Varsin mielenkiintoinen tämä uutinen. Mi-8/Mi-17 kopteria valmistetaan vieläkin venäjällä ja kyseessä on maailman eniten valmistettu sotilashelikopteri. Silti moottoreista on näin suurta pulaa, valmistusmaassa. Ukraina saattaisi yrittää osaltaan vielä vauhdittaa tuota moottoripulaa venäjällä, jos joku tehdas olisi vaikka drone/ohjuskantomatkan sisällä.
Venäjälla olisi varmasti pulaa useista eri asioista länsimaiden asettamien pakotteiden vuoksi, mutta harmillisesti länsimaat ei ole koko maailma, vaikka usein niin oletetaan. Otetaan tähän esimerkkinä Kazakhstan, jonka avulla selkeästi Venäjä pystyy pakotteita kiertämään:
Eli Kazakhstanista on tulossa Venäjän uusi gateway tai hubi kaikelle mahdolliselle tavaravirralle. Joskus Suomen piti olla vastaava ja uuden silkkitien päätepiste, mutta... Putin oli juuri vierailulla Kazakhstanissa ja presidentit lupasivat tietysti suuria. Kyseessä oli viides tapaaminen tänä vuonna.
Venäjän ja Kazakhstanin välit eivät ole yksiselitteiset. Niihin liittyy jännitteitä ja ongelmia, mm. historiaan, kieleen, opetukseen ja turvallisuuteen liittyen. Ukrainan tilanne on Kazakhstanin silmissä uhka, sillä on satavarmaa, että jos Venäjä saa Ukrainan otteeseensa, kiristää se sen jälkeen otettaan myös Kazakhstanista ja tätä Kazakhstan ei halua.
Kazakhstan joutuu myös taiteilemaan Venäjän ja lännen välillä sanktiopolitiikasta johtuen. Maata on syytetty Venäjän sanktioiden kiertämisestä. Voidaan kuitenkin kysyä, onko vaihtoehtoja? Näyttää myös siltä, että kansainvälinen bisnes ei välitä. Useat länsimaiset yritykset rynnivät nyt Kazakhstaniin. Maassa on yli 8 000 yritystä, joissa venäläiset ovat mukana ja se on helppo houkutin.
Läntisillä investoijilla on tietysti myös ulkopoliittinen kytky, sillä investoinneilla yritetään irrottaa maata Venäjän vaikutuksesta ja kytkeä sitä länsimaisiin järjestelmiin. EU-maat ja USA ovat olleet tästä syystä suurimpia investoijia. Heti perässä tulee Kiina ja vasta sitten Venäjä. Nyt Venäjä on lisännyt investointeja Kazakhstaniin, sillä se toimii jättimäisenä logistiikkakeskuksena Venäjälle.
Maassa on tehty kymmenien miljardien investointeja kuljetus- ja logistiikkainfraan. Ideana on tietysti välittää kaikkea mahdollista Kiinasta tulevaa tavaraa länteen. Venäjän läpi kulkevan rautatien piti olla uusi silkkitie, mutta Ukrainan sota sotki kuviot niin, että nyt maa toimiikin sisäänheittäjänä Venäjälle.
Jos länttä kiinnostavat Kazakhstanin mineraalit ja kaivannaiset, niin Venäjää kiinnostaa niiden lisäksi maatalous ja transitioliikenne. Venäjän ja Kazakhstanin välisen kaupan liikevaihdon arvo on tänä vuonna 27 miljardia taalaa ja Venäjä on tehnyt maahan viime vuosina suoria investointeja 20 miljardin arvosta. Kauppaa pyritään siirtämään dollarista kansallisiin valuuttoihin.
Tulee myös huomioida Kazakhstanin klaanien yhteydet Venäjään, presidentti Kasim-Zhomart Tokajevin klaani mukaan lukien. Maa on klaaniyhteiskunta, ei demokratia ja siellä on myös voimakkaita vähemmistöklaaneja. Kaikilla on vahvat taloudelliset kytkökset Venäjään. Oligarkit ja heidän lapsensa on koulutettu Venäjällä. Presidentti on käynyt saman Kansainvälisten suhteiden instituutin Moskovassa ja on työskennellyt ennen maan itsenäistymistä Neuvostoliiton ulkoministeriössä diplomaattina. Ex-vaimo on Venäjän kansalainen, poika käynyt Venäjän diplomaattisen akatemian.
Kazakhstanin suurimmat kauppapartnerit ovat Kiina ja Venäjä, vaikka maa viekin suuria määriä raaka-aineita esim. Italiaan ja Hollantiin. Kiinan osuus on noussut hyvin merkittäväksi. Tämä vuosi näyttäisi, että Venäjästä on tulossa Kazakhstanin suurin vientimaa ja Kiina taas olisi ottamassa paikan suurimpana tuontimaana ohi Venäjän. USA:n merkitys sen suurista investoinneista huolimatta on jäänyt vähäiseksi. Turkin merkitys on sen sijaan kasvussa.
Kaupan rakenne on muutoksessa ja syy ei ole muu kuin Venäjän tarve erilaisille korkean teknologian tuotteille: autoille, puhelimille, lääkkeille, tietokoneille, varaosille ja teknologialle. Maan viralliset päävientituotteet ovat yhä öljy, metallit ja raaka-aineet, mutta Venäjälle suuntautuva vienti on pitkälti piilossa, sillä koska maat kuuluvat samaan tulliliittoon, ei tavarakuljetusta Venäjälle valvota niin tarkkaan.
Kazakhstanin ulkomaanvienti ja -tuonti ovat kasvaneet viimeisen kahden vuoden aikana jättimäisesti, eikä sitä selitä muu kuin maan sijainti Venäjän kainalossa. Se on tavaran kauttakulkumaa Venäjälle niin idästä kuin lännestä ja suuryritykset tietävät tämän. Vastaavasti Venäjän resursseja kulkee Kazakhstanin kautta Keski-Aasiaan ja Kiinaan. Virallisesti tätä ei myönnetä.
Tilanne on joka tapauksessa se, että hunaja houkuttelee mehiläisiä ja paska kärpäsiä, joten Kazakhstanin talous buustaa reilusti ja siksi kaikki vientiyritykset rynnivät maahan. Koska Venäjä joutuu maksamaan kaikesta läpikulkevasta tavarasta komission, tuottaa se maalle ennennäkemättömiä tuloja.
Lännen toiveena oli irrottaa Kazakhstan Venäjästä, mutta nykyinen tilanne sen sijaan liimaa maat entistä enemmän yhteen, luo Kiinan kanssa yhteiset markkinat ja tekee Euraasian talousunionista tulevaisuudessa varteenotettavan pelaajan BRICS:ssä. Kazakshstan jätti hakemuksensa BRICS:lle tänä vuonna ja osallistui Shanghain yhteistyöjärjestön kokoukseen elokuussa. Syynä on tietysti BRICS-markkinoiden loputtomat kasvuedellytykset. Muilla Keski-Aasian mailla ei ole mahdollisuutta kuin seurata.
Kazakhstan is ready to transport more Russian oil and gas, President Kassym-Jomart Tokayev told the Russian daily Izvestia in remarks published early on Wednesday, a day before President Vladimir Putin was set to visit his country.
www.reuters.com
edit. lisätty linkki Reutersin uutiseen Kazakstanin ja Venäjän kaasukytkyistä.
www.suomenmaa.fi
/cloudfront-us-east-2.images.arcpublishing.com/reuters/3F7OZXLPCNMQHOOGAOGLLTT4NM.jpg)
old.reddit.com
www.verkkouutiset.fi
tulli.fi
eu-solidarity-ukraine.ec.europa.eu
