Kiva nähdä että joku muukin on kiinnostunut pohtimaan kokonaiskuvaa
Pitänee lusikoida omia mietteitä mukaan..
Nyt kuitenkin nykytilanteen valossa tilanne näyttää jopa huolestuttavalta ja se miksi ajattelen niin - pohjautuu jo aiemmin esittämiini / esitettyihin kommentteihin:
1. Venäjän kyky sietää pitkäkestoista rääkkiä on hyvä. Sen on osoittanut historia. Tällä kyvyllä viittaan lähinnä tapaan, jolla Venäjän valtionjohto sotaa käy vähät välittämättä tappioista ja kotimaan tilanteen heikkenemisestä taloudellisesti. Venäläiset ovat kuin lutikoita, jos tällä tavalla asiaa voi verrata. Tykinruokaa riittää edelleen, vaikka sitäkin on pohdittu moneen kertaa, että milloin miehet tai naiset loppuu.
Monelta tosiaan unohtuu tuo ikävä fakta historiasta, taisi joku viisaampi todeta että, "ne jotka unohtavat historian ovat tuomittuja toistamaan samoja virheitä". Venäjän kohdalla monelta valtiolta on unohtunut vilkaista sen
sotahistoriaa n.1200:n kuluneen vuoden aikana jossa on jokin sota tai kahina naapureiden kanssa keskimäärin 6 vuoden välein. Selittänee sen "sotaväsymyksen" keston kansan keskuudessa. Jokainen voi itse päätellä onko kyseessä peri imperialistinen valtio vai riitaisat naapurit. Tykinruuan määrää pohtiessa pitää muistaa, ettei kyseessä ole enää valtio joka muodostuu herroista ja maanviljelijöistä vaan nykyaikaisesti toimivasta yhteiskunnasta jonka toiminnat halvaantuvat osaavan väen puutteeseen huomattavan paljon nopeammin. Eiköhän sekin raja tule näkösälle viimeistään vaalien jälkeisissä kutsunnoissa.
2. Euroopan maiden luoma synergiavoima on osoittautunut hajanaiseksi ja heikoksi. Tekemisen meininki ei välity ainakaan minulle, vaikka koitan seurata tapahtumia. Ilman yhdysaltojen valtavaa apua tilanne olisi nyt jo ihan toinen. Pitkäkestoisen sodan yksi miinuspuoli on se, että mitä pidempään sitä käydään, sen enemmän siihen sotaan "kuulumattomien" kiinnostus ja into alkaa loppua. Eihän krimin tilanteeseen ja itä-ukrainan tilanteeseen reagoitu eruoopan unionin tasolla juuri mitenkään. Tilanne sai vaan elää ihan rauhassa, koska ketään ei kiinnostanut (ketään sellaista, jolla on oikeasti valtaa). Jos tähän mennessä ei oikeasti ole sotatuotantoa tehostettu ukrainan auttamiseksi, niin en näe että niin kävisi jatkossakaan. Koko aika kun aikaa vaan kuluu enemmän ja rintamalinjat ovat seisahtuneet niin se ei palvele ainakaan ukrainaa missään muussa mielessä kuin siinä, että he eivät ainakaan menetä enempää alueitaan. Mediassa on hyvä hehkuttaa tukea ukrainalle ja laittaa postauksiin sydämiä sekä tuomita Venäjän toimia. Sanahelinää vailla konkretiaa. Sen kykenee kuka vaan tekemään.
Eittämättä touhuille ei voi peukkua nostaa onnistumisen merkiksi, mutta pitänee muistaa että demokratiassa asioiden eteneminen on hitaampaa kuin diktatuureissa. Muistettakoon miten homma meni edellisessä isossa kahinassa, loppujen lopuksi voiton avaimet tuli suuremmista resursseista ja nopeammin kasvavasta teollisuustuotannosta. Oma veikkaus on että näin tullee käymään ajan kanssa tässäkin. Venäjän resurssit ovat kuitenkin aika rajoitetut. Apu Ukrainalle on lännelle kuitenkin niin iso asia että tuskin tulee hiipumaan vaikka venäjä laittelee medialle "savuverhoja" Israelissa ja rajoilla.
3. Kolmas ja se tärkein juttu mielestäni tässä koko hommassa on se, mitä on häviäminen ja voittaminen. Ukrainalle voitto tarkoittaa sitä, että se ajaa venäjän örkit pois alueiltaan ja valtaa kaikki alueet takaisin. Tämä on lausuttu ääneen korkeimman Ukrianan johdon suusta. Kaikki muu olisi häviö Ukrainalle.
Eli jos Venäjä saa pidettyä Ukrainan alueet hallussaan ja jonkinlainen rauhansopimus solmitaan, niin Venäjä on voittanut sodan. Ei ehkä niin kattavasti kuin alunperin oli tarkoitus, mutta kuitenkin.
Jos lähdetään pohtimaan sodan lopputulosta niin otetaan mukaan ainoa fakta joka on tiedossa, eli että Ukrainan lakiin on kirjattu, ettei venäjän nykyhallinnon kanssa neuvotella ja Zelenskyn rauhanehtoihin on kirjattu ehdoksi venäläisjoukkojen poistuminen/poistaminen valloitetuilta Ukrainan alueilta. Se rajaa kaikenlaiset spekulaatiot pois "rauhanneuvotteluista" ennen ehtojen täyttymistä. Lisäksi pitää muistaa että Ukraina kertoi taistelevansa sodan alussa vaikka ilman lännen tukea "loppuun asti". Eli käytännössä venäjä tuskin saa aikaiseksi "jäätynyttä konfliktia". Mielestäni Ukraina käy toimivaa "kulutussotaa" venäjää vastaan vaikkei rintamalinjat kovin liikukaan. Voitanee todeta ettei venäjällä ole todellista sotilaallista kykyä toteuttaa tavoitteitaan Ukrainassa vaikka kansalaisille esittelevätkin uusia
ihmeaseita, pitää vain enää saada toimintaan..
Jos venäjän kannalta rajataan pois kaikenlaiset spekulaatiot putlerin terveysongelmista ja epätodennäköisistä kansannousuista, jäänee jäljelle vain pari vaihtoehtoa. Ensimmäinen joka tullee vastaan on poliittisen vallan menettäminen vaalien kautta joka näkyy todella
huolettavan putleria, joka on aloittanut maalauskampanjan
vastaehdokkaita vastaan. Nähtäväksi jää kuoleeko noita ehdokkaita
vankiloihin vai odottaako
ikkuna. Vallan menetys olisi ensimmäinen vaihtoehto sodan loppumiselle, pelkkä putlerin poistuminen ilman hallinnon vaihtoa ei, silovikit ajavat samaa agendaa. Toinen todennäköisempi vaihtoehto on venäjän ajautuvan samanlaiseen taloudelliseen umpikujaan sotakulujen kanssa kuin neuvostoliittokin varustelukilvan kulujen kanssa. Talouden romahtaminen kun vie koko yhteiskunnan kaaokseen sekä tuen politikoilta ja sotakoneistolta. Askelmerkit povaavat tämän tapahtuvan ensi vuoden budjetin puitteissa, jopa venäjän taloutta tuntevat
ennustavat katastrofia. Keskuspankin
Nabulinan vakuuttelut toiminnoista tehonnevat vain asioista pihalla oleviin. Kumpaakaan vaihtoehtoa ei taida pystyä esittelemään minkäänlaisena "voittona" venäjälle.