Valmistalopaketit

Olin juuri tänään yhdessä Finnlamellin hirsitalokohteessa näytössä ja siellä tuli hieman keskusteltua asiasta Finnlamellin kanssa. Kuuleman mukaan kyllä onnistuu teräsporapaaluperustuksella, kun otetaan vain pelkkä hirsitoimitus + pystytys tai hirsitoimitus + pystytys + kattotuolit vesikatteelle. Onnistuu myös toki pelkät hirret pihaan ajettuna paketeissaan. Tällöin hirsien asennuksen voisi tehdä itse, ulkopuolisen ammattiasentajan toimesta tai ammattiasentaja + ilmeisesti Finnlamellin valvova mestari, jolloin 10 vuoden takuu olisi edelleen saatavissa. Tämä oli hyvä uutinen.

Voinko tiedustella sen verran vielä, että oliko hirsikertojen/seinien kilpailutuksessa muita osallistujia teillä kuin Finnlamelli ja miksi juuri päädyitte Finnlamellin hirsiratkaisuun eli ns. vaakalamelli ratkaisuun pystylamellin (ristiinliimatun lamellin) sijasta? Oliko ratkaisu teknisessä mielessä vai kokonaishintansa vuoksi? Itse tässä mietin juuri vielä näiden kahden eri lamelliratkaisun välillä.

Olen ymmärtänyt, että suurin osa mm. Mammuttihirsi ja Ollikaisen hirsitalot jne. tilaavat valmiit höyläämättömät ristiinliimatut pystylamelliaihiopalkit suoraan vaaran palkilta. Tekevät sitten vain omalla tehtaallaan isolla höylällä ja jyrsimellä valmiista aihioista hirsikerran. Honka ja Kontio ilmeisesti suurista ainoat, jotka tekevät ristiinliimatun pystylamelliratkaisunsa itse. Sitten on näitä muita erikoishirsilamelliratkaisuja, jotka ovat 3-4 kertaisella ristiinliimatulla pystylamelliratkaisulla, joka lähentelee jo oikeastaan CLT-rakennetta. Finnlamelli taas tekee itse vaakalamelliratkaisunsa omalla tehtaallaan.

Finnlamelli "väittää" tai kertoo, että vaakalamelli olisi heidän mielestään parempi ja turvallisempi ratkaisu syystä, että pystylamellin (ristiinliimatun) ja vaakalamellin välissä tapahtuu suuria jännite-eroja hirren kosteusvaihteluiden aikana ja varsinkin ajan saatossa, jolloin ulkopintahirsikerta tai sisähirsikerta "saattaa" tai useimmiten voi jopa haljeta. Periksi antaa liima tai puu. Näistä yleensä puu antaa periksi ennen liimaa ja sitten vasta liima. Tämän lisäksi tänään keskustelujen yhteydessä kertoilivat, että ristiinliimatussa rakenteessa pystylamellin ja vaakalamellin välinen liimoitus voi myös antaa periksi lopulta ajan saatossa, koska pystylamelli ei "elä lainkaan" kuten vaakalamelli ja näiden välissä oleva liima joutuu siten koville. Finnlamellin mukaan heidän vaakalamelliratkaisu on näin ollen "turvallisempi" ja tasaisempi laadultaan, koska kun hirsikerta elää ilmankosteuden mukaan, niin se elää yhtenä kokonaisuutena (vähän kuin massiivihirsi). Ainoastaan talon suunnittelun kannalta ikkunoiden ja suurempien aukkojen kohdilla tämä täytyy huomioida joustavalla uretaanieristeellä, sekä suurempien ikkunoiden välissä täytyy olla siten mm. pystypuupalkki, jonka päälle tulisi sitten ikkunan karmien värinen peitelista /pystylista puusta/alumiinista jne.

Vaakalamelliratkaisu olisi toki edullisempi toteuttaa ja siksi se itseäni kiinnostaa. Rakenne täytyisi olla kuitenkin turvallinen ja sellainen, että suuria ikkunapintoja voitaisiin käyttää haluttaessa.




Tontillamme kova moreeni tai kallio tulee maaperätutkimuksen mukaan vastaan n. 1.6-3m välissä ja keskiarvo siellä 2.5m nurkilla. Kallioon paalun täytyy mennä n. 50cm ja 150cm täytyy olla maata välissä. Kova moreeni/kivikko toki riittää myös ja kallioon asti porausta ei tarvitse tehdä. Porausvaiheessa iskurin statistiikka kertoo maan kantavuuden.

Ajatuksissa olisi 140mm teräspaalu talon hirsikertojen ulkokehälle ja kenties betonitäytöllä, sekä talon sisäpuolelle sitten taas ohuempaa 90mm teräspaalua. 140mm on toki täysin ylimitoitettu ja koko rakennus voisi olla kuvitteellisesti pelkästään yhden 140mm betonitäytteisen teräspaalun varassa kantavuutensa osalta, mutta 140mm valinta onkin täysin ulkonäöllinen ja tunnepohjaisesti tehty "parempi valinta" :) Talon ympärille tulee terassi, joten paalut tai talon alainen ryömintatila eivät näy.



Kuulostaa toimivalta ratkaisulta. Ajatuksissa meillä oli betonilattia, joka vaatisi kiillotuksen mattapinnalla tai sitten kiiltävänä. Kaippa betonilattia olisi toteutettavissa myös puukuitueristeellä, mutta lattiasta tulisi tällöin todella paksu eri kerroksineen tai korkea miten sen nyt sitten haluaa sanoa tässä.



Jos saa taas udella, niin oliko Skaalan tarjoamat ikkunat teknisesti tässä tapauksessa parhaat vaihtoehdot toteutukseen vai määrittelikö valinnassa enemmänkin kokonaishinta, asiakaspalvelu tai asennus?

Ajatuksissa oli itse hoitaa kokonaan ilmansulkupaperin asennus, sekä teippaukset. Lämpökameran vuokraus voisi olla kyllä paikallaan vielä ennen kuin iskee pinnat kiinni, jotta voi varmistaa vuotokohdat ja korjata ne tarvittaessa lisäteippauksin.

Oliko Tectis Arvo ilmansulkupaperin valinnassa jotain teknisiä ominaisuuksia, jonka vuoksi päädyit juuri tuohon?
Kilpailutimme useamman hirsitoimittajan ja lopulta Finnlamellilta saatiin paras kokonaisuus. Lisäksi heiltä sai järkevään rahaan vahvemman 24 cm hirren.

Ikkunatoimittajia kilpailutettiin myös. Skaala oli ominaisuudet vs hinta meille paras.

Tectis Arvo valikoitui ominaisuuksiensa perusteella ilmansuluksi. On hengittävä, mutta myös kohtuullisen kestävä paperi, kun siellä on se kudosverkko vahvikkeena.

Tosiaan meidän valintoihin ovat aina vaikuttaneet tuotteiden laadulliset ominaisuudet, ei pelkkä hinta. Näin ollen esim. ikkunatoimittajat rajattiin ensiksi sen perusteella, kuka voisi meille vaatimamme ikkunat toimittaa ja sitten niistä valittiin edullisin.
 
Kilpailutimme useamman hirsitoimittajan ja lopulta Finnlamellilta saatiin paras kokonaisuus. Lisäksi heiltä sai järkevään rahaan vahvemman 24 cm hirren.

Ikkunatoimittajia kilpailutettiin myös. Skaala oli ominaisuudet vs hinta meille paras.

Tectis Arvo valikoitui ominaisuuksiensa perusteella ilmansuluksi. On hengittävä, mutta myös kohtuullisen kestävä paperi, kun siellä on se kudosverkko vahvikkeena.

Tosiaan meidän valintoihin ovat aina vaikuttaneet tuotteiden laadulliset ominaisuudet, ei pelkkä hinta. Näin ollen esim. ikkunatoimittajat rajattiin ensiksi sen perusteella, kuka voisi meille vaatimamme ikkunat toimittaa ja sitten niistä valittiin edullisin.
Selvä juttu. Pääasiassahan juuri tuota reilua 200mm hirttä tarjotaan useimmiten omakotitaloihin. Olisihan paksumpi hirsi toki omaankin makuun parempi.

Menikö hirren paksuus tässä ohitse esim. muiden toimittajien ristilamelliratkaisuista? Olen kovasti yrittänyt löytää eri hirsitalotoimittajien tuotteista eroja ja varsinkin käytännön eroavaisuuksia vaakalamelli ja ristilamelliratkaisujen välillä. Vaakalamelliratkaisu kun on halvempi toteutukseltaan eli tarkoittaneen siten myös halvempaa hintaa luultavamminkin kilpailutuksessa.

Mietittekö te ristilamelliratkaisua taloonne lainkaan vai tulitteko vain tulokseen, että vaakalamelliratkaisu Finnlamellilta ajaa täysin samoin asiansa kuten ristilamellit?
 
Selvä juttu. Pääasiassahan juuri tuota reilua 200mm hirttä tarjotaan useimmiten omakotitaloihin. Olisihan paksumpi hirsi toki omaankin makuun parempi.

Menikö hirren paksuus tässä ohitse esim. muiden toimittajien ristilamelliratkaisuista? Olen kovasti yrittänyt löytää eri hirsitalotoimittajien tuotteista eroja ja varsinkin käytännön eroavaisuuksia vaakalamelli ja ristilamelliratkaisujen välillä. Vaakalamelliratkaisu kun on halvempi toteutukseltaan eli tarkoittaneen siten myös halvempaa hintaa luultavamminkin kilpailutuksessa.

Mietittekö te ristilamelliratkaisua taloonne lainkaan vai tulitteko vain tulokseen, että vaakalamelliratkaisu Finnlamellilta ajaa täysin samoin asiansa kuten ristilamellit?
Ei me oikeastaan tuohon hirsitekniikkaan keskitytty. Pääasia oli, että on ns. painumatonta hirttä. Finnlamellin hirret olivat ammattilaisten mukaan myös siinä mielessä hyviä, että ne on suht suoraviivaisia kasata pystytysvaiheessa, varsinkin nurkat.
 
Ei me oikeastaan tuohon hirsitekniikkaan keskitytty. Pääasia oli, että on ns. painumatonta hirttä. Finnlamellin hirret olivat ammattilaisten mukaan myös siinä mielessä hyviä, että ne on suht suoraviivaisia kasata pystytysvaiheessa, varsinkin nurkat.

Nurkkaratkaisut ovatkin se yksi asia, jotka eroavat melkein kaikilla jollain tavoin. Hyvä nurkka olisi sellainen, jonka asennus on "helppoa" ja joka olisi teknisesti rakenteeltaan mahdollisimman tiivis. Osalla ratkaisu on täysin puhdas jiirinurkka ja osalla taas nurkan pääty on koteloitu ns. nurkkalistoituksella, sekä vielä erillisellä tiivistyskaistaleella. Jiiri on näistä "siistein" toteutukseltaan, mutta kosteus pääsee tästä sisälle varmasti ajan saatossa, joten nurkka olisi syytä suojata vähintäänkin peitelistoilla omatoimisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun nurkat alkavat "irvistää".

Vaakalamelliihirsirakennetta ei voi kyllä kutsua painumattomana hirsirakenteena, vaan se on painuva hirsirakenne.

Painumaton hirsirakenne edellyttää pystylamellin tai pystylamelleja hirsirakenteessa ns. ristilamelliperiaatteella.

Tässä hyvin selitetty erot kuvina niille, ketä asia kiinnostaa myös:

Vaakalamellihirsirakenne elää samalla periaatteella kuin massiivihirsi eli painuu alas ja turpoaa ylös kosteusvaihteluista. Painuvuuden hallinta kosteusvaihteluista hoidetaan hirsitalon suunnittelun yhteydssä Finnlamellin tapauksessa ikkunoiden ja aukkojen elämisvaroilla eli mm. elastisella uretaanivaahdolla ja riittävällä liikuntasaumalla, joka eristetään. Isompien ikkunoiden väliin tulee siten pystypalkki estämään mahdollista liiallista painumista, jotta ikkunat pysyvät varmasti ehjinä.

Finnlamellin lamellihirsiratkaisut eivät ole olleet aiemmin nimikkeellä painumaton hirsirakenne, vaan markinoitu ihan tavallisena lamelliratkaisuna. "Painumaton" hirsirakenneratkaisu julkaistiin Finnlamellilla vuonna 2018 heidän testien ja tutkimuksen jälkeen.

Finnlamelli on tehnyt testejä 2016-2018 "omissa laboratorioissaan" ennen Ryhti-hirren julkaisua, joista sain heiltä testitulokset myös postitse eilen. Heidän testeissään elämistä on tapahtunut +2 / -7mm pystysuunnassa eli painumaton se ei ole. Se on silti kyllä tavattoman vähän ≈ 5.7m korkeassa hirsiseinässä. Finnlamellin testit tehtiin heidän mukaansa myös erittäin kuivana ajankohtana, jolloin voisi olettaa hirsiseinän kuivumista tapahtuneen.

Finnlamellin mainostama painumaton vaakalamellihirsiratkaisu ei ole nimensä mukaisesti siten painumaton kuten ristilamellihirsiratkaisu oikeasti on, mutta Finnlamelli on hoitanut tämän omien sanojensa ja testiensä mukaan omalla tavallaan eli huolehtimalla mahdollisimman tasaisesta hirsikertalaadusta, sisimpien vaakalamellien riittävästä kuivauksesta ennen liimausta, hirsikertojen huolellisesta asennuksesta, asennuksen tiiveydestä ja läpipulttauksesta tasaisin välein. Näin heidän mukaansa on saatu vaakalamelliratkaisusta riittävän "painumaton", vaikka painuuhan se hirsi tässä heidän ratkaisussaan edelleen, mutta merkittävästi vähemmän kuin tavallinen pyörö-/ tai massiivihirsi perinteisellä toteutuksella ja asennuksella.

Itselleni kyllä toki riittää, jos vaakalamelliratkaisu saadaan "painumattomaksi" tai riittävän vähän painuvaksi jollain muilla keinoilla kuin liimaamalla pystylamelleja, joka lisää myös tuotantokustannuksia.

Ongelmaksi tässä nyt tekee se, että ketä uskoa ja mistä saisi lisää tarvittavaa tietoa molempien lamelliratkaisujen eduista ja haitoista ns. puolueettomasti. Täytyneen varmaankin lähteä soittelemaan eri rakennusfirmoihin, jotka hirsitaloja ovat pystyttäneet vuosien varrella. Heiltä varmaan saisi myöskin lisätietoja myös miten tosiasiassa elämistä on tapahtunut, miten eri nurkkaratkaisut toimivat ja miten lamelliratkaisut eroavat heidän mielestään toteutukseltaan.
 
Nurkkaratkaisut ovatkin se yksi asia, jotka eroavat melkein kaikilla jollain tavoin. Hyvä nurkka olisi sellainen, jonka asennus on "helppoa" ja joka olisi teknisesti rakenteeltaan mahdollisimman tiivis. Osalla ratkaisu on täysin puhdas jiirinurkka ja osalla taas nurkan pääty on koteloitu ns. nurkkalistoituksella, sekä vielä erillisellä tiivistyskaistaleella. Jiiri on näistä "siistein" toteutukseltaan, mutta kosteus pääsee tästä sisälle varmasti ajan saatossa, joten nurkka olisi syytä suojata vähintäänkin peitelistoilla omatoimisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun nurkat alkavat "irvistää".

Vaakalamelliihirsirakennetta ei voi kyllä kutsua painumattomana hirsirakenteena, vaan se on painuva hirsirakenne.

Painumaton hirsirakenne edellyttää pystylamellin tai pystylamelleja hirsirakenteessa ns. ristilamelliperiaatteella.

Tässä hyvin selitetty erot kuvina niille, ketä asia kiinnostaa myös:

Vaakalamellihirsirakenne elää samalla periaatteella kuin massiivihirsi eli painuu alas ja turpoaa ylös kosteusvaihteluista. Painuvuuden hallinta kosteusvaihteluista hoidetaan hirsitalon suunnittelun yhteydssä Finnlamellin tapauksessa ikkunoiden ja aukkojen elämisvaroilla eli mm. elastisella uretaanivaahdolla ja riittävällä liikuntasaumalla, joka eristetään. Isompien ikkunoiden väliin tulee siten pystypalkki estämään mahdollista liiallista painumista, jotta ikkunat pysyvät varmasti ehjinä.

Finnlamellin lamellihirsiratkaisut eivät ole olleet aiemmin nimikkeellä painumaton hirsirakenne, vaan markinoitu ihan tavallisena lamelliratkaisuna. "Painumaton" hirsirakenneratkaisu julkaistiin Finnlamellilla vuonna 2018 heidän testien ja tutkimuksen jälkeen.

Finnlamelli on tehnyt testejä 2016-2018 "omissa laboratorioissaan" ennen Ryhti-hirren julkaisua, joista sain heiltä testitulokset myös postitse eilen. Heidän testeissään elämistä on tapahtunut +2 / -7mm pystysuunnassa eli painumaton se ei ole. Se on silti kyllä tavattoman vähän ≈ 5.7m korkeassa hirsiseinässä. Finnlamellin testit tehtiin heidän mukaansa myös erittäin kuivana ajankohtana, jolloin voisi olettaa hirsiseinän kuivumista tapahtuneen.

Finnlamellin mainostama painumaton vaakalamellihirsiratkaisu ei ole nimensä mukaisesti siten painumaton kuten ristilamellihirsiratkaisu oikeasti on, mutta Finnlamelli on hoitanut tämän omien sanojensa ja testiensä mukaan omalla tavallaan eli huolehtimalla mahdollisimman tasaisesta hirsikertalaadusta, sisimpien vaakalamellien riittävästä kuivauksesta ennen liimausta, hirsikertojen huolellisesta asennuksesta, asennuksen tiiveydestä ja läpipulttauksesta tasaisin välein. Näin heidän mukaansa on saatu vaakalamelliratkaisusta riittävän "painumaton", vaikka painuuhan se hirsi tässä heidän ratkaisussaan edelleen, mutta merkittävästi vähemmän kuin tavallinen pyörö-/ tai massiivihirsi perinteisellä toteutuksella ja asennuksella.

Itselleni kyllä toki riittää, jos vaakalamelliratkaisu saadaan "painumattomaksi" tai riittävän vähän painuvaksi jollain muilla keinoilla kuin liimaamalla pystylamelleja, joka lisää myös tuotantokustannuksia.

Ongelmaksi tässä nyt tekee se, että ketä uskoa ja mistä saisi lisää tarvittavaa tietoa molempien lamelliratkaisujen eduista ja haitoista ns. puolueettomasti. Täytyneen varmaankin lähteä soittelemaan eri rakennusfirmoihin, jotka hirsitaloja ovat pystyttäneet vuosien varrella. Heiltä varmaan saisi myöskin lisätietoja myös miten tosiasiassa elämistä on tapahtunut, miten eri nurkkaratkaisut toimivat ja miten lamelliratkaisut eroavat heidän mielestään toteutukseltaan.
"painumaton" lienee markkinointitermi ja jonkinlaista painumista lienee luvassa hirsitekniikasta huolimatta. Lamellihirrellä ilmeisesti kuitenkin vähemmän, kuin massiivihirrellä. Esim. Hongan hirret painuvat siinä missä muidenkin, vaikka niin ikään myyvät painumatonta rakennetta. Tämä käy ilmi jo yksinkertaisesti siitä, että rakennekuvissa huomioidaan hirren painuminen muutaman ensimmäisen vuoden aikana, vaikka tätä ei mainosmateriaaleissa pitäisikään tapahtua. Käytännössä painumattomuutta on kuitenkin markkinoitu tilanteessa, missä painumista tapahtuu verrattaen vähän.

Asia pitää kuitenkin huomioida eri tilanteissa. Esim. jos keittiön välitilaan tulee lasi ja se tulee hirsiseinään, niin tuossa yhteydessä lasi pitäisi jättää n. sentin verran vajaaksi korkeussuunnassa.
 
"painumaton" lienee markkinointitermi ja jonkinlaista painumista lienee luvassa hirsitekniikasta huolimatta. Lamellihirrellä ilmeisesti kuitenkin vähemmän, kuin massiivihirrellä. Esim. Hongan hirret painuvat siinä missä muidenkin, vaikka niin ikään myyvät painumatonta rakennetta. Tämä käy ilmi jo yksinkertaisesti siitä, että rakennekuvissa huomioidaan hirren painuminen muutaman ensimmäisen vuoden aikana, vaikka tätä ei mainosmateriaaleissa pitäisikään tapahtua. Käytännössä painumattomuutta on kuitenkin markkinoitu tilanteessa, missä painumista tapahtuu verrattaen vähän.

Asia pitää kuitenkin huomioida eri tilanteissa. Esim. jos keittiön välitilaan tulee lasi ja se tulee hirsiseinään, niin tuossa yhteydessä lasi pitäisi jättää n. sentin verran vajaaksi korkeussuunnassa.
On noissa kuitenkin eroa, kuten @iSot kirjoittaa. Siis se Finnlamellin Ryhti ei ole ristiinliimattu, ja se painuu enemmän ja on muutenkin enemmän riippuvainen useista eri asioista ja prosessin vaiheista. Ristiinliimattu on yksinkertaisesti varmempi painumattomuuden osalta. Siksi se on myös halvempi ratkaisu, ja käsittääkseni Finnlamelli myy eniten tuota hirttä, vaikka ristiinliimattuakin saa.
 
Onko täällä kokemuksia EPS-harkosta runkomateriaalina? Miten tuo käyttäytyy hinnallisesti verrattuna puurunkoon?

Sisätöitä ja kiinnityksiä ajatellen toki sitten hiukan työläämpää.

Äkkiseltään vaikuttaa aika täydelliseltä tuotteelta, kun tuo ratkaisee äänieristysongelman mikä esim. puurunkoisessa tulee vaikkapa Finnfoamia käytettäessä.
 
"painumaton" lienee markkinointitermi ja jonkinlaista painumista lienee luvassa hirsitekniikasta huolimatta. Lamellihirrellä ilmeisesti kuitenkin vähemmän, kuin massiivihirrellä. Esim. Hongan hirret painuvat siinä missä muidenkin, vaikka niin ikään myyvät painumatonta rakennetta. Tämä käy ilmi jo yksinkertaisesti siitä, että rakennekuvissa huomioidaan hirren painuminen muutaman ensimmäisen vuoden aikana, vaikka tätä ei mainosmateriaaleissa pitäisikään tapahtua. Käytännössä painumattomuutta on kuitenkin markkinoitu tilanteessa, missä painumista tapahtuu verrattaen vähän.

Asia pitää kuitenkin huomioida eri tilanteissa. Esim. jos keittiön välitilaan tulee lasi ja se tulee hirsiseinään, niin tuossa yhteydessä lasi pitäisi jättää n. sentin verran vajaaksi korkeussuunnassa.

Finnlamellin vaakalamelliratkaisuun nähden Hongan ristilamellihirsiratkaisussa käytetään yhtä kaksiosaista pystylamellia, joka on keskellä hirsikertaa. Tämä mahdollistaa "painumattoman" rakenteen. Rakenne ei painu siten samoin (tai niin paljon) kuin vaakalamelliratkaisuissa, mutta elää tämäkin ja tästä syystä kaikissa puurunkoisissa taloissa suunnittelu tehdään aina jollain painumisvaroilla oli rakenne sitten mitä tahansa. Tämä johtuu ihan vain siitä olettamuksesta, että puu on puuta, joka voi mahdollisesti elää kosteusvaihteluista.

Muissa yleisissä ristilamellihirsiratkaisuissa toteutuksena käytetään kahta pystylamellia (esim. Kontion, Kuusamo hirsitalojen, Mammuttihirren ja Ollikaisen Hirsitalot). Näissä pystylamellien välissä on vielä kaksiosainen vaakalamelli. Pystylamellit sijoittuvat suurinpiirtein hirsikerran tiivisteen ja viisteen kohdille, jolloin hirsiseinän paino on jakautunut erityisesti juuri pystylamellien varaan. Tämä mahdollistaa erityisen vakaan ja tiiviin rakenteen. Hongalla taas tiivisteet ovat ulompien vaakalamellien kohdalla tai niiden varassa. Näkisin tämän Hongan toteutuksen olevan "huonompi ratkaisu" kuin pystylamellin kohdalle toteutettu tiiviste/viiste (pystylamellin kohdalla olisi vähemmän elämistä), joskin varmasti ajaa asiansa samoin.

Finnlamellin ratkaisu ei siten ole mielestäni painumaton samalla lailla kuin ristilamelliratkaisut, vaikka näin mainostavatkin Finnlamellilla. Sen voisi tässä yhteydessä muotoilla ennemmänkin siten, että Finnlamellin vaakalamellihirsiratkaisu on "riittävän vähän painuva" tarpeeseen kuin tarpeeseen kunhan talo suunnitellaan vain pienen painumisen ehdoilla.

Kun puu tai hirsitalo vanhenee ja "asettuu" paikoilleen eli suomeksi sanottuna kuivuu tarpeeksi kauan, niin tällöin sen kyky varastoida ilman kosteusvaihtelua heikkenee. Kun puu ei sido entisenlaisesti kosteutta sisäänsä, niin tällöin ei myöskään tapahdu enää samalla lailla painumista tai puun elämistä.

Talon rakentajaa tai rakennuttajaa auttaisi varmasti kovasti, jos nykyisin tarjolla olevista eri lamelliratkaisuista olisi tehty puolueetonta tutkimusta ns. eduista ja haitoista ja kokonaiskustannuksista. Kuitenkin kaikkien eri valmistajien lamelliratkaisut ovat luultavasti täysin toimivia talon rakentamista ajatellen. Jokaisessa vain omat haittansa ja etunsa, joiden perusteella sitten valinta pitäisi tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
On noissa kuitenkin eroa, kuten @iSot kirjoittaa. Siis se Finnlamellin Ryhti ei ole ristiinliimattu, ja se painuu enemmän ja on muutenkin enemmän riippuvainen useista eri asioista ja prosessin vaiheista. Ristiinliimattu on yksinkertaisesti varmempi painumattomuuden osalta. Siksi se on myös halvempi ratkaisu, ja käsittääkseni Finnlamelli myy eniten tuota hirttä, vaikka ristiinliimattuakin saa.

Näin sen itsekin tulkitsen. Tarkoitit varmaankin, että ristilamellihirsiratkaisu on työläämpi valmistaa eli kalliimpi ratkaisultaan ja vaakalamelli taas helpompi valmistaa eli halvempi kokonaishinnaltaan :)

Paljon on tehty Finnlamellin hirsitaloja, joten varmasti heidän vaakalamelliratkaisu on hyvin suunniteltuna täysin toimiva. Oma olettamukseni on se, että syy miksi Finnlamelli myy juuri heidän lamellihirsitoteutustaan paljon, johtuu varmaan ihan puhtaasti edullisemmasta kokonaishinnasta vs ristilamelliratkaisut.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
267 682
Viestejä
4 627 314
Jäsenet
76 085
Uusin jäsen
Djangoo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom