Nyt ilmeisesti Twitterissä joku kampanja ollut tuosta listaamattomien yritysten osinkoverosta (se joku 8%-150 000).
Yrittäjät sitä kilvan puolustelee, mutta eikös tuo oo ihan totta, että kyseinen järjestely on ihan totta ja olemassa - ja sen voisi poistaakin?
Mun mielestä riittävä peruste tuon olemassaololle ei ole se, että "muutenkin maksetaan paljon veroja", vaan sen voisi aivan hyvin yhtenäistää muiden pääomatulojen kanssa.
Onko muissa maissa vastaavia viritelmiä? Mitä mieltä itse olette?
Mielestäni aiheessa on ollut kauppalehdessäkin yms. olisikohan ollut rahapodissakin juttua, että kyseinen 8% "verottomana" on ns. "bugi". Ei ole siis vassareiden keksimää.
Tuo järjestely on olemassa lähinnä siksi, että yrittäjät voivat halutessaan jättää omaa palkkaansa yrityksen kassaan omaksi pääomaksi ilman, että sen myöhemmästä nostamisesta rangaistaan.
Kun firma myy jotain 12 400e:llä ulos ja yrittäjä haluaa maksaa sen palkkana itselleen, niin ensin summasta menee 24% ALV:tä. Firman tilillä on siis käytännössä 10 000e rahaa ennen palkanmaksun aloittamista. Sen jälkeen yrittäjä maksaa tuosta jotkut pakolliset vakuutusmaksut alasta riippuen jotain 2% ja maksaa verokortin mukaisella ennakonpidätyksellä itselleen käteistä esim. 20% veroprosentilla.
Katsoin vero.fi laskurilla, että espoossa asuvalle yrittäjälle 3500e/kk bruttoliksan veroprosentti on n. 20%, joten käteen jää noiden vakuutusmaksujen jälkeen n. 7800e.
Veroprosentti näyttää matalalta, koska yrittäjä ei maksa TYEL-maksua palkanmaksun yhteydessä, vaan erillistä YEL-maksua, joka määritellään palkanmaksusta riippumattomasti. Esim. jos yrittäjä yel-vakuuttaa itsensä 30 000e/v yel-työtulosta, hän joutuu maksamaan n. 605e/kk työeläkemaksua.
--
Nyt jos yrittäjä päättääkin jättää tuon 10 000e yritykseen omaksi pääomaksi ns. pahan päivän varalle, voidaan laskea veroseuraamukset siitä, kun hän joskus myöhemmin sitten nostaa nuo rahat ulos mukamas "matalasti verotettuna".
Jotta 10 000e saa siirrettyä omaksi pääomaksi, se lasketaan tilikauden lopussa voitoksi, jolloin siitä menee 2000e yritysveroa. Yrityksen tilille jää täten 8000e rahaa niistä 12 400e myynneistä.
Pikakelataan seuraavaan vuoteen: Jos oletetaan, että yrityksen taseessa on tuon 8000e voiton tekemisen jälkeen tasan 100 000e ja koronapelko ei toteudu, joten yrittäjä päättää ottaa ne viime vuonna maksamatta jääneet palkat ulos. Yrityksen laskennallinen arvo on 100 000e ja siitä voi maksaa osinkona ulos alennetulla pääomatulon verokannalla maksimissaan 8%-yksikköä, eli sen 8000e. Kannattaa huomata, että tuo 100 000e ei ole mistään ilmestynyt sinne yritykseen, vaan se on kaikki joko yrittäjän omaa käteistä jonka hän on yritykseen sen perustamisvaihteessa laittanut, tai josta on hän on aina maksanut sen 20% yritysveroa, jotta se on liiketuloksesta siirretty omaan pääomaan.
100 000e arvoisen yrityksen tapauksessa ensimmäisen 8000e osingonmaksusta 25% katsotaan veronalaiseksi pääomatuloksi josta menee 30% pääomatuloveroa, eli 600e. Yrittäjä saa täten maksettua itselleen liksaa 7400e, eli muutaman satasen vähemmän kuin tilanteessa, jossa hän olisi maksanut rahan normaalina palkkana edellisen vuoden kuluessa. Eli käytännössä tämän "alennetun osinkoverotuksen" jälkeenkin reaalinen veroaste on kovempi kuin 3500e / kk tienaavan palkansaajan normaali veroaste.
Marginaaliverotarkastelussa noiden alennetun veroasteen osinkojen veroaste osuu aika lähelle tuota 28k-44k vuosituloja tienaavan marginaaliveroastetta.