Valokuvaus, kameroiden käyttö, valokuvien editointi ja muu yleisthreadi valokuvaukseen

Hommasin pari vuotta sitten Mac Minin puhtaasti kuvankäsittelyyn. Olen äärimmäisen tyytyväinen.
Minä yritin hiukan vastaavaa alkuvuodesta, mutta en onnistunut, koska haluan käyttää samaa näppistä ja hiirtä kuin PC:llä. Ja nykyisellään jo näppis ja hiiri jakautuu pöytäkoneen ja työläppärin käytön välillä usb-switchillä. Onko sulla Minin kanssa erillinen työpiste, vai minkälainen järjestely?
 
Minä yritin hiukan vastaavaa alkuvuodesta, mutta en onnistunut, koska haluan käyttää samaa näppistä ja hiirtä kuin PC:llä. Ja nykyisellään jo näppis ja hiiri jakautuu pöytäkoneen ja työläppärin käytön välillä usb-switchillä. Onko sulla Minin kanssa erillinen työpiste, vai minkälainen järjestely?
Microsoftin näppis+hiiri+dongle. Siirrän vain donglen työkoneen telakan ja Macin välillä.
 
Itsellä nyt mietinnässä, josko joulun jälkeen hommaisi itselle Macin puhtaasti kuvankäsittelyyn. Mietinnässä joko Mac mini tai sitten joku halpa läppäri, kuitenkin m2-sirulla varustettuna. Läppäri about 2x kalliimpi, toisaalta senhän saa mukaan sitten. Toisaalta, tähänkin saakka olen pärjännyt ilman kannettavaa ja ei ole tarvetta liikutella (toki on kaapissa joku halpa Lenovon läppäri, jonka ottanut mukaan kun kerta vuoteen on jossain tarvinnut). Toisaalta jos minin ostaa, niin sittenhän kyl tulee tarvetta heti kuljetella konetta. :D Noissa MacBook Aireissa ei vaan ole verkkoporttia, joka mieityttää kun langattomat on mitä on.
 
Microsoftin näppis+hiiri+dongle. Siirrän vain donglen työkoneen telakan ja Macin välillä.
Okei. Eikö sulla häiritse, että samaa näppistä käyttäessä tutut pikanäppäimet ei toimikaan aina? Mulla oli siis mini alkuvuodesta (palautin), koska en vaan osannut adaptoitua sen käyttäjäksi samalla näppäimistöllä, millä myös Windows-työkonetta käytän.
 
Okei. Eikö sulla häiritse, että samaa näppistä käyttäessä tutut pikanäppäimet ei toimikaan aina? Mulla oli siis mini alkuvuodesta (palautin), koska en vaan osannut adaptoitua sen käyttäjäksi samalla näppäimistöllä, millä myös Windows-työkonetta käytän.
Kyllä ne riittävällä tarkkuudella toimii. Jotain mäppäyksiä muistaakseni tein. Ei siinä tartte kuin ctrl:ää, ainakaan mun kuvankäsittelyssä.
 
Yksi asia on mietittänyt mua pitkään, onko täällä henkilöitä, jotka suorittaa kuvien muokkaukset, editoinnit jne. ilmaisilla ohjelmilla, kuten GIMP ja Darktable/Rawthepie vai mikä se toinen yleinen oli. Kuinka hyvin noilla pystyy tekemään muokkaukset?
Itse käsittelen Rawtherapeella rawit ja Gimpillä jpg kuvat. Noilla teen ainoastaan valotuksen korjauksen, rajauksen ja terävöityksen. Muuta en tällä hetkellä osaa tehdä niillä.
 
Tää ketju ei ilmeisesti saa sitten suosiota. :p Minkälaisia kuvaajia muut täällä on? Itse tykkään kuvata järkkärillä tosi paljon. Mutta kännykällä kuvaaminen ei kiinnosta pätkääkään. En tiedä mikä siinä on. Eikä se ole laadusta kiinni, oman kännyn kamera on tosi hyvä. Toki mä kuvia otan, esim. jos varaosaa tarvitaan niin kuva vanhasta jne. hyötykuvauksia jne. Mut fiilistelykuvauksia reissulta jne. ei vaan tule otettua kännyllä.
Pääasiasiassa tulee kuvattua Canonin järjestelmäkameralla mutta minulla on koko ajan autossa Sonyn taskukamera millä kuvaan jos esim kauppareissulla tulee jotain mielenkiintoista kuvattavaa. Puhelimella en ole innostunut kuvaamaan kun siinä ei ole optista zoomia mikä on tuossa taskukamerassa. Välillä lähden ihan tarkoituksella johonkin kuvaamaan ja silloin on mukava reppu missä on 2 järjestelmäkameraa, superzoomkamera ja videokamera erilaisiin kohteisiin.
 
Tää ketju ei ilmeisesti saa sitten suosiota. :p Minkälaisia kuvaajia muut täällä on? Itse tykkään kuvata järkkärillä tosi paljon. Mutta kännykällä kuvaaminen ei kiinnosta pätkääkään. En tiedä mikä siinä on. Eikä se ole laadusta kiinni, oman kännyn kamera on tosi hyvä. Toki mä kuvia otan, esim. jos varaosaa tarvitaan niin kuva vanhasta jne. hyötykuvauksia jne. Mut fiilistelykuvauksia reissulta jne. ei vaan tule otettua kännyllä.

Täällä kanssa yksi ketä puhelimella kuvaaminen ei juurikaan kiinnosta, vaikka laadullisesti pääosin ovatkin riittäviä. Puhelimella kuvatessa tosin aina jää fiilis että järkkärillä saisi paremman / enemmän halutun lopputuloksen, mikä yhdistettynä mitään sanomattomaan kuvauskokemukseen ei tuo juuri kuvaamisesta iloa. Nyt yleisimmin käytössä Minoltan SRT-303 jostain 40 vuoden takaa, eli täysin mekaaninen filmikamera ja halpaa B&W filmiä. Mekaanisella kameralla ilman automatiikkaa kuvatessa tulee vain aivan erilainen fiilis, vaikka tietää että teknisesti parempaan lopputulokseen pääsisi lähes millä tahansa modernilla kameralla.

Eli enemmänkin kuvaa kuvaamisen ilosta, kivojen kuvien ollessa toissijaista.
 
Kuvaan itse huvikseen kännyllä, ja sitten ns vakavammin peilittömällä täyskennokameralla. Kännyllä ei tuu niin iloa hienojen kuvauskulmien ym. Löytämisestä. Koska ne yksityiskohdat eivät kuitenkaan tule niin esiin kännykuvissa + ei ole laajakulmaa. Kunnon kameralla voi leikitellä jo objektiivin valinnalla millaisen kuvasta saa/haluaa. Plus kaikki valaistusjutut ym jälkikäsittelyssä.
 
Edit: taisi google translate tehdä tällä kertaa tepposet. Ei ollutkaan sitten vuosimaksu...
 
Viimeksi muokattu:
Ostin kakkos kameraksi 10 vuotta vanhan sony a3000

Kittilinssin kanssa maksoi 200€. Peilitön kamera dslr ulkomuodolla. Pelkkä runko varmaan 150€

Kuvanlaatu on hyvä mutta näyttö aivan surkea.
Käsintarkennuksen kanssa aivan pakko käyttää 10x näytön zoomia että näkee onko tarkka vai meneekö puoli metriä ohi.

Tuon näköinen 15mm objektiivin kanssa
20231129_205307.jpg


Tyytyväinen olen ostokseen, a7rii:ssä takanäyttö on hajonnut niin se jää lintukuvaukseen ja tuo menee sitten muuhun käyttöön jossa takanäyttöä tarvii.

Edit: Testikuva ei valittamista
DSC00258.JPG
 
Viimeksi muokattu:
Minkä laatuisia Googlen perus kuvakirjat on muihin verrattuna? Tuntuu että osa kuvista on parempia ruudulla.
 
Capture one express lopetetaan. Tammikuun jälkeen sitä ei voi enää asentaa ja mahdollisesti jo nyt asennetut lopettavat toimintansa.


"Rekisteröidy ja säästä 40%
30. tammikuuta 2024 alkaen Express ei ole enää saatavilla. Jatka Capture Onen käyttöä ja säästä 40 % mistä tahansa tilauksesta tai lisenssistä. Rekisteröidy, niin lähetämme sinulle kuponkikoodin jo tänään. "

 
Olitteko ilotulituksia kuvaamassa?
Itse käytin tänä vuonna 15mm objektiivia, 100 iso, 1/20 käsivaralta. Aukko oli jotakin f4-f8 vaihdellen tilanteen mukaan.

Edellisenä vuonna käytössä oli 50mm joka oli liian pitkä ja tämän vuoden 15mm oli liian lyhyt. Seuraavana vuotena kokeillaan sitten 28-135mm zoomia.

Ehkä jotakin pientä rajausta teen noille. Ihan kivoja kuvia mutta kumminkaan mitään tajunnan räjäyttäviä.

AAA03947.JPG



AAA04730.JPG
AAA04346.JPG
 
Olin kotona nukkumassa. Itsekkin sitä mieltä et kyl zoomista on joissain tilanteissa hyötyä.
 
Olitteko ilotulituksia kuvaamassa?
Itse käytin tänä vuonna 15mm objektiivia, 100 iso, 1/20 käsivaralta. Aukko oli jotakin f4-f8 vaihdellen tilanteen mukaan.

Edellisenä vuonna käytössä oli 50mm joka oli liian pitkä ja tämän vuoden 15mm oli liian lyhyt. Seuraavana vuotena kokeillaan sitten 28-135mm zoomia.

Ehkä jotakin pientä rajausta teen noille. Ihan kivoja kuvia mutta kumminkaan mitään tajunnan räjäyttäviä.

AAA03947.JPG



AAA04730.JPG
AAA04346.JPG
Pidemmän polttovälin lisäksi voisit kokeilla himmentää enemmän ja pidentää valotusajan sekuntiin tai muutamaan (jalusta). Käsivaraltakin olisi varaa ottaa pidemmällä kuin 1/20 s. Näin "viuhkat" näkyisivät suurempina, avautuneempina ja niissä olisi liikkeen tuntua.
 
Olitteko ilotulituksia kuvaamassa?
Itse käytin tänä vuonna 15mm objektiivia, 100 iso, 1/20 käsivaralta. Aukko oli jotakin f4-f8 vaihdellen tilanteen mukaan.
Kävin. Kävi vain semmoinen kämmi, että muistin kamerassa olevan 20-60 mm zoomin kiinni (tarkoitus oli ottaa 20 mm päällä kuvia), enkä jostain käsittämättömästä syystä asiaa edes tarkistanut. Paikan päällä ihmettelin, että jäätyikö koko objektiivi parinkympin pakkasissa, kun ei rengasta pyörittämällä mitään tapahdu. Vasta sitten tajusin kuvaavani kiinteällä 50 mm putkella.

Mulla siis 50 mm, F8, 5/8 valotusaika sekä jalusta, ja testasin ekaa kertaa live view composite -toimintoa.

1704102594354.jpeg
 
Hyvät tarjoukset: digipokkari -ketjussa alkaa keskustelu mennä tekniseksi, ja ehkä yleisempi keskustelu kiinnostaa muitakin.

Löytyykö jostain hyviä vertailuja miten tämän päivän puhelinkamerat pärjäävät vähän parempia digipokkareita vastaan? Dpreviewstä löytyy lähinnä iPhone X-testi, ja se ei ainakaan oikein vakuuta. Alla muutama 1:1 kroppi studioasetelman kasvokuvasta:
Screenshot at 2024-01-03 01-43-28.png

 
Ei kai tuohon enää tänä päivänä mitään sen kummempia vertailuja tarvita. Hyvät kännykkäkamerat ovat riittävän hyviä peruskuvaamiseen ja hengissä säilyneet pokkarit myös. Tuo linkattu ketjukin toistaa sitä samaa, mikä on ollut totta jo pitkään. Palataan asiaan sitten, kun taskukoossa keksitään, miten saadaan järkkärit kiinni pitkää polttoväliä vaativassa kuvauksessa (tarkennuksen nopeus ja tarkkuus, liikkeen pysäyttäminen jne.).
 
Satunnaisesta ATK-julkaisusta (TiVi, MikroBitti) bongasin jutun jossa suomen valokuvataiteen museo on aloittanut projektin missä "Varhainen digikuva talteen" -sivustolla halutaan kansalta kuvia digikuvauksen alkuajoilta, vuodelta 2005 tai aiemmin. Ajattelin ehkä osallistua.

Ensimmäinen minusta otettu digikuva taitaa olla vuodelta 1994 ja ensimmäisen oman digikameran taisin hankkia vuonna 1998. Tämä oli muistaakseni Kodak jonka muistiin mahtui 8 kuvaa 640x480 resolla, ja ne siirrettiin tietokoneelle RS-232 -piuhalla. Tämän jälkeen oma arkisto on erinäisten kameroiden myötä kasvanut noin 250000 kuvaan (noin 5 teraa, paljon videota myös). Iso osa kuvista on juurikin näitä alkuaikojen innostuksen aikaansaamia ns. taideteoksia jotka nykyään lähinnä nolottaa. Ja kinasteltiin myös nyyssien sfnet.harrastus.valokuvaus -ryhmässä siitä mitä on oikea kuvaaminen ja onko digi vai filmi parempi jne.

Viimeinen "oikea" kamera jonka hankin oli Canon 60D vuonna 2010, ja siihen lasit 10mm:stä 400:aan. Tämä toimii edelleen, mutta harvemmin tulee nykyään käytettyä kun esim 100-400mm L-sarjan linssi on sellainen möhkäle ettei viitsi sitä kovin usein raahata mukaan. Kännykkä on aina mukana, ja sillä tulee lähinnä dokumentoitua työhön liittyviä asioita (ristikytkentöjä, tietokoneita yms) sekä tavallista arkea. Ennen oli joku pokkari aina kaulassa roikkumassa ja sillä kuvattiin vaikka ja mitä. Niin ne ajat muuttuvat.
 
Kännykän laatu alkaa olla jo peruskuvaukseen enemmän kuin riittävää. Jotenkin ei vaan tuu puhelimella kuvattua juuri lainkaan. Nykyisellä sonylla tulee jonkun verran, kun tässä on kaksivaiheinen fyysinen näppäin kameraa varten.
Oikeastaan vois ihan huvikseen kaivaa jostain laatikosta Lumia 1020n ja gripin ja kuvailla viikon sillä.
 
Ei tule minullakaan. Sen jälkeen kun hommasin kunnon kameran niin kännykällä kuvaus alkoi laskea heti. Jotenkin se kuvausnautinto vaan katosi, hyöty- ja käytännön tarkoituksiin ihan ok kännykin. Viimeksi taisin yrittää ottaa yhtä tähtitaivaskuvaa "pro" asetuksilla kännykällä.
 
Ei kai tuohon enää tänä päivänä mitään sen kummempia vertailuja tarvita. Hyvät kännykkäkamerat ovat riittävän hyviä peruskuvaamiseen ja hengissä säilyneet pokkarit myös.
Samaa voi sanoa melkein mistä vain "markettipokkaria" paremmasta kamerasta viimeisen 20 vuoden ajalta
Kamera JPEG, skaalattu 1:2 (4 Mpix -> 1 Mpix)
f=20,7mm, F=4, 1/60 s, ISO 50
G3_120.jpg
Kummasti kameroista rupeaa löytymään merkittäviäkin eroja, kun ruvetaan tekemään systemaattista vertailua labrassa tai kuvataan jotain vähänkään haastavaa. Hyvin tavallinen haaste on kuvaus hämärässä, ja siinä alkaa isot kennot viedä pieniä. Toinen on zoomien valovoima tai sen puute sekä piirtokyky varsinkin telepäässä. Usein tarkennuskin alkaa bugittaa, kun valoa on vähän.

Teknisille vertailuille on paikkansa ihan senkin takia, että ymmärtää oman kameransa rajoitteet ja puutteet eikä kaikkea tarvitse oppia kantapään kautta. Osa valokuvausta on taito välttää laitteiden puutteita.

Ilmeinen ero em. kameroissa on herkkyys: Iphonella vain ISO 32, kun muut on ISO 125-160, eli pokkarien perusherkkyys on lähes neljä aukkoa Iphonea parempi. Onkohan tähän tullut parannusta uusissa puhelimissa?
Ei tule minullakaan. Sen jälkeen kun hommasin kunnon kameran niin kännykällä kuvaus alkoi laskea heti. Jotenkin se kuvausnautinto vaan katosi, hyöty- ja käytännön tarkoituksiin ihan ok kännykin. Viimeksi taisin yrittää ottaa yhtä tähtitaivaskuvaa "pro" asetuksilla kännykällä.
Kuvaaminen vain onnistuu paremmin, kun värkissä on kameran käyttöliittymä eikä se ole pelkkä levy.

Jos jollain on hyviä perusteluja tai kokemuksia kamera+puhelin yhdistelmästä, niin olen pelkkänä korvana, itellä on päivitys edessä tulevana vuonna :) Kiitos hyvistä kommenteista monelle!
Järkkärille, pokkarille ja puhelimelle on kaikille paikkansa. Pokkari kulkee järkkäriä helpommin mukana ja voi olla laadultaan monessa suhteessa lähellä järkkäriä. Kuvaamiskokemuksessa ei välttämättä ole kovin suurta eroa. Puhelin kulkee vielä helpommin mukana ja on asiansa ajava hätävara, jos oikeaa kameraa ei ole mukana. Tekniseen dokumentointiin se voi olla jopa paras, koska pienikennoisen kameran syvyysterävyysalue on suuri. Kuvattavan kolmiulotteisen kohteen voi saada helpommin kokonaan teräväksi eikä niin, että esim. 1/4 liittimestä on terävää ja loppu suttua.
 
Höpsis. Kännykät ovat ravanneet kuvanlaadussa sellaista laukkaa, että saa katsoa pirun isolta ruudulta, jos haluaa löytää mitään eroa järkkäreihin niissä kuvaustilanteissa, missä syystä tai toisesta käyttäisi sitä hätävarapokkaria. Se taika ei ole kennossa vaan prosessoinnissa. Raakaluvaa ei kukaan idiootti kai kännykällä räpsi?
 
Höpsis. Kännykät ovat ravanneet kuvanlaadussa sellaista laukkaa, että saa katsoa pirun isolta ruudulta, jos haluaa löytää mitään eroa järkkäreihin niissä kuvaustilanteissa, missä syystä tai toisesta käyttäisi sitä hätävarapokkaria. Se taika ei ole kennossa vaan prosessoinnissa. Raakaluvaa ei kukaan idiootti kai kännykällä räpsi?
Tästä löytyy varmaankin pedantilla asenteella tehtyjä vertailuja (à la Dpreview)? Aika ohuesti sielläkin on kunnon labratestejä tehty mobiililaitteilla.

Niin, ja kuvat katsotaan 4k-TV:stä.
 
Tästä löytyy varmaankin pedantilla asenteella tehtyjä vertailuja (à la Dpreview)? Aika ohuesti sielläkin on kunnon labratestejä tehty mobiililaitteilla.

Niin, ja kuvat katsotaan 4k-TV:stä.
Mulle riittää vertailuksi mun duunikoneen taustakuva. Se on otettu iPhone 11:llä. Otin samasta maisemasta kuvat myös täyskennoisella Canonilla, nokalla L-putki. Kännykän kuva on yksinkertaisesti nätimpi. Duunissa 28” näytöt, en kaipaa isompaa. Kyllä sen eron huomaa järkkärin hyväksi, jos ottaa 200% cropin. Mutta mä katson mieluummin kokonaista kuvaa.

Hauskaa tässä on se, että luultavasti RX100 olisi tehnyt tuossa tilanteessa myös taustakuvakelpoista jälkeä.

Usko nyt, että silmätesti on tässä jutussa paras mittari. Jos jo tuo nykyään SER-kännykkä tuotti tuollaista jälkeä, en ihmettele yhtään, että dpreview lopetti toimintansa hyödyttömänä palveluna. No ok, Gear Patrol taisi tekohengittää sitä vielä.

Tässä ihan kivaa lukemista.

Photography Academy
 
Se taika ei ole kennossa vaan prosessoinnissa.
Tää prosessointi ei ole pelkästään hyvä asia, jonka takia esim. iPhonen raakakuvauksen mahdollisuus on iso juttu. Toki noi ongelmat on lähinnä softan kehityksellä korjattavia asioita ja prosessointi kehittyy entisestään vuosien mittaan, mutta onhan se karua kun luurissa oleva kuva ei enää vastaa kuvattua tilannetta. Suurimmalle osalle kelpaa kuitenkin.

Itse kuljen järkkäri kädessä aika moneen paikkaan, mutta silti puhelimella tulee kuvattua paljon just sen takia kun se on aina matkassa. Järkkäreihin vois tuoda paljon hyviä puolia puhelimista myös, ja varmaan tuodaankin lisää (vapaaehtoista) prosessointia ja liitettävyyttä lisää lähivuosina.
 
@Trespasser Mä annan mieluummin iPhonen pinota ja prosessoida niitä raakakuvia, mitkä yksittäisinä luultavasti sattuisivat silmään.
 
@Trespasser Mä annan mieluummin iPhonen pinota ja prosessoida niitä raakakuvia, mitkä yksittäisinä luultavasti sattuisivat silmään.
Ongelma on vaan siinä, että se pinoaminen ja HDR-viritelmät menee iPhonella joskus pieleen, kuten linkin esimerkeistä voi havaita. Samaten värien säätö yms menee helposti pieleen vähänkin vaikeammissa olosuhteissa. Mutta kuten sanottu, itsekin käytän näitä ihan tyytyväisenä, koska se on rittävän hyvän näköistä helposti, ja ongelmat korjaantunee ihan softapäivityksillä. Ite toivoisin monestakin syystä vastaavia (hyvin toimivia) ominaisuuksia käytettäväksi tarpeen mukaan myös järkkäreihin.
 
Ongelma on vaan siinä, että se pinoaminen ja HDR-viritelmät menee iPhonella joskus pieleen, kuten linkin esimerkeistä voi havaita. Samaten värien säätö yms menee helposti pieleen vähänkin vaikeammissa olosuhteissa. Mutta kuten sanottu, itsekin käytän näitä ihan tyytyväisenä, koska se on rittävän hyvän näköistä helposti, ja ongelmat korjaantunee ihan softapäivityksillä. Ite toivoisin monestakin syystä vastaavia (hyvin toimivia) ominaisuuksia käytettäväksi tarpeen mukaan myös järkkäreihin.
Nimenomaan noin! Siis tuo AI järkkäreihin. Turhaan antavat kännyköille etumatkaa tässä.
 
Tässä ihan kivaa lukemista.

Photography Academy
Kameran tuottaman kuvan kuuluu olla valokuva eikä mikään prosessoitu maalaus. Sitä varten on RAW-kuvaus, että sitä voi sitten potkia itse oman maun mukaan jos haluaa kuvaan enemmän taiteellista luonnetta. Itse en esim. halua alkukesän valokuviin "hienoja ruskavärejä".

Jo pimiötyöskentelyssä oli mahdollista parannella kuvaa, jos alkuperäisen toistaminen ei kuvaajan mielestä ollut riittävää. Mm. unsharp mask periytyy pimiöprosessista.
 
Sitä varten on RAW-kuvaus, että sitä voi sitten potkia itse oman maun mukaan jos haluaa kuvaan enemmän taiteellista luonnetta.
Ollaan tultu nykyaikaan, jossa joidenkin mielestä AI kuvatkin näyttää realistisilta ja hienoilta. Minusta eivät näytä. Kyllä tässä itsekin vähän uskoin aiemmin että onkohan nyt niin suurta eroa, sitten kun sain kunnon välineet niin ymmärsin että ok, onhan nämä ihan erilaisia, ja että tiettyjä asioita ei vain saa kännykällä vaikka kuinka yrittäisi. Mut ymmärrän kyllä tavallaan että jos totuttaisi itsensä pelkästään ai-pehmytmössöön ym. "hienoihin" efekteihin niin kai siihen tottuu ja tykkääkin siitä.
Juuri mietin sellaistakin skenaariota että tulevaisuudessahan voidaan määritellä AIn avulla mistä kulmasta esim tähtitaivaskuva on otettu, ja sitten vain haetaan high-res kuva verkosta ja muokataan sen kuvan ottokulmaan sopivaksi. Siinähän on "täydellinen kuva" silloin nykyteknologiaa hyödyntäen eikä tarvitse isoa möhkylää kuvan ottamiseksi. Tätä varmaan nyt haetaan näissä AI-ihanuuksissa. Kai niitä joku kuviksi kutsuu, mutta eivät oikein enää ole tosiaan sitä.
 
Ollaan tultu nykyaikaan, jossa joidenkin mielestä AI kuvatkin näyttää realistisilta ja hienoilta. Minusta eivät näytä. Kyllä tässä itsekin vähän uskoin aiemmin että onkohan nyt niin suurta eroa, sitten kun sain kunnon välineet niin ymmärsin että ok, onhan nämä ihan erilaisia, ja että tiettyjä asioita ei vain saa kännykällä vaikka kuinka yrittäisi. Mut ymmärrän kyllä tavallaan että jos totuttaisi itsensä pelkästään ai-pehmytmössöön ym. "hienoihin" efekteihin niin kai siihen tottuu ja tykkääkin siitä.
Juuri mietin sellaistakin skenaariota että tulevaisuudessahan voidaan määritellä AIn avulla mistä kulmasta esim tähtitaivaskuva on otettu, ja sitten vain haetaan high-res kuva verkosta ja muokataan sen kuvan ottokulmaan sopivaksi. Siinähän on "täydellinen kuva" silloin nykyteknologiaa hyödyntäen eikä tarvitse isoa möhkylää kuvan ottamiseksi. Tätä varmaan nyt haetaan näissä AI-ihanuuksissa. Kai niitä joku kuviksi kutsuu, mutta eivät oikein enää ole tosiaan sitä.
Eihän nuo hdr kuvat ole aina realistisia, mutta näyttävät kivoilta. Osa haluaa jotain muuta.
 
Tää prosessointi ei ole pelkästään hyvä asia, jonka takia esim. iPhonen raakakuvauksen mahdollisuus on iso juttu.
Lukaisin vasta nyt tuon jutun, kun olen koneen ääressä. Sotket mielestäni kaksi asiaa tässä. Prosessointi on nimenomaan hyvä asia. Sitähän tuossa jutussakin oikein alleviivattiin. Applen algoritmi vaan hiukan kusee tietyissä tilanteissa. Tuohon juttuuun on kaivettu kuvaajan painajaiset, eli joko kohde on pimeässä pimeää taustaa vasten, tai sitten kohde on hämärässä kirkasta taustaa vasten. Nuo ovat juuri niitä tilanteita, missä pokkaritkin ontuvat aika pahasti isokennoisiin valovoimasella putkella varustettuihin järkkäreihin verrattuna. Keskimäärin kännykät tekevät hyvää duunia, sitä tuo puolivillainen provo-artikkeli ei muuta miksikään. Ja se ansio siitä hyvästä duunista menee prosessoinnin piikkiin. Algoritmit kehittyvät jatkuvasti ja virheistä opitaan. Mutta iPhonen raakakuvauksessa on mun mielestä hyvin vähän järkeä. Lillerikennolla on rajoitteensa ja jälkiprosessoinnilla mahdollisuutensa. Mun mielestä on oikeasti älytöntä ährätä tuntikausia kohinaisen kuvan kanssa vain siksi, että tykkää kuvata RAWia. Järkkärimaailmassa tilanne on hiukan eri. Siellä korjataan pieniä virheitä yhdestä kuvasta. Siihen RAW antaa hyvät eväät.

Mitä tulee taas virheistä oppimiseen ja AI:hin, onkohan Samsung ottanut opikseen moongatesta? Siinä kohtaa puhutaan AI:sta negatiivisessa mielessä. Softa keksii kuvaan asioita, mitä niissä ei ole. Mutta kun AI:ta käytetään oikein, tehdään jälkikäsittelyssä kuvaburstista yksi nätti kuva, ja siinä ei ole mitään pahaa eikä moraalitonta. Tässä keskustelussa mielestäni jotkut sotkevat täysin keinotekoisen AI-kuvan ja kameran/kännykän prosessoiman AI:hin perustuvan kuvan (haa, kuvassa on varmaan ihminen, teenpäs ne ammattailaisen säädöt tähän kohtaan korostaakseni kohdetta!) toisiinsa. Pidetään käsitteet hanskassa, jookos?

HDR:stä voidaan olla monta mieltä, ja tässäkin ääripäät kannattaa jättää omaan arvoonsa. Mä en näe mitään järkisyytä sille ajatusmaailmalle, että kuva pitää valottaa kerralla ja ainoa sallittu toimenpide digikuvalle on jpg-konversio. Jos kamera ottaa vaikka haarukoimalla kolme kuvaa, tai tähtikuvaaja pinoaa sadasta kuvasta yhden upean, vain lopputuloksella on merkitystä mun mielestä. Jos joku tykkää karkki-HDR:stä, ei se silti ole multa pois. Oikein käytettynä HDR kelpaa mulle silti oikein hyvin.
 
Viime kesänä Iphone 13 Pron:n kameraa en saanut toimimaan yhtään auringonlaskua kuvatessa ja harmitti että jätti kameran kotia tuolta viikonloppu reissulta vuorille. 13 Pron kameralla auringonlaskun gradientti oli aivan järkyttävän näköinen, vaikka kuinka yritti etsiä asetuksia ja käyttää eri kuvausmoodeja (raw, hdr etc).

Joululomalla jonkin verran kuvannut Nikon Zf + 24-120mm f4 yhdistelmällä ja tyttöystävä samoista tilanteista Samsung s23 ultralla. Kuvissa on vielä aika selkeä ero vielä kameran hyväksi puhelimen näyttöä isommassa formaatissa. Talvella keskipäivälläkin on valoa aika rajoitetusti, mikä näkyy puhelimen kuvissa jo selkeästi yksityiskohtien puuroutumisena. Joskus myöhemmin kun saa filmit kehitettyä on kiva nähdä mille eri B&W filmit näyttää samoista tilanteista. Todennäköisesti yksityiskohdat jossain S23 Ultran paikkeilla tarkkuudeltaan ja taustoissa reilusti filmin raetta, lopputulos tietysti hieman käytetystä filmistä riippuvainen.
 
Omasta mielestä ne parhaat "taidekuvat" syntyvät lähes poikkeuksetta jossain määrin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kännyköiden algoritmit toimivat hyvin normaalitilanteissa, mutta ovat yleensä pulassa, kun olosuhteet muuttuvat keskiarvojen ulkopuolelle. Normaaliin oman elämän dokumentointiin kännykkä riittää mainiosti, on sitten tarkoitus kuvata stilliä tai videota, mutta jos lähdetään kuvaamaan oikeasti seinälle kelpaavaa taide- tai maisemakuvaa, (tai laadukkaampaa videota,) niin kännykka ei tuohon yksinkertaisesti riitä. Itse kuvaan kuvamäärällisesti ehkä 10-20 -kertaisen määrän valokuvia kännykällä verrattuna järkkäriin ja minulla on tapana tulostella parhaita kuvia canvas-tauluiksi seinälle. Toistaiseksi en ole tulostanut vielä yhtäkään kännykkäkuvaa. Osasyy varmasti siinä, että kännykkäkuvaan ei tule keskityttyä yleensä samalla tavalla kuin järkkärin ottamaan kuvaan, mutta kännykkäkuvissa on myös selkeitä laadullisia puutteita, jotka hyppivät todella rajusti silmille isommalla näytöllä - ja siis yleensä sen takia, että kuvat on otettu olosuhteissa joihin kännykän algoritmejä ei ole optimoitu.
 
Ilmeinen ero em. kameroissa on herkkyys: Iphonella vain ISO 32, kun muut on ISO 125-160, eli pokkarien perusherkkyys on lähes neljä aukkoa Iphonea parempi. Onkohan tähän tullut parannusta uusissa puhelimissa?

Mistä lähtien matala alin mahdollinen kennon herkkyys on ollut huono ominaisuus?

Eikö tästä noita MFT kameroita haukuttu kinokokoisiin verrattuna aikoinaan kun niillä oli isompi alin ISO (joka rajaa valovoimaisen optiikan käyttöä valoisassa, tai vähintäänkin pakottaa tarpeettoman lyhyen valotusajan tilanteeseen nähden).

Pelkkä herkkyyden säätöäalue itsessään ei kerro kennosta paljoa, pitäisi tietää myös kohinatasoista ja dynamiikasta, ja niitä ei taideta kovinkaan julkisesti pokkareista tai puhelimista julkistaa.
 
Mistä lähtien matala alin mahdollinen kennon herkkyys on ollut huono ominaisuus?

Eikö tästä noita MFT kameroita haukuttu kinokokoisiin verrattuna aikoinaan kun niillä oli isompi alin ISO (joka rajaa valovoimaisen optiikan käyttöä valoisassa, tai vähintäänkin pakottaa tarpeettoman lyhyen valotusajan tilanteeseen nähden).

Pelkkä herkkyyden säätöäalue itsessään ei kerro kennosta paljoa, pitäisi tietää myös kohinatasoista ja dynamiikasta, ja niitä ei taideta kovinkaan julkisesti pokkareista tai puhelimista julkistaa.
Kameran natiivi herkkyys kertoo siitä, miten tehokkaasti optiikka ja kenno pystyvät keräämään valoa. Alhainen herkkyys merkitsee sitä, että valoa hukataan paljon ja se on omiaan aiheuttamaan ongelmia hämärässä.

Hämäräongelmiin vaikuttaa sekin, että pikselin kapasiteetti (e-) on verrannollinen pikselin kokoon, jos sensorit on muuten vastaavaa teknologiaa. Jos pikselin koko (µm) n. 3-kertaistuu niin kapasiteetti n. 10-kertaistuu: maksimi kapasiteetti esim. 1000 e- -> 10000 e-. Jos kirkkaissa kohdissa pikseli tulee täyteen, niin pienissä pikseleissä 1/100-kirkkaus tuottaa enää ~10 e- mutta isoissa ~100 e-. Edellisen kohina on n. 3-kertainen. Näissä lasketaan elektroneita kuin herneitä.

Jos ISO on 32 vs 160, niin valoa tarvitaan 4-kertaa enemmän täyttämään pikselit. Samalla valotuksella taas jäätäisiin kirkkaissa kohdissa 250 e-/px, kun isokennoisella, herkällä kennolla saadaan 10000 e-/px. Edellisellä 1:25 kontrasti (n. 5 aukkoa) riittää siihen että pudotaan 10 e-/px, jälkimmäisellä 1:1000 (n. 10 aukkoa). ->isot pikselit ja suuri natiiviherkkyys on hyvä hämäräkohinan kannalta.

Entä jos valosta ei ole pulaa? Herkällä kennolla tarvitaan lyhyempi valotusaika tai pienempi aukko tai molemmat. Missä tilanteessa "tarpeettoman lyhyt" valotusaika olisi ongelma? Jos on, ND-suodatin voi auttaa. On hyvä huomata, että tarkka syvyysterävyys vaatii suurempaa aukkoa pienten pikselien kanssa. Isoilla pikseleillä on tavallisempi ongelma, että terävyysalue menee paperinohueksi suurella aukolla.
 
Kameran natiivi herkkyys kertoo siitä, miten tehokkaasti optiikka ja kenno pystyvät keräämään valoa. Alhainen herkkyys merkitsee sitä, että valoa hukataan paljon ja se on omiaan aiheuttamaan ongelmia hämärässä.

Hämäräongelmiin vaikuttaa sekin, että pikselin kapasiteetti (e-) on verrannollinen pikselin kokoon, jos sensorit on muuten vastaavaa teknologiaa. Jos pikselin koko (µm) n. 3-kertaistuu niin kapasiteetti n. 10-kertaistuu: maksimi kapasiteetti esim. 1000 e- -> 10000 e-. Jos kirkkaissa kohdissa pikseli tulee täyteen, niin pienissä pikseleissä 1/100-kirkkaus tuottaa enää ~10 e- mutta isoissa ~100 e-. Edellisen kohina on n. 3-kertainen. Näissä lasketaan elektroneita kuin herneitä.

Jos ISO on 32 vs 160, niin valoa tarvitaan 4-kertaa enemmän täyttämään pikselit. Samalla valotuksella taas jäätäisiin kirkkaissa kohdissa 250 e-/px, kun isokennoisella, herkällä kennolla saadaan 10000 e-/px. Edellisellä 1:25 kontrasti (n. 5 aukkoa) riittää siihen että pudotaan 10 e-/px, jälkimmäisellä 1:1000 (n. 10 aukkoa). ->isot pikselit ja suuri natiiviherkkyys on hyvä hämäräkohinan kannalta.

Entä jos valosta ei ole pulaa? Herkällä kennolla tarvitaan lyhyempi valotusaika tai pienempi aukko tai molemmat. Missä tilanteessa "tarpeettoman lyhyt" valotusaika olisi ongelma? Jos on, ND-suodatin voi auttaa. On hyvä huomata, että tarkka syvyysterävyys vaatii suurempaa aukkoa pienten pikselien kanssa. Isoilla pikseleillä on tavallisempi ongelma, että terävyysalue menee paperinohueksi suurella aukolla.

Oletat siis, että kahdessa hyvin erilaisessa laitteessa käytetään tekniseltä toteutukseltaan identtisiä sensoreita, mutta vaan eri kokoisina... tämä täysin väärä oletus ei ole kovin hyvä oletus...

Esimerkkinä: Oletat tuon alimman tarjotun ISO-herkkyyden olevan se sensorin ”natiivi” herkkyys (siinä määrin kun tuollainen termi on hyvin määritelty sensoirelle joissa on useampia ADC per pikseli), eikä esimerkiksi tarkoituksella lisätty alle natiivin herkkyyden oleva herkkyys tai kokoelma noita alempia herkkyyksiä (koska puhelimissa ei yleensä ole säädettävää aukkoa eikä noita ND-suotimia, ja kaiken lisäksi niissä on vielä yleensä hyvin valovoimainen* linssi).

Sitten lähdet vertailemaan miten teknisesti identtinen sensori skaalautuisi... tuo esimerkin ideaalinen skaalaus ei niitä kuvia tee, vaan se toteutunut dynamiikka ja kohinataso. (Onko esimerkiksi kaikkien niiden neljän “quad-Bayer” pikselin pikselikohtainen ISO-arvo sama... vai olisiko siellä joku syy miksi noita perinteisessä mielessä ”omituisia” sensoreita on kehitetty. Ja, onko noissa pokkareissa edes oleellisesti isompia sensoreita?)

Jätetäänkö siis tuo tekninen elektronien laskenta johonkin muualle kuin valokuvauksen yleiskeskusteluun (etenkin jos sitä varten on tarkoituksella valittu äärimmilleen kärjistetty esimerkki, joka ei edusta puhelimien tai pokkareiden sensoreita; tähtikuvauksessa kaikki muut parametrit optimoiden tuo toki toimisi juuri noin pikselikoon suhteen).

Ja, sitten toki puhut aukon säätämisestä ja ND-suotimista puhelinten kohdalla joissa ei noista yleensä** ole kumpaakaan? (Ja, minä ainakin valitsen suljinajan kuvattavan kohteen mukaan, siis jos esimerkiksi haluan hieman liike-epäterävyyttä kuvatessani nopeita kohteita, jotta se vaikutelma liikkeestä tulee siihen kuvaankin. Ja, puhelimeni näyttää myös tuon itsestään osaavan.)

*) Ei toki kokonaan kerättävän valon osalta (vaikka ei ne noille pokkareille yleensä silti merkittävästi jos lainkaan häviä), mutta tuon valon intensiteetin kennolla osalta siis sen 1/f-luvun.

**) Nokia 808:ssa oli vielä fyysinen ND-suodin, koska sensorin alin ISO taisi olla turhan korkea.
 
Mullahan on hakusessa läppäri kuvankäsittelyyn. Mietin kuinkakohan pitkälle 16g keskusmuistia riittää Windows + Photoshop/Capture One -sessioihin? Budjetti ei oikein anna noita hiposteluläppäreitä ostaa sekä tuo hintaluokan mitä etsin yleensä on 8 G + mahdollisuus päivittää toiset 8 G eli tulisi juurikin tuo 16 G. Kiirehän mulla ei ole mihinkään, mutta onhan homma mielekkäämpää jos hommat luistaa edes jotenkin. Esim. tälläistä olen miettinyt, tosin tuossa taitaa olla jo vakiona se 16 ASUS Vivobook 15 D1502YA Laptop
 
Mullahan on hakusessa läppäri kuvankäsittelyyn. Mietin kuinkakohan pitkälle 16g keskusmuistia riittää Windows + Photoshop/Capture One -sessioihin? Budjetti ei oikein anna noita hiposteluläppäreitä ostaa sekä tuo hintaluokan mitä etsin yleensä on 8 G + mahdollisuus päivittää toiset 8 G eli tulisi juurikin tuo 16 G. Kiirehän mulla ei ole mihinkään, mutta onhan homma mielekkäämpää jos hommat luistaa edes jotenkin. Esim. tälläistä olen miettinyt, tosin tuossa taitaa olla jo vakiona se 16 ASUS Vivobook 15 D1502YA Laptop
16gt riittää raakakuvakäsittelyyn hyvin. 1gt 16bit tiff-tiedosto (33mp kolmella layerilla) näyttää vievän tuoreeltaan käynnistettyyn photariin nakattuna n 3,5gt muistia. Piirtelin päälimmäiseen layeriin siveltimellä niin muistia kuluu nyt 4,2gt eli pari tällaista kun tekee alusta asti niin voi 16gt mennä tukkoon.
 
16gt riittää raakakuvakäsittelyyn hyvin. 1gt 16bit tiff-tiedosto (33mp kolmella layerilla) näyttää vievän tuoreeltaan käynnistettyyn photariin nakattuna n 3,5gt muistia. Piirtelin päälimmäiseen layeriin siveltimellä niin muistia kuluu nyt 4,2gt eli pari tällaista kun tekee alusta asti niin voi 16gt mennä tukkoon.

Kiva kuulla. :) Kun jos budjettiluokan läppäristä on kuvankäsittelyyn, niin menee monta huolta pois.
 
Kiva kuulla. :) Kun jos budjettiluokan läppäristä on kuvankäsittelyyn, niin menee monta huolta pois.
Muistin ohella on syytä kiinnittää huomiota monitorin värintoisto-ominaisuuksiin, jos tavoittelee hyvää lopputulosta. Halvan läppärin paneeli ei välttämättä ole parasta priimaa. Ulkoinen monitori voi olla mielekäs vaihtoehto, ja isosta ruudusta on muutenkin iloa kuin värien vuoksi.
 
Muistin ohella on syytä kiinnittää huomiota monitorin värintoisto-ominaisuuksiin, jos tavoittelee hyvää lopputulosta. Halvan läppärin paneeli ei välttämättä ole parasta priimaa. Ulkoinen monitori voi olla mielekäs vaihtoehto, ja isosta ruudusta on muutenkin iloa kuin värien vuoksi.

Juu. Mulla onkin mielikuva, että jos matkan päällä tarvitsee editoida kuvia, ne ei ehkä ole niitä kaikkein parhaimpia; ehkä ovat vain rajaus ja pientä korjausta jos johonkin someen tarvitsee julkaista tms. ja syvällisempi editointi sitten kotona rauhassa ulkoisen näytön ohella.

Syy erilliseen editointikoneeseen on herännyt siksi, että omassa pöytäkoneesssa on pääasiallisena käyttöjärjestelmänä Kubuntun linuksi. On mulla windowskin. Aluksi yritin jos hoitaisin editoimisen GIMP ja Darktable/Rawthepie (vai mikä se Darktablen kilpailijan nimi olikaan), muttta huomasin etten päässyt sisään noihin ohjelmiin enkä oppinut ja ne harvat tubevideotkit mitä löysin noista ohjelmista oli mulle hebreaa. Sitten ostin Photoshop express ja Capture One lisenssit ja niillä osaan editoida kuvia (en kuitenkaan mestari mutta sellaseksi jotka miellyttää omaa silmää). No ongelmia aina otti tuo boottaaminen toiseen käyttöjärjestelmään ja olen huomannut että olen jättänyt kuvia edioitamatta siksi etten jaksa tuota boottausta tehdä. Yksi vaihtoehto olisi myös ajaa virtuaalikonetta mutta sekin olisi jotain opettelua taasen. Siksi mietin jos ois läppäri, jossa olisi windows + editointiohjelmat valmiina. Samalla sen koneen voisi pyhittää editointikäyttöön. Pitää vain toivoa että photari ja C1 lisenssit on sellaisia että ne ohjelmat saa siirrettyä uuteen koneeseen.
 
Yksi vaihtoehto olisi myös ajaa virtuaalikonetta mutta sekin olisi jotain opettelua taasen.
Kannattaa kokeilla VirtualBoxia, se on niin helppo että äkkiä testattu onko se sinulle todellinen vaihtoehto editointiin Linuxista käsin.
- Käyt biossissa varmistamassa että prosessorin virtualisointi on päällä
- apt install virtualbox
- ohjelma käyntiin -> uusi, valitset paljonko cpu:ta, muistia ja kiintolevyä, liität windows-imagen cd-rom-virtuaaliasemaan, ja buuttaat koneen käyntiin. Asennus ja testailua.

Tuolla ratkaisulla olisin itsekin mennyt, mutta se kaatui siihen, että jostain syystä mun koneella 3d-kiihdytys ei toimi kunnolla siellä virtuaalikoneen sisällä (virtuaalikoneen näyttö ei päivity, ikkunan avaamisen jälkeen ei tiedä enää mitä klikkaa). Ehkä nVidia ja/tai X11 -epäyhteensopivuutta? Ja Luminar Neo vaatii että 3d kiihdytys löytyy.
 
16gt riittää raakakuvakäsittelyyn hyvin. 1gt 16bit tiff-tiedosto (33mp kolmella layerilla) näyttää vievän tuoreeltaan käynnistettyyn photariin nakattuna n 3,5gt muistia. Piirtelin päälimmäiseen layeriin siveltimellä niin muistia kuluu nyt 4,2gt eli pari tällaista kun tekee alusta asti niin voi 16gt mennä tukkoon.

Viekö muuten kuvankäsittely paljon prosessoritehoa? Tuli tässä yks sukulainen joka tarjosi omaa käytettyä MacBook Prota suhteellisen edulliseen hintaan, jopa niin edulliseen että taidan sen ostaa joka tapauksessa. Se on vuoden 2013 malli, muistia sen 16g ja kovalevytilaa riittävästi. En sen tarkemmin tiedä prossusta kuin että se on joku Intel i7 - jotain. Mietin vain että laitanko siltikin uuden läppärin tilaukseen vai yritänkö tuolla.
 
Viekö muuten kuvankäsittely paljon prosessoritehoa?
Riippuu varmaan hiukan, minkälaista käsittelyä tekee. Rajaukset ym. perussäädöt ei tehoa vie, mutta paikalliseen AI:hin nojaavat toiminnot syö kyllä kaiken väännön mitä suinkin on tarjolla. Muut toiminnot sitten vaihtelevasti siitä väliltä.

Lähestyisin asiaa siltä kantilta, että jos koneen joka tapauksessa ostat, niin kokeile sillä ensin. Jos tökkii, niin sitten vaan uutta konetta tilaukseen. Mutta toisaalta, kyllähän Maceilla kuvankäsittelyä tehtiin myös kymmenen vuotta sitten, joten veikkaan että täysin käyttökelpoinen laite se edelleen tehojen puolesta on.
 
Viekö muuten kuvankäsittely paljon prosessoritehoa? Tuli tässä yks sukulainen joka tarjosi omaa käytettyä MacBook Prota suhteellisen edulliseen hintaan, jopa niin edulliseen että taidan sen ostaa joka tapauksessa. Se on vuoden 2013 malli, muistia sen 16g ja kovalevytilaa riittävästi. En sen tarkemmin tiedä prossusta kuin että se on joku Intel i7 - jotain. Mietin vain että laitanko siltikin uuden läppärin tilaukseen vai yritänkö tuolla.

Perus raakakuvan käsittely ei kovin raskasta ole, import ja export on ne, joissa prosessointiteho ja massamuistin nopeus tulevat näkyviin. Toki neliytiminen prosessori vuodelta 2013 ei ole enää vertailukelpoinen nykyvehkeisiin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 717
Viestejä
4 493 795
Jäsenet
74 285
Uusin jäsen
ImPetriiZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom