Vapaaehtoinen lapsettomuus

[Propatria]

Selitin jo minkä takia se tekee. Tässä ei tullut nyt yhtään vasta-argumenttia eikä mitään muutakaan lisäarvoa. Onko tämä nyt taas jotain, että kun te ette vaan voi ymmärtää tason juttua?

Johtuu vaan sinun erikoisesta käsityksestä vaikutusvallasta. Se, että voin lihatiskillä päättää otanko nautaa vai possua, ei ole sellaista vaikutusvaltaa mistä naiset kiinnostuu. Naisia kiinnostaa enemmän se raha siellä taustalla joka tuon päätöksen mahdollistaa. Muuten ihan sama mitä vänkäät, mutta ei sinun kannata minun kirjoituksia lähteä selittelemään alkuunkaan.

Ja ennen kaikkea lopeta toisten syyttely inttämisestä silloin kun sulla selkeesti on halu se itse aloittaa.

Alkaa mennä taas sen verran ohi aiheen että parempi tähän lopettaa.

 

[FireFly Renaissance]

Johtuu vaan sinun erikoisesta käsityksestä vaikutusvallasta. Se, että voin lihatiskillä päättää otanko nautaa vai possua, ei ole sellaista vaikutusvaltaa mistä naiset kiinnostuu. Naisia kiinnostaa enemmän se raha siellä taustalla joka tuon päätöksen mahdollistaa. Muuten ihan sama mitä vänkäät, mutta ei sinun kannata minun kirjoituksia lähteä selittelemään alkuunkaan.

Ja ennen kaikkea lopeta toisten syyttely inttämisestä silloin kun sulla selkeesti on halu se itse aloittaa.

Alkaa mennä taas sen verran ohi aiheen että parempi tähän lopettaa.

Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Ihminen on edelleen eläin, eikä se ihmisen pariutumisvietti ymmärrä mistään rahasta yhtään mitään. Se kyllä sen sijaan ymmärtää sosiaalisesta hierarkiasta, jossa rahallakin pääsee ylöspäin. Sinulla on tässä nyt syyt ja seuraukset nurinpäin.

Oletus varmaan on, että ne kirjoitukset pitäisi kyetä selittämään ihan itse.

 

[Propatria]

Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Ihminen on edelleen eläin, eikä se ihmisen pariutumisvietti ymmärrä mistään rahasta yhtään mitään. Se kyllä sen sijaan ymmärtää sosiaalisesta hierarkiasta, jossa rahallakin pääsee ylöspäin. Sinulla on tässä nyt syyt ja seuraukset nurinpäin.

Oletus varmaan on, että ne kirjoitukset pitäisi kyetä selittämään ihan itse.

Vähänpä sinä naisista ymmärrät jos kuvittelet ettei niiden pariutumisvietti ymmärrä mitään rahan päälle.
Mutta pidä ihmeessä mielipiteesi, minä pidän omani.

 

[FireFly Renaissance]

Vähänpä sinä naisista ymmärrät jos kuvittelet ettei niiden pariutumisvietti ymmärrä mitään rahan päälle.
Mutta pidä ihmeessä mielipiteesi, minä pidän omani.

Juu se on tullut selväksi, että kukaan muu ei ymmärrä mistään mitään

 

[erihyva]

Juu se on tullut selväksi, että kukaan muu ei ymmärrä mistään mitään

Aina välillä törmää henkilöihin, jotka ajattelevat ja elävät oikein, ja kaikki eri tavalla ajattelevat ja elävät ovat väärässä. Nämä kohtaamiset ovat siunattuja päiviä, niitä on vain aivan liian harvoin.

 

[Propatria]

Aina välillä törmää henkilöihin, jotka ajattelevat ja elävät oikein, ja kaikki eri tavalla ajattelevat ja elävät ovat väärässä. Nämä kohtaamiset ovat siunattuja päiviä, niitä on vain aivan liian harvoin.

Jep, niin noihin tuntuu törmäävän. Tässäkin topicissa lapsettomat ovat tehneet hyvin selväksi että lapsen kasvatuksen vaativuus vastaa lähinnä autolla ajoa tai koiran omistamista. Hienoa kokemusperäistä argumentointia ennen kaikkea.

 

[Termos]

No minä nyt pidän lasten kasvatusta liian vaativana tehtävänä, suhteutettuna saavutettuun hyötyyn.

T: lapseton 53 vee ukko, parisuhteessa saman (neljä vuotta nuoremman) naisen kanssa vuodesta 1990.

 

[Propatria]

No minä nyt pidän lasten kasvatusta liian vaativana tehtävänä, suhteutettuna saavutettuun hyötyyn.

T: lapseton 53 vee ukko, parisuhteessa saman (neljä vuotta nuoremman) naisen kanssa vuodesta 1990.

Löytyy tuota omastakin lähipiiristä ihan omasta halusta lapseton eli sisko 50v. Ihan hyvin tuolla näyttää pyyhkivän eikä valita, mutta ei se niin typerä sentään ole että tulisi meille sisaruksilleen kertomaan millaista lapsen kasvatus on kun meillä muilla sattuu jälkikasvua olemaan.

Ihan en tuota ymmärrä että mitä hyötyä siitä lapsesta pitäisi saada. En minä ainakaan lapsia ole tehnyt hyötymistarkoituksessa.

 

[Termos]

Ihan en tuota ymmärrä että mitä hyötyä siitä lapsesta pitäisi saada. En minä ainakaan lapsia ole tehnyt hyötymistarkoituksessa.

Minua kun ei ole koskaan kiinnostanut lapsien hankkiminen, niin jos ei hommasta saa mitään hyötyä, niin se on ainoastaan rasite.

 

[Nomber]

Ihan en tuota ymmärrä että mitä hyötyä siitä lapsesta pitäisi saada. En minä ainakaan lapsia ole tehnyt hyötymistarkoituksessa.

"Hyöty" lienee se että lapsista saa iloa. Itselläni lapsi ja kyllä se nyt tavallaan on hyvin itsekkäistä syistä hankittu, eli tuomaan elämääni iloa ja sisältöä. Toisaalta varmaan kaikki mitä kukaan koskaan tekee on tehty itsekkäistä syistä, eli tekijä ajattelee että tavalla tai toisella teko tekee omasta elämästä paremman, turha kai sitä on muuten mitään tehdä.

 

[ANTI_L]

Itselläni ei ole lasta ja päällimmäisinä syinä on isovanhempien ja vanhempien hienosti keräämä todella huono geeniperimä. tosin silloin kun he ovat lapsia tehneet, ei tavallisella duunarilla ollut mitään kunnon mahdollisuutta tietää miten geenit vaikuttaa, mutta se ei tarkoita, ettenkö itse voisi katkaista tätä sairauksien kasaamista sukuhaaran rasitteeksi.

Olen myös pitkään jo miettinyt, että jos löytäisin täysin terveen ihmisen kenen kanssa jatkaa sukua, voisi ehkä jopa harkita, mutta kun listalla on useampia verenkiertojärjestelmän ja keuhkojen hankalia sairauksia, joiden hoito ei ole mahdollista ilman vaihto-osia, niin voin jättää lisääntymättä.

Ikää on jo yli 40v. joten ei ole kyse kokemuksen puutteesta tai nuoruuden ahdistuksesta ja onpa minulle sanottu, että sen verran hyvin on jalat maassa ja järki päässä, että kaltaiseni ihmisen pitäisi lisääntyä. Se vaan olisi todella epäreilua sitä lasta kohtaan, kun nyt tiedän, että nämä sairaudet todella suurella todennäköisyydellä periytyisivät jokaiselle jälkeläiselleni.

Olenkin omistanut elämäni asioiden kokemiselle ja niistä muille kertomiselle asioiden kokemiseen kannustavana, sekä teknologisen kehityksen edistämiselle oman työni kautta. Voin kertoa, että elämään saa aika paljon sisältöä muutenkin kuin lapsia hankkimalla. Toisaalta elämänkatsomukseni ei estäisi itseltäni lapsen hankintaa, mutta en koe haluavani upottaa aikaani ja rahojani minua täysin kiinnostamattomaan asiaan.

Tarkennettakoon, että kyse ei ole rahan tai elämänkumppanin puutteesta, mutta itselleni rahalla ei ole juurikaan merkitystä muuten kuin, että se on mahdollistanut omat asunnot ja autot sekä kattavan matkailun ja asioiden kokemisen sekä minulle, että nykyiselle naiselleni (kummallakin siis erikseen oma talous, autot ja asunnot).

Suurin ongelma nykyisessä kestämättömässä ihmisten lisääntymisessä on, että varmaan jo minun elämäni aikana alkavat sodat ruoan puutteen takia, ihmiset tuhoavat ympäristöä kiihtyvällä tahdilla ymmärtämättä yhtään seurauksia. Voisi tehdä ihan hyvää sterilisoida vaikka puolet maailman väestöstä, mutta tällaisiin ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta hyviin asioihin, ei kiinnitetä huomiota tarpeeksi.

 

[B-Kasetti]

Ihan en tuota ymmärrä että mitä hyötyä siitä lapsesta pitäisi saada. En minä ainakaan lapsia ole tehnyt hyötymistarkoituksessa.

No etkös sinä nimenomaan ole saarnannut että se on ainoa keino kasvaa mieheksi/aikuiseksi? Tietenkin oletan että koet sen hyödylliseksi koska jotenkin alentavaan sävyyn puhut poikas-jonneista jotka eivät vaan voi tietää. Eli kumpi se nyt on?

 

[Propatria]

No etkös sinä nimenomaan ole saarnannut että se on ainoa keino kasvaa mieheksi/aikuiseksi? Tietenkin oletan että koet sen hyödylliseksi koska jotenkin alentavaan sävyyn puhut poikas-jonneista jotka eivät vaan voi tietää. Eli kumpi se nyt on?

Totta, olet oikeassa. En vaan heti hoksannut ajatella sitä tuolta kantilta.

 

[taski]

Mistä lapsettomille ihmisille tulee se tarve hankkia lapsi tai mikä siihen sysää alun perin? Muija hormooneissaan? Musta tuntuu että tuttavapiirissä se on aina ollut eukon idea tehdä se kersa ja äijät sitten ei ole uskaltaneet oikein vastustaakaan. (Tai sitten äijät on halunneet mutta tosimiesrooli ei anna periksi myöntää tuttaville sitä?) Jos täällä moni sanoo että sitä tunnetta ei voi tietää ennen kuin on sen lapsen saanut ja / tai sitä kasvattanut, niin sillä vaan ihmettelen että mistä se vauvakuume sitten muodostuu yhtäkkiä?

Mua ei ainakaan kiinnosta tipan vertaa hommata kersa, enkä mä kaipaa mitään suurta rakkauden tunnetta nykyisen elämäni täyttäjäksi kun koen olevani oikeinkin onnellinen ja muksu lähinnä sekottaisi kaiken ja rajoittaisi omaa elämää. Sen verran vastuuntuntoinen kuitenkin olen että siinä tapauksessa jättäisin omia itselle ja henkiselle hyvinvoinnilleni tärkeitä asioita tekemättä ainakin x-vuoden ajan koska se kersa vaatisi sitten sitä läsnäoloa jotta siitä saisi edes jotenkin täysjärkisen kasvatetua.

Jotenkin tuntuu että varsinkin pienituloiset tehtailee noita kersoja ihan huvin vuoksi kun muutakaan tekemistä ei ole sitä elämää täyttämään. Sitten puhutaan se jotenkin "oikeana" asiana kaikille muilla.

Mun mielestä kaikki saa tehdä niitä muksuja jos haluaa eikä se oo multa pois, muttä sitä pidän vähän erikoisena että jos joku ei halua kersaa niin syynä on aina "lapsellisuus" tmv.

Ex ex ex muijalle tapasin aina sanoa että jos se pamahtaa paksuks niin tuuppaan sen rappuja alas tai työnnän rautahenkarin toosaan että saadaan toukka pois No se se oli silloin kun ikä alko kakkosella ja olin muutenkin lapsellinen, vaikkakin tuo oli varmaankin sitä mitä rehellisesti silloin olisin halunnut tehdä jos se sinappikone olisi ilmoitellut tulostaan. En nyt tietenkään oikeasti olisi niin puheista huolimatta tehnyt.

 

[juupeliskuupelis]

Kukahan on se poikas-jonne oikeesti? Se joka ymmärtää että ei pysty huolehtimaan kakaroista vai se joka panee huolettomasti menemään ja pistää sitten yhteiskunnan huolehtimaan kakaroistaan? Jokainen tehkööt lapsia, mutta pitäkää niistä myös huolta sitten. Kunnon aikuisia kun muut ovat poikas-jonneja jos eivät tee niin kuin itse. Höhö.

 

[Jurppii]

Mistä lapsettomille ihmisille tulee se tarve hankkia lapsi tai mikä siihen sysää alun perin? Muija hormooneissaan? Musta tuntuu että tuttavapiirissä se on aina ollut eukon idea tehdä se kersa ja äijät sitten ei ole uskaltaneet oikein vastustaakaan. (Tai sitten äijät on halunneet mutta tosimiesrooli ei anna periksi myöntää tuttaville sitä?) Jos täällä moni sanoo että sitä tunnetta ei voi tietää ennen kuin on sen lapsen saanut ja / tai sitä kasvattanut, niin sillä vaan ihmettelen että mistä se vauvakuume sitten muodostuu yhtäkkiä?

Miksi tosimiesrooli ei antaisi periksi haluta lasta? Tosimieshän käsitteenä pohjautuu nimenomaan johonkin primitiiviseen alfa-rooliin, jonka tavoite on ollut saada mahdollisimman paljon jälkikasvua (jos ei ehkä sitoutua siihen).

Kuten sanoin, itelläni tuli se "mitäs sitten?" vaihe päälle aikoinaan. Ei vaan tuntunut mitenkään mielekkäältä ajatus "näprätä ja puuhastella" eläkeikään saakka ja kuten sanoin, kun poikuuttaa niin on paljon luontevampaa ja sosiaalisestikin hyväksyttävämpää rakennella niitä legoja, junaratoja tai pelata mariota kun oma lapsi seurana. Luottamus tuttuihin on ollut sen verran vahva, että kun kaikki sanovat, miten se tunne muuttuu kun sen lapsen saa, en juuri epäillyt sitä. Toki niitäkin on, jotka ei omasta lapsestaan saa mitään suuria positiivisia fiiliksiä mutta eipä ole vastaan tullut avoimesti myöntävää.

 

[Mikkos]

Taitaa tämäkin tämä vapaaehtoisuus heijastua jo tässäkin:

Raportti: Suomessa syntyy ennätysvähän vauvoja

Tarkkaa syytä asiaan ei tiedetä.

www.iltalehti.fi

 

[Jurppii]

Taitaa tämäkin tämä vapaaehtoisuus heijastua jo tässäkin:

Raportti: Suomessa syntyy ennätysvähän vauvoja

Tarkkaa syytä asiaan ei tiedetä.

www.iltalehti.fi

Odottakaas vaan kun tämä koronapaniikin lietsonta alkaa näkymään noissa luvuissa.

 

[juupeliskuupelis]

Nuorisotyöttömyys on korkea ja nykyään on hyvä jos saa vuoden määräaikaisen sopimuksen jonnekin. Ihme ettei nuoret ostele kämppiä ja perusta perheitä.

 

[Bertta]

Maailmassa on vain yhtä resurssia liikaa ja yltäkylläisesti - ihmisiä. Lisää heitä ei tarvita mihinkään tarkoitukaeen.

 

[ANTI_L]

Nuorisotyöttömyys on korkea ja nykyään on hyvä jos saa vuoden määräaikaisen sopimuksen jonnekin. Ihme ettei nuoret ostele kämppiä ja perusta perheitä.

Tässä täytyy sanoa, että voi osittain olla nuorisonkin vika tuo nuorisotyöttömyys, meillekin on hakenut kaikkia niin löysiä tyyppejä, etten ymmärrä miten sellaiset on vielä hengissä. Jos ei vaivauduta kirjoittamaan edes oikeaa työhakemusta, niin se on silloin täysin oma vika, toinen ongelma on, että nuoriso luulee saavansa aloittelijan hommista ilman taitoja jotain 2500€ palkkaa kuussa.

Tämä nyt meni vähän ohi topikin, mutta eiköhän noissakin tapauksissa kyseessä ole ne lisääntymisen takia lisääntyneiden lapset, joita ei ole osattu kasvattaa.

 

[juupeliskuupelis]

Tässä täytyy sanoa, että voi osittain olla nuorisonkin vika tuo nuorisotyöttömyys, meillekin on hakenut kaikkia niin löysiä tyyppejä, etten ymmärrä miten sellaiset on vielä hengissä. Jos ei vaivauduta kirjoittamaan edes oikeaa työhakemusta, niin se on silloin täysin oma vika, toinen ongelma on, että nuoriso luulee saavansa aloittelijan hommista ilman taitoja jotain 2500€ palkkaa kuussa.

Tämä nyt meni vähän ohi topikin, mutta eiköhän noissakin tapauksissa kyseessä ole ne lisääntymisen takia lisääntyneiden lapset, joita ei ole osattu kasvattaa.

Varmaan on niitä löysiäkin nuoria enemmän nykyään, mutta tosiasia on se että harva nuori enää nykyään saa mitään uraa tehtyä samassa firmassa koko loppuelämän. Nollasopimuksethan nykyään on kovin pop. Mun vanhemmat esimerkiksi olivat valmistumisesta eläkkeeseen asti samalla työnantajalla. Helpompaa se silloin on ostella kämppiä ja tehdä lapsia.

 

[ANTI_L]

Itsellä on ollut nyt oma kämppä jo reippaasti yli kymmenen vuotta ja jo kolmas pidempi vakituinen työsuhde, eikä ole lisännyt yhtään lapsentekohaluja. Tosin kun niitä haluja ei ole koskaan ollutkaan, niin ei siihen juuri mikään vaikuta.

Jossain vaiheessa olin sitä mieltä, että jos voisin olla 100% varma, että omien geenien ja jonkun täydellisen naisen yhdistelmä loisi geenivirheettömiä jälkeläisiä, niin olisin harkinnut yhden lapsen hankintaa, mutta sitten havahduin reaalielämään.

 

[munse]

Tässä täytyy sanoa, että voi osittain olla nuorisonkin vika tuo nuorisotyöttömyys, meillekin on hakenut kaikkia niin löysiä tyyppejä, etten ymmärrä miten sellaiset on vielä hengissä. Jos ei vaivauduta kirjoittamaan edes oikeaa työhakemusta, niin se on silloin täysin oma vika, toinen ongelma on, että nuoriso luulee saavansa aloittelijan hommista ilman taitoja jotain 2500€ palkkaa kuussa.

Tämä nyt meni vähän ohi topikin, mutta eiköhän noissakin tapauksissa kyseessä ole ne lisääntymisen takia lisääntyneiden lapset, joita ei ole osattu kasvattaa.

Itsestäkin tuntuu, että nykynuorisossa on enemmän "löysyyttä", mutta toisaalta se vaikuttaa keskittyneen duunarialoille. Kunnon työmiehiä/-naisia on yhä vaikeampi löytää, mutta korkeakoulutetuissa on ehkäpä aikaisempaa runsaammin niitä kunnianhimoisia yksilöitä.

 

[Mikkos]

Se ikä olis aina melko oleellista mainita..

 

[B-Kasetti]

Taitaa tämäkin tämä vapaaehtoisuus heijastua jo tässäkin:

Raportti: Suomessa syntyy ennätysvähän vauvoja

Tarkkaa syytä asiaan ei tiedetä.

www.iltalehti.fi

Ihmisiä ei yksinkertaisesti edes tarvita niin paljon kuin ennen. Eläkepommit yms. olivat harhaa koska yksilön tuottavuus on kasvanut moninkertaiseksi viime vuosikymmeninä. Nykyään tehtaassa se 1 ihminen tuottaa enemmän kuin 10 tyyppiä 40 vuotta sitten.

Jos ei vaivauduta kirjoittamaan edes oikeaa työhakemusta, niin se on silloin täysin oma vika, toinen ongelma on, että nuoriso luulee saavansa aloittelijan hommista ilman taitoja jotain 2500€ palkkaa kuussa.

Aloittavan insinöörin palkka ihan kyllä. Lukiolaisena kesätöistä sai sen ~1300e ja tämä melkein 20 vuotta sitten! Varattomalle tuo kuukausipalkka olis melkein persnettoa kun miettii työssäkäynnin kustannuksia ja laskee mukaan mitä kelan tuissa sitten menettää. Tekisitkö esim. 160h töitä+40h työmatkoja extra 300 euron eteen palkka vs. tuet? Luvut heitetty hatusta ja joku toinen lanka olis parempi.

On ihan vaan järkevää olla vapaaehtoisesti lapseton jos ei työ ole kunnossa. 2500e on aika realistinen summa minkä vaatii jos haluaa oikeasti rakentaa sitä elämää.

Kunnon työmiehiä/-naisia on yhä vaikeampi löytää, mutta korkeakoulutetuissa on ehkäpä aikaisempaa runsaammin niitä kunnianhimoisia yksilöitä.

Niillä tuotteliaimmilla on ne omat firmat.

 

[alakääntö]

Tämähän on tuhansia vuosia vanha trendi että vanhat patut valittaa että nuoriso on pilalla, laiskoja ja saamattomia. Ennen riitti kun osasi lakin ottaa päästä ja kysyä työpaikkaa, käveltyä tehtaan sisälle kysymään työnjohtajalta. Nykyään siellä on piikkilanka-aidat ja vartija vastassa, jos samaa yrität. Ja jos esimiehen saat kiinni niin korkeintaan katsekontaktia tai securitasin numeroa harkitsevat. Ilmaiseksi pitäis töitä tehdä että saat mahdollisuuden tulla harkituksi. Toki oli savupiippuja rassaavilla penikoilla 200 vuotta sitten kovempaa ja ei se tehdastyökään 35 vuotta sitten helppoa herkkua ollut kun käsipelillä ja selällä tehtiin kaikki hommat. Mutta ainakin se oli selvää että työstä saa edes palkkaa.

Nyt pitäisi olla iloinen että saat ilmaiseksi olla. Kaikki on kilpailtu niin halvaksi että firma ei enää edes pysy pystyssä jos ei työntekijät veny koko aikaa. Sääliksi käy nykynuorisoa. Itse sain ensimmäiset kesätyöpaikat just kävelemällä ovesta sisään, ottamalla kovan kädenpuristuksen ja katsomalla silmiin niin pitkään että nimi oli edes jossain paperissa. Palkka juoksi ekasta päivästä lähtien ja hommat opeteltiin tehdessä. Ja oli niitä silloinkin jotka oli liian laiskoja. Liekkö ovat nämä nyt näitä vanhoja patuja siellä työpaikoilla, joita ahdistaa kun Joonas-Ilari istuu naama puhelimessa, eikä valitusta löysästä nuorisosta jakseta kuunnella.

 

[mallu]

Ylempään liittyen; Tähän yhdistetään vielä se, että työn jatkuvuuden ennustettavuus on eri maailmasta kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Viimeisimpänä esimerkkinä Jämsän UPM -tapaus, joka oli sinne 70/80 -luvulla marssineille työpaikka eläkeikään; tänä päivänä ei voi enää luottaa alkuunkaan jatkuvuuteen.
Toisekseen haastavuus on vain muuttanut muotoaan fyysiseen kestävyyteen ja kädentaitoihin painottuvasta osaamisesta siihen, että tietokonetta on osattava käyttää, englantia on osattava ja kokonaisuuksia osattava tulkita eri tasolla kuin ennen. Yleensä ne vanhat kävyt, jotka eniten painottavat tuota nuorten laiskuutta, ovat sitten täysiä kätyreitä edellämainittujen ominaisuuksien kanssa.

Itse aiheesta sen verran, että koko kuvio lapsettomuuden/lapsellisuuden suhteen tuntuu olevan edelleen pääosin biologinen ja tietoisuutemme ei vieläkään ole hyvin koulutettu siihen, että päätöksen voi edes tehdä tietoisesti. Ehkäisy ylipäätään on sen verran tuore keksintö, ettei kaikkia muutoksia pariutumisen dynamiikkaan voi vieläkään selvittää; tähän lisätään vielä kollektiivisen moraalin muutos (kirkkomoraali vs sekularismi). Eli väittäisin, että yksilö vain tuntee halua lisääntyä, tai ei ja sen perusteella tietoisuus yrittää muodostaa perusteluja suuntaan tai toiseen - eli tietoinen prosessi aiheesta olisi enemmän seuraus kuin syy. Toimintamalli on sama kuin muissakin vietti-, hormoni tai tunnepohjaisessa ajattelussa, jossa oikeutus rakennetaan jälkikäteen, koska biologian vaikutusta ei haluta helpolla tunnustaa, koska vapaan valinnan illuusio särkyisi, tai loogiseksi mielletty ajatus muuttuisi enemmän ennalta määritetyksi. Ennalta määritelty tässä tapauksessa ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö yksilö voisi totuttaa itseään ajatukseen lisääntymisestä, jos vaikkapa parisuhteen säilymisen voi sillä varmistaa, tai muut hyödyt sosiaalisessa kanssakäymisessä kasvavat (esim. jos parhaat kaverit tekevät lapsia ja nuo ystävyyssuhteet ovat emotionallisella hierarkialistalla korkealla, niin kaverisuhteen säilyvyyden kannalta on itsekin järkevää lisääntyä samoihin aikoihin).

Edit: Ja tietenkään biologiakaan ei toimi joko/tai -periaatteella, kun se ilmentyy tietoisuudessa ja ihmisten keskeisen transaktionaalisen toiminnan voimakkuus on hyvin yksilökohtaista, joten tiettyä yleistä kaavaa ei ole olemassakaan tähän aiheeseen ja millä prosentuaalisella asteella ne vaikuttavat kehenkin. Joku voi yksinkertaisesti viihtyä lasten seurassa tiettyjen itseensä liittymättömien ympäristövaikuttimien seurauksena, kuten esimerkiksi suurperheiden lapset kokevat ajatuksen vanhemmuudesta erilaisena kuin yksilapsisen perheen ainoa lapsi.

 

[demo69]

Hesarissa oli juttu vapaehtoisesta lapsettomuudesta (maksumuurin takana): Elämä | Janina Haapaniemi, 33, ei halua lapsia, ja ulkopuolisten on vaikea ymmärtää sitä – ”Se on harmillisen leimattu valinta”, sanoo tutkija
Lyhyesti: Työ on tärkeä eikä sen takia voi hankkia lapsia. Lisäksi muut paheksuvat tätä valintaa.

Minulle ja vaimolleni on ollut selvää ettemme halua lapsia vaikkei työura olekaan meille mitenkään tärkeä. Olemme korkeakoulutettuja vakitöissä käyviä 30-vuotiata eli lapsien teko olisi kyllä turvallista, mutta emme silti halua lapsia. Töissä joutuu olemaan sosiaalinen koko päivän ja illalla tekee mieli vain olla yksin tai kahdestaan ihan rauhassa. Tuntuu, että lapset ei tähän sovi. Lisäksi koemme ettei meidän geenejä kannata siirtää seuraavalle sukupolvelle.

Tein myös karkean laskelman, että pääsemme eläkkeelle 10 vuotta aiemmin ilman lapsia (tämä ei toki ole syy olla hankkimatta lapsia). Tästä ei sitten kannata yrittää keskustella töissä. En oikein saanut vastakaikua tälle.

Yllättävän vähän kukaan on kysellyt lapsien hankkimisesta eikä kukaan ole pakehuksunut valintaamme ainakaan meidän kuullen. Toki hienovaraisia ehdotuksia lasten hankinnasta on tullut vanhemmilta ja isovanhemmilta, mutta emme ole noihin reagoineet mitenkään.

Lopuksi voisin todeta, että emme todennäköisesti voi edes saada lasta luonnollisesti ilman hormonihoitoja.

 

[Tach]

Hesarissa oli juttu vapaehtoisesta lapsettomuudesta (maksumuurin takana): Elämä | Janina Haapaniemi, 33, ei halua lapsia, ja ulkopuolisten on vaikea ymmärtää sitä – ”Se on harmillisen leimattu valinta”, sanoo tutkija
Lyhyesti: Työ on tärkeä eikä sen takia voi hankkia lapsia. Lisäksi muut paheksuvat tätä valintaa.

Minulle ja vaimolleni on ollut selvää ettemme halua lapsia vaikkei työura olekaan meille mitenkään tärkeä. Olemme korkeakoulutettuja vakitöissä käyviä 30-vuotiata eli lapsien teko olisi kyllä turvallista, mutta emme silti halua lapsia. Töissä joutuu olemaan sosiaalinen koko päivän ja illalla tekee mieli vain olla yksin tai kahdestaan ihan rauhassa. Tuntuu, että lapset ei tähän sovi. Lisäksi koemme ettei meidän geenejä kannata siirtää seuraavalle sukupolvelle.

Tein myös karkean laskelman, että pääsemme eläkkeelle 10 vuotta aiemmin ilman lapsia (tämä ei toki ole syy olla hankkimatta lapsia). Tästä ei sitten kannata yrittää keskustella töissä. En oikein saanut vastakaikua tälle.

Yllättävän vähän kukaan on kysellyt lapsien hankkimisesta eikä kukaan ole pakehuksunut valintaamme ainakaan meidän kuullen. Toki hienovaraisia ehdotuksia lasten hankinnasta on tullut vanhemmilta ja isovanhemmilta, mutta emme ole noihin reagoineet mitenkään.

Lopuksi voisin todeta, että emme todennäköisesti voi edes saada lasta luonnollisesti ilman hormonihoitoja.

Tuohon hesarin juttuun liittyen, omalla tavallaan on todella surullista, jos työ on 100% ainoa syy vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Ei siinä, jokainen tekee halumallaan tavalla, mutta itse käyn töissä ainoastaan koska on pakko, vaikka työstäni todella paljon pidänkin. En jotenkin kykene ymmärtämään ihmistä, joka rakentaa suurimman osan elämästään työnsä ympärille. Toivotaan, että asia ei näin oikeasti ole.

 

[Cereal killah]

Täältä maksumuurin takaa huutelen että mikä sen Janinan työnkuva on?

 

[demo69]

Täältä maksumuurin takaa huutelen että mikä sen Janinan työnkuva on?

Viestintäpäällikkö

 

[mallu]

Tuohon hesarin juttuun liittyen, omalla tavallaan on todella surullista, jos työ on 100% ainoa syy vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Ei siinä, jokainen tekee halumallaan tavalla, mutta itse käyn töissä ainoastaan koska on pakko, vaikka työstäni todella paljon pidänkin. En jotenkin kykene ymmärtämään ihmistä, joka rakentaa suurimman osan elämästään työnsä ympärille. Toivotaan, että asia ei näin oikeasti ole.

Ei kai se itse työ useimmille olekaan itsessään se päämäärä, vaan sen tarjoama varallisuus ja status, jotka sitten tarjoavat mahdollisuuksia laadukkaampaan vapaa-aikaan, asumisolosuhteisiin, parinhankintaan, yms. Työelämään kuuluu myös (erityisesti korkemmissa asemissa) kilpailu paikoista, joten ei ole kaukaa haettua verrata asiaa vaikka huippu-urheilijaan, joka rääkkää itseään kohtuuttomissa määrin vaivallisesti ja ajallisesti, jotta voi olla "paras" - hyötyyn nähden urheilijoilla pääosin palkinnot ovat vielä onnettomimpia kuin siinä, että kilpailisit toimitusjohtajan paikasta, joten on oikeastaan varsin loogista omistautua työlle, jos kilpailuvietti on väkevä. Suomessa tämä kilpailu ei ole ehkä niin ilmiselvää, mutta mitä globaalimmaksi työmarkkinat käyvät, sitä enemmän työlle todella omistautuvat pärjäävät täälläkin.

Vaikea havaita miten työlle omistautuminen olisi vähemmän merkityksellistä kuin perheelle, kavereille, urheilulle, musiikille, tai mikä nyt onkin kenenkin "primary drive". Tuo vaan kuulosti erikoiselta, kun ikään kuin säälit tuota ihmisryhmää, vaikka heidän elämänsä voi olla "täydempää" tuolla valitsemallaan elämäntyylillänsä. Eikö se ole suorastaan optimaalista, että saat samassa paikassa tyydytettyä kilpailuvietin, lompakon, sosiaalisen ulottuvuuden ja tunnet olosi merkitykselliseksi?

 

[Tach]

Ei kai se itse työ useimmille olekaan itsessään se päämäärä, vaan sen tarjoama varallisuus ja status, jotka sitten tarjoavat mahdollisuuksia laadukkaampaan vapaa-aikaan, asumisolosuhteisiin, parinhankintaan, yms. Työelämään kuuluu myös (erityisesti korkemmissa asemissa) kilpailu paikoista, joten ei ole kaukaa haettua verrata asiaa vaikka huippu-urheilijaan, joka rääkkää itseään kohtuuttomissa määrin vaivallisesti ja ajallisesti, jotta voi olla "paras" - hyötyyn nähden urheilijoilla pääosin palkinnot ovat vielä onnettomimpia kuin siinä, että kilpailisit toimitusjohtajan paikasta, joten on oikeastaan varsin loogista omistautua työlle, jos kilpailuvietti on väkevä. Suomessa tämä kilpailu ei ole ehkä niin ilmiselvää, mutta mitä globaalimmaksi työmarkkinat käyvät, sitä enemmän työlle todella omistautuvat pärjäävät täälläkin.

Vaikea havaita miten työlle omistautuminen olisi vähemmän merkityksellistä kuin perheelle, kavereille, urheilulle, musiikille, tai mikä nyt onkin kenenkin "primary drive". Tuo vaan kuulosti erikoiselta, kun ikään kuin säälit tuota ihmisryhmää, vaikka heidän elämänsä voi olla "täydempää" tuolla valitsemallaan elämäntyylillänsä. Eikö se ole suorastaan optimaalista, että saat samassa paikassa tyydytettyä kilpailuvietin, lompakon, sosiaalisen ulottuvuuden ja tunnet olosi merkitykselliseksi?

Sinäänsä tuo vertaus huippu-urheiluun on hieman ontuva, koska jokainen huippu-urheilija tietää uran loppuvan viimeistään siellä 35v hujakoilla. Mutta tajuan kyllä pointtisi.

Jotenkin tuosta vaan tuli mieleen nämä surullisenkuuluisat tapaukset, jossa ensin omistetaan koko elämä työnteolle, ja sitten eläkkeelle jouduttuaan laitetaan piippu suuhun kun koko elämältä katoaa tarkoitus. Toivotaan ettei näin kuitenkaan tuossa tapauksessa ole.

Ja ei, mun tekstit ei suoranaisesti liittynyt vapaaehtoiseen lapsettomuuteen, vaan ihan yleisesti ottaen.

 

[munse]

Tuohon hesarin juttuun liittyen, omalla tavallaan on todella surullista, jos työ on 100% ainoa syy vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Ei siinä, jokainen tekee halumallaan tavalla, mutta itse käyn töissä ainoastaan koska on pakko, vaikka työstäni todella paljon pidänkin. En jotenkin kykene ymmärtämään ihmistä, joka rakentaa suurimman osan elämästään työnsä ympärille. Toivotaan, että asia ei näin oikeasti ole.

Riippuu alasta, onko elämän rakentuminen työn ympärille "tervettä" vai ei. Esimerkiksi monen teknisen alan asiantuntijan elämä rakentuu melko vahvasti työn ympärille, koska työ ja harrastukset saattavat olla hyvinkin yhteneviä.

 

[Cereal killah]

Sinänsä minunkin mielestä kukin yksilö voi hakea elämälleen tarkoituksen ihan mistä tahansa, vaikka sitten työstä jos ei parempaa keksi. Mutta se kuulostaa kyllä vähän defenssimekanismilta kun ajattelee miten äärimmäisen tyypillistä on työurallaan hyvin menestyneillä (sekä naisissa että miehissä) että perhettä on, ja perhe on tehty ns. normaaliin aikaan eikä nelikymppisenä.

 

[k334]

Sitten kun nuo Janinat saavat 50v yt:ssä kenkää ja tilalle nappaistaan nuorekkaampaa tekijää niin se työ taputtaa selkään ja kiittää parhaiden vuosien pyhityksestä sille.

 

[B-Kasetti]

jokainen huippu-urheilija tietää uran loppuvan viimeistään siellä 35v hujakoilla.

jokainen huippu-urheilija tietää kilpailemisen loppuvan viimeistään siellä 35v hujakoilla. Joillakin se ura nimenomaan jatkuu esim. valmennuspuolella lajin parissa kuitenkin tai vaikka kommentaattorina.

 

[FireFly Renaissance]

Ei kai se itse työ useimmille olekaan itsessään se päämäärä, vaan sen tarjoama varallisuus ja status, jotka sitten tarjoavat mahdollisuuksia laadukkaampaan vapaa-aikaan, asumisolosuhteisiin, parinhankintaan, yms. Työelämään kuuluu myös (erityisesti korkemmissa asemissa) kilpailu paikoista, joten ei ole kaukaa haettua verrata asiaa vaikka huippu-urheilijaan, joka rääkkää itseään kohtuuttomissa määrin vaivallisesti ja ajallisesti, jotta voi olla "paras" - hyötyyn nähden urheilijoilla pääosin palkinnot ovat vielä onnettomimpia kuin siinä, että kilpailisit toimitusjohtajan paikasta, joten on oikeastaan varsin loogista omistautua työlle, jos kilpailuvietti on väkevä. Suomessa tämä kilpailu ei ole ehkä niin ilmiselvää, mutta mitä globaalimmaksi työmarkkinat käyvät, sitä enemmän työlle todella omistautuvat pärjäävät täälläkin.

Vaikea havaita miten työlle omistautuminen olisi vähemmän merkityksellistä kuin perheelle, kavereille, urheilulle, musiikille, tai mikä nyt onkin kenenkin "primary drive". Tuo vaan kuulosti erikoiselta, kun ikään kuin säälit tuota ihmisryhmää, vaikka heidän elämänsä voi olla "täydempää" tuolla valitsemallaan elämäntyylillänsä. Eikö se ole suorastaan optimaalista, että saat samassa paikassa tyydytettyä kilpailuvietin, lompakon, sosiaalisen ulottuvuuden ja tunnet olosi merkitykselliseksi?

Jos työ on se oikea este lapselle, niin silloinhan on selvää, että se työ nimenomaan ei tarjoa niitä mahdollisuuksia.

 

[demo69]

Sitten kun nuo Janinat saavat 50v yt:ssä kenkää ja tilalle nappaistaan nuorekkaampaa tekijää niin se työ taputtaa selkään ja kiittää parhaiden vuosien pyhityksestä sille.

No perheellisenähän se vasta hauskaa on saada potkut.

 

[sbasil]

Tuohon hesarin juttuun liittyen, omalla tavallaan on todella surullista, jos työ on 100% ainoa syy vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Ei siinä, jokainen tekee halumallaan tavalla, mutta itse käyn töissä ainoastaan koska on pakko, vaikka työstäni todella paljon pidänkin. En jotenkin kykene ymmärtämään ihmistä, joka rakentaa suurimman osan elämästään työnsä ympärille. Toivotaan, että asia ei näin oikeasti ole.

Luulin otsikon perusteella, että kyseessä oli ihan normaali uhriutuja, mutta siitä ei näköjään ollut kyse (eikä pelkästään työstä). Kun ei hotsita, niin ei hotsita. Mitä tulee lapsettomien paheksuntaan, niin tuskin heitä nykypäivänä sen enempää paheksutaan kuin lapsellisiakaan. Alkaa kuitenkin olla toinen "normi." Toki, jos on luonteeltaan mielensäpahoittaja, niin kaiken kuulemansa voi aina tavalla tai toisella kääntää negatiiviseksi.

"HAAPANIEMI on tiennyt aina, ettei halua äidiksi. Siihen ei ole mitään yksittäistä syytä, mutta ajatus äitiydestä tai omista lapsista ei ole koskaan tuntunut hänestä omalta.

”Minulle työ on tosi tärkeää, ja vaikka toki se on sitä myös monille äideille ja isillekin… En vain koe, että lapset toisivat minulle sellaisia asioita, joita haluaisin elämässäni tehdä”, Haapaniemi sanoo."

 

[alakääntö]

mallulla oli hyviä pointteja tuolla ylempänä miten ihminen tekee niin, omasta mielestäni myös muissa kuin lapsentekoasioissa, että tehdään ensin jotain ja sitten jälkeenpäin järkeillään että tätä minä halusinkin. Toisaalta mielestäni tuo sama ajattelutapa toimii sekä lapsienhankinnassa että myös työlle omistautumisessa.

Työelämässä myös painotetaan sitoutumista todella paljon, joten on mielestäni jopa normaalia että työpaikkaa ei edes haluta häiritä lapsenteolla. Tavallaan sitä samaa "tätä sinä halusitkin" ajattelua työnnetään sieltäkin käsin. Hieno työ, olet varmaan onnellinen. Myös se että kokee työnsä mieltyisäksi ei myöskään aina tarkoita että olisi työlleen omistautunut tai jotenkin työaddiktoitunut. Mutta on tavallaan hyväksyttyä olla töissä ja ajatella että tätä minä halusinkin. Yhteiskunta tuntuu arvostavan työnteon todella korkealle, lapset on enemmänkin sellainen että voishan niitä tehdä enemmänkin, jos joku muu tekis.

Yhteiskunta kuitenkin puhuu työnteosta sellaisena asiana jota ilman et ole mitään. Ennen tällainen asenne olikin enemmänkin lasten hankkimista kohtaan. Koti, uskonto, isänmaa on vaihtunut asunto, työ, maapallo -ajatteluun. Molemmissa kohdissa on sellainen itsestäänselvyys ja ristiriidattomuus noiden omien kolmiyhteyksien välillä mutta painotukset tietenkin aivan erilaisissa asioissa. Siinä missä sana koti ennen automaattisesti sisältää myös lapset, samoin kuin uskonto ja isänmaa, ei lapsia oikein voi liittää mihinkään nykyisessä asunto-työ-maapallo ajattelussa. Enemmänkin lapsenteko pitää oikeuttaa ja ansaita mutta tässä on selkeä ristiriita sen kanssa että se oikeutus on täysin sen työpaikan varassa, joka taas on enemmänkin lapsettomuuden varassa.

 

[Mikkos]

Yllättävän vähän tehdään juttuja vapaaehtoisesti lapsettomista. Toisaalta ihan hyvä koska kommenttiosiot saa aina verisuonet paukkumaan päässä

Artikkelissa urheilutoimittaja Mervi Kallio puhuu omasta ratkaisustaan.

Anna: Mervi Kallio, 44, avoimena vapaaehtoisesta lapsettomuudesta: ”Ei perheenlisäystä voi hankkia varmuuden vuoksi”

Mervi Kallio kertoo Anna-lehden haastattelussa, kuinka hän ei koskaan päätynyt hankkimaan lapsia.

www.iltalehti.fi

 

[blackpink]

En ole ihan varma mitä annettavaa artikkeleilla vapaaehtoisesti lapsettomista on kenellekään. Jos on omasta tahdostaan lapseton, niin tuskin kaipaa vertaistukea päätökselleen... tai jos kaipaa, niin mielestäni kuulostaa vähän vaaralliselta. Ehkä kannattaisi miettiä vielä uudelleen mitä itse haluaa? Lapsellisia nuo artikkelit tuntuu usein provosoivan, kun siellä joku kertoo kuinka haluaa matkustella, on vihannut lapsia jo pienestä pitäen tai ettei tee hyvää ilmastonmuutokselle. Tälleenhän niitä klikkejä toki saa.

 

[Mikkos]

En ole ihan varma mitä annettavaa artikkeleilla vapaaehtoisesti lapsettomista on kenellekään. Jos on omasta tahdostaan lapseton, niin tuskin kaipaa vertaistukea päätökselleen... tai jos kaipaa, niin mielestäni kuulostaa vähän vaaralliselta. Ehkä kannattaisi miettiä vielä uudelleen mitä itse haluaa? Lapsellisia nuo artikkelit tuntuu usein provosoivan, kun siellä joku kertoo kuinka haluaa matkustella, on vihannut lapsia jo pienestä pitäen tai ettei tee hyvää ilmastonmuutokselle. Tälleenhän niitä klikkejä toki saa.

Mä nään lähinnä päinvastoin. Ihan mukavaa että välillä otsikoissa on jotain muutakin kuin "perheenäiti" tai "perheenisä" teki sitä tätä.
Kuitenkin lapsettomuus on sellainen asia mitä joutuu AINA selittelemään joka paikassa miks ei lapsia ole hommannut. Näillä uutissa edes vähän "normalisoidaan" sitä että ihmiset ymmärtäisivät että kaikki eivät halua lapsia ja sillä hyvä. Monille lapsellisille se ei vaan mene jakeluun.

 

[Gespard]

En ole ihan varma mitä annettavaa artikkeleilla vapaaehtoisesti lapsettomista on kenellekään. Jos on omasta tahdostaan lapseton, niin tuskin kaipaa vertaistukea päätökselleen... tai jos kaipaa, niin mielestäni kuulostaa vähän vaaralliselta. Ehkä kannattaisi miettiä vielä uudelleen mitä itse haluaa? Lapsellisia nuo artikkelit tuntuu usein provosoivan, kun siellä joku kertoo kuinka haluaa matkustella, on vihannut lapsia jo pienestä pitäen tai ettei tee hyvää ilmastonmuutokselle. Tälleenhän niitä klikkejä toki saa.

Ei nyt niinkään suomessa, mutta maailmanlaajuisesti lapsettomuus kaipaisi kunnon mainoskampanjan niin että siitä saataisiin trendi. Tämä nykyinen väestömäärä on jotain ihan järkyttävää. Ja lisää vaan tulee.

 

[Delay]

Ite olen neljän- ja viidenkympin puolivälissä, eikä itselläni ole ikinä elämäni aikana ollut tunnetta, että olis kiva jos olis lapsia - päin vastoin. Tähän kun lisää vielä sen, että en yleisesti juuri siedä ihmisten seuraa pidempia aikoja kerrallaan, enkä voisi kuvitella asuvani kämpässä, jossa on muita ihmisiä, niin ei tämä oma tilanteeni edes ole mikään tietoinen valinta siinä mielessä.

 

[Gespard]

Ite olen neljän- ja viidenkympin puolivälissä, eikä itselläni ole ikinä elämäni aikana ollut tunnetta, että olis kiva jos olis lapsia - päin vastoin. Tähän kun lisää vielä sen, että en yleisesti juuri siedä ihmisten seuraa pidempia aikoja kerrallaan, enkä voisi kuvitella asuvani kämpässä, jossa on muita ihmisiä, niin ei tämä oma tilanteeni edes ole mikään tietoinen valinta siinä mielessä.

Tämähän korjaantuu sillä kun aborttiin kannustetaan ja sitä tuetaan.

 

[Mikkos]

Ei nyt niinkään suomessa, mutta maailmanlaajuisesti lapsettomuus kaipaisi kunnon mainoskampanjan niin että siitä saataisiin trendi. Tämä nykyinen väestömäärä on jotain ihan järkyttävää. Ja lisää vaan tulee.

Toikin on vähän miltä kannalta tuo ottaa. Jos haluaa maapalloa säästää niin sitä suuremmalla syyllä länsimaissa pitäisi rajoittaa ihmismäärää ja taas jos ottaa sen jollan rodullisena/kansallisena tekijänä niin asia on taas eri.

Toki on sitten niitäkin kenellä kaikki vaikuttaa kaikkeen eikä ole mitään selkeää syytä.

 

[Delay]

Tämähän korjaantuu sillä kun aborttiin kannustetaan ja sitä tuetaan.

Mikä 'korjaantuu'?