Hieman mieltä rauhoittaa se, että kongressi sääti jo Trumpin ykköskaudella (syystä tai toisesta) vetovarmalla enemmistöllä lain, jonka mukaan presidentti ei voi yksipuolisesti erottaa Yhdysvaltoja Natosta. Että Trump hallintoineen on lopulta aika yksin näiden yritystensä kanssa hajottaa läntiset liittolaissuhteet.
Se (maksimissaan) kolme vuotta mikä Trumpia tulee vielä sietää on lopulta varsin lyhyt aika maailmanhistoriassa, ja vasta kauden päätyttyä nähdään, onko suhteiden romuttuminen jäänyt pysyvämmäksi, vai oliko kyse lopulta anomaliasta, jonka jälkeen palataan tuttuun ja turvalliseen maailmanjärjestykseen. (Siihenkin on vielä pitkä matka, ettäkö Trump onnistuisi keplottelemaan itsensä uudelle kaudelle, vaikka epäilemättä moisesta haaveileekin.) Välittömästi Trumpin kauden päätyttyä se ei toki tule tapahtumaan, vaikka seuraajahallinto eri äänen kelloon ottaisikin, koska ei maailma voi myöskään luottaa siihen, etteikö sitä maltillista hallintoa seuraisi sitten uusi sekopäähallinto. Saas nähdä, säädetäänkö siellä Trumpin väistyttyä vielä lisää lakeja, joilla on tarkoitus estää uudet oranssit vallankeikaukset.