Hallitus kaavailee toimeentulotuen kokonaisuudistusta, jossa työttömät voidaan pakottaa töihin tuen epäämisen uhalla. Uudistus järkyttää kirjailija Ossi Nymania, joka tuli tutuksi ”ideologisesti työttömänä”.
www.iltalehti.fi
cHATgpt
Kirjailija Ossi Nyman tuli kuuden vuoden takaisissa uutisotsikoissa esiin julkaistuaan julkisesti, että hän nostaa työmarkkinatukea ilman aikomusta mennä töihin ja kuvasi itseään "ideologisesti työttömänä". Tuleva hallitus aikoo toteuttaa toimeentulotuen kokonaisuudistuksen, joka sisältää velvoitteen työskennellä julkisorganisaation osoittamissa tehtävissä. Lisäksi hallitus aikoo selvittää mahdollisuutta evätä toimeentulotuki työkykyisiltä hakijoilta, jotka kieltäytyvät tarjotusta työstä, koulutuksesta, palvelusta tai velvoitteesta.
Nyman, joka nykyään kirjoittaa neljättä romaaniaan Suomen kulttuurirahaston apurahalla, pitää hallituksen suunnittelemia toimeentulotuen uudistuksia järkyttävinä. Hän väittää, että puhutaan kannustamisesta, mutta pitää sitä tekopyhänä ja toteaa, ettei tuollainen kurjistaminen kannusta ketään.
Nyman itse eli vuosia nostamalla työmarkkinatukea, mikä antoi hänelle mahdollisuuden keskittyä kirjoittamiseen. Hän on tyytyväinen siihen, että pysyi päätöksessään eikä lähtenyt yhteiskunnan ohjeistamalle tielle. Hänellä ei ole varmuutta siitä, mitä olisi tehnyt, jos uudistus olisi astunut voimaan aiemmin, mutta hän uskoo, että olisi tehnyt kaikkensa välttääkseen joutumasta työhön pakotetuksi.
Nyman näkee uudistuksen tekevän ihmisten elämästä kammottavaa ja ahdistavaa, mikä voi ajaa ihmiset epätoivoisiin tekoihin, joko itseään tai päättäjiä kohtaan.
Hän ei kuitenkaan usko, että suunniteltu uudistus menee läpi, koska se olisi ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Vaikka toimeentulotuen maksaminen voidaan periaatteessa keskeyttää, se ei saa merkitä henkilön täydellistä syrjäytymistä ja kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle jäämistä.
Julkisoikeuden professori Toomas Kotkas Helsingin yliopistosta toteaa, että vaikka toimeentulotuen epääminen voisi olla mahdollista, se ei saisi vaarantaa yksilön oikeutta ihmisarvoiseen elämään, eikä kenenkään pitäisi joutua kuolemaan sen seurauksena. Hän huomauttaa myös, että tuen epääminen saattaisi johtaa tuensaajien hakemaan muita viimesijaisia tukia ja palveluita eikä välttämättä lisäisi työllisyyttä.