Ei siellä ole mitään jenkkisotilaita (niitä muutamaa kouluttajaa lukuunottamatta) ollut jotka niitä olisi voinut jättää.
Kyllä Ukraina on ihan omalla rahallaan niitä kypäröitä ostanut ja omissa tehtaissaan niitä kylmän sodan jälkeen tuottanut.
Ulkomailta niitä alettiiin saada avustuksina vasta sodan alkamisen jälkeen.
Sinun "mahdollisuutesi" eivät ole mahdollisuuksia vaan mahdottomuuksia. Vetäset hatusta epämääräistä täysin virheellistä spekulaatiota jota mitkään faktat eivät tue.
Höpöhöpö.
Tankeissa on autoihin verrattuna paljon huonompi teho-paino-suhde, koska ne vaan painavat niin paljon. Kun se isompi vahvempi laakeri (tai suurempi määrä niitä) ruostuu jumiin, siellä on sitä ruostetta paljon enemmän ja se tarvii paljon enemmän voimaa liikkuakseen.
Väärin. Tankkien vaihteistot ovat paljon helpommin hajoavia kuin autojen, koska ovat paljon monimutkaisempia ja koska väännöt paljon suurempia.
Esim toisessa maailmansodassa hyvin suuri määrä saksalaisia ja neuvostoliittolaisia tankkeja hajosi vaihdelaatikko-ongelmiin, ehkä jopa enemmän kuin vihollisen panssarivaunukjen tulitukseen. Ja kylmän sodan neuvostokalusot ei näiltä osin eroa merkittävästi toisen maailmansodan aikaisesta, T-62 on edelleen jossain määrin suoraa jatkokehitelmää T-34sta. (*)
Tällä ei ole mitään tekemistä vaihteiston keston kanssa. Tällä on ainoastaan tekemistä sen kanssa, että telaketjuille menee enemmän vääntöä kuin autossa pyörille, ja nokka on tehty kestämään se osuma siihen puuhun.
ja kyllä autotkin liikkuu vajailla sylintereillä. Joissain V8-moottoreissa on polttoaineensäästömoodi jossa puolet sylintereistä kytketään pois päältä.
jos polttoaineletju on syöpynyt puhki nin kyse ei ole pienestä vuodosta.
Jos starttimoottorille menevä sähköjohto on poikki, ei se starttimoottori pyöri.
Ne on tehty vahvoiksi koska niille tulee paljon suurempia rasituksia johtuen suuremmista painoista ja voimista. Mutta niiden tarvii kestäkin paljoon suurempia voimia, ne eivät ole vahvempia suhteessa painoihin ja rasituksiin vaan ne on vähemmän vahvoja suhteessa painoon ja rasituksiin, koska ne suunnitellaan kestämään paljon peinempiä kilometrimääriä kuin esim. kuorma-autot, ja niiden tekeminen kestämään niitä rasituksia pitkään tekisi niistä vieläkin isompia, kalliimpia ja painavampia.
(*) T-34sta kehitettiin T-43, josta kehitettiin T-44, josta kehitettiin T-54, josta kehitettiin T-55, josta kehitettiin T-62. Näistä T-43 ja T-44 eivät menneet massatuotantoon.
T-64 sitten tosiaan täysin uusi design, ja T-72 on uusi halvempi design joka ottaa jotain asioita T-64sta mutta on pitkältä puhtaalta pöydältä suunniteltu halvemmaksi mutta myös joiltain osin paremmaksi kuin T-64. ja T-80 on sitten sitten T-64n pohjalta kehitetty uudempi parempi vaunu, kalllimpi ja parempi vaunu T-72n yläpuolelle. T-80n osalta sitten kehitys haarautui myöhemmin venäläisiin malleihin (T-80U, T-80BV) ja ukrainalaisiin malleihin (T-80UD, T-84). Venäläinen T-90 sitten pohjaa T-72een.