- Liittynyt
- 22.12.2016
- Viestejä
- 21 344
Kukaan ei ampunut ensimmäistä ohjusta, joten hyvä näin, mutta joka tapauksessa kyllä NL oli Euroopassa hyvin selvästi se jännitettä luova vihamielinen taho eikä suinkaan länsimaat.Heitetään tämäkin tänne:
Sulla on aika yksipuolinen näkemys Kylmän sodan ydinasejännitteistä. Todellisuudessa kumpikaan ei halunnut missään nimessä ampua sitä ekaa ohjusta. Tai siis, ainoa tilanne missä ne halusivat ampua ekana oli jos tiesivät että vastapuoli on ampumassa ekana. Kummankaan puolen suunnitelmiin ei kuulunut ydinsodan aloittaminen. Mutta molemmat puolet pelkäsivät suorastaan vainoharhaisesti että se vastapuoli haluaa aloittaa ydinsodan. Eli tuon osalta se olisi ollut ihan kolikonheittoa että kumpi ampuu ensin ja se joka olisi ampunut ensin olisi ollut se joka olisi ensin vakuuttunut että vastapuoli meinaa ampua ensin.
Poislukien tuo vainoharhaisuus niin todennäköisesti NATO olisi kaivanut ensinnä ydinaseet koska todella pitkään NATO:n strategia NL:n maahyökkäystä vastaan oli taktiset ydinaseet. NL:n strategiat taaskin pohjautuivat ensisijaisesti perinteiseen sodankäyntiin (etenkin Euroopassa missä niillä oli materiaalinen ylivoima).
Suomikin oli olevinaan "puolueeton maa", mutta eihän nyt tosiasiassa siitä ollut mitään epäselvyyttä, "kumman puolella" me ideologisesti oltiin ja kuka meidän vihollinen oli. Suomi oli aika stressaavassa tilanteessa kylmän sodan aikana nimenomaan Neuvostoliiton vuoksi ja sama pätee sinänsä koko Eurooppaan.
Tämä oli itsellenikin ja kaikille päivänselvää 1980-luvulla, vaikka olin nuori poika...
Hyvin selvästi tilanne oli siis "paha itä" vastaan "hyvä länsi", ja vaikka toi kuulostaa naivilta, niin se on silti totta. Eikä se, että "hyvällä lännelläkin" oli ydinaseita ja muita aseita muuta tätä asiaa miksikään. Hyvä että oli aseita! Ja länsihän varustautui nimenomaan puolustusta varten, ei hyökkäämistä varten!
Oikeastaan paljonkaan ei ole muuttunut sen koommin, idän ja lännen raja on vaan siirtynyt idemmäs... Rauhanomaisesti.
Viimeksi muokattu: