- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 145
Hieman mysteerihän tuo on koska tuolla perusteella ruplalla ei pitäisi olla arvoa tavallisessakaan tilanteessa..
Sille lienee syynsä miksi ulkomaalaiset eivät halua käydä kauppaa venäjän kanssa ruplilla vaan dollareilla, euroilla, jne.
Aina kun markkinoille tulee uutta pääomaa tyhjästä syntyy inflaatiota. Se on totta että jos tuollainen tehdään salassa niin välittömästi ajan hetkellä 0 inflaatio ei ole vielä alkanut joten makkarakauppias myy ryssien armeijalle normaalihinnalla nakkia. Sen jälkeen makkarakauppialla on kuitenkin reilusti pääomaa ja hän ostaa tuotteita x määrästä firmoja ja niiden omistajat ostavat muualta jne. jne. ja lopulta varallisuutta on keskimäärin enemmän. Kaikilla on rahaa, kaikki haluaa ostaa ja tavara lentää hyllystä joten hintoja nostetaan eli inflaatio toteutuu.
Tuossa teoriassa on pari reikää, se on totta että makkarakauppiaalla on tämän jälkeen enemmän rahaa mutta se ei tarkoita että se kuluttaisi enemmän jos sillä on jo ennestään kaikki mitä se haluaa vaan ainakin osa rahoista jää säästöön. Tämä on hyvä esimerkki miksi trickle-down economics on typerä malli jo lähtökohtaisesti, kun raha keskittyy rikkaille joilla on jo kaikki mitä ne haluaa niin miksi tämä raha ruokkisi esim sisämarkkinoiden kulutusta? Käytännössä käy päinvastoin, ne jotka käyttäisi rahaa niin niillä sitä ei ole ja ne joilla sitä on eivät käytä sitä suhteessa ansaitsemiinsa määriin hence ne ovat rikkaita.
Toinen että sanot että "kaikilla on rahaa", ei se raha mennyt kuin makkarakauppiaalle ja sen kulutuksesta riippuen raha lähtee kiertoo tai ei lähde. Entäs jos se ei lähde (ainakaan kaikki)? Miten se silloin nostaa inflaatiota mallissasi?
Markkinat korjaa tilanteen ajan kanssa.
Igorilla on makkarakauppa, joka myy kymmenen makkaraa päivässä. Normaalisti asiakkaat ostavat kaikki hintaan 10 rub / makkara ja saavat päivittäisen makkara-annoksensa. Dimitrille sattui kuitenkin onnenpotku ja diilistä armeijan kanssa jäi vähän ylimääräistä käteistä, joten sunnuntaiksi kun anoppi tulee käymään kylään niin voidaan tarjota peräti kaksi makkaraa. Homma hoituu helposti kun Dimitri maksaa Igorille 11 rub /makkara ja molemmat voittavat, eikös? Grigori on tottunut makkaransyöjä hänkin, mutta nyt kaupassa ei ollutkaan enää makkaraa myytäväksi, joten taskunpohjia myöten kaivaen hän tarjoaa 12 rub ja saa makkaransa ja piiri lähtee pyörimään taas. Käytännössä siis ruplan suhde käyttötavaraan on tippunut 20%.
Tämä pitää paikkansa, mutta entäs jo Dimitrillä on tarpeeksi kapasiteettia myymään armeijalle ja asiakkaille, joten silloin se 10 rub makkara ei lopu kesken eikä hinta nouse rajoitetun saatavuuden takia. Yleensä hinnan nostopaineet perustuvat enemmän kustannusten nousuun ja katteiden laskuun kuin siihen että tuotteesta aletaan kilpaa maksamaan isompia summia sen rajoitetun saatavuuden takia. Tietysti voidaan sanoa että Dimitrin tuotantokapasiteetilla on aina rajansa, mutta toisaalta niin on makkarantarpeellakin.
: