Verotuksesta

Eikös tuo ole ns. positiivinen ongelma?

Alakanttiin osunut ennakonpidätyshän on ongelma vain, jos tapaa dokata tilinsä. Parempi ne rahat on saada omaan taskuun ja maksaa laskunsa vuoden päästä kuin lainata ilmaiseksi pois heti. :cigar2:
Onhan se tuohon suuntaan, mutta jos satutkin yliarvioimaan tulosi, niin sitten makselet niitä veroja etupainotteisesti. Ja korostan edelleen: ei ongelma, mutta hankalampaa kuin ennen. Itse pidin vanhasta, mutta tulen toimeen uuden kanssa. Ei tässä sen suuremmasta ongelmasta tainnut olla kenenkään kohdalla kyse.
 
Juuri näin. Ikinä ei ole tarvinnut laskea mitään paitsi nyt tämän uudistuksen jälkeen.

Tämä lähinnä se omakin pointti. Kyllähän sitä kaikenlaista voi itse opetella ja tehdä ja valvoa, mutta kun on tähänastisen työuran mennyt ihan sujuvasti sillä että Verohallinto hoitaa hommansa ja itse ei tee mitään, niin mistä sitä edes voisi tajuta etukäteen että nyt sitten 2019 muuten on se veroprosentti laskettu päin persettä. Kuitenkin omalla kohdalla kyse erittäin säännöllisistä kk-tuloista vakituisessa työsuhteessa, ja palkankorotuksia on ollut ennenkin.

Siis nehän itse jopa myönsi että alkoi kesällä ihmettelemään että minnekäs on "hävinnyt" 700 miljoonaa normaalia verokertymää, sillä tasolla se valtion kirjanpito ja analytiikka toimii.
 
Itselläni on ollut aina vain vuosituloraja käytössä ja yleensä olen kerran pari kertaa vuodessa muutenkin tarkentanut verokorttia. Tänä vuonna poikkeuksellisesti verokortin vuosituloraja oli paljon pienempi, kuin arvioitu koko vuoden palkka (63388e vs 68900e). Kesäkuussa vielä kävin katsomassa omaverossa millaiset prosentit tulee saatujen tulojen perusteella, mutta edelleen olisi tullut jokseenkin samanlaisella vuositulorajalla, joten en tallentanut muutoksia ja alkanut palkanmaksua häiritsemään. Nyt tämän keskustelun siivittämänä kävin kokeilemassa ja tällä kertaa vuositulorajaksi päivittyisi täsmällisesti oma vuosituloarvio.
 
Niin onko tässä nyt sitten muuta kuin sopeutuu asiaan ja kiroilee kun saa Joulukuun palkkakuitin nähdäkseen? Periaatteessa voisi pyytää isompaa veroprosenttia, mutta sillä ei kai mitään käytännön merkitystä ole jos ei elä ihan kädestä suuhun, eli samat veroeurot kai joka tapauksessa.

Omatoimisesti jos nostat veroprosenttia ilmoittamalla palkanlaskennalle isomman prosentin ilman oikeaa muutosta menetät tuplasti. Sitten maksat ensin isommalla prosentilla ja liian pieni tuloraja iskee silti ja vie lisäprosentilla joulukuussa. No, jatkossahan verotus menee vielä reaaliaikaisemmaksi, niin vähän siirtymävaiheen ongelma tämä.

Itsehän olen käyttänyt vuositulorajaa vuosituhannen alkupuolelta asti, kun tulot jo silloin vaihtelivat kuukausittain kohtuullisesti. Joskus 2004 vielä piti erikseen joku perustelukin olla, että vuositulorajan sai. Nykyisessä työpaikassa olisi myös ollut hyvin typerää käyttää kuukausirajoja, kun erillismaksuja on tullut useina kuukausina 1-3x kuukausipalkan verran. Lokakuussa kun on käynyt vuosituloarviota korjaamassa, niin on päässyt loppuvuoden +1-2%-yksikköä korkeammalla maksulla sen sijaan, että joulukuun koko palkka olisi mennyt 40+% veroilla.
 
Eiköhän tässä vain valmistauduta tulorekisterin tehokkaampaan käyttöön, jolloin sieltä valuisi oikea veroprosentti jopa kuukausittain palkanlaskentaan.
 
Eiköhän tässä vain valmistauduta tulorekisterin tehokkaampaan käyttöön, jolloin sieltä valuisi oikea veroprosentti jopa kuukausittain palkanlaskentaan.
Sehän se kai koko paskan tarkoitus oli. Toki tämäkin hyödyttää vain tavallisia palkansaajia, vaikka heistä niitä, joiden tulot vaihtelevat enemmän. Henkilöasiakkaan hyötyä on lopulta vaikea nähdä, mutta verottajan näkökulmastahan tässä on mahdollisuus parantaa kassanhallintaa. Kaikki saatavat voidaan vaatia mielellään heti ja hirveällä viivästyskorolla sanktioineen, kun taas palautuksia voidaan viivyttää maksamatta niille kunnon korkoa. Aiempi järjestely on ollut byroolle hirveän kankea.
 
Josko täältä saisi vastausta askaruttavaan kysymykseen.
Tarve olisi hommata toinen näyttö kotiin. Näyttö tulisi lähinnä helpottamaan aina silloin tällöin tehtäviä etätöitä. Olen siis palkollinen ja vähintään kerran kuussa joudun tekemään palvelinuoltoa yritykselle jossa työskentelen. Jos ostan näytön kaupasta niin paljonko siitä voi laittaa verovähennyksiin? Meneekö tulonhankkimiskuluina vai miten?
Paljonko esim. 500€ näytöstä voi saada palautuksina takaisin?
 
Josko täältä saisi vastausta askaruttavaan kysymykseen.
Tarve olisi hommata toinen näyttö kotiin. Näyttö tulisi lähinnä helpottamaan aina silloin tällöin tehtäviä etätöitä. Olen siis palkollinen ja vähintään kerran kuussa joudun tekemään palvelinuoltoa yritykselle jossa työskentelen. Jos ostan näytön kaupasta niin paljonko siitä voi laittaa verovähennyksiin? Meneekö tulonhankkimiskuluina vai miten?
Paljonko esim. 500€ näytöstä voi saada palautuksina takaisin?
Et saa pennin jeniä. Palkansaajana verotuksessasi lasketaan joka tapauksessa tulonhankkimisvähennys 750 euroa. Suuremman määrän voi itse ilmoittaa ja säilyttää kuitit ja laskelmat menoista.

Periaatteessa siis voisit hankkia muutakin jotta summa ylittää oletusvähennyksen, mutta et oikeastaan kuitenkaan. Todellinen käyttöhän on enimmäkseen jotain muuta, jolloin kamoja ei voi vähentää ainakaan koko arvolla tai puolella arvolla, jos lainkaan. Skenaariohan oli, että otat kerran kuussa etäyhteyttä firman serveriin. Eri juttu olisi, jos teet vaikkapa kolmena päivänä viikossa etätyötä.
 
Josko täältä saisi vastausta askaruttavaan kysymykseen.
Tarve olisi hommata toinen näyttö kotiin. Näyttö tulisi lähinnä helpottamaan aina silloin tällöin tehtäviä etätöitä. Olen siis palkollinen ja vähintään kerran kuussa joudun tekemään palvelinuoltoa yritykselle jossa työskentelen. Jos ostan näytön kaupasta niin paljonko siitä voi laittaa verovähennyksiin? Meneekö tulonhankkimiskuluina vai miten?
Paljonko esim. 500€ näytöstä voi saada palautuksina takaisin?
Kun ansiotulojen tulonhankkimiskuluja on yli 750 euroa vuodessa, niin sitten vasta pääsee vähentelemään lisää, koska 750 euron vähennyksen saa kaikki. Tuosta näytöstä varmaan saa korkeintaan 50 % katsoa tulonhankkimiskuluksi, vai onko niin vähäinen käyttö, että ei yhtään. Eli vielä tarvitaan yli 500 euroa muita vähennyskelpoisia kuluja. Eli jos vaikka tulonhankkimuskuluja on 800 euroa, niin 50 euroa vähennetään verotettavasta tulosta.
 
Et saa pennin jeniä. Palkansaajana verotuksessasi lasketaan joka tapauksessa tulonhankkimisvähennys 750 euroa. Suuremman määrän voi itse ilmoittaa ja säilyttää kuitit ja laskelmat menoista.

Periaatteessa siis voisit hankkia muutakin jotta summa ylittää oletusvähennyksen, mutta et oikeastaan kuitenkaan. Todellinen käyttöhän on enimmäkseen jotain muuta, jolloin kamoja ei voi vähentää ainakaan koko arvolla tai puolella arvolla, jos lainkaan. Skenaariohan oli, että otat kerran kuussa etäyhteyttä firman serveriin. Eri juttu olisi, jos teet vaikkapa kolmena päivänä viikossa etätyötä.

Kun ansiotulojen tulonhankkimiskuluja on yli 750 euroa vuodessa, niin sitten vasta pääsee vähentelemään lisää, koska 750 euron vähennyksen saa kaikki. Tuosta näytöstä varmaan saa korkeintaan 50 % katsoa tulonhankkimiskuluksi, vai onko niin vähäinen käyttö, että ei yhtään. Eli vielä tarvitaan yli 500 euroa muita vähennyskelpoisia kuluja. Eli jos vaikka tulonhankkimuskuluja on 800 euroa, niin 50 euroa vähennetään verotettavasta tulosta.

Kiitos näistä :tup:
Muutetaan suunnitelmaa ja etsitään käytettyä ilman haaveita verovähennyksistä.
 
Jos ostaisin esim. 800€ näytön ja 300€ näppäimistön (eli siis 1100€ yhteensä), niin saako nuo molemmat vähentää kerralla vai meneekö ne vuosittain poistoina? Lasketaanko nuo oheislaitteiden hinnat siis yhteen vai käsitelläänkö ne erillisinä? (Näyttö ja näppäimistö on tässä nyt vaan esimerkkinä.) Se ns. omavastuuosuus (eli 750€) menee minulla joka tapauksessa täyteen, koska saan työhuonevähennystä.

Verottajan sivuilla lukee näin (en ainakaan ite osaa tulkita tuosta, että kuuluuko oheislaitteet tuohon samaan max 1000€ kuin se tietokone):
"Verovelvollinen voi vähentää tietokoneen ja sen oheislaitteiden (näyttö, kaiuttimet, tulostin, skanneri, jne.) hankinnasta aiheutuneet kustannukset tulonhankkimiskuluna, jos hän käyttää tietokonetta työssään.

Jos tietokoneen verotuksessa vähennyskelpoiseksi katsottava ostohinta on enintään 1 000 euroa, hankintamenon voi vähentää kerralla. Jos tietokoneen vähennyskelpoista hankintamenoa on vähennetty vuosittain poistoina, poistamattoman hankintamenon voi vähentää kokonaan sinä verovuonna, jona poistamaton hankintameno on verovuoden alussa enintään 1 000 euroa."

Vielä lisäkysymyksenä, päteekö tuo 1000€ raja myös työhuoneen kalusteisiin jos siis vähentää todelliset kustannukset eikä käytä tuota kaavamaista työhuonevähennystä?
 
Viimeksi muokattu:
Jos ostaisin esim. 800€ näytön ja 300€ näppäimistön (eli siis 1100€ yhteensä), niin saako nuo molemmat vähentää kerralla vai meneekö ne vuosittain poistoina? Lasketaanko nuo oheislaitteiden hinnat siis yhteen vai käsitelläänkö ne erillisinä? (Näyttö ja näppäimistö on tässä nyt vaan esimerkkinä.) Se ns. omavastuuosuus (eli 750€) menee minulla joka tapauksessa täyteen, koska saan työhuonevähennystä.

Verottajan sivuilla lukee näin (en ainakaan ite osaa tulkita tuosta, että kuuluuko oheislaitteet tuohon samaan max 1000€ kuin se tietokone):
"Verovelvollinen voi vähentää tietokoneen ja sen oheislaitteiden (näyttö, kaiuttimet, tulostin, skanneri, jne.) hankinnasta aiheutuneet kustannukset tulonhankkimiskuluna, jos hän käyttää tietokonetta työssään.

Jos tietokoneen verotuksessa vähennyskelpoiseksi katsottava ostohinta on enintään 1 000 euroa, hankintamenon voi vähentää kerralla. Jos tietokoneen vähennyskelpoista hankintamenoa on vähennetty vuosittain poistoina, poistamattoman hankintamenon voi vähentää kokonaan sinä verovuonna, jona poistamaton hankintameno on verovuoden alussa enintään 1 000 euroa."

Vielä lisäkysymyksenä, päteekö tuo 1000€ raja myös työhuoneen kalusteisiin jos siis vähentää todelliset kustannukset eikä käytä tuota kaavamaista työhuonevähennystä?

Kohdasta 4.2 selviää, että poisto on laitekohtainen, eli voit poistaa kerralla. Näitä hankintoja saa yrityspuolella poistaa 2500e vuoden aikana. Nopealla silmäyksellä en löytänyt vastaavaa rajoitusta ko. ohjeesta. Tässä tapauksessa se ei kuitenkaan ylity. Jos menee tuon 50% mukaan, niin luonnollisesti sen näytön pitäisi maksaa 2000 euroa, että tuo 1000e tulisi täyteen. Jos taas 100% mukaan, niin hankintahinnan tulee olla alle 1000€/(oheis)laite. Tuosta työhuonevähennys-taulukosta voi katsoa vähän mallia prosentteihin, siellä saa yli 50% etätyöstä "täyden" taulukkovähennyksen.

Kyllä sama raja pätee kalusteisiin. (mutta aina per hankinta ja pitäisin kerralla poistettavan summan(voi sis olla eri kuin hankintahinta) alle 2500 eurossa)
 
Kiitos selvennyksestä.

Yli 1000€ oheislaitteet saa näköjään myös vähentää kerralla, jos työvälineen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle kolme vuotta. Onko kellään tietoa, että miten tuo taloudellinen käyttöaika sitten määritellään? Meneekö se laitteen takuun mukaan, joka on yleensä 24kk?

Edit: Kysyin verottajalta tuota asiaa näyttöjen osalta ja vastaukseksi sain että näyttö lähtökohtaisesti kestää käytössä enemmän kuin 3 vuotta, mutta asiaa tarkastellaan tapauskohtaisesti. Se vastaus oli niin ympäripyöreä, että vaikea vetää mitään johtopäätöksiä. Ei tohon varmaan saa mitään vastausta muuten kuin testaamalla että meneekö tuo kerralla vähentäminen läpi.
 
Viimeksi muokattu:
Törmäsin veroilmoituksen kanssa uuteen tilanteeseen, joten sattuisiko täällä olemaan jollakin aiheesta kokemusta. Viime vuoden aikana järjestelin uudelleen alaikäisen lapseni osakesalkkua ja näin hänelle syntyi ensimmäistä kertaa luovutusvoittoa, josta verottaja haluaa osansa.

Itse olen perinteisesti merkinnyt omaan verotukseeni pääomatuloihin vähennykseksi nettiliittymää ja osittaista työhuonevähennystä, joten jos lasta verotetaan omana henkilönään, niin kaiketi myös hänelle voisi syntyä kuluja, jotka oikeuttaisivat vähennyksiin. Eli iskenkö lapsen ilmoitukseen esimerkiksi 225 euroa työhuonevähennystä ja 25% kännykkäliittymästä.
 
Nyt ilmeisesti Twitterissä joku kampanja ollut tuosta listaamattomien yritysten osinkoverosta (se joku 8%-150 000).

Yrittäjät sitä kilvan puolustelee, mutta eikös tuo oo ihan totta, että kyseinen järjestely on ihan totta ja olemassa - ja sen voisi poistaakin?
Mun mielestä riittävä peruste tuon olemassaololle ei ole se, että "muutenkin maksetaan paljon veroja", vaan sen voisi aivan hyvin yhtenäistää muiden pääomatulojen kanssa.


Onko muissa maissa vastaavia viritelmiä? Mitä mieltä itse olette?
Mielestäni aiheessa on ollut kauppalehdessäkin yms. olisikohan ollut rahapodissakin juttua, että kyseinen 8% "verottomana" on ns. "bugi". Ei ole siis vassareiden keksimää.
 
Törmäsin veroilmoituksen kanssa uuteen tilanteeseen, joten sattuisiko täällä olemaan jollakin aiheesta kokemusta. Viime vuoden aikana järjestelin uudelleen alaikäisen lapseni osakesalkkua ja näin hänelle syntyi ensimmäistä kertaa luovutusvoittoa, josta verottaja haluaa osansa.

Itse olen perinteisesti merkinnyt omaan verotukseeni pääomatuloihin vähennykseksi nettiliittymää ja osittaista työhuonevähennystä, joten jos lasta verotetaan omana henkilönään, niin kaiketi myös hänelle voisi syntyä kuluja, jotka oikeuttaisivat vähennyksiin. Eli iskenkö lapsen ilmoitukseen esimerkiksi 225 euroa työhuonevähennystä ja 25% kännykkäliittymästä.
Onko hänellä vuokrattu työhuone ja kännykkäliittymä jolla hoitaa osakekauppoja?
 
Nyt ilmeisesti Twitterissä joku kampanja ollut tuosta listaamattomien yritysten osinkoverosta (se joku 8%-150 000).

Yrittäjät sitä kilvan puolustelee, mutta eikös tuo oo ihan totta, että kyseinen järjestely on ihan totta ja olemassa - ja sen voisi poistaakin?
Mun mielestä riittävä peruste tuon olemassaololle ei ole se, että "muutenkin maksetaan paljon veroja", vaan sen voisi aivan hyvin yhtenäistää muiden pääomatulojen kanssa.


Onko muissa maissa vastaavia viritelmiä? Mitä mieltä itse olette?
Mielestäni aiheessa on ollut kauppalehdessäkin yms. olisikohan ollut rahapodissakin juttua, että kyseinen 8% "verottomana" on ns. "bugi". Ei ole siis vassareiden keksimää.

Laitatko linkin siihen twitterhommaan, kiinnostaisi kovasti tietää miten asiakkaani voisivat nostaa 8% osingot verottomana hyödyntäen "bugia".

Tähän asti he ovat meinaan joutuneet maksamaan ensin 20% yhteisöveroa tilikauden voitosta ja sen jälkeen kun he ovat jakaneet osinkoja alle 8% osakkeen matemaattisesta arvosta ovat he joutuneet maksamaan 25% siitä summasta veronalaisena pääomatulona. Eli ei olekkaan kyse mistään ilmaisesta osingosta vaan ollaan todella lähellä sitä normaalia 30% pääomatuloveroa?
 
Kannattaa huomioida, että se yritys on kuitenkin maksanut siitä tulostaan arvonlisäveron ja lisäksi yhteisöveron ennenkö tuota 8% huojennettua osinkoa pääsee hyödyntämään. Hyödyntäminen edellyttää myös että toiminta on voitollista ja yrityksen kassaan kertyy rahaa.
Tuo jo yhteisöveroitettu-raha on myös niin helppo siirtää ulkomaille tai käyttää omistajien eduksi muuten kuin maksamalla siitä jälleen täysi vero että tuo 8% sääntö tuo asetelmaan jotain kohtuutta.

Yhtälailla kaikki liikkeen ja ammatinharjoittajat saavat 5% vuosituloistaan "verottomana" yrittäjävähennyksen johdosta. Tai jokainen palkansaaja sen 750 euron kuluvähennyksen vaikka mitään kuluja ei olisi ollut.
 
Nyt ilmeisesti Twitterissä joku kampanja ollut tuosta listaamattomien yritysten osinkoverosta (se joku 8%-150 000).

Yrittäjät sitä kilvan puolustelee, mutta eikös tuo oo ihan totta, että kyseinen järjestely on ihan totta ja olemassa - ja sen voisi poistaakin?
Mun mielestä riittävä peruste tuon olemassaololle ei ole se, että "muutenkin maksetaan paljon veroja", vaan sen voisi aivan hyvin yhtenäistää muiden pääomatulojen kanssa.


Onko muissa maissa vastaavia viritelmiä? Mitä mieltä itse olette?
Mielestäni aiheessa on ollut kauppalehdessäkin yms. olisikohan ollut rahapodissakin juttua, että kyseinen 8% "verottomana" on ns. "bugi". Ei ole siis vassareiden keksimää.

Muista maista en osaa sanoa. Verokoulu osa 5: Osakeyhtiön ja sen osakkeenomistajan verotus - Tilisanomat.fi

Helpompi linkata kuin kirjoittaa auki. Linkin takana selviää hyvin mitä tuo tarkoittaa. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että yrittäjä maksaisi veroja vain 7,5%. Yritys makss ennen osingonjakoa 20% tuloksestaan veroa. Ja tämä 150000€ maksimi tulee siinä vaiheessa kun osakeyhtiöllä on nettovarallisuutta 1 875 000 €. Ja tuloksen pitää olla vähintään 180 000€. Tokikaan kaikkea voittoa ei yleensä kannata omistajille jakaa. Mutta näin periaatteessa. Lue tarkemmin linkkaamastani artikkelista.
 
Nyt ilmeisesti Twitterissä joku kampanja ollut tuosta listaamattomien yritysten osinkoverosta (se joku 8%-150 000).

Yrittäjät sitä kilvan puolustelee, mutta eikös tuo oo ihan totta, että kyseinen järjestely on ihan totta ja olemassa - ja sen voisi poistaakin?
Mun mielestä riittävä peruste tuon olemassaololle ei ole se, että "muutenkin maksetaan paljon veroja", vaan sen voisi aivan hyvin yhtenäistää muiden pääomatulojen kanssa.


Onko muissa maissa vastaavia viritelmiä? Mitä mieltä itse olette?
Mielestäni aiheessa on ollut kauppalehdessäkin yms. olisikohan ollut rahapodissakin juttua, että kyseinen 8% "verottomana" on ns. "bugi". Ei ole siis vassareiden keksimää.

Musta tuo iso gäppi listaamattomien ja listattujen verotuksessa on ongelma, joka omalta osaltaan kannustaa jäämään pieneksi ja listaamattomaksi yritykseksi. En näe asiassa kansantaloudellista järkeä, vaan musta listautumisesta ei pitäisi yrityksen omistajia rankaista - ainakaan noin merkittävästi. Eli listaamattomien ja listattujen verokohtelua pitäisi yhtenäistää. Mutta Suomessa se helposti tarkoittaa vain veronkorotuksia, joten sekin on aika ankea polku.

Ja verottomia osinkoja ei ole - siis sen lisäksi, että yhteisövero pitää maksaa. Edes sen jälkeen ei ole mitään verottomia euroja. Tuo "75% on verottomia" tai "15% on verottomia" on hiukan harhaanjohtavaa, sillä senttiäkään osinkoja ei voi verottomasti saada. Tuo siis vain muuttaa efektiivistä veroprosenttia, mutta veroa pitää aina maksaa. Eli: pörssiosingoista 100% on verollista tuloa ja veroprosentti on 0.85 * 30 % tai 0.85 * 34 %. Sama periaate listaamattomissa.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Onko hänellä vuokrattu työhuone ja kännykkäliittymä jolla hoitaa osakekauppoja?
Alle kymmenvuotiaan kyseessä ollessa minä tietysti huoltajana hoidan osakekaupat ja omaisuuden hoidon, mutta lapselle toimitetaan oma verotus, joten voisi olettaa, että omaisuuden hoidosta aiheutuneet kulut voisi vähentää myös hänen verotuksessaan.

Omalla kohdallani käytän verottajan kaavamaista työhuonevähennystä ja tämän lisäksi vähennän osan tietoliikennekuluista.
 
Onko hänellä vuokrattu työhuone ja kännykkäliittymä jolla hoitaa osakekauppoja?

Työhuonevähennys ansio-tai pääomatuloissa ei vaadi vuokrattua työhuonetta, ei edes asunnossa erillistä tulojen hankkimiseen pelkästään käytettävää huonetta tai asunnon osaa.
 
Kännykkäliittymää en laittaisi. Tuskin siitä lapselle tässä tapauksessa kuluja tulee, koska liittymä on varmaan sinun nimissä ja lapsella ikäänkuin käyttöoikeus siihen ilmaiseksi.
Työhuonevähennyksen sen sijaan laittaisin tuolla 225€ arvolla, koska työhuoneen tarve on ihan samalla tavalla kuin aikuisillakin sijoitajilla.
 
Kiitos selvennyksestä.

Yli 1000€ oheislaitteet saa näköjään myös vähentää kerralla, jos työvälineen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle kolme vuotta. Onko kellään tietoa, että miten tuo taloudellinen käyttöaika sitten määritellään? Meneekö se laitteen takuun mukaan, joka on yleensä 24kk?

Edit: Kysyin verottajalta tuota asiaa näyttöjen osalta ja vastaukseksi sain että näyttö lähtökohtaisesti kestää käytössä enemmän kuin 3 vuotta, mutta asiaa tarkastellaan tapauskohtaisesti. Se vastaus oli niin ympäripyöreä, että vaikea vetää mitään johtopäätöksiä. Ei tohon varmaan saa mitään vastausta muuten kuin testaamalla että meneekö tuo kerralla vähentäminen läpi.
Tuossa kannattaa myös miettiä miten pitkä se käyttöikä oikeasti on. Osina vähentäminen kun kannattaa jos käyttöikä on yli 5 vuotta, jolloin saat enemmän vähennettyä kuin kerralla. Esim. juuri näyttöhän voi olla hyvinkin käytössä vaikka 10 vuotta tai pitempäänkin ja saat niin pitään tehdä vähennyksiä kuin käytät laitetta. Toki vähennykset on sitten vuosien päästä pieniä, mutta yhteensä enemmän.
 
Nyt ilmeisesti Twitterissä joku kampanja ollut tuosta listaamattomien yritysten osinkoverosta (se joku 8%-150 000).

Yrittäjät sitä kilvan puolustelee, mutta eikös tuo oo ihan totta, että kyseinen järjestely on ihan totta ja olemassa - ja sen voisi poistaakin?
Mun mielestä riittävä peruste tuon olemassaololle ei ole se, että "muutenkin maksetaan paljon veroja", vaan sen voisi aivan hyvin yhtenäistää muiden pääomatulojen kanssa.


Onko muissa maissa vastaavia viritelmiä? Mitä mieltä itse olette?
Mielestäni aiheessa on ollut kauppalehdessäkin yms. olisikohan ollut rahapodissakin juttua, että kyseinen 8% "verottomana" on ns. "bugi". Ei ole siis vassareiden keksimää.
Tuo järjestely on olemassa lähinnä siksi, että yrittäjät voivat halutessaan jättää omaa palkkaansa yrityksen kassaan omaksi pääomaksi ilman, että sen myöhemmästä nostamisesta rangaistaan.

Kun firma myy jotain 12 400e:llä ulos ja yrittäjä haluaa maksaa sen palkkana itselleen, niin ensin summasta menee 24% ALV:tä. Firman tilillä on siis käytännössä 10 000e rahaa ennen palkanmaksun aloittamista. Sen jälkeen yrittäjä maksaa tuosta jotkut pakolliset vakuutusmaksut alasta riippuen jotain 2% ja maksaa verokortin mukaisella ennakonpidätyksellä itselleen käteistä esim. 20% veroprosentilla.

Katsoin vero.fi laskurilla, että espoossa asuvalle yrittäjälle 3500e/kk bruttoliksan veroprosentti on n. 20%, joten käteen jää noiden vakuutusmaksujen jälkeen n. 7800e.

Veroprosentti näyttää matalalta, koska yrittäjä ei maksa TYEL-maksua palkanmaksun yhteydessä, vaan erillistä YEL-maksua, joka määritellään palkanmaksusta riippumattomasti. Esim. jos yrittäjä yel-vakuuttaa itsensä 30 000e/v yel-työtulosta, hän joutuu maksamaan n. 605e/kk työeläkemaksua.

--

Nyt jos yrittäjä päättääkin jättää tuon 10 000e yritykseen omaksi pääomaksi ns. pahan päivän varalle, voidaan laskea veroseuraamukset siitä, kun hän joskus myöhemmin sitten nostaa nuo rahat ulos mukamas "matalasti verotettuna".

Jotta 10 000e saa siirrettyä omaksi pääomaksi, se lasketaan tilikauden lopussa voitoksi, jolloin siitä menee 2000e yritysveroa. Yrityksen tilille jää täten 8000e rahaa niistä 12 400e myynneistä.

Pikakelataan seuraavaan vuoteen: Jos oletetaan, että yrityksen taseessa on tuon 8000e voiton tekemisen jälkeen tasan 100 000e ja koronapelko ei toteudu, joten yrittäjä päättää ottaa ne viime vuonna maksamatta jääneet palkat ulos. Yrityksen laskennallinen arvo on 100 000e ja siitä voi maksaa osinkona ulos alennetulla pääomatulon verokannalla maksimissaan 8%-yksikköä, eli sen 8000e. Kannattaa huomata, että tuo 100 000e ei ole mistään ilmestynyt sinne yritykseen, vaan se on kaikki joko yrittäjän omaa käteistä jonka hän on yritykseen sen perustamisvaihteessa laittanut, tai josta on hän on aina maksanut sen 20% yritysveroa, jotta se on liiketuloksesta siirretty omaan pääomaan.

100 000e arvoisen yrityksen tapauksessa ensimmäisen 8000e osingonmaksusta 25% katsotaan veronalaiseksi pääomatuloksi josta menee 30% pääomatuloveroa, eli 600e. Yrittäjä saa täten maksettua itselleen liksaa 7400e, eli muutaman satasen vähemmän kuin tilanteessa, jossa hän olisi maksanut rahan normaalina palkkana edellisen vuoden kuluessa. Eli käytännössä tämän "alennetun osinkoverotuksen" jälkeenkin reaalinen veroaste on kovempi kuin 3500e / kk tienaavan palkansaajan normaali veroaste.

Marginaaliverotarkastelussa noiden alennetun veroasteen osinkojen veroaste osuu aika lähelle tuota 28k-44k vuosituloja tienaavan marginaaliveroastetta.
 
Loppuvuodeksi uutta verokorttia rustailen ja vähennysten suhteen tuli vastaan ongelma. Yleensä olen vähentänyt omia atk-ostoksia, mutta nyt etätöiden vuoksi mulla on työnantajan puolesta kotona läppäri, niin voiko enää omaa ser-jätettä sitten vähentääkään?
 
Loppuvuodeksi uutta verokorttia rustailen ja vähennysten suhteen tuli vastaan ongelma. Yleensä olen vähentänyt omia atk-ostoksia, mutta nyt etätöiden vuoksi mulla on työnantajan puolesta kotona läppäri, niin voiko enää omaa ser-jätettä sitten vähentääkään?
Jos käytät omaa ser:iä esim. sivutoimiseen sijoittamiseen tai käytät esim. omaa näyttöä töiden tekoon, niin vähennettäviä ovat.
 
Jos käytät omaa ser:iä esim. sivutoimiseen sijoittamiseen tai käytät esim. omaa näyttöä töiden tekoon, niin vähennettäviä ovat.
Pitää kuitenkin muistaa, että vähennys vain siltä osin mitä sitä käytetään siihen työhön, vs vapaa-aika.
 
Ostin 4K-telkkarin näytöksi ja käytän sitä pelkästään etätöiden tekoon. Uskaltaakohan tuon laittaa vähennyksiin?
 
Miksi ihmeessä mietit uskaltamista? Totta kai laitat kaikki työvälineet vähennyksiin perusteluineen.
Mietin lähinnä kuinka uskottavaa verottajan mielestä on käyttää 4K-telkkaria ainoastaan työkäyttöön. Laitan siis sen vähennyksiin perusteluineen. Toisaalta eipä verottajalla ole resursseja edes tarkistaa näitä pieniä vähennyksiä.
 
Mietin lähinnä kuinka uskottavaa verottajan mielestä on käyttää 4K-telkkaria ainoastaan työkäyttöön. Laitan siis sen vähennyksiin perusteluineen. Toisaalta eipä verottajalla ole resursseja edes tarkistaa näitä pieniä vähennyksiä.

Perustelut on se oleellinen asia. Perustelet, miksi ostit TV:nä myytävän tuotteen ja kerrot, mihin sitä käytät. En mä nää mitään syytä, miksi ei menisi läpi. Ja jos ei mene, niin valitat. Todennäköisimmin kukaan ei tuota manuaalisesti silmäile ja tuo hyväksytään ihan automaattisesti.
 
Mietin lähinnä kuinka uskottavaa verottajan mielestä on käyttää 4K-telkkaria ainoastaan työkäyttöön. Laitan siis sen vähennyksiin perusteluineen. Toisaalta eipä verottajalla ole resursseja edes tarkistaa näitä pieniä vähennyksiä.
Se on sinun tehtäväsi perustella, miksi juuri se telkkari oli hyvä siihen työkäyttöön. Ei mitään vähennyksiä kannata sen vuoksi jättää käyttämättä, että joku voisi ajatella 4k-telkkarin olevan yliampuva. Eikä Verohallinnon tehtävä ole arvioida mikä on kenenkin työssä riittävä/yliampuva työväline.
EDIT: siis kyllä on Verohallinnon tehtävä, mutta ei ne ala sinun kanssasi väittelemään siitä, onko 4k telkkari järkevämpi kuin fullHD. Se oli pointtini.
 
Verottajalla voi myös olla valmis ja vakiintunut linjaus/tulkinta asiaan X, ja siitä ei selittämällä ylipääse. Tässä tapauksessa voitaisiin esim. käyttää kriteeriä että jos ruudussa on viritin niin se ei kelpaa "normaalin" ATK käyttöön vähennettäväksi (koska luonnollisesti 99% käyttää todellisuudessa hankintaansa vapaa-ajan katseluun). Tällä hetkellä käsittääkseni maataloudessa on sellainen tilanne että (traktori)mönkijää ei vähennyksiin saa tai ainakin vähintään bumerangina tulee takas eli pitäisi hommata pieni traktori joka kelpaa suoraan.

PS. kysytyssä tapauksessa tuskin näin on....
 
Kuinka suurella euromäärällä työvälineitä tulee olla hankittuna tänä vuonna, että verovähennyksestä pääsee edes konkreettisesti hyötymään?
Ajattelin, jos maaliskuussa hankittu säädettävä työpöytä ja valaisin-systeemit menisivät läpi
 
Kuinka suurella euromäärällä työvälineitä tulee olla hankittuna tänä vuonna, että verovähennyksestä pääsee edes konkreettisesti hyötymään?
Ajattelin, jos maaliskuussa hankittu säädettävä työpöytä ja valaisin-systeemit menisivät läpi
Ainahan siitä on hyötyä.
 
Tuo omavastuu on vain ansiotuloisssa, pääomatuloissa ei ole mitään. Nyt ei selvinny kumman puolen tuloista on kyse.
 
Tuo omavastuu on vain ansiotuloisssa, pääomatuloissa ei ole mitään. Nyt ei selvinny kumman puolen tuloista on kyse.
Ei selvinnyt, mutta sekaisin saa olla hakija ja verottaja jos ”kk-säästö ETF:t” tarttee sähköpöydän ja VALOT että saa hommat hoidettua :), tästä ja taikasanasta maaliskuu päättelin että kyseessä on _pakko_ olla ansiotulot.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Kuinka suurella euromäärällä työvälineitä tulee olla hankittuna tänä vuonna, että verovähennyksestä pääsee edes konkreettisesti hyötymään?
Ajattelin, jos maaliskuussa hankittu säädettävä työpöytä ja valaisin-systeemit menisivät läpi
Jos teet etätöitä, niin silloin pitäisi mennä läpi ainakin osittain.
 
Ostin 4K-telkkarin näytöksi ja käytän sitä pelkästään etätöiden tekoon. Uskaltaakohan tuon laittaa vähennyksiin?

Vaikuttaakohan tää tohon?
Verotuksessa ei voi vähentää tulonhankkimismenoina tavanomaisia elantomenoja eikä sellaisia kuluja, jotka liittyvät verovapaan tulon hankintaan ja säilyttämiseen. Et siis voi vähentää esimerkiksi näitä kuluja:
  • tavanomaisten kodin laitteiden hankintamenot (esim. puhelimet, kamerat, televisiot), vaikka laitteita osittain käytettäisiinkin tulonhankinnassa
 
Vaikuttaakohan tää tohon?
No niin tuossahan tuo speluloimani ”viritin”-tulkinta onkin. Eli pitää olla näyttö ilman viritintä jotta homma menee by the book (ja koska palkkakeskustelussa valitettiin moden toimesta verosuunnittelusta niin jätän kertomatta että miksi tuo vähennys menee todennäköisesti läpi ja mitä pitää tehdä jos verottaja kyselee perään :)).
 
Argh, verosuunnittelu on 100% laillista, ei edes harmaata. Joten ei siitä keskustelemista tarvitse tässä ketjussa varoa. Sanoisin, että se moden reagointi toisessa ketjussa oli hiukan virheellinen. Tosin, ketju oli silloin väärä.
 
Argh, verosuunnittelu on 100% laillista, ei edes harmaata. Joten ei siitä keskustelemista tarvitse tässä ketjussa varoa. Sanoisin, että se moden reagointi toisessa ketjussa oli hiukan virheellinen. Tosin, ketju oli silloin väärä.
Toki kyseisessä ketjussa erään henkilön höpinät oli värisävyltään jo tumman harmaata, ellei mustaa. Silti veroketjussa ei verosuunnittelusta keskustelussa kyllä pitäisi olla mitään ongelmaa.
 
Itse laitoin etätyöpisteen kerralla kuntoon ja pistin 2500e vähennyksiin jo tän vuoden verokortille.

Näistä muodostuu:

-Työhuonevähennys
-Seisomapöytä
-Seisomamatto
-Tuoli
-Sermi erottamaan työpisteen
-Näyttö
-Hiiri, näppis, hiirimatto
ja 50% nettiliittymästä
 
Tarkoitat minua ”eräällä”? Kysyttiin että paljon yrittäjän sitä palkkaa tarttee nostaa elääkseen ja minä kerroin. Aloituspostissa oli mielestäni aika selvästi tummahko (150k€ Inari case), vähän harmaanpi, hyvin vaalean harmaa ja täysin valkoinen, ei pitänyt olla erehtymisen mahdollisuutta että mistä on kyse ja millä reunaehdoilla. Tuskin viestejä tuon aloituspostin takia postettiin vaan siitä seuranneesta ”ei noin voi tehdä, verottajalla on kristallipallo josta ne näkee kilsat”-juupas/eipäs keskustelusta kun oli sitten pakko avata pidemmälle että mikä on homman nimi eli millä reunaehdoilla homma on valkoista.

Itse tulkitsin moden väliin tulon niin että kun nyt on tuon tv:n osalta faktat tiskissä eli joku on sellaisen ostanut ja aikoo laittaa vähennyksiin ja toisaalta on verottajan linkki aiheeseen jossa tyhjentävästi sanotaan että tuo ei käy niin asiasta ei ole enää mitään keskusteltavaa koska olettavasti ohjeet/neuvot eivät pysy tuolla täysin valkoisella alueella vaan seassa on tulkinnanvaraisuutta.
 
Tämäkin varmaan perus google-fua, mutta en osaa: mitä jos hankittua välinettä/laitetta/palvelua käyttääkin myös sivutulojen ja/tai pääomatulojen hankintaan? Tuskin tämä niin näppärästi toimii, että tietokoneesta 50% voi vähentää osoittamalla sen tarpeelliseksi ansiotulojen hankintaan ja toiset 50% pääomatulojen hankintaan?
 
Itse laitoin etätyöpisteen kerralla kuntoon ja pistin 2500e vähennyksiin jo tän vuoden verokortille.

Näistä muodostuu:

-Työhuonevähennys
-Seisomapöytä
-Seisomamatto
-Tuoli
-Sermi erottamaan työpisteen
-Näyttö
-Hiiri, näppis, hiirimatto
ja 50% nettiliittymästä


Et saa vähentää sekä työhuonevähennystä, että kalusteita. Työhuonevähennys sisältää kalusteet. Varaudu siis takautuvaan ikävään.

ATK:t ja netit voit vähentää tuon lisäksi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
260 388
Viestejä
4 519 743
Jäsenet
74 619
Uusin jäsen
k(n)fidens

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom