Valmistalopaketit

Käyttääkö Designtalo Finnfoamia / vastaavaa eristyksessä vai mistä tuo tiiveys tulee? Onko käsitystä mitkä pakettifirmat käyttävät?

Äänieristys on toki huonompi, mutta muuten kiinnostaisi kyllä villaratkaisuja enemmän.
En mene lupaamaan, mutta ottaen huomioon FF hinta vs tavallinen villaeriste, ettei tuota taida kovin moni vakiona käyttää.

Talon tiiveyttä ei tehdä lähtökohtaisesti eristeellä, mutta sillä voi toki helpottaa hommaa, kun ne FF levyt pitää tiviistää vain reunoista. Kriittisin seikka ilmatiiveydessä on käsitykseni mukaan vaipan eheys ja kaikkien läpivientien huolellinen tiivistäminen. Mää ostin ison pahvilaatikollisen Tescon Vana teippiä kun kävin jokaisen ilmansulkupaperin läpi tehdyn läpiviennin eheyden läpi toistamiseen sekä kävin huolellisesti läpi myös kaikki "vahingot", eli missä timpuri oli saattanut epähuomiossa tehdä vekin paperiin.

Kun tiiveysmittaaja tuli paikalle, niin sen alipaineen aikana käytiin kohta kohdalta läpi sekä käsikopelolla, että lämpökameralla kaikki havaitut vuotokohdat ja tiivistettiin ne.

Meillä on varsinaisesti käytetty Finnfoamia perustuksessa routasuojauksena (120mm) ja käsittääkseni kph tulppa-levyt ovat finnfoamia sisältä, jota meillä on käytetty. Samoin ammeen kotelointi tehtiin 50 mm foamilla. Ala- ja yläpohjan eristeenä on käytetty puhallettavaa Hunton Nativo puukuitueristettä. Väliseinissä on samaa tavaraa, mutta ei puhallettuna, vaan levyinä.

Nuo Huntonin levyt ovat osoittautuneet mainioiksi äänieristeiksi. Koska meillä on huonekohtainen ilmanvaihto, niin väliovien karmeiksi tulivat tiivisteelliset mallit, jotka hieman vähentävät äänen kulkeutumista.
 
noissa kahdessa talossa joista mainitsin edellisellä sivulla niin kummassakaan niissäkään ei ole käytetty lainkaan finfoamia tms missään.
routa suojatkin olivat routastyroksia tms ja lattiat lattiastyroksia.
katolla välipohjassa on ensin yksi kerros kovaa villaa ja loput 40cm puhallusvillaa.
 
En mene lupaamaan, mutta ottaen huomioon FF hinta vs tavallinen villaeriste, ettei tuota taida kovin moni vakiona käyttää.

Talon tiiveyttä ei tehdä lähtökohtaisesti eristeellä, mutta sillä voi toki helpottaa hommaa, kun ne FF levyt pitää tiviistää vain reunoista. Kriittisin seikka ilmatiiveydessä on käsitykseni mukaan vaipan eheys ja kaikkien läpivientien huolellinen tiivistäminen. Mää ostin ison pahvilaatikollisen Tescon Vana teippiä kun kävin jokaisen ilmansulkupaperin läpi tehdyn läpiviennin eheyden läpi toistamiseen sekä kävin huolellisesti läpi myös kaikki "vahingot", eli missä timpuri oli saattanut epähuomiossa tehdä vekin paperiin.

Kun tiiveysmittaaja tuli paikalle, niin sen alipaineen aikana käytiin kohta kohdalta läpi sekä käsikopelolla, että lämpökameralla kaikki havaitut vuotokohdat ja tiivistettiin ne.

Meillä on varsinaisesti käytetty Finnfoamia perustuksessa routasuojauksena (120mm) ja käsittääkseni kph tulppa-levyt ovat finnfoamia sisältä, jota meillä on käytetty. Samoin ammeen kotelointi tehtiin 50 mm foamilla. Ala- ja yläpohjan eristeenä on käytetty puhallettavaa Hunton Nativo puukuitueristettä. Väliseinissä on samaa tavaraa, mutta ei puhallettuna, vaan levyinä.

Nuo Huntonin levyt ovat osoittautuneet mainioiksi äänieristeiksi. Koska meillä on huonekohtainen ilmanvaihto, niin väliovien karmeiksi tulivat tiivisteelliset mallit, jotka hieman vähentävät äänen kulkeutumista.
Kun en ole laskenut vielä auki, niin kysyn. Onko villa vs. foam -ero niin iso? Foamin työstäminen on aika paljon helpompaa ja nopeampaa, ja työ on kuitenkin aina se mikä maksaa.
 
Kun en ole laskenut vielä auki, niin kysyn. Onko villa vs. foam -ero niin iso? Foamin työstäminen on aika paljon helpompaa ja nopeampaa, ja työ on kuitenkin aina se mikä maksaa.
Esitän eriävän mielipiteen finfoamin työstöstä, (ehkä se menee jollain kuumalankaleikkurilla kuin kuuma veitsi voihin.) Mutta uretaanihommissa sen hyödyn sitten menettää...
 
Kun en ole laskenut vielä auki, niin kysyn. Onko villa vs. foam -ero niin iso? Foamin työstäminen on aika paljon helpompaa ja nopeampaa, ja työ on kuitenkin aina se mikä maksaa.

On siinä ero, terveisin Pir-levyillä oman talon tehnyt. 😂 enkä lopunkaiken tuosta nopeudestakaan mene vannomaan, saa niitä urtsujakin leikellä, mutta 1000x mukavempaa työstettävää kylläkin. Ehkä hieman sotkuisempaa.
 
Mekin ollaan starttailtu omaa projektia tässä. Tontti on valmiina ja tällä hetkellä Kastellilla ja Kannustaloilla käyty juttelemassa. Paljon on pohdittavaa ja valittavaa. Toki esim tossa Kastellin katalogissa ei ole niin paljoa valittavaa.
 
Hirsitalossa tykkään kuitenkin erityisesti sen yksinkertaisuudesta. Ei ole mitään piilorakenteita. Meidän tapauksessamme myös alapohja hyvin huoleton. On huollettavissa vaikka altapäin. Kyse ei ole siis tavanomaisesta rossipohjasta kissankoloineen, vaan talo on 80 cm irti maasta ja päivänvalo paistaa läpi perustuksen. Ei tule kondensoitumisen kanssa ongelmia, eikä tarvitse huolehtia kosteuden nousemisesta maasta, radonista jne. Kääntöpuolena on se, että alapohjarakenne on melko paljon kalliimpi rakentaa kuin maanvarainen laatta ja taloon pääseminen edellyttää portaissa kulkemista.

Kuulostaa ihan toimivalta ratkaisulta.

Käsittääkseni kosteusteknisesti toimivin lattia on kuitenkin sellainen, jossa perustuksen alle tulee kapillaarisorakerros ja sen päälle sitten XPS-levyt ( "Finnfoam) tai styroksit ja sitten sen päälle valettu laatta. Tämä siis asutuissa aina lämpimänä olevissa rakennuksissa.

Itse aiemmin ajattelin, että pilareiden varaan rakennettu täysin tuulettuva talon alapohja olisi kosteusteknisesti paras, mutta sitten luin jotain tutkimuksia ja raportteja sen tiimoilta, niin niiden perusteella se ei kuitenkaan ole niin.

Nehän valesokkelit ja maanvarainen laatta ja sen päälle eristeet ovat ne pahimmat homepommityypit lattioille.
 
Kun en ole laskenut vielä auki, niin kysyn. Onko villa vs. foam -ero niin iso? Foamin työstäminen on aika paljon helpompaa ja nopeampaa, ja työ on kuitenkin aina se mikä maksaa.

Villan ja foamin lämmöneristävyys on käytännössä sama. Uretaanin osalta umpisoluinen kaupasta levyinä ostettu tai paikallaan ruiskutettu umpisoluinen polyuretaani on sitten 30 prosenttia paremmin eristävää. Pullosta itse ruutattu avosoluinen uretaanivaahto on sitten taas samaa luokkaa eristävyydeltään kuin villa.

EPS, XPS ja uretaanilevyjen ääneneristävyys on sitten ala-arvoinen. Villa on huomattavasti paljon parempi äänieristävyydeltään.
 
Itse aiemmin ajattelin, että pilareiden varaan rakennettu täysin tuulettuva talon alapohja olisi kosteusteknisesti paras, mutta sitten luin jotain tutkimuksia ja raportteja sen tiimoilta, niin niiden perusteella se ei kuitenkaan ole niin.
Kiinnostaisi lukea näitä tutkimuksia mikäli ne vielä löydät? Tuossa pilariratkaisussa, kun talon alapuoli "huuhdellaan" jatkuvasti ulkoilmalla niin vaikea keksiä mikä siinä kosteusteknisen riskin aiheuttaisi.
 
Kiinnostaisi lukea näitä tutkimuksia mikäli ne vielä löydät? Tuossa pilariratkaisussa, kun talon alapuoli "huuhdellaan" jatkuvasti ulkoilmalla niin vaikea keksiä mikä siinä kosteusteknisen riskin aiheuttaisi.

Oiskohan näissä ollut jotain:



Noin 15 vuotta aikaa kun asiaa selvittelin aika tavalla, niin en äkkiseltään niitä lähteitä muista tai löydä.
 
Kun en ole laskenut vielä auki, niin kysyn. Onko villa vs. foam -ero niin iso? Foamin työstäminen on aika paljon helpompaa ja nopeampaa, ja työ on kuitenkin aina se mikä maksaa.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että villa on huomattavasti helpompi ja nopeampi asentaa.
Villan ja foamin lämmöneristävyys on käytännössä sama. Uretaanin osalta umpisoluinen kaupasta levyinä ostettu tai paikallaan ruiskutettu umpisoluinen polyuretaani on sitten 30 prosenttia paremmin eristävää. Pullosta itse ruutattu avosoluinen uretaanivaahto on sitten taas samaa luokkaa eristävyydeltään kuin villa.

EPS, XPS ja uretaanilevyjen ääneneristävyys on sitten ala-arvoinen. Villa on huomattavasti paljon parempi äänieristävyydeltään.
Polyuretaanihan se paras eriste on, eikä huonoin. Ja ei hän esim. "villaa" voi käsitellä monoliittina, siellä on erilaisia lämmönjohtavuuksia eri laaduilla. Sama pätee kaikissa eristeissä.
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa ihan toimivalta ratkaisulta.

Käsittääkseni kosteusteknisesti toimivin lattia on kuitenkin sellainen, jossa perustuksen alle tulee kapillaarisorakerros ja sen päälle sitten XPS-levyt ( "Finnfoam) tai styroksit ja sitten sen päälle valettu laatta. Tämä siis asutuissa aina lämpimänä olevissa rakennuksissa.

Itse aiemmin ajattelin, että pilareiden varaan rakennettu täysin tuulettuva talon alapohja olisi kosteusteknisesti paras, mutta sitten luin jotain tutkimuksia ja raportteja sen tiimoilta, niin niiden perusteella se ei kuitenkaan ole niin.

Nehän valesokkelit ja maanvarainen laatta ja sen päälle eristeet ovat ne pahimmat homepommityypit lattioille.
Radon-putkituksen kun vielä lisää tuohon, eli niin että talon alle jäävässä sorakerroksessa on hiukan tuuletusta, niin alkaa olla mielestäni perustus kunnossa.
 
Noissa käsitellään vanhaa rossipohjarakennetta, jossa yleensä ei puulattian alla ole juurikaan eristeitä, tuuletus alapohjaan saattaa olla estetetty, tuulettuva korkeus on 400mm tai alle ja maa-aineksena käytetty hiekkaa tms. Ei siis mitään yhteistä tämän tuulettuvan pilarirakenteisen alapohjan kanssa.
 
  • Tykkää
Reactions: PCB
Ei noissa ole mitään pilariperusteisen puualapohjan ongelmista. Pilariperusteinen puualapohja on ihan varmuudella parempi rakenne, kuin tuuletettu alapohja (se perinteinen rossipohja) tai maanvastainen alapohja.

Tietysti on huomioitava itse rakenteen fysiikka, koska onhan lämpötilaero suuri sisä- ja ulkopuolen välillä, ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman suuremman säärasituksen ja nykyrakenteiden yleensä suuremman eristävyyden vuoksi riskejä on. Mutta samat riskit on ulkoseinissäkin, niissähän jopa kipsilevyn käyttö tuulensuojana on riski. Pilariperustainen puualapohja on kuitenkin oikein tehtynä varmaankin turvallisin alapohjarakenne.
 
Nyt käytännön kokemuksella itse koen pilariperustuksen hyväksi myös siksi, että kaikki on ns. esillä, eli jos sinne alkaa kehittymään jotain epäilyttävää taikka esim. kylppärin vesieristys pettää, niin se todennäköisesti ilmoittaa itsesrään melko nopeasti. Puisessa alapohjassa rakenne on hyvin yksinkertainen ja purettavissa altapäin aina ilmansulkupaperiin asti ennen kuin pitää alkaa "rikkoa" paikkoja. Toki siitä kohtaa puhalluseriste karkaa, joka pitää jotenkin korvata, mutta muuten pääsee hyvin käsiksi talon rakenteisiin alakautta.
 
Miten tuollaisessa pilariperustuksessa hoidetaan vesijohdon tuominen taloon ja viemäröinti? Lähinnä jäätymisriskin eliminoiminen.
 
Miten tuollaisessa pilariperustuksessa hoidetaan vesijohdon tuominen taloon ja viemäröinti? Lähinnä jäätymisriskin eliminoiminen.
Samalla tavalla kuin tuulettuvassa rossipohjassakin...
Eli tälläisellä vesijohtoputkella routarajan alapuolelle. Jäätymätön vesijohto Meltex MX-Arctiflex Ø25/75 mm PN10 lämpökaapelilla
Viemäriin riittää pelkkä eriste kun se on yleensä tyhjä ja sinne menevä vesi on lämmintä, eli pari kerrosta styroxkourua.
Maalämpöputket sitten kuten vesijohto mutta ilman vastuskaapelia..

Ne "talon sisäiset" vedot menee sitten siellä alapohjan eristeissä.
 
Vesijohto on tosiaan huolellisesti eristetty, kuten myös maalämpökaivon liuosputket. Vesijohdossa on lämmitys talvea varten. Viemärit on eristetty styroksilla. Pexit kulkevat alapohjassa eristeen seassa, mutta lähellä ilmansulkupaperia, eli varsin ylhäällä, joten eristekerros niiden kohdalla on varsin suuri.
 
Kivitalo on mielessä. Onko foorumistit selvittäneet kustannuksia ja muita kokemuksia lämpöharkko vs betonielementti? Jotenkin kiihottaisi ajatus että saa tehtaalta koneiden tekemät osat valmiina sen sijaan että niitä kasataan legopalikoista tontilla.
 
Kivitalo on mielessä. Onko foorumistit selvittäneet kustannuksia ja muita kokemuksia lämpöharkko vs betonielementti? Jotenkin kiihottaisi ajatus että saa tehtaalta koneiden tekemät osat valmiina sen sijaan että niitä kasataan legopalikoista tontilla.
Ei niitä elementtejä tehtaalla mikään kone tee ja riippuen tehtaasta, niiden mittatarkkuuskin saattaa olla mitä sattuu ja harkoista saisi suorempaa.

Ja kustannuksissa riippuu toki useammastakin asiasta, mutta karkeasti nuo ovat aika samaa tasoa, toisen pystyttää tontilla vain nopeammin tiettyyn pisteeseen.
 
Ei niitä elementtejä tehtaalla mikään kone tee ja riippuen tehtaasta, niiden mittatarkkuuskin saattaa olla mitä sattuu ja harkoista saisi suorempaa.

Ja kustannuksissa riippuu toki useammastakin asiasta, mutta karkeasti nuo ovat aika samaa tasoa, toisen pystyttää tontilla vain nopeammin tiettyyn pisteeseen.
Tehtaan pöydällä valettu seinäelementti on ainakin omasta mielestä äärimmäisen mittatarkka rakennuselementti, (tai kokemuksia on lähinnä muutaman valmistajan sokkelikivistä) ja jos siellä jotain 0-5mm heittoa on niin sen kyllä asennusvaiheessa kadottaa seinäpintaan...
 
Tehtaan pöydällä valettu seinäelementti on ainakin omasta mielestä äärimmäisen mittatarkka rakennuselementti, (tai kokemuksia on lähinnä muutaman valmistajan sokkelikivistä) ja jos siellä jotain 0-5mm heittoa on niin sen kyllä asennusvaiheessa kadottaa seinäpintaan...
Kokemus rajoittuu sokkeleihin, mutta silti seinäelementit on 0-5 mm sisällä? OK, ei kai siinä, en itse ole tuollaista elementtiä elämässäni vielä nähnyt vaikka satoja on tullut asennettua itsekin ja satoja valvottua.

Lisäksi mitkään toleranssit eivät edes edellytä tuollaiseen pääsemistä. Erikoisluokalla pääset +- 5 mm, mutta voin taata etteivät ole edullisia. Tähän kaikkeen kun lisäät asennustoleranssit, niin kyllä siitä äkkiä tulee tasoitettavaa, mutta sehän nyt riippuu jokaisen laatuvaatimuksista, kuinka suoran lopullisen seinäpinnan haluaa.

Ja kuten sanottu, riippuen tehtaasta, toisella on paremmat pöydät kuin toisella ja voi arvata kummasta elementit maksavat enemmän. Toki se nyt on vain yksi osa, toinen on sitten asennusporukka.
 
Kokemus rajoittuu sokkeleihin, mutta silti seinäelementit on 0-5 mm sisällä? OK, ei kai siinä, en itse ole tuollaista elementtiä elämässäni vielä nähnyt vaikka satoja on tullut asennettua itsekin ja satoja valvottua.

Lisäksi mitkään toleranssit eivät edes edellytä tuollaiseen pääsemistä. Erikoisluokalla pääset +- 5 mm, mutta voin taata etteivät ole edullisia. Tähän kaikkeen kun lisäät asennustoleranssit, niin kyllä siitä äkkiä tulee tasoitettavaa, mutta sehän nyt riippuu jokaisen laatuvaatimuksista, kuinka suoran lopullisen seinäpinnan haluaa.

Ja kuten sanottu, riippuen tehtaasta, toisella on paremmat pöydät kuin toisella ja voi arvata kummasta elementit maksavat enemmän. Toki se nyt on vain yksi osa, toinen on sitten asennusporukka.
Kertoisitko miten se seinä-elementti eroaa valmistuksen toleransseiltaan sokkelikivestä? Muuten kuin sillä että se on yleensä ulkomitoiltaan isompi.
(Ainakin sillä tehtaalla missä olen käynyt sisällä ne tehtiin samoilla pöydillä ja työntekijöillä)

Toki en ole laittanut kuin joitain kymmeniä sokkelikiviä(pituus yleensä 6m luokkaa ja korkeudet 1,3-2,3m) ja on niissäkin joitain kieroja yksilöitä ollut mutta pääasiassa ovat kyllä olleet priimaa.
 
Kertoisitko miten se seinä-elementti eroaa valmistuksen toleransseiltaan sokkelikivestä? Muuten kuin sillä että se on yleensä ulkomitoiltaan isompi.
(Ainakin sillä tehtaalla missä olen käynyt sisällä ne tehtiin samoilla pöydillä ja työntekijöillä)

Toki en ole laittanut kuin joitain kymmeniä sokkelikiviä(pituus yleensä 6m luokkaa ja korkeudet 1,3-2,3m) ja on niissäkin joitain kieroja yksilöitä ollut mutta pääasiassa ovat kyllä olleet priimaa.
Mitäköhän koitat nyt ajaa takaata? Kuten sanoin, riippuen tehtaasta ja suunnitelluista toleransseista saa elementtejä eri laadulla, mihinkään täydellisyyteen on kuitenkaan turha tuudittautua ja lopulta omat pintavaatimukset määrittävät paljonko tasoitettavaa on. Hienoa jos olet itse saanut ainoastaan priimaa tavaraa.

Tarkempi elementtien valmistustekniikka on aika vahvaa offtopicia eikä siihen nyt muutenkaan ole yhtä kaiken kattavaa vastausta.
 
Kivitalo on mielessä. Onko foorumistit selvittäneet kustannuksia ja muita kokemuksia lämpöharkko vs betonielementti? Jotenkin kiihottaisi ajatus että saa tehtaalta koneiden tekemät osat valmiina sen sijaan että niitä kasataan legopalikoista tontilla.
rahti kulut yms ovat ainakin murto osan verran "legopalikoissa" koska eivät vaadi mitään erikoista kuljetusta (ja kuljetusalustaakaan/lavettia tms)
riippuu myös talon paikasta ja tontista että jos talon paikka on mäen päällä ja perille tie on hiekkatietä niin kantavuus ei välttämättä riitä "betoniseinä" kuljetuksille taikka ontelolaatoillekkaan tms. (kuljetuksissa pitää ottaa huomioon myös tosiaan mäet ja se ettei tiessä olisi liian tiukkoja mutkia tms että yhdistelmä mahtuu kääntymään yms...
on siis muitakin asioita joita pitää ottaa huomioon vaikka itse haluaisisikin "betoniseinää tms" niin se ei vaan onnistu kaikille tonteille (tai maksaa aivan sikana extraa eli budjetti kärsii)
"legopalikka" taloa pystyy myös itsekkin tekemään tai pieni työmies porukkakin.. elementit vaatii aina nosturia yms joka myös nostaa budjettia. (ja riittääkö tontilla kantavuus niin ettei nosturi uppoa tiehen tms)
 
Tontti on pieni ja kaupunkialueella, yhdistelmä pääsee varmasti perille ja tieltä yltänee nostelemaan joka paikkaan. Koska tontti on pieni niin talosta tulee kaksikerroksinen joten ihan mietiskelin vain että valmiit elementi olisivat halvempi vaihtoehto kun kasailla korkeilla telineillä palikoita ihmisvoimin.

Oma aika ei riitä palikoiden kasaamiseen kun täytyy samalla kyetä hoitamaan palkkatyö kunnialla jotta on varaa maksaa talo :D
 
Kivitalo on mielessä. Onko foorumistit selvittäneet kustannuksia ja muita kokemuksia lämpöharkko vs betonielementti? Jotenkin kiihottaisi ajatus että saa tehtaalta koneiden tekemät osat valmiina sen sijaan että niitä kasataan legopalikoista tontilla.

Itselle tuli rinnetalon kellari Perustavan betonielementeillä. Seinät nousi yhdessä päivässä ja seuraavana päivänä ontelot päälle. Pelkästään kellarin kustannuksia en osaa sanoa kun kuului talopaketin hintaan. Kellarin päälle tuli siis puurakenteinen yläkerta ja ainakin tälläiseen ratkaisuun betonielementit tuntuivat viisaalta ratkaisulta. Työajassa ja määrässä kellarin osalta säästi huomattavasti. Olen myös tyytyväinen seinien massiivisuuteen, lämpö pysyy sisällä ja äänet ei kuulu läpi.

Suunnitteluvaiheeseen kannattaa tietysti erityisesti satsata, koska seinät tulevat valmiina.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
265 577
Viestejä
4 598 341
Jäsenet
75 671
Uusin jäsen
rulja

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom