Verotuksesta

Onko sulla tarkempaa tietoa yleisesti hyväksytyistä kuluista, jos työhuoneen vähentää todellisten kulujen mukaan. Verottajan ohjeessa on "...vuokra-, valaistus-, lämmitys-, korjaus-, siivous- ja kalustekulut sekä rakennuksen hankintamenon poiston...". Onko tuosta mitään tarkempaa ohjetta tai esimerkkiä? Mites omistusasunto, hyväksytäänkö (hoito)vastike kuluna?

@Dragstein ilta tulikin tuohon loistava vastaus, eipä juuri lisättävää.

Rahoitusvastikkeen osalta asiaa voi tulkita myös toisin. Tuloutettua rahoitusvastiketta ei lueta huoneiston hankintamenoon, joten sitä ei voi vähentää verotuksessa kun asuntoa luovutetaan. Näin ollen olisi loogista, että se huomioitaisiin vähennyskelpoisena menona siltä ajalta kun asuntoa, tai sen osaa, on käytetty tulonhankkimistarkoitukseen.
 
Jos ostan kaikki viimesen päälle sähköpöydän, toimistotuolin, näppiksen, hiiren ja kuulokkeet kotiin, jossa teen suurimman osan työpäivistäni kyseisiä tavaroita käyttäen, niin saanko vähentää kyseisten tavaroiden hinnat verotuksessa täysimääräisinä? Vai tuleeko joku kohtuullisuusraja vastaan?
 
Jos ostan kaikki viimesen päälle sähköpöydän, toimistotuolin, näppiksen, hiiren ja kuulokkeet kotiin, jossa teen suurimman osan työpäivistäni kyseisiä tavaroita käyttäen, niin saanko vähentää kyseisten tavaroiden hinnat verotuksessa täysimääräisinä? Vai tuleeko joku kohtuullisuusraja vastaan?
Jos kyse on pääasiallisesta työkäytöstä, niin periaatteessa kyllä. Alle 1000 euron tavarat kerralla ja sitä kalliimmat sitten vuotuisina poistoina.

Tietysti pitää huomioida, että vähennys siis tehdään verotettavan tulon määrästä, eikä itse veron määrästä.
 
Jos ostan kaikki viimesen päälle sähköpöydän, toimistotuolin, näppiksen, hiiren ja kuulokkeet kotiin, jossa teen suurimman osan työpäivistäni kyseisiä tavaroita käyttäen, niin saanko vähentää kyseisten tavaroiden hinnat verotuksessa täysimääräisinä? Vai tuleeko joku kohtuullisuusraja vastaan?
Yksityishenkilöllä ei käsittääkseni ole mitään kohtuullisuusvelvoitteita. Mutta varmaan jossain vaiheessa tulee sanomista, jos ihan älyttömän kalliita vehkeitä ostelee.
 
Jos ostan kaikki viimesen päälle sähköpöydän, toimistotuolin, näppiksen, hiiren ja kuulokkeet kotiin, jossa teen suurimman osan työpäivistäni kyseisiä tavaroita käyttäen, niin saanko vähentää kyseisten tavaroiden hinnat verotuksessa täysimääräisinä? Vai tuleeko joku kohtuullisuusraja vastaan?
Jos vähennät työhuoneen niin alleviivatut kuuluvat sen kalusteisiin ja siten vähennykseen jo itsestään, joten noita ei saa (saisi) vähentää vielä erikseen. Käytännössä ei varmaan ole oikein mahdollista olla vähentämättä työhuonetta - tai en tiiä...
 
Onkohan kenelläkään tietoa oman auton käytöstä ja siihen liittyvästä verovähennyksestä.

Tilanteeni olisi seuraava, että asun pääkaupunkiseudulla ja olen saamassa töitä Lahden seudulta. Julkisilla valtavaa sähellystä, mutta 3km kävely tai 2h odotus ei täyty. Yksi seikka olisi, että julkisilla ei pääse 08:00:ksi töihin ilman että matkan teko alkaisi ennen kello 05:00, mutta työtehtävässäni on joustava työaika. Muuten julkisella kuluu aikaa keskiarvota 2½ tuntia suuntaansa.

Kuinka tarkasti verottaja syynää tämän tapaisia kohteita ja onko vinkkejä tämän tapaisiin tilanteisiin?
 
No eikö sitä vähennystä voisi vaan tehdä niiden julkisten hintojen mukaan?
 
Onkohan kenelläkään tietoa oman auton käytöstä ja siihen liittyvästä verovähennyksestä.

Tilanteeni olisi seuraava, että asun pääkaupunkiseudulla ja olen saamassa töitä Lahden seudulta. Julkisilla valtavaa sähellystä, mutta 3km kävely tai 2h odotus ei täyty. Yksi seikka olisi, että julkisilla ei pääse 08:00:ksi töihin ilman että matkan teko alkaisi ennen kello 05:00, mutta työtehtävässäni on joustava työaika. Muuten julkisella kuluu aikaa keskiarvota 2½ tuntia suuntaansa.

Kuinka tarkasti verottaja syynää tämän tapaisia kohteita ja onko vinkkejä tämän tapaisiin tilanteisiin?

Eihän tähän voi oikein mitään sanoa, koska neuvomalla tällaisessa voisi syyllistyä veropetoksen avunantoon. Kun ei tässä ole mitään verottajan hyväksymää syytä, jolla voisi oman auton käytön vähentää. Muuta sen verran pöpelikköön, että verottajan ehdot täyttyvät? :)

Veropetoksesta voi olla jäämättä kiinni, tai voi jäädä kiinni, jolloin kärsii seuraukset. Suosittelen siis vähentämään halvimman julkisen liikenteen vaihtoehdon mukaan niin kuin me muutkin teemme...
 
Pääsikös lahteen asti jollain hsl-laajennoksella? Normaalisti on saanut ihan kohtuulliset kulut jo sillä että pistää fillarin (jolla mennään lähimmälle pysäkille), oman kaupungin kk-lipun jolla pääsee juna/bussiasemalle, bussi/juna kaupunkien väliin ja sitten taas toisen kaupungin kk-lippu.
 
Tosiaan, tässähän taidetaan mennä veropetokseen jos tarkasti tulkitaan.

Ajatushan on siinä kun ollaan rajoilla näiden verottajan absurdien rajojen kanssa. Kokemusta, että syynätäänkö näitä niin tarkasti ja jos kokemusta menettelyistä. Luultavasti on mentävä HSL kk-lippu, VR kausikortti ja LSL kk-lipun. Näistä melkonen potti muodostuu ja saa korvattua joitakin matkakuluja.
 
Älä unohda sitä fillaria :). Mutta jos sulla liukuma niin ei verottaja voi sinua estämään liikkumaan sen liukuman puitteissa. Jos menet työpaikalle 0730 ja se vaatii ennen 0500 lähtöä niin auton vähennys on oikeutettu. Toki niitä 0730 päiviä tarttee sitten vuodessa olla sen verran että auto 0730 päiviltä + julkinen lopuilta menee maksirajan yli. 200km/päivä == 50€/päivä, 100päivää autoa ja 100 julkisia riittänee 7k-8k ylitykseen mikä se tarkka raja nyt onkaan eli joka toinen päivä tarttis mennä aikaisin duuniin. Tarvittaessa tuo on sitten pystyttävä osoittamaan eli jos työpaikalla ei ole kulunvalvontaa niin joku oma exceli johon on työpäivät/ajat kirjannut lienee riittävän vankka todiste.

Tuo kannattaa vielä etukäteen varmistaa kirjallisesti verotoimistosta niin en sekin vipuvarsi heittää pöytää.
 
Onkohan kenelläkään tietoa oman auton käytöstä ja siihen liittyvästä verovähennyksestä.

Tilanteeni olisi seuraava, että asun pääkaupunkiseudulla ja olen saamassa töitä Lahden seudulta. Julkisilla valtavaa sähellystä, mutta 3km kävely tai 2h odotus ei täyty. Yksi seikka olisi, että julkisilla ei pääse 08:00:ksi töihin ilman että matkan teko alkaisi ennen kello 05:00, mutta työtehtävässäni on joustava työaika. Muuten julkisella kuluu aikaa keskiarvota 2½ tuntia suuntaansa.

Kuinka tarkasti verottaja syynää tämän tapaisia kohteita ja onko vinkkejä tämän tapaisiin tilanteisiin?

Julkisilla ei pääse kahdeksaksi töihin ilman että matka alkaisi ennen klo 05.00? No mihin aikaan sinä sitten menet töihin?

Eikö tuo ole aika selvää. Jos menet toimistolle joka päivä klo 07.55 niin voit vähentää oman auton käytön mukaan. Jos menet toimistolle klo 08.00 jälkeen voit käyttää julkisia, ja vähennys on julkisten mukaan.
 
Laitat jonkun 20% omalla autolla ja loput julkisilla. Siitä saa jo jotain mutta verottaja ei ryhdy selvittämään. Julkisten vähentely on yhtä tyhjän kanssa, kun omavastuu on 750€. Vähennyksiin on pakko laittaa omalla autolla ajoa, että siitä on konkreettista hyötyä verotuksessa.
 
Älä unohda sitä fillaria :). Mutta jos sulla liukuma niin ei verottaja voi sinua estämään liikkumaan sen liukuman puitteissa. Jos menet työpaikalle 0730 ja se vaatii ennen 0500 lähtöä niin auton vähennys on oikeutettu. Toki niitä 0730 päiviä tarttee sitten vuodessa olla sen verran että auto 0730 päiviltä + julkinen lopuilta menee maksirajan yli. 200km/päivä == 50€/päivä, 100päivää autoa ja 100 julkisia riittänee 7k-8k ylitykseen mikä se tarkka raja nyt onkaan eli joka toinen päivä tarttis mennä aikaisin duuniin. Tarvittaessa tuo on sitten pystyttävä osoittamaan eli jos työpaikalla ei ole kulunvalvontaa niin joku oma exceli johon on työpäivät/ajat kirjannut lienee riittävän vankka todiste.

Tuo kannattaa vielä etukäteen varmistaa kirjallisesti verotoimistosta niin en sekin vipuvarsi heittää pöytää.
Mitä tarkoitat fillarilla? Jos tekee työmatkan pelkällä fillarilla, voi siitä saada 85€ työmatkakuluvähennystä per vuosi. Mitään vähennyksiä et saa jos pyöräilet pysäkille.
 
Saanee ajokilsoja vähentää kaikkiin töihin? Tyyliin käy kahdessa työpaikassa, niin varmaan luonnollisesti saa vähentää molempiin työpaikkoihin työmatkat? Onko jotain verotehokkaampaa tapaa vähentää, kuin verovähenyskilsat - jos on esim. tiedossa 30-40 tuhatta työmatka-ajoa? Työnantaja ei tarjoa autoa.
 
Tottakai saa, ei sun sinne bussipysäkille kävellä tarvitse eli fillari tulee matkalipun päälle.
Voitko linkata verottajan sivuille? Juuri katsoin ja olen eri mieltä. Ainostaan, jos kodin ja bussipysäkin välimatka on yli 3 km, voi saada lisävähennyksiä.
 
Aikoinaan kaverille ehdotettiin verottajan toimesta autolla juna-asemalle ajamista ja siitä junalla kun muuten ei olisi ehtinyt -> kaatui oikaisulautakunnassa ja maksoi auton koko matkan töihin, joten jos verottaja itse ehdottelee käyttämään vempelettä julkisen pysäkille päästäkseen niin mielestäni asia on melko selvä. Yli 3km matkalla raukeaa sitten jo koko julkisen käyttövelvoite, mutta ei mielestäni missään mitenkään voida kieltää 1km menemistä fillarilla, sille kun löytyy ihan hintakin listalta ja se on vieläpä halpa. Miksi siellä olisi se 85€ tjsp kun oma vastuu on 750€ jos tuota ei ole tarkoitettu yhdistettäväksi muihin kulkuneuvoihin?
 
Aikoinaan kaverille ehdotettiin verottajan toimesta autolla juna-asemalle ajamista ja siitä junalla kun muuten ei olisi ehtinyt -> kaatui oikaisulautakunnassa ja maksoi auton koko matkan töihin, joten jos verottaja itse ehdottelee käyttämään vempelettä julkisen pysäkille päästäkseen niin mielestäni asia on melko selvä. Yli 3km matkalla raukeaa sitten jo koko julkisen käyttövelvoite, mutta ei mielestäni missään mitenkään voida kieltää 1km menemistä fillarilla, sille kun löytyy ihan hintakin listalta ja se on vieläpä halpa. Miksi siellä olisi se 85€ tjsp kun oma vastuu on 750€ jos tuota ei ole tarkoitettu yhdistettäväksi muihin kulkuneuvoihin?
No kaipasinkin jotain faktoja, en vain "kaverille joku sanoi näin". Kun katson verottajan sivuja, niin saan eri käsityksen aiheesta. En ole expertti, siksi kaipaisin jotain konkreettista tuohon väittämään.
 
Kyllä voi tehdä niin, että fillaroi pysäkille, junalla lokaatioon, fillarilla töihin. Näin voi vähentää verotuksessa junalipun ja fillarin.
 
Julkisilla ei pääse kahdeksaksi töihin ilman että matka alkaisi ennen klo 05.00? No mihin aikaan sinä sitten menet töihin?

Eikö tuo ole aika selvää. Jos menet toimistolle joka päivä klo 07.55 niin voit vähentää oman auton käytön mukaan. Jos menet toimistolle klo 08.00 jälkeen voit käyttää julkisia, ja vähennys on julkisten mukaan.
Julkisilla pääsen toimistolle klo 8:46, siten että matkaa ei tarvitse aloittaa ennen klo 05:00. Koko sähellys paikanpäälle ottaa 2-3.5h riippuen ajankohdasta.

Mietin juuri tuota verottajan tarkkuutta, sillä työaikani on joustava, että vetoavatko he siihen vai voinko itse määrätä ja haluta olla toimistolla 08:00.

Kuluja kuitenkin syntyy aika runsaasti, niin miettii miten paljon asiaa voi saada takaisinpäin kun valtiomme ei tunnu ymmärtävän kuinka surkeaa julkinen liikenne on.
 
Julkisilla pääsen toimistolle klo 8:46, siten että matkaa ei tarvitse aloittaa ennen klo 05:00. Koko sähellys paikanpäälle ottaa 2-3.5h riippuen ajankohdasta.

Mietin juuri tuota verottajan tarkkuutta, sillä työaikani on joustava, että vetoavatko he siihen vai voinko itse määrätä ja haluta olla toimistolla 08:00.

Kuluja kuitenkin syntyy aika runsaasti, niin miettii miten paljon asiaa voi saada takaisinpäin kun valtiomme ei tunnu ymmärtävän kuinka surkeaa julkinen liikenne on.

Omassa mielestä sellainen ajatus tuntuisi vieraalta että verottaja alkaisi vaatimaan jotain tiettyä kellonaikaa. Toisaalta taas kellonajoilla spekulointi on turhaa, koska veroilmoituksen antamisajankohtana meillä olisi olemassa jo absoluuttinen totuus asiasta.

Ajatellaan henkilöä A, joka
- voi tulla toimistolle klo 07.00 - 09.00 välillä
- A on aamuvirkku ja tulee joka päivä toimistolle jo seitsemäksi
- A käyttää omaa autoa työmatkoihin

A täyttää veroilmoituksen ja tarkistaa että kello 07.00 ei pääse toimistolle julkisilla ellei aloita työmatkaa kello 04.50. Vähentää siis matkat oman auton käytön mukaan. Voisiko verottaja tuossa välissä sanoa, että olisit mennyt toimistolle kello kahdeksaksi, kun olisit päässyt julkisilla, jos toimistolla ollaan faktisesti oltu töissä jo seitsemältä? En tiedä varmasti, mutta mielestäni ei, koska A:lla on täysi vapaus itse päättää omien preferenssiensä mukana milloin kulkee töihin. Vähennyskelpoisuus oman auton käytön mukaan taas on täysin riippuvainen työskentelyajasta - jonka A tässä vaiheessa voi päättää itse.

Ajatellaan henkilöä B, joka
- voi tulla toimistolle klo 07.00 - 09.00 välillä
- B on iltavirkku ja tulee toimistolle vasta yhdeksäksi
- B käyttää omaa autoa työmatkoihin

B täyttää veroilmoituksen, katsoo julkisten aikataulut ja huomaa että toimistolle pääsee julkisilla kello yhdeksäksi. Vähentää siis matkat julkisten mukaan. A ja B voisivat olla naapureita ja saada samaa palkkaa. Toinen kuitenkin saisi verotuksessa enemmän vähennyksiä kuin toinen, mikäli käytettäisiin vähennyskelpoisuuden ehtona sitä, että mihin aikaan toimistolle on tosiasiassa tultu.

Ps. Tästä taas näkee kuinka tyhmiin tilanteisiin nämä rajatapaukset voivat johtaa. Ylipäätänsä kodin ja työpaikan väliset matkat vähennyskelpoisena kuluna verotuksessa on aika omituinen kuvio.
 
Omassa mielestä sellainen ajatus tuntuisi vieraalta että verottaja alkaisi vaatimaan jotain tiettyä kellonaikaa. Toisaalta taas kellonajoilla spekulointi on turhaa, koska veroilmoituksen antamisajankohtana meillä olisi olemassa jo absoluuttinen totuus asiasta.

Ajatellaan henkilöä A, joka
- voi tulla toimistolle klo 07.00 - 09.00 välillä
- A on aamuvirkku ja tulee joka päivä toimistolle jo seitsemäksi
- A käyttää omaa autoa työmatkoihin

A täyttää veroilmoituksen ja tarkistaa että kello 07.00 ei pääse toimistolle julkisilla ellei aloita työmatkaa kello 04.50. Vähentää siis matkat oman auton käytön mukaan. Voisiko verottaja tuossa välissä sanoa, että olisit mennyt toimistolle kello kahdeksaksi, kun olisit päässyt julkisilla, jos toimistolla ollaan faktisesti oltu töissä jo seitsemältä? En tiedä varmasti, mutta mielestäni ei, koska A:lla on täysi vapaus itse päättää omien preferenssiensä mukana milloin kulkee töihin. Vähennyskelpoisuus oman auton käytön mukaan taas on täysin riippuvainen työskentelyajasta - jonka A tässä vaiheessa voi päättää itse.

Ajatellaan henkilöä B, joka
- voi tulla toimistolle klo 07.00 - 09.00 välillä
- B on iltavirkku ja tulee toimistolle vasta yhdeksäksi
- B käyttää omaa autoa työmatkoihin

B täyttää veroilmoituksen, katsoo julkisten aikataulut ja huomaa että toimistolle pääsee julkisilla kello yhdeksäksi. Vähentää siis matkat julkisten mukaan. A ja B voisivat olla naapureita ja saada samaa palkkaa. Toinen kuitenkin saisi verotuksessa enemmän vähennyksiä kuin toinen, mikäli käytettäisiin vähennyskelpoisuuden ehtona sitä, että mihin aikaan toimistolle on tosiasiassa tultu.

Ps. Tästä taas näkee kuinka tyhmiin tilanteisiin nämä rajatapaukset voivat johtaa. Ylipäätänsä kodin ja työpaikan väliset matkat vähennyskelpoisena kuluna verotuksessa on aika omituinen kuvio.
Äärettömän hyvin sait tuotua esiin tämän minua askarruttaneen tilanteen ja avasi omia silmiäni, kiitos siitä. Omassa tilanteessa verottajan asettamat rajat täyttyisi oman auton käyttöön, mutta sen tarkemmin tietoa ja kokemusta aiheesta, että kuinka pikkumainen verottaja on, ei ole.

Se että verottaja määräisi, koska minun tulisi olla töissä, kuulostaa todella kummalliselta. Etenkin kun voinhan minä haluta olla töissä kello 06:00, sillä minulle ei ole määrätty ajankohtaa jolloin työni on tehtävä.

Kummallinen konseptihan tuo verovähennys on, mutta puhutaan tuhansista euroista vuositasolla.
 
Voinko toiminimellä laittaa kahvikoneen verovähennyksiin, sillä perusteella että juon itse omilla kahvitauoillani sillä kahvikoneella tehtyä kahvia? Lisäksi silloin tällöin asiakkaat tulevat kotitoimistolleni tapaamisiin ja tällöin tarjoan heille kyseisellä keittimellä keitettyä kahvia? Vapaa-ajalla en tietenkään tuolla keittimellä keitettyä kahvia juo. Vai meneekö tämä työhuonevähennyksen piiriin?

Yleisempänä kysymyksenä, jos tulisi verotarkastus ja verottaja ei olisi samaa mieltä jostain rajatapauksesta, johon löytyy kuitenkin perustelut, niin mitä tapahtuu? Tulevatko kyseisen tuotteen verot vain jälkikäteen maksettaviksi, vai tuleeko jotain isompaa sanktiota?
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan kenelläkään tietoa oman auton käytöstä ja siihen liittyvästä verovähennyksestä.

Tilanteeni olisi seuraava, että asun pääkaupunkiseudulla ja olen saamassa töitä Lahden seudulta. Julkisilla valtavaa sähellystä, mutta 3km kävely tai 2h odotus ei täyty. Yksi seikka olisi, että julkisilla ei pääse 08:00:ksi töihin ilman että matkan teko alkaisi ennen kello 05:00, mutta työtehtävässäni on joustava työaika. Muuten julkisella kuluu aikaa keskiarvota 2½ tuntia suuntaansa.

Kuinka tarkasti verottaja syynää tämän tapaisia kohteita ja onko vinkkejä tämän tapaisiin tilanteisiin?
Itsellä samantyylinen tapaus ja tottakai laitan auton vähennyksiin. Verottajalla on ihan selvät ohjeet mitä vaaditaan, että auton kulut saa vähentää ja tuo täyttää ne. Ei se niiden päätettävissä ole mihin aikaan työsi aloitat.
 
Asiasta pyydetään selvitystä, jos verottaja päättää syynätä asiaa tarkemmin?

Sitten selvitetään, että työt alkaa klo x jolloin julkisilla ei ehdi töihin. Olettaen siis, että klo x on se jolloin myös todellisuudessa aloittaa työt. Ei käsittääkseni verottaja voi velvoittaa työntekijää menemään esim. tuntia myöhempään töihin. Sitähän voi sanoa vaikka että pitää olla kotipuolella klo y auttelemassa isoäitiä/viemässä lapsia harrastuksiin/tekemässä vuoroviikoin kiertäviä talkkarin töitä/menee harrastuksiin/whatever... (Joka ei muuten kuulu verottajalle). Verottajalle kuuluu vain että koska työt tosiasiallisesti alkaa ja kerkiääkö siksi julkisilla töihin vai ei.
 
Äärettömän hyvin sait tuotua esiin tämän minua askarruttaneen tilanteen ja avasi omia silmiäni, kiitos siitä. Omassa tilanteessa verottajan asettamat rajat täyttyisi oman auton käyttöön, mutta sen tarkemmin tietoa ja kokemusta aiheesta, että kuinka pikkumainen verottaja on, ei ole.

Se että verottaja määräisi, koska minun tulisi olla töissä, kuulostaa todella kummalliselta. Etenkin kun voinhan minä haluta olla töissä kello 06:00, sillä minulle ei ole määrätty ajankohtaa jolloin työni on tehtävä.
Työkaverille oli verottaja laittanut lisäselvityspyynnön, kun oli laittanut kilometrit oman auton käytön mukaan. Kaveri vaihtoi siis toimipistettä ja tuonne toiseen toimipisteeseen on ihan ok julkiset yhteydet.
Yritti selittää, että ei ehdi töihin julkisilla, mutta verottaja veti juurikin tuon liukuman esille, että käytä sitä.

Varsinkin jos olet jossain isommassa firmassa tai julkisella sektorilla töissä, niin verottajalla on aika paljon dataa noista työkavereidesi kilometrivähennyksistä, jolloin voivat aika helposti tehdä johtopäätöksiä jos yksi työntekijä ei kerkeä julkisilla mitenkään töihin ja kaikki muut taas pääsee hyvin.
 
Työkaverille oli verottaja laittanut lisäselvityspyynnön, kun oli laittanut kilometrit oman auton käytön mukaan. Kaveri vaihtoi siis toimipistettä ja tuonne toiseen toimipisteeseen on ihan ok julkiset yhteydet.
Yritti selittää, että ei ehdi töihin julkisilla, mutta verottaja veti juurikin tuon liukuman esille, että käytä sitä.

Varsinkin jos olet jossain isommassa firmassa tai julkisella sektorilla töissä, niin verottajalla on aika paljon dataa noista työkavereidesi kilometrivähennyksistä, jolloin voivat aika helposti tehdä johtopäätöksiä jos yksi työntekijä ei kerkeä julkisilla mitenkään töihin ja kaikki muut taas pääsee hyvin.
Hyväksyikö verottaja siis työkaverisi perustelut oman auton käyttöön, vaikka ottivat esille tuon liukuman? Oma työpaikkani on onneksi tätä tapausta tarkastellessa pienempi Suomessa, alle 100 henkilöä ja yksityinen.
 
Työkaverille oli verottaja laittanut lisäselvityspyynnön, kun oli laittanut kilometrit oman auton käytön mukaan. Kaveri vaihtoi siis toimipistettä ja tuonne toiseen toimipisteeseen on ihan ok julkiset yhteydet.
Yritti selittää, että ei ehdi töihin julkisilla, mutta verottaja veti juurikin tuon liukuman esille, että käytä sitä.

Näin se minustakin menee, eli liukuva työaika tulkitaan luultavasti veronmaksajan tappioksi näissä verovähennys-asioissa, vaikka tässä ketjussa monet ovat vastakkaista mieltä. Oikeuden ennakkopäätöstä tästä asiasta en löydä ainakaan pikaisella etsimisellä, eli täysin varmaa vastausta asiasta ei ole ennen kuin asiasta käydään oikeutta jossain vaiheessa.

Seuraavassa linkissä on artikkeli, joka ei ihan suoraan vastaa juuri tähän kysymykseen, mutta siinä on verottajan kannanotto, jonka mukaan samassa pykälässä mainittua odotusaikaa ei synny, jos bussiin ehtii liukuvan työajan puitteissa: Veroilmoituksen jättöaika lähestyy – Voit säästää satasia tekemällä nämä vähennykset

Tuosta voisi minusta päätellä, että tämä työmatkan alkamisajankohta-asia tulkitaan varmaan myös niin, että veronmaksajan on hyödynnettävä kulkemisessaan se liukuma, jos siihen on mahdollisuus.

Lisäksi sovellettavaksi voisi tulla myös verottajan ohjeen kohta 2.4.3, jonka mukaan auton voisi vähentää vain matkalta kotoa rautatieasemalle, jos auton ja junan yhdistelmällä ehtii ajoissa työpaikalle, ja juna-asemalla on pysäköintimahdollisuus.

Asian saisi ratkaistua luultavasti omaksi edukseen niin, että neuvottelee työnantajan kanssa itselleen työsopimuksen, jossa muista työntekijöistä poiketen itsellä ei ole liukumaa, vaan on pakko olla töissä aamuvarhaisella. Tällöin verottajan mahdolliseen selvityspyyntöön voisi vastata yksinkertaisesti työsopimuksen toimittamalla.


Omalta osaltani kiinnostaa toinen työmatkoihin liittyvä kysymys: Oma työmatkani on Helsinki-Tampere -välillä. Valitettavasti tällä välillä kulkee hitaita paikallisjunia, joten vähennys on pakko tehdä paikallisjunan hinnan mukaan, vaikka kuljen nopeammalla junalla. Asuntoni ei sijaitse juna-aseman vieressä, joten kodin päässä voin selvästi vähentää junalipun lisäksi myös bussilipun, jolla kuljen juna-asemalle. Työpaikka sen sijaan sijaitsee ihan juna-aseman vieressä. Voinko kuitenkin vähentää bussilipun myös työpaikan päässä, vaikka kävelymatka on niin lyhyt, että en tosiasiallisesti bussia käytä? Asia on epäselvä, koska säännöksissä ei suoraan sanota, kuinka pitkä matka pitää kävellä ja kuinka pitkää matkaa varten voi ostaa bussilipun. Tästäkään asiasta ei löydy mitään selkeää ohjetta tai ennakkopäätöstä.
 
Viimeksi muokattu:
Työpaikka muuttaa niin että tarvitsisin periaatteessa jatkossa abc lipun.(asun a vyöhykkeellä ja työpaikan uusi osoite c vyöhykkeellä). Abc kk lippu maksaa sen verran että saisi jotain vähennyksiä. Nyt kun on korona niin voin valita olenko kotona vaiko toimistolla. Mitään työhuone vähennyksiä ym en nyt ole laittamassa kun niistä tuskin mitään saisin, mutta onko tuolla nyt jotain merkitystä paljonko oikeasti käyn toimistolla? Jos vaan laitan 11kk abc lipun vähennykseen niin tuleeko tosta jotain sanktioita jos joku alkaa tutkimaan että en käynytkään joka päivä? Toisaalta kk lippu on varmaan halvempi kuin kertaliput vaikka kävisin vaan 2-3 kertaa viikossa.

Oikeasti toki menen autolla jos menen, enkä muutenkaan käytä julkista liikennettä kun kaikkialle muualle pääsen pyörällä/kävellen paitsi nyt toimiston uuteen sijaintiin ei viitsi pyöräillä huonoilla keleillä.
 
Seuraavassa linkissä on artikkeli, joka ei ihan suoraan vastaa juuri tähän kysymykseen, mutta siinä on verottajan kannanotto, jonka mukaan samassa pykälässä mainittua odotusaikaa ei synny, jos bussiin ehtii liukuvan työajan puitteissa: Veroilmoituksen jättöaika lähestyy – Voit säästää satasia tekemällä nämä vähennykset

Tuosta voisi minusta päätellä, että tämä työmatkan alkamisajankohta-asia tulkitaan varmaan myös niin, että veronmaksajan on hyödynnettävä kulkemisessaan se liukuma, jos siihen on mahdollisuus.
Juurikin näin kävi tälle kaverilleni. Verottajan kanta oli se, että jos on liukuman mahdollisuus, niin myös on mahdollista käyttää julkisia. Sitten jos ei suostu käyttämään julkisia, niin se on oma päätös, mutta vähennykset menee julkisten taksojen mukaan.
 

Häh, saako palkansaaja vähentää siis jotain extraa ajokilsojen lisäksi, tyyliin jotain vakuutusmaksuja? Minä oon aatellu että ne on suoraan palkkakuitissa vähennettynä.

Palkanmaksaja ilmoittaa nuo vuosi-ilmoituksella (tai nykyään kuukausittain tulorekisteriin) verottajalle. Jos katsot vaikka viime vuoden verotuspäätöstä, on nuo vakuutusmaksut vähennetty siellä automaattisesti.
 

Häh, saako palkansaaja vähentää siis jotain extraa ajokilsojen lisäksi, tyyliin jotain vakuutusmaksuja? Minä oon aatellu että ne on suoraan palkkakuitissa vähennettynä.

Palkansaajalla onkin, mutta yrittäjä saa valita miten maksaa/vähentää. Mutta myös palkansaaja voi ottaa itselleen eläkevakuutuksen jos työnantaja ei sitä tarjoa/sellaisen haluaa, ja se on vähennyskelpoinen vakuutus. Auto, tapaturma tms taas ei tähän kuulu millään tapaa
 

Häh, saako palkansaaja vähentää siis jotain extraa ajokilsojen lisäksi, tyyliin jotain vakuutusmaksuja? Minä oon aatellu että ne on suoraan palkkakuitissa vähennettynä.
Tämä on täysin klikkiotsikko, koska verottaja vähentää linkin tekstissä mainitut maksut automaattisesti henkilön tuloverotuksessa työnantajan antaman vuosi-ilmoituksen perusteella kuten @plösöpulla mainitsikin. Ainut mikä tulisi itse ilmoitettavaksi olisi uuden vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen maksut, mikäli ne haluaa vähennettäväksi jo kuluvan verovuoden aikana.

Esim. auton tai kodin vakuutukset puolestaan eivät ole vähennyskelpoisia, koska ne ovat elantokuluja.
 
Sijoitusketjusta bongattua:
Jokin tässä kuviossa ei nyt täsmää. Jos/kun et kerran ole Suomeen verovelvollinen, niin miksi ihmeessä mietit luovutusten ilmoittamista ja veron maksamista Suomeen? Eihän asiasi pitäisi kuulua lainkaan Suomen verottajalle. Suomen verottajalle pitäisi kuulua vain lähdeverot Suomesta maksetuista osingoista, koroista ja rojalteista, samoin kuten muillakin ulkomaalaisilla. Olet kai ilmoittanut Suomen väestörekisteriin ulkomailla asumisesi?

Itse aikaisemmin ulkomailla asuessani myin välillä suomalaisella välittäjällä olevia arvopapereitani, enkä niistä tietenkään Suomeen mitään veroilmoituksia tehnyt tai veroja maksanut. (Siitä on tosin pitkä aika. Silloin oli käytössä paperiset veroilmoitukset, jotka piti aina palauttaa. Tuolloin en siis sellaista lähettänyt Suomeen. Suomen verottajalta tuli silloin joku tiedustelukirje, jossa kysyivät mahdollisesta Suomessa oleskelustani ja ulkomailla oleskelun syystä. Vastasin siihen päiväyksen milloin olen viimeksi ollut Suomessa ja ulkomailla oleskelun syyksi sen että en ole Suomessa. Sen jälkeen verottajasta ei enää kuulunut. En tiedä miten prosessi on nykyisin muuttunut ulkomaille muuton osalta.)
Tähän liittyen rupesin miettimään, että miten menee tulojen ilmoittamisvelvollisuus, jos ei ole mitään verojen maksuvelvollisuutta? Tarkemmin sanottuna, jos olen rajoitetusti verovelvollinen, niin pitääkö mun ilmoittaa mitään ulkomaantuloja? Käsittääkseni ulkomailla asuessa, mutta ennen rajoitettuun verovelvollisuuteen siirtymistä, pitäisi ilmoittaa kaikki ulkomaan tulot, vaikka ulkomaan ansiotuloista ei tarvitsisikaan maksaa mitään veroja. Joku virallinen ohje ilmoittamisista olisi kiva nähdä. Pikainen googletus rajoitetusta verovelvollisuudesta kertoo vain, mitä pitää maksaa ja mitä ei.
 
Tähän liittyen rupesin miettimään, että miten menee tulojen ilmoittamisvelvollisuus, jos ei ole mitään verojen maksuvelvollisuutta? Tarkemmin sanottuna, jos olen rajoitetusti verovelvollinen, niin pitääkö mun ilmoittaa mitään ulkomaantuloja?

Ei tarvitse ilmoittaa muiden maiden tuloja, koska eivät ne Suomen verottajalle mitenkään kuulu, jos ei ole yleistä verovelvollisuutta Suomeen.

Verohallinnon päätös veroilmoituksessa annettavista tiedoista 1 § 5 mom. sisältää tarkan vastauksen tähän:
Rajoitetusti verovelvollisen on ilmoitettava veroilmoituksessaan tuloistaan Suomesta saamansa eläke, Suomessa olevan kiinteän omaisuuden tai kiinteistöyhteisön osakkeen tai osuuden tuottama tulo, Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi luettava tulo, tulo Suomessa harjoitetusta liike- ja ammattitoiminnasta tai maataloudesta, muu Suomesta saatu tulo, josta ei ole suoritettava lähdeveroa sekä muu tulo, josta vero määrätään rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 16 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti.

Suunnilleen näin se menee useimmissa maissa. USA on tästä merkittävä poikkeus, eli USA:n kansalaiset ja vihreän kortin haltijat ovat ikuisesti vero- ja ilmoitusvelvollisia USA:han, vaikka eivät olisi olleet maassa vuosikausiin, eikä olisi mitään siteitä sinne. Heille ainoa mahdollisuus päästä eroon entisen kotimaansa veroista on hankkiutua eroon kansalaisuudesta tai vihreästä kortista.
 
A täyttää veroilmoituksen ja tarkistaa että kello 07.00 ei pääse toimistolle julkisilla ellei aloita työmatkaa kello 04.50. Vähentää siis matkat oman auton käytön mukaan. Voisiko verottaja tuossa välissä sanoa, että olisit mennyt toimistolle kello kahdeksaksi, kun olisit päässyt julkisilla, jos toimistolla ollaan faktisesti oltu töissä jo seitsemältä? En tiedä varmasti, mutta mielestäni ei, koska A:lla on täysi vapaus itse päättää omien preferenssiensä mukana milloin kulkee töihin. Vähennyskelpoisuus oman auton käytön mukaan taas on täysin riippuvainen työskentelyajasta - jonka A tässä vaiheessa voi päättää itse.
Itsellä samantyylinen tapaus ja tottakai laitan auton vähennyksiin. Verottajalla on ihan selvät ohjeet mitä vaaditaan, että auton kulut saa vähentää ja tuo täyttää ne. Ei se niiden päätettävissä ole mihin aikaan työsi aloitat.

Uudenmaan LO 30.5.1986 721/III
"Verovelvollisen, jonka säännöllinen työaika oli alkanut päivittäin
kello 7, käytettävissä oli ollut ns. liukuva työaika.
Verovelvollinen ilmoitti valituksessaan noudattaneensa säännöllistä
työaikaa. Hän ei ollut kuitenkaan selvittänyt tosiasiassa
noudattamiaan työaikoja. Tämän vuoksi ja kun hän oli
ehtinyt työpaikalleen julkisilla kulkuneuvoilla liukuman
puitteissa siten, että hän oli joutunut poikkeamaan säännöllisestä
työajasta vain kohtuullisessa määrin, lääninoikeus
katsoi halvimmaksi kulkuneuvoksi po. matkoilla julkiset kulkuneuvot.
Verovuosi 1982.
TVL 26 § 1 mom 5 kohta
KHO:n päätös T:656 A:2.3.1987 : Ei muutoksenhakulupaa
"

Samaan periaatteeseen on viivattu myös viimeksi 2012 julkaistussa henkilöverotuksen käsikirjassa s. 480
"Kun työntekijällä on liukuva työaika, arvioidaan halvin kulkuneuvo sen mukaan, mitä kulkuneuvoja työntekijällä on mahdollisuus käyttää liukuman puitteissa siten, että hän ehtii tehdä täyden työpäivän."

Tämä periaate ei käsitykseni mukaan ole mihinkään kadonnut. Jos siis työpäivä alkaa esim. 8.00, mutta liukuvan työajan puitteissa työpäivän voi aloittaa 7.00–9.00, niin tällöin esimerkiksi jos julkisilla pääset töihin kello 8.30, niin halvin kulkuneuvo on julkinen. Jos esimerkiksi henkilökohtaista läsnäoloa vaativa ryhmäpalaveri alkaa kello 8.00, niin noina päivinä käsitykseni mukaan voit vaatia vähennyksen omaa autoa käyttäen, mutta näistä kannattaa olla sitten evidenssiä jos näin pilkuntarkkaan kikkailuun haluaa lähteä.
 
Ymmärrän jos työmatka on 100km päivittäin niin kertyyhän siinä jo kuluja omankin auton käytöstä, mutta kun tuo oman auton vähennys on kuitenkin suht mitätön niin kannattaako sitä lähteä vääntämään näissä ns. Epäselvissä tapauksissa?

Tuosta oman auton käytöstä vähennetään kuitenkin ensin se omavastuu ja senkin jälkeen eihän tuo mitään "rahaa omaan taskuun" ole vaan eikös se pienennä verotettavaa tuloa?

Eli jos tienaat 40t/vuosi ja maksat veroa 20% = käteen 32t, jos laitat 5000€ edestä kilometrejä, verotettava tulo 35t, veroa ~16% eli 6300€, käteen jää 5000+28700= 33700€, hyöty näistä "5000€" kilsoista 1700€?

Aika laiha lohtu 20tkm... Alle 10c/km. Tosin onhan se enmmän kun ei mitään.
 
Ymmärrän jos työmatka on 100km päivittäin niin kertyyhän siinä jo kuluja omankin auton käytöstä, mutta kun tuo oman auton vähennys on kuitenkin suht mitätön niin kannattaako sitä lähteä vääntämään näissä ns. Epäselvissä tapauksissa?

Tuosta oman auton käytöstä vähennetään kuitenkin ensin se omavastuu ja senkin jälkeen eihän tuo mitään "rahaa omaan taskuun" ole vaan eikös se pienennä verotettavaa tuloa?

Eli jos tienaat 40t/vuosi ja maksat veroa 20% = käteen 32t, jos laitat 5000€ edestä kilometrejä, verotettava tulo 35t, veroa ~16% eli 6300€, käteen jää 5000+28700= 33700€, hyöty näistä "5000€" kilsoista 1700€?

Aika laiha lohtu 20tkm... Alle 10c/km. Tosin onhan se enmmän kun ei mitään.
Onhan 1700€ aika paljon rahaa. Esimerkkituloillasi kolmen viikon nettopalkka.
En tiedä kyllä kilsavähennyksistä mitään, mutta myöskin veroprosenttilaskuissasi taisit ottaa huomioon vain varsinaiset verot. Näiden lisäksi maksetaan myös pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut 8,55%, joten käteen ei tosiaankaan jää 40ke vuosipalkasta 32 tonnia, vaan noin 29ke.
 
Ymmärrän jos työmatka on 100km päivittäin niin kertyyhän siinä jo kuluja omankin auton käytöstä, mutta kun tuo oman auton vähennys on kuitenkin suht mitätön niin kannattaako sitä lähteä vääntämään näissä ns. Epäselvissä tapauksissa?

Tuosta oman auton käytöstä vähennetään kuitenkin ensin se omavastuu ja senkin jälkeen eihän tuo mitään "rahaa omaan taskuun" ole vaan eikös se pienennä verotettavaa tuloa?

Eli jos tienaat 40t/vuosi ja maksat veroa 20% = käteen 32t, jos laitat 5000€ edestä kilometrejä, verotettava tulo 35t, veroa ~16% eli 6300€, käteen jää 5000+28700= 33700€, hyöty näistä "5000€" kilsoista 1700€?

Aika laiha lohtu 20tkm... Alle 10c/km. Tosin onhan se enmmän kun ei mitään.

Kaikki vähennykset lähtevät aina eniten verotetusta päästä, koska marginaalivero nousee palkkatulojen noustessa. Marginaalivero on hieman vajaa 50% 35-40t/e vuodessa tienaavilla ja suunnilleen tuon verran pitäisi mielestäni verotuksen keventyä. Eli marginaaliveroprosentin ollessa 48%, säästä noin 0.48*5000= 2400e mikä on reilusti yli kuukauden neton verran noilla tuloilla. Tässä piti huomioida vielä omavastuu eli (5000-750)*0.48=2040e eli aika lähelle kuukauden nettoa päästään.

Yleisesti ottaen pidän erittäin reiluna, että kustannuksia saa vähentää tuloista. Suomessa töissä käynnin hyöty on melko vähäinen makoiluun verrattuna, niin olisi ihan älytöntä jos syntyviä kustannuksia ei voisi vähentää. Vähennyksiä saa onneksi yleensä tuloista tehdä ja vain "voittoa" verotetaan.
 
Viimeksi muokattu:
5,5ke mätkyjä. Ei paha!

Edit: tarkennetaan / selvennetään sen verran, että mätkyjen syyksi tällä kertaa tuli vuoden loppua kohti odotettua runsaammin kasvanut laskutus toiminimellä, enkä "kerennyt" ennakkoveroja nyplätä kohdalleen. Rahat toki tallessa, mut kyllähän se tollai kerralla maksettuna vituttaa valtiolle suuria summia laittaa. Mut jospa jonkun viraston joku päällikkö noilla mätkyillä voi sitten käydä parturissa valtion piikkiin.
 
Viimeksi muokattu:
Mätkyjä 12.5e. Kannattaa laskea loppuvuoden verokorttiin kaikki vähennykset oikea-arvoisina — nehän nimittäin kirjautuvat veroehdotukseen jälkeenpäin — eikä sitten tartte keväällä mitään lähetellä ja jännittää päätöstä :tup:
 
Joudun työni puolesta säilyttämään (nyt korona ajan osalta erityisesti) kotona arkaluontoisia papereita ja tunnuksia. Jos ostan turvakaapin (palokaappi / kassakaappi) voikohan tuon vähentää verotuksessa? Puhutaan jostain 200e investoinnista.
 
Joudun työni puolesta säilyttämään (nyt korona ajan osalta erityisesti) kotona arkaluontoisia papereita ja tunnuksia. Jos ostan turvakaapin (palokaappi / kassakaappi) voikohan tuon vähentää verotuksessa? Puhutaan jostain 200e investoinnista.
Miksei työnantajasi kustanna turvakaappia, jos sitä työsi puolesta tarvit?
 
Jos ostan turvakaapin (palokaappi / kassakaappi) voikohan tuon vähentää verotuksessa? Puhutaan jostain 200e investoinnista.
Voit. Tulonhankkimiskulun omavastuu on 750e, joten verotuksellista hyötyä saat vasta kun olet joutunut ostamaan työtehtävissä tarvittavia tarvikkeita yli 750 eurolla.

Jos taas teet työhuonevähennyksen, niin työhuone katsotaan kalustetuksi, eli turvakaappia et voi erikseen enää vähentää.

Helpointa olisi yrittää saada työnantaja ostamaan sinulle tuon turvakaapin.
 
Jos taas teet työhuonevähennyksen, niin työhuone katsotaan kalustetuksi, eli turvakaappia et voi erikseen enää vähentää.
Paitsi jos tuo kaappi lasketaan työvälineeksi, jolloin sen voi vähentää erikseen. En osaa sanoa missä se raja menee, kun kalustehan se toki on, mutta toisaalta se on sellainen jota ilman tuota mainittua työtä ei voi tehdä, jolloin se voisi olla myös työväline siinä missä vaikkapa tietokonekin.

Kaavamainen työhuonevähennys (900€) sisältää kalusteet, mutta joissakin tapauksissa on järkevämpää käyttää todellisiin kuluihin perustuvaa vähennystä, jonne tuon ainakin saa laitettua.

 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 608
Viestejä
4 478 502
Jäsenet
73 962
Uusin jäsen
askor

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom