- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 541
Itse olen aika täysi ateisti. Taustoiltani tulen suhteellisen uskonnollisesta perheestä (etenkin isovanhempien suunnalta), luin nuorena raamattuakin. Täytyy todeta että uskontoihin tutustuminen teki minusta lopullisesti ateistin, jo nuorella iällä totesin ettei hommassa vaan ole minusta mitään järkeä. Kirkosta erosin heti kun se oli mahdollista.Voi olla että ateismi on se ihan alkuperäinen "uskomus", johon ihmiset uskoi 11111 vuotta sitten, ja vasta myöhemmin keksittiin näkymättömiä satuolentoja, koska ne on vähä abstraktimpi ja vaikeampi asia ymmärtää. Olen kuullut että ennen satuolentojen keksimistä, ihmiset palvoi esimerkiksi aurinkoa. Ja nykyään tieteen avulla me tiedetään että ilman aurinkoa ei olisi elämää, joten monella tavalla ne oli oikeassa.
"Uskonto on kansan oopiumi" lienee ainoa viisas lause jonka Marx on lausunut.
Itse näen uskontojen olevan evoluution sivutuote. Järjen kehityksen myötä ihmiset alkoivat etsiä tarkoitusta. Onhan se aika armoton tilanne älykkäällä otukselle tajuta, että kuolema on lopullista, mitään palkkiota ei välttämättä hyvistä teoistaan saa, ja pahoistakin rangaistaan satunnaisesti. Elämälläkään ei oikeastaa ole sen suurempaa tarkoitusta kuin jatkaa sukua, ja aika pitkälti koko elämä on "Dust in the wind".
Toki uskonnot aikoinaan toimivat (ja yhä joissain maissa toimivat) hyvänä keinona rajoittaa ihmisiä ja yhteiskuntaa. Ja onhan se paljon vakuuttavampaa olla kuningas luojan sanelemana, kuin ihan sattuman kaupalla. Jumalhallitsijoita ei taida enää nykyaikana olla, mutta ei siitä kovinkaan kauan ole kun esim. rooman Caesar oli palvottu jumala. Samoin uskonnon kautta pystyi kätevästi selittämään ilmiöt, joita ei muuten osattu selittää.
Tästä huolimatta en oe koskaan yrittänyt "käännyttää" ketään. Uskova pitäköön minun puolestani uskonsa, uskoo sitten mihin vaan. Lähinnä näen tavoiteltavana tilana sen, että millään uskonnolla ei ole mitään virallista valtion tukemaa statusta, tai erikoisoikeuksia. Pitkälti tässä tilanteessa ollaankin etenkin skandinaviassa (ei toki täysin, mutta merkittäviltä osiltaan).
Vaikka tämä viesti voi kuullostaa tylyltä, niin tarkoitus ei ole loukata ketään. Muutenkin uskovien ihmisten pilkka, jota joskus esiintyy on minusta todella idioottimaista. En ymmärrä tuon tarvetta. Ei toisen usko ole minulta pois, niin kauan kun tuota kautta ei yritetä pakottaa jotain totalitääristä yhteiskuntamallia (selittänee myös osittain miksi olen tietyissä keskusteluissa aktiivinen).
Mitä tulee joskus toistettuun "Ateismi on uskonto" virteen tuossa mennään kyllä metsään (kuten yllä olevissa kommenteissa on tuotu esiin). Ehkä tuo on joidenkin uskovaisten tapa yrittää hahmottaa heille vierasta ajatusmallia. Ateismi kun on kaiken yliluonnollisen kieltämistä täysin. Tuo lähestymistapa on monelle tosiuskovalle oikeasti vaikeasti nieltävissä oleva.
Viimeksi muokattu: