@pannu @338lm
Itsellä on nyt useampi vuosi kumiveneilyä takana, joten voisin vähän kommentoida ja antaa näkemyksiä omista kokemuksista. Ensinnäkin pitää sanoa, että tuollaiseen kevyeen käyttöön kannattaa varsinaiset RIBit unohtaa kokonaan. Ne tarvitsevat aina trailerin ja pienimmätkin painavat yleensä toisatasataa kiloa.
Tuli siis muutama vuosi sitten hankittua kumivene kalastushommia varten, ajatuksena että kaksi ukkoa ja kamat mahtuu mukavasti kyytiin ja, että kalastaessa voi tehdä kohtuullisia siirtymiä kohtuullisessa ajassa. Tarkalleen ottaen hommasin
tämän veneen, eli 370 cm pitkä alumiinilevyepohjainen kumilaiva Venäjältä (valmistettu Kiinassa), joka painaa ihan kaikkineen vajaat 70 kg. Perärutkuksi päätyi vanha 15 heppainen kakstahti-Yamaha (koska kaksitahdit painaa vähemmän ja eivät ole niin nuukia kuljettamisen kanssa) jostain 80-luvulta, jolla on painoa jotain reilu 35 kg. Käytännössä koko paketti kulkee auton takakontissa (tai oikeammin takakontissa ja takapenkillä). Koko setti mahtui juuri ja juuri vanhaan Citroen C4:een, eli n. Golfin kokoiseen autoon. Nykyään on isompi auto niin mahtuu helpommin.
Käytännön tasolla tuo setti on sellainen, että sen kanssa pystyy yksinkin puljaamaan aika hyvin, vaikka toki koko homma menee aika paljon jouhevammin jos on keulamies mukana jeesaamassa kasaus- ja pakkausoperaatiossa. Molemmissa menee n. 30-45 min kaikkineen. Auto rantaan, kumilaivan osat (kulkee kahdessa ~ison lätkäkassin kokoisessa paketissa, joista toisessa on alumiinipohja ja toisessa itse paatti) pihalle, auton 12v pistokkeesta ilmapumpulle virtaa, vene täyttymään, alumiinipohja paikalleen. Jos on kaveri mukana niin nostetaan vene vaan suoraan veteen (vaikka nää on paksua PVC:tä, niin kaikenlaista hiekalla ja soralla raahaamista kannattaa välttää), jos olen yksin, niin heitän keulan alle
tällaisen kajakin siirtoon tarkoitetun kärryn ja lykkään veneen vesille. Sen jälkeen kone takakontista (jälleen, yksin vittumainen roudata, mutta liikkuu) paikalleen, loput kamat veneeseen ja ei muuta ku kireitä siimoja. Takaisin rantaan tullessa sitten sama homma päinvastaisessa järjestyksessä, plus veneen putsailut mahdollisuuksien mukaan.
Hyvänä puolena tuossa setissä on se, että veneen voi (varsinkin kaverin kanssa) laskea melkein mistä vaan vesille ja kalastusalustana se on aivan tajuttoman vakaa. Kaksi isoa ukkoa ei saisi tuota kaatumaan, vaikka yrittäisi. Syväystä ei myöskään ole nimeksikään, joten tuolla pääsee kaikkiin hyvinkin jänniin paikkoihin. Myötätuuleen yhdellä ukolla huippunopeus on jotain 35 km/h ja 12-litran tankilla ajelee helposti koko päivän. Kaksi päällä vauhtia on vähän vähemmän, mutta joku vajaa 30 km/h on silti ihan realistinen. Kaverilla on vastaava setti 8 hp koneella ja se ei enää plaanaa kaksi päällä. Sähkömoottorit on sinänsä houkuttelevia, että ne eivät ruiki autoon bensaa ym. mut käyttännössä niillä siirtymisnopeudet on luokkaa hidas soutu, eli sopivat lähinnä uisteluun. Vaikka tuo vene on periaatteessa luokitettu kohtuullisen isoillakin vesillä ajamiseen ja et tosiaan saa sitä uppoamaan vaikka se olisi täynnä vettä, niin mitään erityisen kivaa hommaa kumiveneellä ajaminen yhtään isommassa aallokossa ei ole. Vettä tulee naamalle ja ryskytys on melkoista.
Kaiken kaikkiaan olen ollut hankintaani äärimmäisen tyytyväinen, koska se on mahdollistanut venekalastuksen ja veneilyn erittäin kohtuullisella rahallisella panostuksella (vene oli n. 800€, käytetty Yammu n. 400€). Enpä oikeastaan tekisi mitään toisin, jos nyt pitäisi/saisi tehdä uusiksi. On itseasiassa jännä miten voimakkaasti kalastuspiireissä näitä kumilaivoja karsastetaan, vaikka ne on aivan erinomainen matalan kynnyksen askel veneilyn ja venekalastuksen maailmaan ja tuon kokoinen kumivene on ihan heittämällä monta kertaa kivempi kalastusalusta kuin joku kämäinen ja kiikkerä soutuvene. Eniten hommaan ehkä vaikuttaa se, että suurimmalla osalla kokemukset kumiveneistä rajoittuu johonkin halpoihin rantaleluihin, joilla ei kyllä ihan hirveästi ole tekemistä näiden varsinaisten PVC-kankaasta tehtyjen veneiden kanssa.
Sen sijaan jos käyttö on enemmän eräily/ulkoiluhenkistä ja yksin liikkumista, unohtaisin nuo säle/levypohjaveneet kokonaan ja muutenkin katselisin enemmän
jotain tämän tyylisiä kumikanootteja. Noissa on siis ilmapohja, joka pysyy aika hyvin jäykkänä, painoa on reilusti vähemmän ja muodon ansiosta liikkuvat paremmin pienemälläkin koneella ja meloen (normaalia kumivenettä on aivan saatanan raskas soutaa). Vastaavasti eivät ole ihan yhtä vakaita kuin nuo leveämmät kumilaivat, eikä kyytiin mahdu kahta niin kivuttoomasti. Kiinteä perälaita kannattaa joka tapauksessa olla jos konetta aikoo käyttää, koska kaikki muut ratkaisut on ihan sysimustaa paskaa ja se on kumiveneessä myös ainoa paikka mihin voi tehdä kiinteämpiä asennuksia. Esim. yksi tyypillinen modaus kumiveneelle on pultata takalaitaan
taittuvat renkaat, joilla saa kivasti veneen rullattua yksinkin vesille ja jotka sitten ajossa taittuvat pois tieltä.
Voin laittaa kuvia tuosta omasta setistäni vähän myöhemmin.