viimeistään 2022) ollaan taas toimistolla käyttämässä työnantajan tarjoamia vehkeitä. Tällä tavalla voisi koko 1100 euroa vähentää tänä vuonna.

 

[penttip]

Minulla on vähän selainen mutu-tuntuma, että oikeastaan mitään ei saisi vähentää 100% suuruudella jos ei ole oletettavaa että laitetta käytetään koko sen elinkaaren ajan työkäyttöön. Eli pelkästään se, että tänä vuonna on tehnyt etätöitä yli puoli vuotta ei välttämättä riitä varsinkaan minkään kalliin härpäkkeen vähentämiseen, jos menee vahingossa möläyttämään että meinaa ensi vuonna tehdä töitä normaalisti toimistolla. Toki maailman nykytilanteessa kukaan tuskin menee heti ensi vuonna täysipäiväisesti konttorille, jos on tänä vuonna tehnyt pääasiassa etätöitä. ELi tuollaista ongelmaa ei varmaan oikeasti ole, mutta tämä pohdinta liittyen tuohon yllä olevaan ehdotukseen, että yrittää väittää tonnin näytön käyttöikää vuodeksi tai kahdeksi.

Työhuonevähennyksestä on todettu, että pitää tehdä yli puolet työpäivistä etänä, jotta on oikeus täyteen vähennykseen. Onko oletukseni oikea, että tuo pitää laskea siten että (vuoden työpäivät - lomapäivät) / 2 ? Eli ei voi esim. kalenterikuukausista katsoa suoraan, jos on vaikka heinäkuun ollut kokonaan lomalla?

 

[tuoppi´]

Minulla on vähän selainen mutu-tuntuma, että oikeastaan mitään ei saisi vähentää 100% suuruudella jos ei ole oletettavaa että laitetta käytetään koko sen elinkaaren ajan työkäyttöön. Eli pelkästään se, että tänä vuonna on tehnyt etätöitä yli puoli vuotta ei välttämättä riitä varsinkaan minkään kalliin härpäkkeen vähentämiseen, jos menee vahingossa möläyttämään että meinaa ensi vuonna tehdä töitä normaalisti toimistolla. Toki maailman nykytilanteessa kukaan tuskin menee heti ensi vuonna täysipäiväisesti konttorille, jos on tänä vuonna tehnyt pääasiassa etätöitä. ELi tuollaista ongelmaa ei varmaan oikeasti ole, mutta tämä pohdinta liittyen tuohon yllä olevaan ehdotukseen, että yrittää väittää tonnin näytön käyttöikää vuodeksi tai kahdeksi.

Mitään määrityksiähän tuolle ei taida olla mitä sille laitteelle sitten käyttöiän jälkeen pitää tehdä eikä myöskään yksityiseltä ihmiseltä odoteta, että laitteen hankinnassa oltaisiin käytetty vertailua ja hommattu tasan tarkkaan siihen hommaan riittävä laite. Tähän soveltuvaa ennakkotapaustakaan ei taida olla(?). Eli siis lähtökohtaisesti siinä ei ole mitään väärää väittää, että näyttöön meni 1100 euroa ja sen käyttöikä on alle kolme vuotta. Eikä tuo edes ole minusta mitenkään niin kaukaa haettu juttu ole. Mahdollista toki, että joku tämän huomaa, asiaa aletaan tutkimaan tarkemmin ja susta tulee se ennakkotapaus.

Tuo 990 euron ilmoittaminen on melkeinpä enemmän väärin, koska jos verottaja pyytää selvitystä (kuitteja) niin se on sitten paha paikka kun niissä on eri summa. Verottajan olisi siis helppo todistaa, että tuossa kohti on väärin ilmoitettu. Sen sijaan jos ilmoittaa 1100 euroa ja väittää käyttöiäksi alle kolme vuotta niin verottajan pitäisi joko todistaa, että oikeasti laite on käytössä pidempään kuin kolme vuotta tai määritellä mikä on liian kallis näytöksi tälläisessä tapauksessa. Kumpikin vähän epämääräisiä asioita todentaa.

Tuo että ilmoittaa tänä vuonna 25% poistona ja ensi vuonna loput on se vaihtoehto mikä menee täysin lain kirjaimen ja hengen mukaan. Mutta siinä tosiaan voi olla, että se ei ole itse veronmaksajalle se edullisin vaihtoehto, jos ensi vuoden verotuksessa ei tule omavastuu täyteen muista asioista samalla tapaa kuin tänä vuonna.

 

[maustevoi]

Kummat vähennetään ensin asuntosijoittamisen vuokratulosta?

Esimerkki. Vuokratuloa on esim. 12 000e vuonna 2020. Yhtiövastikkeet ovat vaikkapa 2000e kyseisenä vuonna.
Pääomatulotappiota on vuodelta 2019 esim. 20 000e.

Onko verotettava vuokratulo tällöin 12 000e - 20 000e ( 0e) = -8000e, ja vielä 2000e lisää vuodelta 2020?

Vai 12 000e - 2000e - 20 000e.

Ts. siirtyykö yhtiövähennystappiot "seuraavina vuosina vähennettäviksi", kuten esim. perus osaketappiot siirtyy? Vai onko ne yhtiövastikkeet jotenkin vähennettävä ensin, ennen kuin voi vähentää muualla tulleet tappiot?

 

[Pata ja kattila]

Koronavuoden kunniaksi aloin itsekin miettiä, miten etätyö vaikutti verotukseeni. Työhuonevähennys on selkeä, kun päälle puolet päivistä tein kotoa, ja todellisia kuluja ei ole mieltä alkaa ynnäillä. Ymmärrän kuitenkin verottajan sivuilta, että tietoliikenneyhteyden kuluja ei ole laskettu kaavamaiseen työhuonevähennykseen. Eli voisin saada myös niistä vähennyksiä?

Tietoliikenneyhteyden kulut on kuitenkin vähän kinkkisempi laskettava, koska ne on leivottu taloyhtiön hoitovastikkeeseen. Tuosta näyttäisi olevan talousarviossa koko kiinteistöä koskeva kulu, mutta missään ei ole eritelty, mitä se tekisi per asunto. Jos tuon kokonaiskulun jakaa asuntojen määrällä, niin ei tästä kovin montaa kymppiä kostu. Kiinnostaa kuitenkin, miten homma toimii, ja eihän sitä tiedä, jos joskus innostuu pimppaamaan kyytiä suurin setelein.

Riittääkö hoitovastikkeen osalta tuollainen karkea lasku per asunto, vai pitäisikö laskea tietoliikenteen osuus kokonaiskuluista ja siitä päätellä, paljonko se osuus oli tämän vuoden omista hoitovastikemaksuista? Eli silloin kulut menisi jotensakin neliöiden mukaan. Kumpikin tapa on vähän sinne päin, kun nuo vastikemaksut ei saata täsmätä kulujen kanssa. Onko kellään kokemusta, saako taloyhtiön kautta maksettua tietoliikennettä laskettua verovähennyksiin vai pitäisikö itse olla suoraan yhteyden tilaaja? Niin ja pitääkö tuo laskea kuluna per etäpäivä?

Ei ole viitsinyt verottaja kirjoittaa asiasta selventävää esimerkkiä.

 

[namlepo]

Ite vähensin netin ja tv:n hankinta hinnan verotuksessa. Takkiin tuli kun matkakulut jäi pois. Ja työhuonevähennys täytenä. Soitin sinne niin oli helppo nuo asiat ilmoitella.

 

[jinx1980]

Koronavuoden kunniaksi aloin itsekin miettiä, miten etätyö vaikutti verotukseeni. Työhuonevähennys on selkeä, kun päälle puolet päivistä tein kotoa, ja todellisia kuluja ei ole mieltä alkaa ynnäillä. Ymmärrän kuitenkin verottajan sivuilta, että tietoliikenneyhteyden kuluja ei ole laskettu kaavamaiseen työhuonevähennykseen. Eli voisin saada myös niistä vähennyksiä?

Tietoliikenneyhteyden kulut on kuitenkin vähän kinkkisempi laskettava, koska ne on leivottu taloyhtiön hoitovastikkeeseen. Tuosta näyttäisi olevan talousarviossa koko kiinteistöä koskeva kulu, mutta missään ei ole eritelty, mitä se tekisi per asunto. Jos tuon kokonaiskulun jakaa asuntojen määrällä, niin ei tästä kovin montaa kymppiä kostu. Kiinnostaa kuitenkin, miten homma toimii, ja eihän sitä tiedä, jos joskus innostuu pimppaamaan kyytiä suurin setelein.

Riittääkö hoitovastikkeen osalta tuollainen karkea lasku per asunto, vai pitäisikö laskea tietoliikenteen osuus kokonaiskuluista ja siitä päätellä, paljonko se osuus oli tämän vuoden omista hoitovastikemaksuista? Eli silloin kulut menisi jotensakin neliöiden mukaan. Kumpikin tapa on vähän sinne päin, kun nuo vastikemaksut ei saata täsmätä kulujen kanssa. Onko kellään kokemusta, saako taloyhtiön kautta maksettua tietoliikennettä laskettua verovähennyksiin vai pitäisikö itse olla suoraan yhteyden tilaaja? Niin ja pitääkö tuo laskea kuluna per etäpäivä?

Ei ole viitsinyt verottaja kirjoittaa asiasta selventävää esimerkkiä.

99,99% varmasti et voi vähentää koska sulla ei ole mitään järkevää tositetta aiheesta, se että se kuuluu vastikkeeseen ei riitä jos et edes tiedä onko se per asunto vai per neliö, käsittääkseni se pitäisi olla vastiikkessa yksiselitteisesti eritelty jotta tuo vähentäminen voisi olla mahdollista. Jos vähennät työhuoneen todellisten kulujen mukaan niin silloin saat tuon kyytiin koska vastike on osa todellisia kuluja, mutta summa jäänee pienemmäksi jos vähennät vain 1 tai puolikkaan huoneen verran... Huomaa lisäksi että siitä netistä et voi vähentää 100% vaikka sen irti sieltä vastikkeesta saisitkin, koska olettavasti käytät sitä myös yksityistaloudessasi (oletuksena että nettiliittymä on sulla ollut jo viime vuonna), jos tuosta muutaman kympin summasta otat 50% niin jäljelle ei jää "mitään" -> ei maksa edes vaivaa alkaa veivaamaan.

 

[Dragstein]

Ite vähensin netin ja tv:n hankinta hinnan verotuksessa. Takkiin tuli kun matkakulut jäi pois. Ja työhuonevähennys täytenä. Soitin sinne niin oli helppo nuo asiat ilmoitella.

Television hankintahinta ei ole vähennyskelpoinen henkilöverotuksessa vaikka sitä käytettäisiinkiin osittain tulonhankinnassa. (ks. Vähennyskelvottomat menot).

 

[namlepo]

Jaa vissiin veropetos. Sanoin sen sinne tietokoneen näytöksi.

Television hankintahinta ei ole vähennyskelpoinen henkilöverotuksessa vaikka sitä käytettäisiinkiin osittain tulonhankinnassa. (ks. Vähennyskelvottomat menot).

 

[maustevoi]

En ole ensiasunnon ostaja. Miten varainsiirtovero menee rakentaessa kaupungilta vuokratulle tontille, joka myöhemmin suunnitellaan lunastettavaksi?

 

[Dragstein]

En ole ensiasunnon ostaja. Miten varainsiirtovero menee rakentaessa kaupungilta vuokratulle tontille, joka myöhemmin suunnitellaan lunastettavaksi?

Pääsääntöisesti ostaja, eli tässä tapauksessa tontin lunastaja(t), vastaavat kiinteistön varainsiirtoverosta. Eli jos lunastat tontin myöhemmin, maksat siitä varainsiirtoveron (4% vuonna 2021).

Talon rakentamisesta ei yleensä tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Kuitenkin esim. talopakettia ostaessa tämä kannattaa varmistaa talopaketin myyjältä.

Kun lunastat tontin, eli maapohjan, kohdistuu varallisuuden siirto maapohjaan, ei kiinteistöllä sijaitsevaan jo omistamaasi rakennukseen, joten luonnollisestikaan varainsiirtoveroa ei tarvitsisi maksaa enää rakennetun talon arvosta. Suosittelen kuitenkin varmistamaan asian laidan Verohallinnon varainsiirtoverotuksen asiakaspalvelusta 029 497 022.

 

[plösöpulla]

En ole ensiasunnon ostaja. Miten varainsiirtovero menee rakentaessa kaupungilta vuokratulle tontille, joka myöhemmin suunnitellaan lunastettavaksi?

Rakennuspalvelun ostamisesta ei makseta varainsiirtoveroa. Sen sijaan jos ostat valmiin rakennuksen, tai rakennutat rakennuksen sellaisella sopimuksella, jossa rakennuksen omistusoikeus siirtyy sinulle sen jälkeen kun rakennus on valmis, on kyseessä rakennuksen erillisluovutus, josta pitää suorittaa 4 % varainsiirtovero.

Vuokratontin ostamisesta pitää myös maksaa varainsiirtoveroa 4 %. Jos vuokraoikeus perustetaan sinulle, ei kyseessä kuitenkaan ole varainsiirtoverolaissa tarkoitettu luovutus eikä veroa tarvitse tällöin suorittaa. Tontinvuokrasta ei luonnollisestikaan tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa.

Jos lunastat vuokratontin myöhemmin itsellesi, maksat vuokratontin lunastushinnasta (ja mahdollisesta muusta vastikkeesta) 4 % varainsiirtoveron.

Yksinkertaisesti sanottuna jos toimit itse rakennuttajan ja hankit talopaketin kaupungin lohkomalle uudelle vuokratontille, ei kyseessä ole rakennuksen kauppa, josta pitäisi maksaa varainsiirtoveroa eikä vuokraoikeuden perustamisestakaan makseta varainsiirtoveroa. Myöhemmästä vuokratontin lunastamisesta sen sijaan pitää maksaa varainsiirtovero.

Edit: @maustevoi ehti ensin.

 

[root]

Työmatkakuluista kyse. Kyseessä puhtaanapito/kiinteistönhuolto. Henkilö matkustaa kotoa suoraan työkohteeseen, mutta kohde usein vaihtuu päivän mittaan ja kierto yleensä toistuu viikon välein. Jonkinlainen taukotila kohteissa on. Työnantaja ei tietääkseni avusta matkoissa ja työantajan omissa tiloissa käydään vain viikkopalaverissa tms. Taitaa kuitenkin tulla omavastuu matkakuluvähennykseen?

 

[Dragstein]

Työmatkakuluista kyse. Kyseessä puhtaanapito/kiinteistönhuolto. Henkilö matkustaa kotoa suoraan työkohteeseen, mutta kohde usein vaihtuu päivän mittaan ja kierto yleensä toistuu viikon välein. Jonkinlainen taukotila kohteissa on. Työnantaja ei tietääkseni avusta matkoissa ja työantajan omissa tiloissa käydään vain viikkopalaverissa tms. Taitaa kuitenkin tulla omavastuu matkakuluvähennykseen?

Kiinteistöhuollon kaltainen työ ei varsinaisesti ole verottajan määrittelemää "erityisalan" työtä kuten rakennus-, maanrakennus- ja metsäala (ks. Erityisalojen matkat). Tästä huolimatta matkakuluja voidaan korvata ilman omavastuuta ja ylärajaa, jos työ on liikkuvaa työtä (ks. Liikkuvaa työtä tekevän matkat).

Jos sinulla ei ole varsinaista työpaikkaa eli menet kotoa suoraan vaihtuviin työkohteisiin, voit vähentää matkakulut. Saat vähentää kulut käyttämäsi kulkuneuvon kustannusten mukaan. Silloin saat tehdä vähennyksen sen kulkuneuvon mukaan, jota olet todellisuudessa käyttänyt. Vähennykselle ei ole ylärajaa. Kuluista saat vähentää kuitenkin vain sen osuuden, jota työnantaja ei ole korvannut verovapaasti.

Ilmoita nämä matkat (jos työnantaja ei ole korvannut matkoja)

• kohdassa Matkakulut – Tilapäiset työmatkat ja erityisalan matkat.

Kuvailemassasi tapauksessa kodin ja työkohteiden väliset matkat voivat olla vähennyskelpoisia "tilapäisinä työmatkoina ja erityisalan matkoina". Matkat viikkopalaveriin työnantajan kiinteään toimipisteeseen ovat taas kodin ja työpaikan välisiä matkoja joissa omavastuu on 750 euroa. On kuitenkin todennäköistä, että työnantaja maksaa kodin ja työkohteiden välisiltä matkoilta verottomia kilometrikorvauksia. Jos näin on, matkoja joilta on saatu verottomia kilometrikorvauksia ei saa vähentää enää uudelleen verotuksessa. Mahdollisesti maksetut kilometrikorvaukset käyvät ilmi palkkalaskelmasta.

 

[taikina]

Ja verottomia osinkoja ei ole - siis sen lisäksi, että yhteisövero pitää maksaa. Edes sen jälkeen ei ole mitään verottomia euroja. Tuo "75% on verottomia" tai "15% on verottomia" on hiukan harhaanjohtavaa, sillä senttiäkään osinkoja ei voi verottomasti saada. Tuo siis vain muuttaa efektiivistä veroprosenttia, mutta veroa pitää aina maksaa. Eli: pörssiosingoista 100% on verollista tuloa ja veroprosentti on 0.85 * 30 % tai 0.85 * 34 %. Sama periaate listaamattomissa.

Tähän sellainen lisäys että kahden listaamattoman yrityksen väliset osingot ovat verottomia.
Lisäksi jos osakeyhtiö omistaa listatusta yrityksestä yli 10% osingot ovat verovapaita.

Ja toki myös ammattiyhdistykset saavat osinkonsa verottomana (case Kojamo/VVO)

 

[tuoppi´]

Työhuonevähennyksen voi varmaan tehdä vain yhden kerran, eikä ansiotuloista ja pääomatuloista molemmista?

Oon aikaisempina vuosina vähentänyt pääomatuloista ton pienimmän summan (tänä vuonna vois oikeastaan laittaa tuon puolikkaan kun tuli myytyä vähän enemmän, että voisi hyvällä omalla tunnolla laskea "huomattavien sivutulojen hankkimiseksi"), mutta kun viime vuonna tuli koronan takia tehtyä etänä niin ansiotuloista vois tehdä ton täysimääräisen vähennyksen. Mutta rupesin tota miettimään, että kun ansiotuloista vähennys on 900 ja omavastuu 750 niin tosta tulis vaan 150 lisävähennystä ja sitten ei voisi vähentää pääomapuolelta. Sen sijaan, jos ei vähentäis ansiotuloista ollenkaan, niin pääomatuloista jo tuo pienin vähennys olisi 225 euroa eli hyöty suurempi (vielä suurempi, jos laittaa ton 450 euroa). Pääoman myynneistä on mulla voittoja sen verran, että veroja olisi tulossa maksettavaksi eli siellä on varaa vähentää.

 

[Boilers]

Työhuonevähennyksen voi varmaan tehdä vain yhden kerran, eikä ansiotuloista ja pääomatuloista molemmista?

Oon aikaisempina vuosina vähentänyt pääomatuloista ton pienimmän summan (tänä vuonna vois oikeastaan laittaa tuon puolikkaan kun tuli myytyä vähän enemmän, että voisi hyvällä omalla tunnolla laskea "huomattavien sivutulojen hankkimiseksi"), mutta kun viime vuonna tuli koronan takia tehtyä etänä niin ansiotuloista vois tehdä ton täysimääräisen vähennyksen. Mutta rupesin tota miettimään, että kun ansiotuloista vähennys on 900 ja omavastuu 750 niin tosta tulis vaan 150 lisävähennystä ja sitten ei voisi vähentää pääomapuolelta. Sen sijaan, jos ei vähentäis ansiotuloista ollenkaan, niin pääomatuloista jo tuo pienin vähennys olisi 225 euroa eli hyöty suurempi (vielä suurempi, jos laittaa ton 450 euroa). Pääoman myynneistä on mulla voittoja sen verran, että veroja olisi tulossa maksettavaksi eli siellä on varaa vähentää.

Itsellä on mielenkiintoinen tilanne myös tuon työhuone vähennyksen ja palkansaaja/toiminimen kanssa. Lisämausteena on vielä työasunto.

Eli olen ollut maaliskuusta etänä palkkatöistä ja sivussa tehnyt myös toiminimen laskutettavaa. Ongelma tosiaan on, että ostin näytön (34" UW) BF-tarjouksesta ja sähköpöydän lisäksi viime vuonna. Työnantaja tarjoaa näytöt+läppärin+näppis hiiren. Nämä on työasunnossa lähellä työpaikkaa, missä olen ollut nyt muutamana päivänä kuukaudessa tarpeen mukaan. Varsinaisella työpaikalla en ole käynyt, kuin postia hakemassa. Varsinaiseen asuntoon olen ostanut tuon näytön+sähköpöydän. Täältä on yleensä vähennetty työhuone vähennys toiminimen verotuksessa, mutta miten se kannattaa tehdä tänä vuonna? Ja miten verottaja mahtaa suhtautua tuohon työasuntoon nyt?

 

[Dragstein]

Työhuonevähennyksen voi varmaan tehdä vain yhden kerran, eikä ansiotuloista ja pääomatuloista molemmista?

Oon aikaisempina vuosina vähentänyt pääomatuloista ton pienimmän summan (tänä vuonna vois oikeastaan laittaa tuon puolikkaan kun tuli myytyä vähän enemmän, että voisi hyvällä omalla tunnolla laskea "huomattavien sivutulojen hankkimiseksi"), mutta kun viime vuonna tuli koronan takia tehtyä etänä niin ansiotuloista vois tehdä ton täysimääräisen vähennyksen. Mutta rupesin tota miettimään, että kun ansiotuloista vähennys on 900 ja omavastuu 750 niin tosta tulis vaan 150 lisävähennystä ja sitten ei voisi vähentää pääomapuolelta. Sen sijaan, jos ei vähentäis ansiotuloista ollenkaan, niin pääomatuloista jo tuo pienin vähennys olisi 225 euroa eli hyöty suurempi (vielä suurempi, jos laittaa ton 450 euroa). Pääoman myynneistä on mulla voittoja sen verran, että veroja olisi tulossa maksettavaksi eli siellä on varaa vähentää.

Verottajan työhuonevähennystä koskevaa ohjetta lainaten:

Esimerkkejä työhuonevähennyksestä eri tulolähteillä ja tulolajeilla

Esimerkki 1: Sinulla on sekä maatalouden että metsätalouden tuloja. Työhuonevähennys on mahdollista myöntää sekä maatalouden että henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä.

Esimerkki 2: Sinulla on sekä ansio- että pääomatuloja. Sinulle voidaan myöntää työhuonevähennys sekä ansio- että pääomatuloista, jos työhuonetta on käytetty kummankin tulolajin hankintaan.

Eli tuon mukaan voisi olettaa, että vähennyksen voi tehdä sekä ansio- että pääomatuloista taulukon mukaiset määrät 225/450/900 euroa. (Tähän vielä tarkennuksena @plösöpulla :n huomautus, että vähennys voi kuitenkin yhteensä olla vain 900 euroa työhuonetta kohden, esim. 450 eur ansio- ja 450 eur pääomatuloista).

 

[Dragstein]

Täältä on yleensä vähennetty työhuone vähennys toiminimen verotuksessa, mutta miten se kannattaa tehdä tänä vuonna?

Uskon että tähän pätee sama periaate kuin ylläolevassa vastauksessani käyttäjälle @tuoppi´ , eli työasuntovähennyksen voisi tehdä sekä ansiotulojen tulonhankkimismenoihin että toiminimen menoihin.

Ja miten verottaja mahtaa suhtautua tuohon työasuntoon nyt?

Mikäli maksat työasuntosi vuokran itse ja muut ehdot työasuntovähennykselle täyttyvät, ei verottajaa kiinnosta käytetäänkö kyseisestä työasuntoa kuinka usein. Jos nyt ymmärsin oikein mitä hait takaa?

Näytön voit vähentää joko toiminimen kuluista tai ansiotulojen tulonhankkimismenoina, riippuen kumpaan tarkoitukseen sitä käytetään (ohje). Sähköpöytää et voi vähentää jos haet työhuonevähennystä, koska se kattaa myös kalusteet (ohje).

Yleensä työhuonevähennys myönnetään kaavamaisin perustein. Kaavamainen työhuonevähennys kattaa työhuoneen vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen.

 

[tuoppi´]

Verottajan työhuonevähennystä koskevaa ohjetta lainaten:


Eli tuon mukaan voisi olettaa, että vähennyksen voi tehdä sekä ansio- että pääomatuloista taulukon mukaiset määrät 225/450/900 euroa.

Jees, niinhän siellä näyttää nyt lukevan. Tämähän olikin hyvä juttu.

 

[Boilers]

Uskon että tähän pätee sama periaate kuin ylläolevassa vastauksessani käyttäjälle @tuoppi´ , eli työasuntovähennyksen voisi tehdä sekä ansiotulojen tulonhankkimismenoihin että toiminimen menoihin.

Juu tämä selvisi tuosta aiemmasta vastauksesta. Toiminimen puitteissa ei sitä voi tehdä, mutta ansiotulojen piikkiin kyllä. Ehdot täyttyy toki. Mietin vain onko siinä muutoksia ehtoihin kasvaneen etätyön takia.

Mikäli maksat työasuntosi vuokran itse ja muut ehdot työasuntovähennykselle täyttyvät, ei verottajaa kiinnosta käytetäänkö kyseisestä työasuntoa kuinka usein. Jos nyt ymmärsin oikein mitä hait takaa?

Näytön voit vähentää joko toiminimen kuluista tai ansiotulojen tulonhankkimismenoina, riippuen kumpaan tarkoitukseen sitä käytetään (ohje). Sähköpöytää et voi vähentää jos haet työhuonevähennystä, koska se kattaa myös kalusteet (ohje).

Tämän asia juurikin oli kyseessä, että onko järkevintä vähentää toisestä työhuone vähennys (toiminimi) ja laittaa näyttö ansiotulojen tulonhankkimismenoina (jossa sitä yli 90% käytetäänkin) ja lisäksi se työhuone vähennys? Pöytä jää "omaksi tappioksi".

Kiitos näistä neuvoista.

 

[Paapaa]

Onko joku vähentänyt työhuonevähennystä todellisin kuluin? Tai tietääkö joku, mitä kaikkea siihen lasketaan ja millä osuudella kaikista asumiskuluista?

Ja netit sun muut vähennykset kannattaa myös laittaa niin ansio- kuin pääomapuolelle. Pääomapuolella aina se etu, että omavastuuta ei ole.

 

[plösöpulla]

Verottajan työhuonevähennystä koskevaa ohjetta lainaten:


Eli tuon mukaan voisi olettaa, että vähennyksen voi tehdä sekä ansio- että pääomatuloista taulukon mukaiset määrät 225/450/900 euroa.

Onko joku vähentänyt työhuonevähennystä todellisin kuluin? Tai tietääkö joku, mitä kaikkea siihen lasketaan ja millä osuudella kaikista asumiskuluista?

Ja netit sun muut vähennykset kannattaa myös laittaa niin ansio- kuin pääomapuolelle. Pääomapuolella aina se etu, että omavastuuta ei ole.

Huomatkaa nyt että samaa työhuonetta ei voi kuitenkaan vähentää kahteen kertaan, mutta täyden työhuonevähennyksen voi kohdistaa hankittujen tulojen suhteessa eri tulolajeille.

Verottajan ohje

Työhuonevähennys voidaan tehdä kaikista niistä tuloista, joiden hankintaan asuntoa tai työhuonetta on käytetty. Esimerkiksi verovelvollisen käyttäessä työhuonetta maa- ja metsätalouden tulojen hankintaan hänelle voidaan myöntää työhuonevähennys molemmista tuloista. Työhuonevähennys voidaan tehdä sekä ansio- että pääomatulosta, jos työhuonetta on käytetty kummankin tulolajin tulon hankintaan. Myönnettyjen kaavamaisten työhuonevähennysten yhteismäärä voi kuitenkin olla enintään 900 euroa verovuodessa, jos verovelvollinen ei esitä selvitystä tätä suuremmista todellisista kustannuksista. Jos verovelvollinen tekee vähennyksen todellisten kulujen perusteella, kulut jaetaan eri tulojen kesken sen mukaan, mikä osuus työhuonevähennyksestä kohdistuu kullekin tulolle.

 

[tuoppi´]

Huomatkaa nyt että samaa työhuonetta ei voi kuitenkaan vähentää kahteen kertaan, mutta täyden työhuonevähennyksen voi kohdistaa hankittujen tulojen suhteessa eri tulolajeille.

Verottajan ohje

No höh. Täytynee sitten tehdä vähennys pääomapuolelta ja mennä ansiotuloissa tolla 750 oletusvähennyksellä.

 

[maustevoi]

Onkohan nuo työhuonevähennykset "siirtyviä", ts. jos on muita vähennyksiä pääomatuloista ja tälle vuotta ei kerkeä niitä vähentää, niin voiko niitä ns. siirtää? Vai onko vain että voi voi.

 

[Dragstein]

Onkohan nuo työhuonevähennykset "siirtyviä", ts. jos on muita vähennyksiä pääomatuloista ja tälle vuotta ei kerkeä niitä vähentää, niin voiko niitä ns. siirtää? Vai onko vain että voi voi.

Vähennykset ovat tässä tapauksessa verovuosikohtaisia, eli mikäli työhuonevähennystä ei tulisi vähennettäväksi verovuonna 2020, koska ei ole enää tuloja mistä vähentää, niin se ei siirry vuodelle 2021 (että voisit 2021 vähentää työhuonevähennyksen ns. kahteen otteeseen).

 

[Lämpöpumppu]

Ruotsin-risteilyn lonkerot tulivat kalliiksi: Verottaja mätkäisi 430,56 euron maksun

Onko laivalta tulleen alkoholin verotuksessa nyt joku muuttunut? Kyseessä tavallinen risteily välillä Turku-Tukholma, ja luonnollisesti laiva pysähtyy Ahvenanmaalla kuten ennenkin. Nyt kuitenkin tästä pysähdyksestä johtuen, piti maksaa kolmesta lonkerokopasta verot. En ole pariin vuoteen ollut laivalla, mutta viimeksi kun olin (vastaavalla miniristeilyllä), niin laivan tax free:ssä oli oikein valmiiksi rakennettuja 4x24 olutkärrykomboja. Ja porukka myös rakensi omia kärrykomboja, joissa pari koppaa lonkeroa ja pari koppaa olutta. Mikä on nyt muuttunut, ettei saa tuoda kuin yhden kopan lonkeroa? Ja onhan tuo 430€ kolmesta kopasta järjetön määrä veroa..

 

[voffer]

Ruotsin-risteilyn lonkerot tulivat kalliiksi: Verottaja mätkäisi 430,56 euron maksun

Onko laivalta tulleen alkoholin verotuksessa nyt joku muuttunut? Kyseessä tavallinen risteily välillä Turku-Tukholma, ja luonnollisesti laiva pysähtyy Ahvenanmaalla kuten ennenkin. Nyt kuitenkin tästä pysähdyksestä johtuen, piti maksaa kolmesta lonkerokopasta verot. En ole pariin vuoteen ollut laivalla, mutta viimeksi kun olin (vastaavalla miniristeilyllä), niin laivan tax free:ssä oli oikein valmiiksi rakennettuja 4x24 olutkärrykomboja. Ja porukka myös rakensi omia kärrykomboja, joissa pari koppaa lonkeroa ja pari koppaa olutta. Mikä on nyt muuttunut, ettei saa tuoda kuin yhden kopan lonkeroa? Ja onhan tuo 430€ kolmesta kopasta järjetön määrä veroa..

Ei oo mikään käsittääkseni muuttunut. Ei ole lonkeroa EU:n ulkopuolelta saanut ennenkään tuoda verovapaasti kuin mitättömät pari litraa tms. Oluttakaan ei saa tuoda kuin kaksi laatikkoa.
Kannattaa ne juomat tuoda Virosta mieluummin kuin Ahvenanmaan kautta koukkaavalta laivalta.

Alkoholin tuonti matkalta - Tulli

Tutustu rajoituksiin, jos tuot alkoholia matkalta tai matkatavaroissa esimerkiksi Virosta tai Ruotsista.

tulli.fi

 

[Paapaa]

Huomatkaa nyt että samaa työhuonetta ei voi kuitenkaan vähentää kahteen kertaan, mutta täyden työhuonevähennyksen voi kohdistaa hankittujen tulojen suhteessa eri tulolajeille.

Onko sulla tarkempaa tietoa yleisesti hyväksytyistä kuluista, jos työhuoneen vähentää todellisten kulujen mukaan. Verottajan ohjeessa on "...vuokra-, valaistus-, lämmitys-, korjaus-, siivous- ja kalustekulut sekä rakennuksen hankintamenon poiston...". Onko tuosta mitään tarkempaa ohjetta tai esimerkkiä? Mites omistusasunto, hyväksytäänkö (hoito)vastike kuluna?

 

[Corle]

Ruotsin-risteilyn lonkerot tulivat kalliiksi: Verottaja mätkäisi 430,56 euron maksun

Onko laivalta tulleen alkoholin verotuksessa nyt joku muuttunut? Kyseessä tavallinen risteily välillä Turku-Tukholma, ja luonnollisesti laiva pysähtyy Ahvenanmaalla kuten ennenkin. Nyt kuitenkin tästä pysähdyksestä johtuen, piti maksaa kolmesta lonkerokopasta verot. En ole pariin vuoteen ollut laivalla, mutta viimeksi kun olin (vastaavalla miniristeilyllä), niin laivan tax free:ssä oli oikein valmiiksi rakennettuja 4x24 olutkärrykomboja. Ja porukka myös rakensi omia kärrykomboja, joissa pari koppaa lonkeroa ja pari koppaa olutta. Mikä on nyt muuttunut, ettei saa tuoda kuin yhden kopan lonkeroa? Ja onhan tuo 430€ kolmesta kopasta järjetön määrä veroa..

Ei kai mikään eihän lonkeroa/siideriä ole ikinä saanut verovapaasti tuoda kuin muutaman hassun litran? tosin eihän sitä ole juuri valvottu enää sen jälkeen kun eu:n väliset tuontirajat poistuivat. Aikoinaan kun ei vielä vapaasti saanut tuoda EU:sta niin silloin niitä kytättiin paljon tarkemmin.

 

[Dragstein]

Onko sulla tarkempaa tietoa yleisesti hyväksytyistä kuluista, jos työhuoneen vähentää todellisten kulujen mukaan. Verottajan ohjeessa on "...vuokra-, valaistus-, lämmitys-, korjaus-, siivous- ja kalustekulut sekä rakennuksen hankintamenon poiston...". Onko tuosta mitään tarkempaa ohjetta tai esimerkkiä? Mites omistusasunto, hyväksytäänkö (hoito)vastike kuluna?

Todellisten kulujen mukaan vähentäminen tulee yleensä kyseeseen jos a) kulut ylittävät 900 euroa verovuoden aikana tai b) työn tekemistä varten on hankittu omasta asunnosta erillinen työtila. Työtilan kohdalla: "Voit vähentää todelliset kustannukset (vuokra tai vastike), kun työtila on varattu yksinomaan työtä varten. Voit vähentää myös muita kuluja (muun muassa sähkö- ja puhtaanapitokulut sekä mahdollinen kiinteistövero). (lähde) "

Todellisten kulujen mukaan vähennettäessä kulut tulee suhteuttaa työtilan kokoon suhteessa koko huoneiston pinta-alaan. Eli jos huoneisto on 80m2 ja työhuone tästä 20m2, vähennyskelpoista osuutta on 1/4 edellä mainituista vähennyskelpoisista kuluista.

Asiaan voi tutustua Verohallinnon syventävissä vero-ohjeissa: linkki sekä Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa vuodelta 2020 toimitettavaa verotusta varten: linkki. Kummassakaan ohjeessa ei mainita vastikkeita, mutta rahoitusvastikkeen osuutta tuskin katetaan, koska vähennyksen tarkoituksena ei ole kartuttaa verovelvollisen varallisuutta. Yleisenä ohjeena todellisten kulujen mukaan vähennettäessä on syytä huomioida, että vähennyskelpoista ei ole pääsääntöisesti mikään mikä voidaan katsoa elantokustannukseksi. Todellisten kustannusten mukaan vähennettäessä työhuoneen kulut harvoin ylittävät tulonhankkimisvähennyksen 750 euroa vuodessa ja vielä harvemmin kaavamaisen työhuonevähennyksen määrän 900 euroa vuodessa. Tarkemmasta vero-ohjeiden ja lainsäädännön tulkinnasta vastaa kuitenkin Verohallinto joten vastauksen vastikkeiden vähennyskelpoisuuteen saanee heiltä, ellei asiasta löydy oikeuskäytäntöä.

 

[Lämpöpumppu]

Ei oo mikään käsittääkseni muuttunut. Ei ole lonkeroa EU:n ulkopuolelta saanut ennenkään tuoda verovapaasti kuin mitättömät pari litraa tms. Oluttakaan ei saa tuoda kuin kaksi laatikkoa.
Kannattaa ne juomat tuoda Virosta mieluummin kuin Ahvenanmaan kautta koukkaavalta laivalta.

Alkoholin tuonti matkalta - Tulli

Tutustu rajoituksiin, jos tuot alkoholia matkalta tai matkatavaroissa esimerkiksi Virosta tai Ruotsista.

tulli.fi

Okei, eipä ole tulli aikaisemmin pysäyttänyt jos kävellyt lonkerokoppa kädessä peililasin edestä. Kuitenkin lähemmäs 8 litraa tuossakin juomaa. Ihme homma, että myyvät Turku-Tukholma välin laivoillakin sitten näitä neljän olutkopan komboja, jos kaksi koppaa on raja.

Varmasti kannattaa Virosta tuoda tai tilata netistä jos alkoholi maistuisi enemmänkin, mutta tulee useammin tehtyä Turku-Tukholma-risteilyjä tällä suunnalla asuvana. Ja ei sieltä laivalta tule älyttömiä määriä alkoholia rahdattua, yleensä maksimissaan 1-2 koppaa tai joku viskipullo.