Valmistalopaketit

[jukra]

Huonosti varmaan selitetty.. Eli nimenomaan vuorilaudoituksen ja smyygilaudan välisestä raosta kyse, ei ikkunan ulkopokan ja smyygilaudan välistä.

Meillä on sellaiset L mallin todella minimalistiset smyygit jotka ei mene vuorilaudoituksen päälle kuin muutaman millin ja jos nyt viistosade piiskaa talon seinää niin valuuhan se siitä alaspäin ja edelleen smyygien sisään. Onko tuo sitten parempi kuin se että pyrkii estämään veden pääsyn tuonne?

Edit, kaivoin vielä detskuista kuvan.

 

[tietokonerikki]

Huonosti varmaan selitetty.. Eli nimenomaan vuorilaudoituksen ja smyygilaudan välisestä raosta kyse, ei ikkunan ulkopokan ja smyygilaudan välistä.

Meillä on sellaiset L mallin todella minimalistiset smyygit jotka ei mene vuorilaudoituksen päälle kuin muutaman millin ja jos nyt viistosade piiskaa talon seinää niin valuuhan se siitä alaspäin ja edelleen smyygien sisään. Onko tuo sitten parempi kuin se että pyrkii estämään veden pääsyn tuonne?

Edit, kaivoin vielä detskuista kuvan.

Tuonkin olis voinut ehkä miettiä toisin. Tehdä ikkunan ylälaudasta pitempi alaspäin tippanokalla ja jos ulkonäkösyistä halutaa päälle vielä lista. En nyt hirveän huolissani tuosta olisi, siitä näkee hyvin jos ongelmia alkaa tulla.

 

[tietokonerikki]

Ajatuksena on, että tuossa laatoitetussa kulmassa se sopii paremmin koirien ja saappaiden yms pesuun. Oven edessä ei viitsi hirveästi suihkutella.

Valmistajan sivuilla malliasennus samaan tapaan kuin meille tulee:

Onkos noissa kaivoissa joku ritilä millä estetään hiekan meno viemäriin? Ajatuksena todella hyvä, varsinkin jos on nelitassuisia asukkeja talossa. Joku siirrettävä pleksi pesunajaksi roiskeita estamään vois kanssa olla hyvä.

Kysyisin sulta vielä kuinka paksu betonisokkeli sulla on talossasi?
Tuossa päädyn lipassa kiinnitin huomioni, että seinälle nostettua peltiä ei viety laudan saumaan asti, mihin pelti taipuisi kivasti "sinän sisään".
Kaltevuus tuossa on loiva, joten siihen kertynee sopivalla tuullella paljon lunta. Senkin takia olisi ollut parempi viedä pelti ylemmäs

 

[Juha Kokkonen]

Onkos noissa kaivoissa joku ritilä millä estetään hiekan meno viemäriin? Ajatuksena todella hyvä, varsinkin jos on nelitassuisia asukkeja talossa. Joku siirrettävä pleksi pesunajaksi roiskeita estamään vois kanssa olla hyvä.

Kysyisin sulta vielä kuinka paksu betonisokkeli sulla on talossasi?
Tuossa päädyn lipassa kiinnitin huomioni, että seinälle nostettua peltiä ei viety laudan saumaan asti, mihin pelti taipuisi kivasti "sinän sisään".
Kaltevuus tuossa on loiva, joten siihen kertynee sopivalla tuullella paljon lunta. Senkin takia olisi ollut parempi viedä pelti ylemmäs

Altaan pohjalla on sakkakori joka kerää isommat liat ja roskat.

Sokkeli muistaakseni 900 x 300.

 

[tietokonerikki]

Altaan pohjalla on sakkakori joka kerää lian ja roskat.

Vaikuttaa toimivalta tuotteelta, varmaan tarpeellinen kun sulla on noita nelitassuisia useampikin.

Sokkeli muistaakseni 900 x 300.

Tarkoitatko, että sokkeli on 900mm korkea ja betoniosan paksuus on 300mm? Hirsiseinän paksuus ollee jotain 200-250mm?

 

[Juha Kokkonen]

Vaikuttaa toimivalta tuotteelta, varmaan tarpeellinen kun sulla on noita nelitassuisia useampikin.

Tarkoitatko, että sokkeli on 900mm korkea ja betoniosan paksuus on 300mm? Hirsiseinän paksuus ollee jotain 200-250mm?

Joo, korkeus 900 ja leveys muistaakseni 300. Hirsiseinä taitaa olla 210 mm paksu.

 

[PCB]

Joo, korkeus 900 ja leveys muistaakseni 300. Hirsiseinä taitaa olla 210 mm paksu.

Todennäköisesti vain alaosastaan 300 mm, mikä on minimi perustuksen leveys. Yläosassa sitten eristelevy sisäpinnassa, jolloin betoniosan paksuus ohuempi, ehkä 230-250 mm tjms. Hirsi tarvinnee tukipintaa n. 150 mm.

 

[Juha Kokkonen]

Todennäköisesti vain alaosastaan 300 mm, mikä on minimi perustuksen leveys. Yläosassa sitten eristelevy sisäpinnassa, jolloin betoniosan paksuus ohuempi, ehkä 230-250 mm tjms. Hirsi tarvinnee tukipintaa n. 150 mm.

Juuri näin, eli yläosastaan kapeampi, koska sisäkyljessä styroksi. Tuolta vlogista näkee toteutuksen.

 

[Jakkelii]

Tuossa päädyn lipassa kiinnitin huomioni, että seinälle nostettua peltiä ei viety laudan saumaan asti, mihin pelti taipuisi kivasti "sinän sisään".
Kaltevuus tuossa on loiva, joten siihen kertynee sopivalla tuullella paljon lunta. Senkin takia olisi ollut parempi viedä pelti ylemmäs

Voisitko Juha laittaa lähikuvan tuosta päädyn lipasta seinällenosto pellistä miten tehty? Itsekin tuota videossa katsoin että onkohan ihan asiallisesti asennettu.

 

[Juha Kokkonen]

Voisitko Juha laittaa lähikuvan tuosta päädyn lipasta seinällenosto pellistä miten tehty? Itsekin tuota videossa katsoin että onkohan ihan asiallisesti asennettu.

Tähän hätään ei ole tän kummempaa kuvaa. Pitää kysyä vastaavalta mestarilta mitä mieltä se on noista päädyn toteutuksista.

 

[PCB]

Tuossa päädyn lipassa kiinnitin huomioni, että seinälle nostettua peltiä ei viety laudan saumaan asti, mihin pelti taipuisi kivasti "sinän sisään".
Kaltevuus tuossa on loiva, joten siihen kertynee sopivalla tuullella paljon lunta. Senkin takia olisi ollut parempi viedä pelti ylemmäs

edit. Huomasin, että eihän tietokonerikki puhunutkaan verhouksen taakse viemisestä, vaan saumaan. No annetaan silti olla vähän aiheeseen liittyvää pohdiskelua.

Yleensähän seinillenostopellit pyritään viemään verhouksen taakse. Tässä kuitenkin kyseessä vain katos. Jos pellin taakse menee esim. sulamisvesiä, niin pahinta mitä voi tapahtua, on että verhous vähän kastuu ja saattaa tippasta portaille. Jos tuossa on joku elastinen saumausaine pellityksen takana yläreunassa, niin sanoisin että parempi ratkaisu kuin viedä pellitys verhouksen taakse.

Jos päätettäisiin vielä pellitys verhouksen taakse, silloin pitäisi tehdä "reikä" hirsipaneeliverhoukseen, ja silloinhan vesitiiviys on ongelmana taas siellä lipan sivuilla, joka taas on huomattavasti hankalampi ratkaisu.

Pellityksen korkeus seinillenostoissa on taas sellainen kompromissi ulkonäön ja suojaavuuden välillä. Tuo näyttää ihan asialliselta Juhan talossa, eihän Tampereen seudulla juuri lunta ole, vaikka toki tuohon vähän sitä kinostuu. Jossain Taivalkoskella vähän eri asia. Ehkä tuota 100 mm voisi vielä nostaa, jos ei välitä niin ulkonäöstä.

 

[tietokonerikki]

edit. Huomasin, että eihän tietokonerikki puhunutkaan verhouksen taakse viemisestä, vaan saumaan. No annetaan silti olla vähän aiheeseen liittyvää pohdiskelua.

Esitin saumaan siksi, että yläpuolinen vesi putoaa silloin pellille vaikka pelti hivenen irtoaisikin. Korkeammalle siksi. että kun katteella on paljon lunta se suotta kostuttaa puuseinää ja aiheuttanee puun pintaan tummumista.

Yleensähän seinillenostopellit pyritään viemään verhouksen taakse. Tässä kuitenkin kyseessä vain katos. Jos pellin taakse menee esim. sulamisvesiä, niin pahinta mitä voi tapahtua, on että verhous vähän kastuu ja saattaa tippasta portaille. Jos tuossa on joku elastinen saumausaine pellityksen takana yläreunassa, niin sanoisin että parempi ratkaisu kuin viedä pellitys verhouksen taakse.

Tätä ratkaisua olisi voinut käyttää päätyjen ylä puolisten verhousten liitos kohdassa. Nyt siinä pahimmillaan käy, että vesi menee listan taakse hirsiseinän päälle ja sieltä vaikka huonetilaan asti. Toi siis vaatii, että se peitelista irtoaa seinästä kunnolla. (Noi lipat lisäävät suojaa tuon korkeamman osan kohdalla)

Jos olisin tuon suunnitellut, tekisin tuon "päätykolmion" vähän hirsiseinää ulommas ja alemmas, jolloin mitään listaa eikä tippapeltiä tarvittaisi. Kuten jo aiemmin sanoin suunnittelijat miettivät noita yksilöinä. Ehkä vielä nostanut seinää siinä 1-2 hirttä ylemmäs, ulkonäkösyistä ?

Jos päätettäisiin vielä pellitys verhouksen taakse, silloin pitäisi tehdä "reikä" hirsipaneeliverhoukseen, ja silloinhan vesitiiviys on ongelmana taas siellä lipan sivuilla, joka taas on huomattavasti hankalampi ratkaisu.

Kyllä se pelti taipuu seinälle siellä päässäkin.

Pellityksen korkeus seinillenostoissa on taas sellainen kompromissi ulkonäön ja suojaavuuden välillä. Tuo näyttää ihan asialliselta Juhan talossa, eihän Tampereen seudulla juuri lunta ole, vaikka toki tuohon vähän sitä kinostuu. Jossain Taivalkoskella vähän eri asia. Ehkä tuota 100 mm voisi vielä nostaa, jos ei välitä niin ulkonäöstä.

Minusta "käytännöllisyys lue pitkäaikainen kestävyys)" menee heittämällä ohi tässä. Tuota pellin korkeutta ei edes näe kuin kauempaa ja parin päivän jälkeen siihen ei enää kiinnitä mitään huomiota. Tuuli voi painaa lunta tuossa kinokseksi seinää vasten.

 

[penttip]

No jos tuohon lunta kertyy seinää vasten joinain poikkeustalvina, sillä ei ole mitään merkitystä seinän kosteusrasituksen tai keston kannalta. Jotkut jopa tarkoituksella kolaa lumet talon seiniä vasten lisäeristyksen toivossa. Viistosade voi toki kastella koko seinän, mutta siinäkään poikkeustapauksessa ei ole mitään väliä jos muutama pisara valuu pellin takaa seinää pitkin.

 

[tietokonerikki]

No jos tuohon lunta kertyy seinää vasten joinain poikkeustalvina, sillä ei ole mitään merkitystä seinän kosteusrasituksen tai keston kannalta. Jotkut jopa tarkoituksella kolaa lumet talon seiniä vasten lisäeristyksen toivossa. Viistosade voi toki kastella koko seinän, mutta siinäkään poikkeustapauksessa ei ole mitään väliä jos muutama pisara valuu pellin takaa seinää pitkin.

Olet oikeassa, lumia kolattiin seinää vasten. Niinpä niistä osa onkin home-/lahovaurioitunut vuosien saatossa. Juhan tapauksessa en tiedä mikä pinnoite seinään tulee. Vaikka tietäisimmekin, miten ko. tuote reagoi vuosien saatossa on?
Sekä halkeaako toi hirsi? Oletan kyllä, että se ristiinliimattuna halkeilisi, kuten massiivihirsiseinät tekee.

 

[PCB]

Kyllä se pelti taipuu seinälle siellä päässäkin.

Taipuu kyllä, vaan nyt ei ollut kyse siitä. Verhouksessa on silloin reikä, joka on käytännössä lähes mahdoton saada vesitiiviiksi. Riski sille, että vesi menee verhouksen taakse on satakertainen. Tuossa Juhan talossa nyt hyvä ratkaisu, yhtenäinen verhous ja sauma hirsikehikon kohdalla hoidettu oikein.

 

[PCB]

Sekä halkeaako toi hirsi? Oletan kyllä, että se ristiinliimattuna halkeilisi, kuten massiivihirsiseinät tekee.

Tuossa lipan kohdallahan ei hirttä ole vaan paneelia. Ja käsittääkseni Juhalla ei ole ristiinliimattu hirsi, vaan perinteisempi lamellihirsi. Lamellihirsihän ei halkeile kuin sieltä täältä pinnasta, ristiinliimattu vielä vähemmän. Perinteinen massiivihirsi taas sitten lähes puoliväliin asti hirttä, jolla ei tosin silläkään juuri vaikutusta hirren kestävyyteen tai ominaisuuksiin.

 

[tietokonerikki]

Taipuu kyllä, vaan nyt ei ollut kyse siitä. Verhouksessa on silloin reikä, joka on käytännössä lähes mahdoton saada vesitiiviiksi. Riski sille, että vesi menee verhouksen taakse on satakertainen. Tuossa Juhan talossa nyt hyvä ratkaisu, yhtenäinen verhous ja sauma hirsikehikon kohdalla hoidettu oikein.

Pellityksellä saadaan kyllä vedenpitäväksi, pahoissa paikoissa saatetaan tarvita vielä myrskypeltikin (tuossa on vaakasaumat, joten oletan ettei vesi nouse kovalla tuulellakaan yhtä hirttä ylemmäs.) Siellä tuulensuojalevyn ja päällä on puu (eli ilmarako). Niin, ilman kiertokin paranisi tuuletusraossa. Nyt se on laitettu alaosastaan umpeen.

 

[PCB]

Pellityksellä saadaan kyllä vedenpitäväksi, pahoissa paikoissa saatetaan tarvita vielä myrskypeltikin (tuossa on vaakasaumat, joten oletan ettei vesi nouse kovalla tuulellakaan yhtä hirttä ylemmäs.) Siellä tuulensuojalevyn ja päällä on puu (eli ilmarako). Niin, ilman kiertokin paranisi tuuletusraossa. Nyt se on laitettu alaosastaan umpeen.

Ei sitä ole mahdollista saada pelkällä pellityksellä tiiviiksi. Sulla menee nyt muutenkin sekaisin tuo verhouksen ja hirren rajakohta, ja tämä seinillenostopelti, eivät liity toisiinsa. Mutta tämä saa riittää, vaikuttaa että nyt sekoittelet toisiinsa liittymättömiä asioita tarpeettomasti.

 

[tietokonerikki]

Ei sitä ole mahdollista saada pelkällä pellityksellä tiiviiksi. Sulla menee nyt muutenkin sekaisin tuo verhouksen ja hirren rajakohta, ja tämä seinillenostopelti, eivät liity toisiinsa. Mutta tämä saa riittää, vaikuttaa että nyt sekoittelet toisiinsa liittymättömiä asioita tarpeettomasti.

kirjoitit "Jos päätettäisiin vielä pellitys verhouksen taakse, silloin pitäisi tehdä "reikä" hirsipaneeliverhoukseen, ja silloinhan vesitiiviys on ongelmana taas siellä lipan sivuilla, joka taas on huomattavasti hankalampi ratkaisu. "
Johon siis vastasin. Juhalla olisi ollut mahdollista tehdä vastaava ratkaisu, hirren ja yläpaneelin saumaan.
-Eihän tuossa ole kuin kyse "todella leveästä ikkunavesipellistä" eivät nekään päästään vuoda, jos sen peltiseppä tekee.

 

[PCB]

-Eihän tuossa ole kuin kyse "todella leveästä ikkunavesipellistä" eivät nekään päästään vuoda, jos sen peltiseppä tekee.

Tässä on eri detaljiikka. Puuttuu mm. smyygi, jolla se ikkunan vesipellitys saadaan toimimaan. Mutta vaikka se olisikin sama, se olisi silti huonompi koska verhouksessa reikä, kun vaihtoehtona olisi jättää reikä kokonaan pois.

 

[tietokonerikki]

Tässä on eri detaljiikka. Puuttuu mm. smyygi, jolla se ikkunan vesipellitys saadaan toimimaan. Mutta vaikka se olisikin sama, se olisi silti huonompi koska verhouksessa reikä, kun vaihtoehtona olisi jättää reikä kokonaan pois.

Smyyki muodostuu tuossa päädyssä olevasta hirrestä. Kuten sanoin suunnittelijat miettivät noita detaljeja yksilöinä.

Pidän siitä, että vesi ohjataan pois seinältä ja tuuletusrako tehdään niin, että ilma kulkee ilmaraossa pystysuunnassa vapaasti.

 

[PCB]

Smyyki muodostuu tuossa päädyssä olevasta hirrestä. Kuten sanoin suunnittelijat miettivät noita detaljeja yksilöinä.

Pidän siitä, että vesi ohjataan pois seinältä ja tuuletusrako tehdään niin, että ilma kulkee ilmaraossa pystysuunnassa vapaasti.

Ei siinä ole hirttä, ensimmäinen hirsi on puoli metriä alempana. Mutta kun tämä on tällä tasolla, niin annetaan olla.

 

[tietokonerikki]

Ei siinä ole hirttä, ensimmäinen hirsi on puoli metriä alempana. Mutta kun tämä on tällä tasolla, niin annetaan olla.

Et taida vieläkään ymmärtää mihin saumaan Juhan tapauksessa viittaan. Juhan talossa on päädyissä koko seinän matkalla rako hirsiseinän yläreunan päättymisen kohdalla. Kuvassa (#2051) sen päällä on nyt puulista (noin 500mm oven yläpuolella).
Tarkkaan ottaen ollet silti oikeassa, toi pystysmyyki ei olle enää hirttä? listan yläpuollella vaan siihen on tehty "valenurkka".

Pidän ratkaisusta se on yhtenäinen tehdyn näköinen.

 

[janne]

Näin rakennusinsinöörin silmin tuo katos näyttää ihan hyvältä. Turha tuossa olisi verhousta puhkoa kun ei sillä mitään etuja saavuttetaisi kuten PCB jo mainitsikin. Pellin suositeltu ylösnosto on minissään 300mm mikä tuossa taitaa juuri täyttyä. Jos siihen joskus vähän lunta kinostuu niin ei se mitään haittaa, märkiä nuo panelit on muutenkin joka sateen jälkeen. Mutta tuuletus kun on kunnossa niin kuivuvat myös nopeasti.

Tietokonehemmon jorinat kannattaa jättää sen kummemmin noteeraamatta. Paskonut ketjua jo ihan tarpeeksi muutenkin.

 

[tietokonerikki]

Näin rakennusinsinöörin silmin tuo katos näyttää ihan hyvältä. Turha tuossa olisi verhousta puhkoa kun ei sillä mitään etuja saavuttetaisi kuten PCB jo mainitsikin. Pellin suositeltu ylösnosto on minissään 300mm mikä tuossa taitaa juuri täyttyä.

Jos olisit niin ystävällinen, että lukisit mitä olen kirjoittanut, en ole ymmärtääkseni kertaakaan kehoittanut tuon sisäänkäyntikaton yläpuolella reikiä tekemään.

Jos siihen joskus vähän lunta kinostuu niin ei se mitään haittaa, märkiä nuo panelit on muutenkin joka sateen jälkeen. Mutta tuuletus kun on kunnossa niin kuivuvat myös nopeasti.

Kokonaiskosteusrasitus kasvaa, eikös ne insinööreille enää opeta, että tuollaisiin kohtiin pitää kattorakenteet mitoittaa 1,5 kertaiselle lumikuormalle?
Edit: tässä kohtaa petti muisti, tuossa ei tipu lunta lappeelta toiselle. Sopiva tuuli kyllä pakkaa lunta seinälle.

mutta joo tuo 300mm on minunkin muistikuvan mukaan min.suositus tuossa. Etkö ole sitä mieltä, että parempi olisi ollut tuossa (katon yläpuolla) nostaa pelti ylemmäs ja taivuttaa yläreuna paneelin saumaan?

Voisitko insinöörinä kertoa miksi olet sitä mieltä, että tuuletus on tuossa kunnossa?
Eikös enää opeteta "tuuletusrako tehdään niin, että ilma kulkee ilmaraossa pystysuunnassa vapaasti"
vai olenko ymmärtänyt seinän rakenteen väärin?

Tietokonehemmon jorinat kannattaa jättää sen kummemmin noteeraamatta. Paskonut ketjua jo ihan tarpeeksi muutenkin.

Tää on yleinen keskustelu ja insinööreilläkin on erilaisia näkemyksiä miten tietyt detljit rakenteissa pitäisi tehdä.
Muitakin taloja tehdään... jokainen uskoo ketä haluaa. Minä ajattelen, että rakenne pitäisi järkevin kustannuksin mahdollisimman pitkäkestoiseksi.

PCB, en ole rolli.

 

[micko]

Kai se hidastaa lämmön siirtymistä, jos on monta kerrosta? Vähän sama kun kaukolämpöputket maan alla, eipä ne kauheasti ympäristöään lämmitä, vaan lähinnä siirtävät sitä kuumaa vetta paikasta A paikkaan B. Kuitenkin tarkoitus olisi saada se lämpö siirtymään siiheen laattaan.

Menee offtopic, mutta jonkin verran kaukolämpöputki lämpöä vuotaa. Pari viikkoa tuota kuvaa aikaisemmin tuossa oli yksi keltainen viiva ja muuten vihreää.

 

[muronsyöjä]

Menee offtopic, mutta jonkin verran kaukolämpöputki lämpöä vuotaa. Pari viikkoa tuota kuvaa aikaisemmin tuossa oli yksi keltainen viiva ja muuten vihreää.

Kaivannon kohdalla myös kosteusolosuhteet erilaiset. Ei siis välttämättä vuoda lämpöä vaan siinä on kuivempaa koska kosteus putoaa alas putken viereisten täyttömaainesten laadun vuoksi.

 

[ZZRX]

Nyt kun on tuota kuistin lipan ylösnostosta ollut paljon juttua niin laitan tähän oman mielipiteeni asiasta. En ole vielä kerennyt katsoa noita videoita joten ajatukseni perustuu tuohon postattuun kuvaan.
Sillä ei sinällään ole väliä onko pelti hirsipaneelin takana vai päällä kuten kuvassa. Oikeaoppisella toteutuksella taas on väliä. Kyseisellä toteutustavalla pelti vaatii yläreunaan pellin alle VÄHINTÄÄNKIN tiivistysmassan jotta ulkovuoren pinnassa valuva vesi ei pääse pellin ja paneelin väliin.
Oikeaoppinen toteutustapa olisi kääntää pellin yläreunaa noin 1cm verran hieman vinoon L-mallisesti. Hirsipaneeliin ajettaisiin käsipyörösirkkelillä ura johon tämä L-mallin kääntö uppoaisi. Lisäksi liitokseen voitaisiin laittaa tiivistysmassaa jolla tehtäisiin vielä viimeinen varmistus siitä ettei pellin väliin pääse yhtään vettä. Ja huom. detalji-kuvissakin puhutaan elastisesta tiivistysmassasta. EI silikoonista joka ei ole oikea tuote märkiin ulkotiloihin.

 

[Juha Kokkonen]

Koitetaanpas nyt sekä kirjoittaa mahdollisimman selkeästi että lukea tarkasti kun keskustellaan jostain detaljeista ja lisäksi myös pyritään parhaan mukaan ymmärtämään eikä väärinymmärtämään, niin vältytään tällaisilta turhilta kinasteluilta nimittelyineen. Kysykää vaikka mieluummin tarkentavia lisäkysymyksiä ennen kuin väärinymmärrätte.

 

[Juha Kokkonen]

Uutta vlogijaksoa puskee - nyt aletaan olla jo aika lähellä nykyhetkeä, parisen viikkoa eli pari jaksoa enää takamatkalla.



Kysyin vastaavalta mestarilta tuosta saumasta ja pellin ylösnostosta ja sanoi että tiivistysmassattuna pitäisi olla ihan ok, sauman rako pääsee kuivumaan kyllä alakautta sen vähän mitä sinne saattaa kosteutta päästä. Pellin yläreunaa varten olisi voinut ajaa uran hirsipintaan jos olisi oikein viimeisen päälle sen tehnyt.

 

[Dr. Who]

Uutta vlogijaksoa puskee - nyt aletaan olla jo aika lähellä nykyhetkeä, parisen viikkoa eli pari jaksoa enää takamatkalla.



Kysyin vastaavalta mestarilta tuosta saumasta ja pellin ylösnostosta ja sanoi että tiivistysmassattuna pitäisi olla ihan ok, sauman rako pääsee kuivumaan kyllä alakautta sen vähän mitä sinne saattaa kosteutta päästä. Pellin yläreunaa varten olisi voinut ajaa uran hirsipintaan jos olisi oikein viimeisen päälle sen tehnyt.

Ihan hyvin toimii noin

 

[tietokonerikki]

Uutta vlogijaksoa puskee - nyt aletaan olla jo aika lähellä nykyhetkeä, parisen viikkoa eli pari jaksoa enää takamatkalla.



Kysyin vastaavalta mestarilta tuosta saumasta ja pellin ylösnostosta ja sanoi että tiivistysmassattuna pitäisi olla ihan ok, sauman rako pääsee kuivumaan kyllä alakautta sen vähän mitä sinne saattaa kosteutta päästä. Pellin yläreunaa varten olisi voinut ajaa uran hirsipintaan jos olisi oikein viimeisen päälle sen tehnyt.

Hyvä, että laitoit kuvan, siitä näkee, että toi lista ei peitä sitä rakoa. Eihän tuo rako tuossa iso ole seinän suunnassa, mutta luulen sen olevan riittävä , jotta sinne se "hormi"-ilmiö syntyy ilmaa kierrättämään.
Tarkkailisin kyllä listan yläreunaa (pysyykö kiinni seinässä) vuosien varrella.
Samalla voi katsoa, miten tuon pellin massaus on pitänyt (kyllä sen vuosikymmeniä luulisi kestävän).

Tähän hätään ei ole tän kummempaa kuvaa. Pitää kysyä vastaavalta mestarilta mitä mieltä se on noista päädyn toteutuksista.

Onkos tuossa pilarin alla olevan anturan päällä olevassa putkessa kierteet, jotta sitä voi jälkikäteen nostaa?

Kysyn siksi, että kun toi lippa on kiinni seinässä, siinä on mahdollista, että tuo talo ja katos painuu eri tarhtiin.
Varsinkin, jos toi katoksen anturan kohta on huonommin tiivistetty. Harvoin näkee, että niitä veden kanssa OK-työmaillakaan tiivistettäisiin.

 

[golemi]

Uutta vlogijaksoa puskee - nyt aletaan olla jo aika lähellä nykyhetkeä, parisen viikkoa eli pari jaksoa enää takamatkalla.



Kysyin vastaavalta mestarilta tuosta saumasta ja pellin ylösnostosta ja sanoi että tiivistysmassattuna pitäisi olla ihan ok, sauman rako pääsee kuivumaan kyllä alakautta sen vähän mitä sinne saattaa kosteutta päästä. Pellin yläreunaa varten olisi voinut ajaa uran hirsipintaan jos olisi oikein viimeisen päälle sen tehnyt.

Jotenkin pisti hirvittämään tuo kommentti, että kuukausi ja viikko niin pitäisi olla tapettia ja maalia seinissä kun vasta on valettu lattia. Rakenteet kuitenkin imee itseensä osan siitä lattiasta haituvasta kosteudesta. Miten paksu tuo lattialaatta tuli ja oliko ihan "normi" betonia joka kuivaa monta monta kuukautta? Lattioita en kuitenkaan voi vielä pitkään aikaan pinnoittaa ennen kuin betoni on kuivanut riittävästi.

 

[tietokonerikki]

Koitetaanpas nyt sekä kirjoittaa mahdollisimman selkeästi että lukea tarkasti kun keskustellaan jostain detaljeista ja lisäksi myös pyritään parhaan mukaan ymmärtämään eikä väärinymmärtämään, niin vältytään tällaisilta turhilta kinasteluilta nimittelyineen. Kysykää vaikka mieluummin tarkentavia lisäkysymyksiä ennen kuin väärinymmärrätte.

Yritetään olla vielä tarkempia. Kiitos, että pyytämättä poistit nuo turhat off-topikit.

Jos on erimieltä (mikä keskustelun kannalta on vain hyvä), voi sen sanoa asiallisesti.
Sen verran tuohon poistettuun viestiin: On kaikkien kannalta parempi, että laittaa linkin kommentoimaansa asiaan/kohtaan. Sekä ainakin minun kohdalla voi kysyä, miksi olin sitä mieltä. Pyrin vastaamaan minulle osoitettuihin asiallisiin "erimielisyyksiin" ko. keskustelualueella, kunhan lainaa kirjoittamaani viestiä. Tulkintavirheitä/virheitä sattuu jokaiselle, paitsi heille jota eivät mitään.


Kun laittaa linkin ja lukee sen, saattaa huomata, että muistikin väärin/ tai ei ymmärtänyt mitä kirjoittaja tarkoitti.
Näin käy minullekin.

 

[Juha Kokkonen]

Hyvä, että laitoit kuvan, siitä näkee, että toi lista ei peitä sitä rakoa. Eihän tuo rako tuossa iso ole seinän suunnassa, mutta luulen sen olevan riittävä , jotta sinne se "hormi"-ilmiö syntyy ilmaa kierrättämään.
Tarkkailisin kyllä listan yläreunaa (pysyykö kiinni seinässä) vuosien varrella.
Samalla voi katsoa, miten tuon pellin massaus on pitänyt (kyllä sen vuosikymmeniä luulisi kestävän).

Onkos tuossa pilarin alla olevan anturan päällä olevassa putkessa kierteet, jotta sitä voi jälkikäteen nostaa?

Kysyn siksi, että kun toi lippa on kiinni seinässä, siinä on mahdollista, että tuo talo ja katos painuu eri tarhtiin.
Varsinkin, jos toi katoksen anturan kohta on huonommin tiivistetty. Harvoin näkee, että niitä veden kanssa OK-työmaillakaan tiivistettäisiin.

Pitää seurailla listan pysymistä seinässä sekä massan kestoa (viimeistään ylläpitomaalauksen yhteydessä uusii). Muistaakseni oli kierteet pilarijalan yläpäässä, en ole aivan varma.

Jotenkin pisti hirvittämään tuo kommentti, että kuukausi ja viikko niin pitäisi olla tapettia ja maalia seinissä kun vasta on valettu lattia. Rakenteet kuitenkin imee itseensä osan siitä lattiasta haituvasta kosteudesta. Miten paksu tuo lattialaatta tuli ja oliko ihan "normi" betonia joka kuivaa monta monta kuukautta? Lattioita en kuitenkaan voi vielä pitkään aikaan pinnoittaa ennen kuin betoni on kuivanut riittävästi.

Poistotuuletin ja lämmitin on toki pöhisemässä talossa kokoajan ja ensi viikolla saadaan todennäköisesti myös lattialämmitys toimintaan. Tuossa hirsirakenteessa ei nyt oikein ole mitään sellaista umpinaista, etteikö kosteus pääsisi luonnollisesti sieltä rakenteista poistumaan, kun muovikalvoja ei ole välissä.

Oliskos tuo lattia nyt 80 tai 100 mm paksu, en muista ulkoa aivan varmaksi. Siellä on kosteusanturit valettuna useampaan kohtaan ja talofirma mittaa kosteuden laatasta (ja odottaa että laskee tietyn arvon alle) ennen kun lattiapintojen ja laattojen asennusta aloitetaan. Näillä näkymin niiden asennukset alkaa vasta heinäkuussa, eli laatta saa kuivua ainakin noin 10 viikkoa.

 

[golemi]

Poistotuuletin ja lämmitin on toki pöhisemässä talossa kokoajan ja ensi viikolla saadaan todennäköisesti myös lattialämmitys toimintaan. Tuossa hirsirakenteessa ei nyt oikein ole mitään sellaista umpinaista, etteikö kosteus pääsisi luonnollisesti sieltä rakenteista poistumaan, kun muovikalvoja ei ole välissä.

Oliskos tuo lattia nyt 80 tai 100 mm paksu, en muista ulkoa aivan varmaksi. Siellä on kosteusanturit valettuna useampaan kohtaan ja talofirma mittaa kosteuden laatasta (ja odottaa että laskee tietyn arvon alle) ennen kun lattiapintojen ja laattojen asennusta aloitetaan. Näillä näkymin niiden asennukset alkaa vasta heinäkuussa, eli laatta saa kuivua ainakin noin 10 viikkoa.

Joo olennaista tietenkin tuo mittaaminen. Lattialämmitykset jos saa päälle niin se aina nopeuttaa, meillä sitä mahdollisuutta ei ollut. Meillä oli 120mm laatan paksuus ja se sai kuivaa abouttiarallaa 5kk jonka jälkeen mitattiin kosteus ja oli riittävän kuivaa ihan hyvällä marginaalilla.

 

[tietokonerikki]

Joo olennaista tietenkin tuo mittaaminen. Lattialämmitykset jos saa päälle niin se aina nopeuttaa, meillä sitä mahdollisuutta ei ollut. Meillä oli 120mm laatan paksuus ja se sai kuivaa abouttiarallaa 5kk jonka jälkeen mitattiin kosteus ja oli riittävän kuivaa ihan hyvällä marginaalilla.

Tuo on ainakin riittävä aika. Lattiaa ei voi myöskään liian nopeasti kuivattaa, joska silloin syntyy halkeamia.

Juhalla ei noissa videoissa näy vettä (laatan päällä) ja muovia valun jälkeisinä päivinä (perinteinen tapa hidastaa kuivumista). Luulen että siihen on laittettu kosteuden haihtumista estävä jälkihoitoaine.

 

[muronsyöjä]

Pitää seurailla listan pysymistä seinässä sekä massan kestoa (viimeistään ylläpitomaalauksen yhteydessä uusii). Muistaakseni oli kierteet pilarijalan yläpäässä, en ole aivan varma.

Poistotuuletin ja lämmitin on toki pöhisemässä talossa kokoajan ja ensi viikolla saadaan todennäköisesti myös lattialämmitys toimintaan. Tuossa hirsirakenteessa ei nyt oikein ole mitään sellaista umpinaista, etteikö kosteus pääsisi luonnollisesti sieltä rakenteista poistumaan, kun muovikalvoja ei ole välissä.

Oliskos tuo lattia nyt 80 tai 100 mm paksu, en muista ulkoa aivan varmaksi. Siellä on kosteusanturit valettuna useampaan kohtaan ja talofirma mittaa kosteuden laatasta (ja odottaa että laskee tietyn arvon alle) ennen kun lattiapintojen ja laattojen asennusta aloitetaan. Näillä näkymin niiden asennukset alkaa vasta heinäkuussa, eli laatta saa kuivua ainakin noin 10 viikkoa.

Kyllähän siitä ekstra ilmanvaihdosta on lattian kuivatukseen hyötyä. Kuivumista edesauttaa hionta koska siihen betonin pintaa kertyy kuivuessaan jokin kerros. Näin ainakin ennen tehtiin, eli muovi päällä viikon ja sitten hiottiin. Lämmitykset lattiaan vasta myöhemmin jotta lujuus kehittyy ja ei halkeamia.

 

[Juha Kokkonen]

Kyllähän siitä ekstra ilmanvaihdosta on lattian kuivatukseen hyötyä. Kuivumista edesauttaa hionta koska siihen betonin pintaa kertyy kuivuessaan jokin kerros. Näin ainakin ennen tehtiin, eli muovi päällä viikon ja sitten hiottiin. Lämmitykset lattiaan vasta myöhemmin jotta lujuus kehittyy ja ei halkeamia.

Sanoisin, että tuo pinta saattaa olla hiottu, tai ainakin se on karheampi kuin heti valun jälkeen. Varmaksi en kyllä sano, että missä välissä se olisi tehty. Kuukauden päivät tuosta valusta alkaa jo siinä kohdassa olla, kun lämpöjä aletaan laittaa päälle ja aluksi varmaankin maltillisesti, eli ei taideta heti kääntää nuppeja kaakkoon. Sitä en myöskään tiedä mitä lisäaineita on valussa käytetty.

 

[golemi]

Sanoisin, että tuo pinta saattaa olla hiottu, tai ainakin se on karheampi kuin heti valun jälkeen. Varmaksi en kyllä sano, että missä välissä se olisi tehty. Kuukauden päivät tuosta valusta alkaa jo siinä kohdassa olla, kun lämpöjä aletaan laittaa päälle ja aluksi varmaankin maltillisesti, eli ei taideta heti kääntää nuppeja kaakkoon. Sitä en myöskään tiedä mitä lisäaineita on valussa käytetty.

Siitä tosiaan hiotaan se betoniliima pois ja kiviaines tulee sieltä esiin. Eli jos se ei enää ole tasaisen harmaa pinta vaan sieltä näkyy sitä kiviainesta eli on semmoinen jännä pilkukas niin silloin se on hiottu. Monesti tosin hiotaan se kiviaines kunnolla esiin vasta sitten kun aletaan lattioita pinnoittamaan ja mahdollisesti vaan laatoitettavilta pinnoilta.

 

[Juha Kokkonen]

Siitä tosiaan hiotaan se betoniliima pois ja kiviaines tulee sieltä esiin. Eli jos se ei enää ole tasaisen harmaa pinta vaan sieltä näkyy sitä kiviainesta eli on semmoinen jännä pilkukas niin silloin se on hiottu. Monesti tosin hiotaan se kiviaines kunnolla esiin vasta sitten kun aletaan lattioita pinnoittamaan ja mahdollisesti vaan laatoitettavilta pinnoilta.

Meillä oli valun aikoihin seinillä suojamuovit hirren suojana, joten voisin kuvitella että ovat tehneet sen hionnan ennen kun ottivat ne suojat pois. Ihan 100 % varma en ole, voisin kysäistä ihan mielenkiinnosta timpurilta kun seuraavaksi nähdään.

 

[jukra]

Tuo on ainakin riittävä aika. Lattiaa ei voi myöskään liian nopeasti kuivattaa, joska silloin syntyy halkeamia.

Juhalla ei noissa videoissa näy vettä (laatan päällä) ja muovia valun jälkeisinä päivinä (perinteinen tapa hidastaa kuivumista). Luulen että siihen on laittettu kosteuden haihtumista estävä jälkihoitoaine.

Yleensä pakettikohteissa ei käsittääkseni jälkihoitoaineita käytetä ja tuo muovittaminenkin on vähä niin ja näin. Jos lattiaa ei aio jättää betonipinnalle niin niillä mahdollisesti syntyvillä pienillä halkeamia ei toisaalta ole mitään väliä.

Meillä ei tehty kumpaakaan (muovia tai aineita) ja pieniä pinta halkeamia lukuunottmatta kummempaa ei tullut. Viime kesä oli vie aika lämmin ja kuiva niin olisi luullut halkeavan kun valu tais olla tasan vuosi sitten ja tammikuun lopussa tehtiin pinnat kiinni.

Yksi juttu tietty on että nykytyyli valaa laatta vasta kun seinät on pystyssä aiheuttaa kyllä tosi kovan kosteusrasituksen tuoreille rakenteille. Tuossa vaiheessa monesti on vielä höyrynsulut auki jne. Viisaampi olisi tehdä ensin laatta ja parin päivän päästä kun pahimmat kosteudet on poistunut tehdä seinät mutta ei oikein taida tukea tiukkoja urakka-aikatauluja tuo.

 

[tietokonerikki]

Kyllähän halkeilu, jonkin tason laatuvirhe on (käytännön haitta on sitten tapauskohtainen). Betonin jälkihoito ollee kyllä lattioissa normaalimassoilla nykyisinkin tarpeellista? Halkeilua toi toki muistakin syistä kuin jälkihoidon puutteesta syntyä.

 

[ZZRX]

Halkeilu merkitsee usein sitä että on kuivatettu liian nopeasti jolloin myöskään laatan lujuus ei ole yhtä hyvä kuin hitaasti kuivuneessa. Lujuus ei ole saanut kehittyä rauhassa. Lisäksi halkeamista voi päästä radonia jos niitä ei paikata kunnolla.

 

[Jakkelii]

Tuli tuossa Juhan lattiavalua katsoessa mieleen että miksi tuohon valuun ei voisi jättää huoneen seinän kohdalle rakoa? Eikö tuo estäisi äänien siirtymistä huoneesta toiseen valua pitkin? Tehdäänkö näin ikinä missään ja jos ei niin miksi?

 

[Illotus]

Tuli tuossa Juhan lattiavalua katsoessa mieleen että miksi tuohon valuun ei voisi jättää huoneen seinän kohdalle rakoa? Eikö tuo estäisi äänien siirtymistä huoneesta toiseen valua pitkin? Tehdäänkö näin ikinä missään ja jos ei niin miksi?

Tulee paljon ylimääräistä työtä pikkulaattojen kanssa ja suurin osa ostajista ei halua tuommoisista maksaa. Plus vaatii rakennesuunnittelussakin lisähommmaa, jos on kantavia tai jäykistäviä väliseiniä.

Omakotitaloissa katkaistuja laattoja tehdään lähinnä teknisten tilojen yhteyteen joskus. Itse teetätin teknisen tilan laatan noin, että ei koneiden resonanssit kulkisi lattiaa pitkin.

Rivareissa ja paritaloissa lienee olennaisempaa tehdö huoneistot erotetuille laatoille, ettei töminät kuulu sitä kautta.

 

[Dr. Who]

@Juha Kokkonen koskas uutta videota?

 

[Juha Kokkonen]

@Juha Kokkonen koskas uutta videota?

Eiköhän tässä kohtapuoliin. En oo vaan ehtinyt nyt editoida.

 

[Teräsmiäs]

Eiköhän tässä kohtapuoliin. En oo vaan ehtinyt nyt editoida.

Näytti muutenkin hyvältä! Pistin instassa seuraantaan meidän tilin kautta.

Täysin noviisina itse aloittanut homman, nyt 4viikkoa asuttu uudessa kodissa ja hommaa riittää.

Tsemppiä urakkaan!

 

[Juha Kokkonen]

Tätä ehdittiin jo kysellä monestakin eri suunnasta, mutta kun en ole meinannut millään ehtiä editoida tälläsiä vapaa-ajan juttuja viime päivinä Myös seuraava jakso on jo putkessa tälle viikolle, lätkin äsken klipit jo Resolveen, pitää vaan trimmailla joku päivä kasaan.





Tuli viikonloppuna itse vähän puuhasteltua raksalla, vedin kylmäkonvektorivaraukset, eli eristetyt liuosputket (eristetty pex suojaputkessa, Niben suositus) kattoon ja kondenssiputken viemärin tuntumaan. Kyselin ensin putkarilta ja timpurilta perusohjeet että miten kannattaa toteuttaa. Sähkäri teki jo varauksen sähköjen osalta. Näistä myös juttua tulevissa videoissa.