Verotuksesta

Täytyy myöntää että herättää kyllä aika isoa päänsärkyä ylipäätään tuolla kommenttiosiossa esiintyvä narratiivi jossa ”rikkaita” ja köyhiä vertailemalla perustellaan keskiluokan kuoliaaksi verottaminen.

Välillä tuntuu ettei Ylen kommenttipalstalla ole kuin niitä työttömiä, joilla on aikaa selittää että "rikkaat" (työssäkäyvät) pilaa koko maan. Ehkä muilla ei ole aikaa.
 
Joo, seurasin tuota keskustelua ja laitoinkin ajatuksella sen artikkelin jatkoksi tänne.

Lisäksi tästä samasta syystä todella monella työsuhdeautoilijalla on vaikeuksia laskea autoedun todellista hintaa oikein. Pääsääntöisesti laskevat vaikutuksen käyttäen perusprosenttia, jolloin laskettu kustannus on huomattavasti pienempi kuin todellinen kustannus.
 
Kyselin tästä jossakin vanhassa ketjussa ja joku vinkkasi, että tämä voisi olla parempi paikka.

Onko kenelläkään tuoretta käytännön kokemusta kehittämiensä pelien myynnistä Steamin kautta, erityisesti verotuksen kannalta.

Arvonlisäverotuksen osalta kyseessä on sähköinen kauppa markkinapaikan kautta. Arvonlisäverotuksessa tuo katsotaan käsittääkseni komissiokaupaksi, eli pelintekijä myy pelin (sähköisen palvelun) kauppapaikalle (Steamille) ja Steam myy ne kuluttajalle. Ja kun kauppapaikka on sijoittautunut Yhdysvaltoihin, kyseessä on nollaverokannan myynti Suomessa. Joten alvista ei mielestäni pitäisi olla huolta. Jos jollakin on käytännön kokemuksia, jotka osoittavat toiseen suuntaan niin olisin kiitollinen korjauksesta.

Sen sijaan tuloveropuoli on hämärämpi. Ymmärtääkseni Steam pidättää myynneistä Yhdysvaltojen lainsäädännön mukaisen ennakonpidätyksen, ellei Steamille toimita tietoja sovellettavasta verosopimuksesta Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Kun tämän tekee niin (jos ymmärsin oikein) lähdevero on nolla ja maksat tuloista veron vain Suomeen. Jos tätä ei tee, maksaa käytönnössä veron Yhdysvaltoihin ja vielä Suomeen ja sitä pitää yrittää jälkikäteen saada takaisin kaksinkertaisen verotuksen hyvitysmenettelyillä. Onko jollakin kokemusta tästä puolesta ja onko tämä sinne päinkään? Mitä käytännön toimita tähän liittyy. Ja onko merkitystä Steamin kanssa, että toiminko yksityishenkilönä, toiminimenä vai osakeyhtiönä.
 
Sen sijaan tuloveropuoli on hämärämpi. Ymmärtääkseni Steam pidättää myynneistä Yhdysvaltojen lainsäädännön mukaisen ennakonpidätyksen, ellei Steamille toimita tietoja sovellettavasta verosopimuksesta Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Kun tämän tekee niin (jos ymmärsin oikein) lähdevero on nolla ja maksat tuloista veron vain Suomeen. Jos tätä ei tee, maksaa käytönnössä veron Yhdysvaltoihin ja vielä Suomeen ja sitä pitää yrittää jälkikäteen saada takaisin kaksinkertaisen verotuksen hyvitysmenettelyillä. Onko jollakin kokemusta tästä puolesta ja onko tämä sinne päinkään? Mitä käytännön toimita tähän liittyy. Ja onko merkitystä Steamin kanssa, että toiminko yksityishenkilönä, toiminimenä vai osakeyhtiönä.

Suomen ja USA:n välillä on verosopimus minkä avulla poistetaan tupla tuloverotus. En osaa sanoa miten steam tapauksessa tuota sovelletaan. Yritysverotus taitaa mennä eri tavalla kuin tulovero. Paras voisi olla kysyä joltain indie-devaajalta, joka on steam:ssa jotain julkaissut onnistuneesti?

 
Anteeksi, suomi ei oo mun äidinkieli.

Pyydän neuvoja freelance-verotukseen liittyen. Ajattelin aloittaa työskentelyn freelance-osakkeen kanssa (kuten Upwork) ja tehdä joitain yksinkertaisia tilauksia. En odota tienaavani enempää kuin 200 USD kuukaudessa. Upwork maksaa palkan PayPalille dollareina.

Kysymys kuuluu - miten minun pitäisi maksaa verot tästä? Pitäisikö minun rekisteröityä yrittäjäksi? Kuinka muuntaa USD euroiksi, kun kurssi muuttuu jatkuvasti?
 
Onko kenelläkään tuoretta käytännön kokemusta kehittämiensä pelien myynnistä Steamin kautta, erityisesti verotuksen kannalta.

Steam hoitaa arvonlisäverotukseen/sales tax, refundit yms. Steam <-> asiakas väliset asiat.

Verosopimuksen mukaisen nolla-ennakonpidätyksen Suomen ja Yhdysvaltojen välillä varten Steamille pitää toimittaa W8-BEN-E -lomake. Tai W8-BEN, jos toiminimi. Tässä suurin härdelli taisi olla, että tarvitsee yritykselle yhdysvaltalaisen EIN -tunnistenumeron. Tätä ei ainakaan pari vuotta sitten saanut haettua sähköisesti mitenkään muuten, kuin soittamalla IRS:ään.

Itse näkisin, että jos yhtään totisemmin liikenteessä, niin Oy paras muoto, koska ei sitten henkilökohtaisesti vastuussa julkaisu yms. sopimuksista mitä todennäköisesti tulee uralla myöhemmin vastaan.

Kun nuo asiat on kunnossa, niin homma on aika yksinkertaista. Yksi huomionarvoinen seikka on, että Steam ei tilitä rojalteja kuin USD:nä. Esim. Nordea ottaa näistä aika messevät 7e + 3% provikat valuuttamuunnoksessa, jos ei ole erillistä USD-tiliä.
 
Miten pienituloisten ylitöiden verotus on käytännössä? Saako sen veron takaisin seuraavassa veronpalautuksessa? Vai onko parempi muuttaa ylityötunnin vapaapäiviksi?
 
Miten pienituloisten ylitöiden verotus on käytännössä? Saako sen veron takaisin seuraavassa veronpalautuksessa? Vai onko parempi muuttaa ylityötunnin vapaapäiviksi?

Käytännössä maksat marginaaliveroprosenttisi mukaisesti veroa siitä. Veronpalautukset nyt sitten riippuu siitä paljonko maksat veroja koko vuoden aikana ja mitä tienasit. Mutta ei niitä ylitöiden veroja sen kummemmin palautella kuin muitakaan.

Ja marginaaliveroprosentti on eri asia kuin verokorttisi lisäprosentti. Tuolta voi katsella omille vuosituloilleen mitä se on Palkansaajan veroprosentit 2024
 

Riippuu nyt kuinka pienituloinen on, mutta tuonne 15ke vuosiansioon asti käytännössä ei mene kuin eläkemaksut.
Mut sellaisella perus pienituloisella tonnin lisäansiosta jää käteen 600e.
 
Voiko käytettynä ostetun työvälineen, esim näytön, vähentää tulonhankkimiskuluina? En löytänyt mistään erillistä mainintaa käytetyistä tavaroista, joten luulisin että ei sitä ole kiellettykään? Tori-kaupoista harvemmin saa kuittia, niin miten hankintahinta pitäisi todistaa?
 
Voiko käytettynä ostetun työvälineen, esim näytön, vähentää tulonhankkimiskuluina? En löytänyt mistään erillistä mainintaa käytetyistä tavaroista, joten luulisin että ei sitä ole kiellettykään? Tori-kaupoista harvemmin saa kuittia, niin miten hankintahinta pitäisi todistaa?
Mitä maksaa käytetty näyttö? Joku laadukas, noin 200-300€? Meinaatko, että verottajan kannattaisi alkaa tuollaisten summien perään kyselemään?
 
Voiko käytettynä ostetun työvälineen, esim näytön, vähentää tulonhankkimiskuluina? En löytänyt mistään erillistä mainintaa käytetyistä tavaroista, joten luulisin että ei sitä ole kiellettykään? Tori-kaupoista harvemmin saa kuittia, niin miten hankintahinta pitäisi todistaa?
Meneekö käytetty näyttö edes yli omavastuurajoista?
 
Meneekö käytetty näyttö edes yli omavastuurajoista?
Tulonhankkimismenoilla tarkoitetaan kuluja, jotka aiheutuvat palkkatulojen hankkimisesta. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi työhuone, omat työkalut ja ammattikirjallisuus.

Tulonhankkimismenot vähennetään palkkatuloista ja ne pienentävät verotettavan ansiotulon määrää. Jos saat palkkatuloja, saat automaattisesti 750 euron vähennyksen. Verohallinto tekee vähennyksen puolestasi. Vähennys ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin palkkatulosi määrä.

Jos sinulle kertyy tulonhankkimismenoja enemmän kuin 750 euroa vuodessa, ilmoita ne kokonaan. Älä vähennä omavastuuosuutta itse.


Aika harva käytetty näyttö ylittää 750€ perusvähennystä.

Edit: Toki tuo on ns rikkana rokassa ja vuoden lopussa kun lasketaan kaikki tulonhankkimiskulut yhteen niin tuo 750 perusvähennys voi helpostikin ylittyä :)
 
Jos näyttöä ollaan pistämässä, niin voisi olettaa, että työhuonevähennys on myös listalla.
 
Olenkin näköjään ymmärtänyt vähän väärin. Kuvittelin, että työhuonevähennyksen päälle menisi näyttö ym, mutta nehän meneekin kaikki siihen samaan 750e.
 
Voiko mätkyt maksaa etukäteen? Tekisi vähän mieli maksaa saman tien pois, vaikka erääntyy vasta syksyllä.
 
Voiko mätkyt maksaa etukäteen? Tekisi vähän mieli maksaa saman tien pois, vaikka erääntyy vasta syksyllä.

Niille voi hakea edelleen lisäennakkoa, ja maksaa ne siten pois. Mutta siinä kannattaa huomioida se, että mätkyjen korosta tehdään 20e vähennys, kun taas lisäennakosta tammikuun lopun jälkeen haettuna ei saa korkoon samaa vähennystä.

Jos siis mätkyjen summa on pienehkö, on taloudellisesti fiksumpaa vain maksaa ne mätkyt eikä lisäennakkoa.

Jos olisi ajoissa liikkeellä, ja hakisi lisäennakkon tammikuun loppuun mennessä, ei korkokuluja tulisi lainkaan.
 
Niille voi hakea edelleen lisäennakkoa, ja maksaa ne siten pois. Mutta siinä kannattaa huomioida se, että mätkyjen korosta tehdään 20e vähennys, kun taas lisäennakosta tammikuun lopun jälkeen haettuna ei saa korkoon samaa vähennystä.

Jos siis mätkyjen summa on pienehkö, on taloudellisesti fiksumpaa vain maksaa ne mätkyt eikä lisäennakkoa.

Jos olisi ajoissa liikkeellä, ja hakisi lisäennakkon tammikuun loppuun mennessä, ei korkokuluja tulisi lainkaan.
Ei sitten varmaan kannata, ei ole niin suuresta summasta kyse.
 
Onko tosiaan näin? Nyt on kyllä ristiriitaista tietoa (yllä oleva toisen käyttäjän viesti).

Niin, siis tietenkin sitten kun saat verotuspäätöksen ja laskun jäännösverosta, voit maksaa sen milloin vain ennen eräpäivääkin, kuten minkä tahansa muunkin laskun. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa lisäennakkona verojen maksun kanssa. Se koron osuus jäännösverolaskulla toki on se eräpäivän mukaan laskettu. Mutta ei kai sulla nyt vielä verotuspäätöstä ja jäännösverolaskua voi kourassa olla?
 

No mutta sitten vaan maksat sen laskun tiedoilla ja vaihdat eräpäivän mieleiseksesi. Ihmetyttää vain että millä ilveellä saa verotuspäätöksen ja jäännösverolaskun tähän aikaan vuodesta, kun suurin osa on vasta juuri saanut esitäytetyn veroilmoituksen, ja osa ei taida olla saanut sitäkään...
 
Ihmetyttää vain että millä ilveellä saa verotuspäätöksen ja jäännösverolaskun tähän aikaan vuodesta, kun suurin osa on vasta juuri saanut esitäytetyn veroilmoituksen, ja osa ei taida olla saanut sitäkään...

Minulle ainakin tuli OmaVeroon viikko sitten verotuspäätös, joka on voimassa, jos en tee muutoksia esitäytettyyn veroilmoitukseen. Varmaan suuri(n?) osa perus-palkansaajista on tällaisen menettelyn piirissä, jos ei ole mitään erityisempää selvitettävää.
 
Minulle ainakin tuli OmaVeroon viikko sitten verotuspäätös, joka on voimassa, jos en tee muutoksia esitäytettyyn veroilmoitukseen. Varmaan suuri(n?) osa perus-palkansaajista on tällaisen menettelyn piirissä, jos ei ole mitään erityisempää selvitettävää.
Jep. Pitää vielä katsoa uudestaan, mutta ei näyttänyt olevan mitään korjattavaa.
 
Minulle ainakin tuli OmaVeroon viikko sitten verotuspäätös, joka on voimassa, jos en tee muutoksia esitäytettyyn veroilmoitukseen. Varmaan suuri(n?) osa perus-palkansaajista on tällaisen menettelyn piirissä, jos ei ole mitään erityisempää selvitettävää.
Mä taas sain viime viikonloppuna vasta esitäytetyn veroilmoituksen, jossa lukee, että se on alustava ja verotus voi vielä muuttua ja verotuspäätös tulee myöhemmin. Mulle on tuon mukaan tulossa jäännösveroa maksettavaksi, mutta ei tuossa planketissa ainakaan ole vielä jäännösveron määrän lisäksi mitään tietoa milloin se pitäisi maksaa ja mihin.
 
Pelin myynti sovelluskaupan kautta - Vero.fi
Miten sovelluskaupan kautta tapahtuva pelin myynti ilmoitetaan?

Suomalainen elinkeinonharjoittaja ilmoittaa myynnin oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella seuraavasti:

Palvelujen myynnit muihin EU-maihin: 7,00 euroa

Lisäksi palvelujen EU-myynnit ilmoitetaan arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksella asiakaskohtaisesti.

Pitääkö em. ilmoitukset tehdä, vaikka sovelluskauppa hoitaisi ALV:n ja/tai jos ei ole arvonlisäverovelvollinen (liikevaihto alle 15000€)?
 
Pitääkö em. ilmoitukset tehdä, vaikka sovelluskauppa hoitaisi ALV:n ja/tai jos ei ole arvonlisäverovelvollinen (liikevaihto alle 15000€)?

Käsittääkseni riippuu siitä, maksaako sovelluskauppa myyntirojaltit EU:n alueella olevasta yrityksestä, vai ei. Tietääkseni näille ei ole mitään alarajaa.
 
Kodin kunnostustyö tehty -23 joulukuun viimeisinä päivinä. Yritykseltä sain laskun monien pyyntöjen jälkeen työstä vasta nyt. Kotitalousvähennystä ei ilmeisesti saa enää kuitenkaan viime vuoden verotukseen, koska maksupäivä tulee tälle verovuodelle. OmaVero ei myöskään anna syöttää työtä, jos kirjaan työn sopimuspäivän oikein eli viime vuodelle. Onko ainoa vaihtoehto laittaa sopimuspäivä tälle vuodelle ja kärsiä satasen omavastuun menetys tälle vuodelle nyt?
 
Asiaa kilometrikorvauksista ja päivärahoista. Ymmärtääkseni kilometrikorvauksia saa 3000 € asti ja päivärahaa maksimissaan 20 päivältä (Kustannusten korvaukset). Miten tämän jälkeen menee kilometrikorvaukset?

Itsellä on jonkun verran aina pidempiä ajoja kohteisiin, niin nämä tulevat aika nopeasti täyteen. Ilmoitanko silti kilometrit ja päivärahat aina yritykseen niin kuin ennenkin, että saan korvaukset, mutta näistä lähtee sitten X% veroa vai miten?
 
Asiaa kilometrikorvauksista ja päivärahoista. Ymmärtääkseni kilometrikorvauksia saa 3000 € asti ja päivärahaa maksimissaan 20 päivältä (Kustannusten korvaukset). Miten tämän jälkeen menee kilometrikorvaukset?

Itsellä on jonkun verran aina pidempiä ajoja kohteisiin, niin nämä tulevat aika nopeasti täyteen. Ilmoitanko silti kilometrit ja päivärahat aina yritykseen niin kuin ennenkin, että saan korvaukset, mutta näistä lähtee sitten X% veroa vai miten?
Tämä vaatisi vähän lisätietoja tilanteestasi. Normaalissa tilanteessa ei ole rajoituksia kilometrikorvauksiin tai päivärahoihin, vaan tuo on erikoistapaus.

1717677542714.png
 
Tämä vaatisi vähän lisätietoja tilanteestasi. Normaalissa tilanteessa ei ole rajoituksia kilometrikorvauksiin tai päivärahoihin, vaan tuo on erikoistapaus.

snippp
Ahaa eli siis ihan normaalissa työsuhteessa saa ihan "loputtomasti" näitä. Luin siis joskus vaan sivusilmällä jostain 3000€ rajasta ja googlasin. En kattonut, että se on vain noissa mainituissa tapauksissa rajattu johonkin tiettyyn summaan.
 
Saa vain 2 vuotta jos etukäteen on tiedossa että komennus on pitkä. 2+1 vuotta saa sillä että komennus ”yllättäen jatkuu”, mutta 3v jälkeen pitää olla yhtäjaksoinen 6kk tauko, jonka jälkeen voidaan palata samalle työmaalla ja olla taas 2v plus ”yllättäen extra vuosi”.

Sitten on jotain poikkeuksia kuten raksa-ala jossa ilmeisesti tuota 3v rajaa ei ole lainkaan olemassa.
 
Omistan oman asuntoni lisäksi toisen asunnon, kerrostaloyksiön. Yksiöön tehtiin alkuvuodesta remonttia ja nyt elokuun alusta laitoin sen vuokralle. Remontin työn osuuksien verovähentäminen aiheuttaa päänvaivaa, voinko pistää ne kotitalousvähennykseen vai vähentää niitä vuokratulojen verotuksessa? Kun aloitin syöttämään niitä kotitalousvähennyksiin niin melkein ensimmäinen kysymys kuului että onko remontti tehty omaan asuntoon, vai vapaa-ajan asuntoon? Tuo kun nyt ei ole oikein kumpaakaan...
 
Omistan oman asuntoni lisäksi toisen asunnon, kerrostaloyksiön. Yksiöön tehtiin alkuvuodesta remonttia ja nyt elokuun alusta laitoin sen vuokralle. Remontin työn osuuksien verovähentäminen aiheuttaa päänvaivaa, voinko pistää ne kotitalousvähennykseen vai vähentää niitä vuokratulojen verotuksessa? Kun aloitin syöttämään niitä kotitalousvähennyksiin niin melkein ensimmäinen kysymys kuului että onko remontti tehty omaan asuntoon, vai vapaa-ajan asuntoon? Tuo kun nyt ei ole oikein kumpaakaan...

Asuitko siellä itse alkuvuonna? Vai ostitko sijoitus käyttöön ja oliko siellä vuokralainen kun ostit?

Jos asuit itse niin kotitalousvähennys.

Asunnon pitää olla vuokrauskäytössä, että siitä voi vähentää ja tässä taitaa riittää, että on vuokrausilmoitus. Mutta jos ostit tyhjän kämpän remppasit ja laitoit vuokralle vasta rempan jälkeen niin marssijärjestys meni väärin etkä saa vähentää.

"Kulut ovat vähennyskelpoisia vuokraustoiminnan aloittamisesta lähtien. Vuokraustoiminnan katsotaan alkavan yleensä siitä hetkestä, kun aloitat aktiivisesti etsiä vuokralaista asuntoon – esimerkiksi teet toimeksiannon vuokravälitysliikkeelle tai laitat vuokrausilmoituksen verkkosivuille tai lehteen. "

 
Mutta jos ostit tyhjän kämpän remppasit ja laitoit vuokralle vasta rempan jälkeen niin marssijärjestys meni väärin etkä saa vähentää.
No tätähän mä vähän pelkäsin, eli tyhjän asunnon remppasin ja sitten vasta vuokralle... :/
Tais jäädä luu käteen
 
No tätähän mä vähän pelkäsin, eli tyhjän asunnon remppasin ja sitten vasta vuokralle... :/
Tais jäädä luu käteen
Joo kannattaa selvittää etukäteen noita koukeroita. Naputtelee ylihintaisen vuokrailmoituksen tai sitten vaikka, että jos ei haittaa asua remontinkeskellä tjsp. Vuokraa tutulle varastoksi siksi aikaa kun remppaa. Hätä keinot keksi... Oppirahoja pitää aina maksella :)
 
Omistan oman asuntoni lisäksi toisen asunnon, kerrostaloyksiön. Yksiöön tehtiin alkuvuodesta remonttia ja nyt elokuun alusta laitoin sen vuokralle. Remontin työn osuuksien verovähentäminen aiheuttaa päänvaivaa, voinko pistää ne kotitalousvähennykseen vai vähentää niitä vuokratulojen verotuksessa? Kun aloitin syöttämään niitä kotitalousvähennyksiin niin melkein ensimmäinen kysymys kuului että onko remontti tehty omaan asuntoon, vai vapaa-ajan asuntoon? Tuo kun nyt ei ole oikein kumpaakaan...
Vapaa-ajan asunnossa se on vähennyskelpoinen, remonttihan tehtiin ennen vuokralle laittoa eli vuokrauksen aikana remontti ei tehty jolloin se olisi vähennuskelpoinen vuokratuotosta.
No tätähän mä vähän pelkäsin, eli tyhjän asunnon remppasin ja sitten vasta vuokralle... :/
Tais jäädä luu käteen
Oliko se vapaa-ajan asuntona ennen vuokralle laittoa :)? Ainahan sitä ihminen voi muuttaa mieltänsä, eihän etukäteen voi tietää kiinnostaako se mökkeily lopulta jokaista ennekuin sitä on kokeillut... Vapaa-ajan asunnolle ei ole mitään määritelmää, se voi olla "mökki"osake naapurirapusta tai kiinteistö saaressa...
 
ALV-velvollisuuden alaraja kun nousee 20 000 euroon ja kirjanpito-ohjelmistoihin saa samaan hintaan useampia yrityspaikkoja, niin jokainen yksityishenkilöille tai muille tahoille, jotka ei alv:a voi vähentää, palveluitaan myyvä ymmärtää mitä mahdollisuuksia tämä tarjoaa.

Erityisesti konsulteille tai muille palvelualan yksinyrittäjille tämä on jackpot. Pilkotaan yritystoiminta segmentteihin emo-tytär rakenteessa.

Tytär 1 Oy myy tiettyjä palveluitaan 20 000 euroon asti
Tytär 2 Oy myy tiettyjä palveluitaan 20 000 euroon asti
jne. jne.

Syntyy liiketoimintaperusteisesti hajautettu konsernirakenne, jota verottaja ei voi katsoa luodun veronvälttämistarkoituksessa. Tyttäriä pyöräytetään sitä mukaa lisää jos liikevaihto kasvaa kesken verovuoden.

Emo Holding Oy omistaa kaikkien tytärten osakekannat. Tytäryhtiöiden tase paisutetaan immateriaalioikeuksilla. Näin tyttäret pääsevät jakamaan lähes verottomia osinkoja emoyhtiölle.

Näin syntyy rakenne jossa ei makseta arvonlisäveroa tai osinkoveroja käytännössä lainkaan. Pienellä vaivalla jää valtio nuolemaan näppejään ja rehellinen yrittäjä saa työnsä hedelmät verottomana käteen.
 
ALV-velvollisuuden alaraja kun nousee 20 000 euroon ja kirjanpito-ohjelmistoihin saa samaan hintaan useampia yrityspaikkoja, niin jokainen yksityishenkilöille tai muille tahoille, jotka ei alv:a voi vähentää, palveluitaan myyvä ymmärtää mitä mahdollisuuksia tämä tarjoaa.

Erityisesti konsulteille tai muille palvelualan yksinyrittäjille tämä on jackpot. Pilkotaan yritystoiminta segmentteihin emo-tytär rakenteessa.

Tytär 1 Oy myy tiettyjä palveluitaan 20 000 euroon asti
Tytär 2 Oy myy tiettyjä palveluitaan 20 000 euroon asti
jne. jne.

Syntyy liiketoimintaperusteisesti hajautettu konsernirakenne, jota verottaja ei voi katsoa luodun veronvälttämistarkoituksessa. Tyttäriä pyöräytetään sitä mukaa lisää jos liikevaihto kasvaa kesken verovuoden.

Emo Holding Oy omistaa kaikkien tytärten osakekannat. Tytäryhtiöiden tase paisutetaan immateriaalioikeuksilla. Näin tyttäret pääsevät jakamaan lähes verottomia osinkoja emoyhtiölle.

Näin syntyy rakenne jossa ei makseta arvonlisäveroa tai osinkoveroja käytännössä lainkaan. Pienellä vaivalla jää valtio nuolemaan näppejään ja rehellinen yrittäjä saa työnsä hedelmät verottomana käteen.
Olisiko tästä ALV velvollisuuden alarajan noususta jotain lisää tietoa? Itse ajattelin tehdä ehkä omien töiden ohessa vähän tuottavaa konsultointia sivussa. Parissa päivässä saisi tuon melkein 20000€ täyteen minimivaivalla.

Ajattelin laittaa firman "maaseudulle" pystyyn ja napata siihen ruokaviraston 30000€ vastikkeettoman tuen vielä hankintoihin. Ehkäpä vielä Oy, josta en turhaan nostaisi palkkaa, vaan lähinnä osinkoja tai kilometrikorvauksia.

Olisiko siinä jo riittävä määrä laillista veronkiertoa? :)
 
Emo Holding Oy omistaa kaikkien tytärten osakekannat. Tytäryhtiöiden tase paisutetaan immateriaalioikeuksilla. Näin tyttäret pääsevät jakamaan lähes verottomia osinkoja emoyhtiölle.
Ei tarvitse edes paisuttaa, kun noteeraamattoman yhtiön toiselta noteeraamattomalta yhtiöltä saamat osingot ovat verovapaita.
 
Ei tarvitse edes paisuttaa, kun noteeraamattoman yhtiön toiselta noteeraamattomalta yhtiöltä saamat osingot ovat verovapaita.

Tässä oli yläraja verovapaalle osuudelle. Paisuttamalla tasetta saa jaettua enemmän verovapaata osinkoa.
 
Ei ole ylärajaa.

Lähde Verohallinto:


Osingon prosenttiosuus osakkeen matemaattisesta arvosta vaikuttaa verotukseen
Kun saat osinkoa listaamattomasta yhtiöstä, osingon määrä jakautuu

  • veronalaiseen pääomatuloon ja/tai veronalaiseen ansiotuloon
  • verottomaan tuloon.
Se, kuinka suuret nämä osuudet ovat, riippuu osakkeen matemaattisesta arvosta.

Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön varoista vähennetään sen velat ja saatu erotus jaetaan yhtiön osakkeiden lukumäärällä.

Lue lisää osakkeen matemaattisesta arvosta syventävän vero-ohjeen Osinkotulojen verotus kohdasta 2.3 Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko.

Osinko enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta – pääomatulo-osinko
Jos saamasi osingon määrä on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, puhutaan pääomatulo-osingosta.

Kun pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa, siitä

  • 25 % on veronalaista pääomatuloa
  • 75 % on verotonta tuloa.
Osingon 150 000 euroa ylittävästä osasta

  • 85 % on veronalaista pääomatuloa
  • 15 % on verotonta tuloa.
Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen. Toisin sanoen kaikki samana vuonna saamasi listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen ja maksat veroa tuon yhteissumman perusteella.
 
Lähde Verohallinto:


Osingon prosenttiosuus osakkeen matemaattisesta arvosta vaikuttaa verotukseen
Kun saat osinkoa listaamattomasta yhtiöstä, osingon määrä jakautuu

  • veronalaiseen pääomatuloon ja/tai veronalaiseen ansiotuloon
  • verottomaan tuloon.
Se, kuinka suuret nämä osuudet ovat, riippuu osakkeen matemaattisesta arvosta.

Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön varoista vähennetään sen velat ja saatu erotus jaetaan yhtiön osakkeiden lukumäärällä.

Lue lisää osakkeen matemaattisesta arvosta syventävän vero-ohjeen Osinkotulojen verotus kohdasta 2.3 Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko.

Osinko enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta – pääomatulo-osinko
Jos saamasi osingon määrä on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, puhutaan pääomatulo-osingosta.

Kun pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa, siitä

  • 25 % on veronalaista pääomatuloa
  • 75 % on verotonta tuloa.
Osingon 150 000 euroa ylittävästä osasta

  • 85 % on veronalaista pääomatuloa
  • 15 % on verotonta tuloa.
Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen. Toisin sanoen kaikki samana vuonna saamasi listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen ja maksat veroa tuon yhteissumman perusteella.

Sä viittaat nyt "Henkilöasiakkaan tuloverotukseen", mikä selvästi ohjeessa lukee. Kun listaamaton yhtiö maksaa osinkoa toiselle yhtiölle, sillä ei ole mitään tekemistä henkilöasiakkaan tuloverotuksen kanssa.

Ylipäänsä koko ehdotetusta järjestelystä paistaa niin selvästi läpi se, että se on tehty veronvälttelytarkoituksessa, että ei mene läpi.
 
Itseen osuu tuo kilometrikorvauksen/rajan lasku, kun kilometrejä tulee tosi paljon ja työmatkavähennyksiä.. Ei tokikaan mitään päivärahoja.

Onko mulla mitään mahdollisuutta verosuunnittella jotenkin siten, että ei tulisi "pelkkää miinusta työssäkäynnistä" ts. tulee aika paljon kilometrejä sellaisia, mitkä ei enää ole työmatkasta vähennettäviä (kun raja jo täynnä). Siirtyykö nuo "hävitys kilometrit jonnekin", vai pelkkää tappiota?

Ts. onko ainut tapa verosuunnitella, niin vähentää työssäkäyntikilometrejä (eli yrittää vähentää työssäkäyntiä kauempana, jolloin vähennyskelvottomia kilometrejä ei synny niin paljoa)?
 
Kahden normityön lisäksi teen toimeksiantoja erään välittäjän kautta, joka maksaa palkan Eezy:n kautta. Käytännössä siis kiertää työnantajamaksut ja taidan toimia ns. "kevytyrittäjänä" vaikka palkanmaksu onkin automatisoitu, eikä minun tarvitse itse lähettää laskuja, vaan Eezy tekee koko homman puolestani.

Olen kuitenkin ymmärtänyt, että YEL-rajan täyttyessä minun pitäisi hankkia YEL-vakuutus, joka laskujeni perusteella söisi kokonaan näiden toimeksiantojen tekemisen palkkion järjellisyyden, eli tarkoitus on tehdä näitä hommia aina alle sen vuosirajan.

Onko teillä kokemusta siitä, miten tätä rajaa seurataan ja napsaahtaako heti YEL-rajan täyttyessä vakuutusmaksu koko vuoden kevytyrittäjätuloista? Verottajan ohjeessa myös puhutaan tämän vuoden tulorajan yhteydessä (9 010,28 euroa) 12 kuukauden ajanjaksosta, jolloin käsitän asian niin, että vaikka muuten verotus menee kalenterivuoden mukaan, tässä pitäisi alkaa seuraamaan tuloja myös ensi vuoden tammikuustakin, vaikka tänä vuonna jäisi nämä tulot alle tuon 9 010,28 euron rajan.

Tuntuu jo valmiiksi hankalalta systeemiltä varsinkin siksi, että tuo raja määritetään kuutenkin aina jollekin tietylle kalenterivuodelle, esimerkiksi juuri se 9 010,28 euron raja on vuodelle 2024.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 566
Viestejä
4 477 222
Jäsenet
73 957
Uusin jäsen
helzinki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom