Suomi on EU:lta saanu moitteet ainoana maana kantelun seurauksena, koska Suomi on ainoa maa, joka antaa tehdä kanteluita asiasta. Suomen sosiaaliturva on yksi Euroopan korkeimpia, ja täten maailman korkeimpia. Se perusosa vaan tippuu juuri alle 40% mediaanitulon, joten lisääviä osia ei oteta huomioon.
THL avasi tuota pari vuotta sitten hyvin.
Miksi Suomen perusturvan taso on jatkuvasti Euroopan neuvoston erikoissyynissä? | THL-blogi
Omaan silmään oikeampi tapa olisi tarkastella viimesijaista etuutta, joka Suomessa on toimeentulotuki ja erityisesti sen ostovoimaa.
Siitä THL:nkin tekstistä pääsee tutkimuspaperiin, jossa Ilmakunnas itseasiassa avasi aiheen selvästi: ”Kaiken kaikkiaan vähimmäisturvan taso on Suomessa ostovoimaltaan lähellä länsieurooppalaisten maiden keskimääräistä tasoa.”
Nyt avainkysymys on, onko se suomalaiseen yhteiskuntaan sopiva taso, vai pitäisikö suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa viimesijaisen tuen olla kärkitasoa? Tämä on meidän poliittiseen keskusteluun minusta avaava kysymys, koska voi heittää ajatuksen mitä eri puolueet vastaisivat.
Nyt spekuloin hieman.
Vasemmistoliitto ja Vihreät varmasti korostaisivat eriarvoisuuden vastaista taistelua ja hakisivat tasoa anteliaammaksi. Vasemmistoliitolle olennaista olisi heikomman asema ja solidaarisuus.
Vasemmistoliiton tekisi mieli myös tasoittaa peliä ottamalla rikkailta, eli kasvattamalla progressiota, verottamalla listaamattomien yritysten maksamia osinkoja ja leikkaamalla yritystuista, Vihreiden korostaessa myös yksilön aktivoitumista pois tt-tuen piiristä. Köyhyystutkija Ohisalo vyöryttäisi uusinta tutkimustietoa, vaikka itse kanta on tietenkin poliittinen, niin kuin muillakin puolueilla on.
Molemmat haluaisivat edetä kohti perustuloa tai kansalaispalkkaa.
Demarit pitäisi nykyisen, mutta haluaisivat lisätä siihen tuki- ja aktivointivelvoitetta kunnille, palveluja tuen saajille.
Kepu voisi pitää suuruudeltaan nykyisenä, mutta lisäisi viimesijaisella tuella olevalle itse vastuuta aktivointiin, sekä rankaisun, ellei toteudu. Ja samaan aikaan laittaisi demarien tapaan lisää vastuuta kunnille, koska ”alueilla tiedetään paremmin”.
Kokoomus tekisi kenties nuo samat, mutta koputtaisi kepillä jäätä josko perustuslaki antaisi mahdollisuuden tehdä perusturvastakin määräaikaisen (ei antaisi). Yrittäisi kenties hieman leikata tai edes kiristää ehtoja. Ja Lepomäkeläiset pyrkisi samaan vähän eri termein perustilin kautta. Ja toisi minijobit Saksasta ilahduttamaan yrittäjiä, jotka saisi näin puoli-ilmaista työvoimaa.
Liike Nyt järjestäisi nettikyselyn, ja saattaisi tehdä tai olla tekemättä mitä tahansa. Jungner kirjoittaisi muutaman älykkään twiitin ja Hjallis haukkuisi nykysysteemin ihan älyttömäksi ja ottaisi sen jälkeen sakot peltipoliisilta Sipoonväylällä.
KD ei nostaisi tai laskisi mitään etuutta, ei edes viimesijaista, mutta yhdistäisi ne kaikki keskenään yhdeksi ”kannustavaksi perusturvaksi”, johon sisällyttäis sekä demarien velvoitteet kunnille, kepun ja Kokoomuksen velvoitteet yksilölle. Ja minijobit tietysti. Ja haluaisi saada seurakuntien diakoniatyön mukaan koska seurakunnat on siinä hyviä toimijoita ja eihän se ole keneltäkään pois tai kaventaisi kenenkään vakaumusta, jos seurakunnat haluaa kristillisen ajattelun mukaisesti jeesata heikompaa astiaa.
RKP:lle olisi tärkeää, että palvelu on tarjolla myös ruotsin kielellä, kaikille ja vähintään saman tasoisesti kuin länsinaapurissa Ruotsissa. Ahvenanmaan erityisasema tulisi ottaa huomioon lisärahoituksella.
Perussuomalaiset haluaisi leikata maahanmuuttajilta, tuskin tekisi muuten mitään. Kun kuitenkin perustuslakikäsittelyssä tulisi vastaan tilanne, missä selviäisi että onkin leikattava kaikilta tai ei keltään, päätyisi persut leikkaamaan sitten kaikilta ja perustelisi sen niin, että valitettavasti meidän kantasuomalaistenkin pitää ottaa nyt hittiä, sillä muuten ei saada maahanmuuttajien tukia pienemmiksi eli vetovoimatekijöitä vähennettyä. Tämä on helppo tehdä ilman silmän räpäytystä ja yskäisyä, kun ei Eirassa juuri toimeentulotukiasiakkaita tapaakaan.