Työmarkkinakierrokset.

[Sikatiiker]

On se noinkin, toisaalta pysyy pää pinnan yläpuolella tuolla 5 %:lla. Suurimmalla osalla (yleis)korotukset varmaan luokkaa max. 2 % (josta verottaja vie siitäkin siivun), ei paljon kulutusjuhlita.

Onhan niitä muitakin vaihtoehtoja esim. omasta kulutusjuhlasta karsiminen. Tässä on omalla kohdalla ainakin työn alla molempien autojen vaihtaminen halvempiin että kuukausierät olisi pienemmät sekä yritystoiminnan aloittelua monella eri projektilla samaan aikaan. Lisäksi pyrin säästämään päivittäisostoksissa.

Vaatteita ostan halpakaupoista ja mahdollisimman harvoin, sähkönkulutuksen optimointi on automatisoitu ja muksujen ja koirien ruokintaan tehdään ostopäätökset kilohinnan mukaan. Ilman menoleikkauksia olis jo pää pinnan alla joka kuukausi.

En tohdi toivoa tähän mitään ammattiliittojen palkankorotuksia avuksi kun naapuriosastoilta vähennettiin väkeä äskettäin yt-neuvotteluissa. Löysään sitten taas vyötä kun hinnat laskee tai omasta palkasta on tilaisuus neuvotella kasvotusten pomon kanssa.

 

[Mikkos]

Jaha, tääkin säie meni sitten siihen että opetetaan muita elämään oikein ja käyttämään rahaa oikein. Josko palattaisiin aiheeseen.

 

[Sikatiiker]

Jaha, tääkin säie meni sitten siihen että opetetaan muita elämään oikein ja käyttämään rahaa oikein. Josko palattaisiin aiheeseen.

Totta, pahoittelut omasta puolesta. Tulin tänne ton Pro-liiton ilmoituksen jäljiltä lueskelemaan oliko tästä jo täällä maininta ja mitä muita liittoja on jo lakossa/menossa. Hyvä että tulin, nimittäin jännä yksityiskohta ettei tossa meiliin tulleessa Pro-liiton tiedotuksessa ollut mainintaa tosta lakkovaroituksesta ollenkaan.

 

[GuntherPrien]

Joo tuli näköjään Pron ilmoitus ylityökielloista yms meiliin. En ole liiton jäsen joten ignorasin täysin. Työnantaja ilmoittaa jos tulee jotain muutoksia omaan työaikaan tms. Olisi kiva tietää millaisia korotuksia siellä vaaditaan, kun ilmoituksessa luki ettei palkoista ole vielä alettu edes neuvotella ja nyt on menty jo kuukausia vanhentuneen tessin mukaisesti koska uutta ei ole saatu aikaan. Minulle ainakin se jossain uutisissa taannoin lonkalta heitetty 10% korotus on samantekevä.

Taitaa olla uusi normaali, että palkankorotuksista ei päästä sopimaan ennenkuin "päänavaaja" on saanut omat neuvottelunsa valmiiksi. Tätä työnantajapuoli on tavoitellut.

Jossakin oli maininta, että omalla alalla olisi kaikki muut sovittuna, vain palkankorotuksista on pääsemättä yhteisymmärrykseen. Ja yhteisymmärrystä ei tule ennenkuin teknologiateollisuus ("pääavaaja") saa sovittua korotuksista.

 

[samiaa]

Hassua kyllä että melkein kaikki on tuon yhden sopimuksen takana.

Ainoa poikkeus taitaa olla metsäteollisuus, siellä on paljon yrityskohtaisia soppareita jo tehty. Isoista UPM taitaa olla se ainoa puuttuva.

 

[GuntherPrien]

Hassua kyllä että melkein kaikki on tuon yhden sopimuksen takana.

Ainoa poikkeus taitaa olla metsäteollisuus, siellä on paljon yrityskohtaisia soppareita jo tehty. Isoista UPM taitaa olla se ainoa puuttuva.

Ei tuossa mitään hassua ole, vaan työnantajapuolen halu/tarve pitää palkankorotukset pienenä. Ei haluta tilannetta, jossa kierroksen "päänavaajan" taso olisi muille minimi ja pyrittäisiin korkeampiin korotuksiin.

 

[GuntherPrien]

Teollisuusliiton TES-neuvottelukierros jatkuu uusilla lakonuhilla. Toinen kierros alkaisi edellisen päätyttyä, eli 3.2 ja jatkuisi 6 päivää. Lisäksi UPM:n yrityskohtaisissa neuvotteluissa ollaan päädytty julistamaan lakkovaroituksen samaan aikaan.

Uusia lakkovaroituksia teknologiateollisuuteen ja kemianteollisuuteen – lakot alkaisivat 3.2.​

Teollisuusliitto on tänään 17. tammikuuta jättänyt uusia lakkovaroituksia teknologiateollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Toteutuessaan yrityskohtaiset lakot kestäisivät kuusi päivää, alkaen maanantaina 3. helmikuuta.

Lakkovaroitukset ovat osa järjestöllisiä toimia, joilla Teollisuusliitto pyrkii vauhdittamaan sopimusratkaisun saavuttamista. Teollisuusliitto ilmoitti aiemmin, perjantaina 10. tammikuuta jättäneensä lakkovaroituksen kuuden päivän työtaisteluista alkaen maanantaina 27. tammikuuta.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mukaan kiista palkkaratkaisusta sekä teknologiateollisuuden työntekijöiden että kemianteollisuuden työntekijöitä koskevien työehtosopimusten osalta on poikkeuksellisen vaikea.

– Sopimusratkaisuissa pitäisi keskittyä toimialan kannalta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun niin työntekijöille kuin yrityksille. Me emme ole tekemässä keskitettyä palkkaratkaisua, vaan haemme ratkaisua, joka sopii vientiteollisuuden tarpeisiin, Aalto muistuttaa.

– Toimialakohtaisten neuvotteluiden lähtökohtana täytyy olla toimialan tilanne, ja palkkaratkaisun osalta toimialan yritysten maksukyky. Meidän tavoittelemamme palkankorotukset on asetettu siitä lähtökohdasta, että ne ovat teollisuuden kannalta tasolla, joka paikkaa syntynyttä kuoppaa ostovoimassa ja samaan aikaan ylläpitää nimenomaan teollisuuden kilpailukykyä, Aalto jatkaa.

Teollisuusliitto tavoittelee työehtosopimusneuvotteluista aiemmin julkisuuteen kerrotun mukaisesti kymmenen prosentin palkankorotuksia. Palkankorotuksilla tavoitellaan ostovoiman vahvistamista tilanteessa, jossa palkansaajien ostovoima on heikentynyt viime vuosina jyrkästi.

– Teknologiateollisuuden työnantajien uusi puheenjohtaja peräänkuulutti eilen palkansaajilta vastuullista suhtautumista neuvotteluihin, ja että ensisijaisesti tulisi varmistaa toimialan kilpailukykyä ja yritysten menestymismahdollisuuksia. Tämä lausunto on helppo allekirjoittaa, koska meidän tavoitteemme on asetettu nimenomaan toimialan lähtökohdista. Odotammekin että myös työnantajat itse osoittaisivat meiltä vaatimaansa vastuullisuutta, Aalto huomauttaa.

– Sopimusratkaisujen syntymisessä on kestänyt jo turhan pitkään. Meidän tavoitteenamme on saada sopimukset valmiiksi niin nopeasti kuin mahdollista. Toivottavasti vastaavaa halukkuutta alkaisi vähitellen löytyä myös työnantajien puolelta, Aalto kertoo.

– Lähiaikoina on päättymässä useita työehtosopimuksia muilta toimialoilta. Ei ole millään tavalla tarkoituksenmukaista, että teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden neuvottelutilanne aiheuttaa tulpan muihin neuvottelupöytiin, Aalto toteaa.

Työtaistelutoimien kesto ja toimipaikat​

Yrityskohtaiset lakkovaroitukset koskevat 63 yritystä teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa.

Teknologiateollisuuden työntekijöitä ja kemianteollisuuden työntekijöitä koskevien lakkovaroituksien lisäksi Teollisuusliitto on tänään jättänyt lakkovaroitukset UPM Kymmeneen ja UPM Plywoodiin. Lakkovaroitukset koskevat yrityskohtaisia työehtosopimusneuvotteluita.

Lakkovaroitusten kohteena olevissa yrityksissä työskentelee noin 13 500 työntekijää. Yrityskohtaiset työnseisaukset alkaisivat 3.2.2025, ja ne päättyvät 8.2.2025.

Yrityskohtaiset työnseisaukset eivät koske hätätyötä eivätkä sellaista työtä, joka on välttämätöntä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta.

Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus päättyi 30.11.2024, kemianteollisuutta koskevat sopimukset päättyivät 31.12.2024.

Toisen kierroksen lakossa olevat työpaikat: Lakkoilmoitus 17.1. - Teollisuusliitto



Lisäksi Pro jatkaa lakkoja teknologia-sektorilla ja aloittaa lakon kemian-sektorilla.

Ammattiliitto Pro on tänään jättänyt lakkovaroitukset erikseen nimetyille teknologiateollisuuden sekä kemianteollisuuden työpaikoille.
Lakot koskevat 3.2.2025 kello 00.00 ja 8.2.2025 kello 17.59 välillä alkavia työvuoroja.

Lakon piirissä olevat kemianteollisuuden työpaikat:

• BAYER Oyj Turku
• BAYER Oyj Espoo
• BEWI RAW Oy Kilpilahti
• Borealis Polymers Oy Kilpilahti
• INEOS Composites Finland Oy Kilpilahti
• Kemira Oyj Espoon tutkimuskeskus
• Kemira Chemicals Oy Joutseno
• Kemira Chemicals Oy Sastamala
• Kiiltoclean Oy Turku
• Lumene Oy Espoo
• Medisize Oy Lehmo Lammintien yksikkö
• Medisize Oy Lehmo Ensolantien yksikkö
• Neste Oyj Porvoon jalostamo
• Neste Oyj T&P
• Orion Oyj Salo
• Orion Oyj Espoo
• Orion Oyj Turku

Lakko koskee kemianteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisia töitä yllä mainituissa työpaikoissa.

Lakon piirissä olevat teknologiateollisuuden työpaikat:

• ABB Oy
• Abloy Oy, Joensuu
• Agnico Eagle Finland Oy
• Andritz Oy
• ANDRITZ Savonlinna Works Oy
• ANDRITZ Warkaus Works Oy
• Boliden Kevitsa Mining Oy
• GE Healthcare Finland Oy
• Hiab Finland Oy
• Hitachi Energy Finland Oy
• KONE Hissit Oy, Hyvinkää
• KONE Industrial Oy
• KONE Oyj, Hyvinkää
• Konecranes Finland Oy
• Konecranes Global Oy
• Konecranes Oyj
• Normet Oy
• Oilon Group Oy
• Oilon Oy
• Oilon Technology Oy
• Oras Oy
• Patria Aerostructures Oy
• Patria Aviation Oy
• Patria Land Oy
• Patria Oyj
• Patricomp Oy
• Stera Group Oy
• Stera Technologies Oy
• Vahterus Oy
• Vaisala Oyj
• Wallac Oy

Lakko koskee teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisia töitä yllä mainituissa työpaikoissa. Lakko koskee yritysten kaikkia toimipaikkoja, jos toisin ei mainita.

– Suomen kilpailukyky on tällä hetkellä hyvä, ja nyt on oikea hetki korjata viime vuosien korkean inflaation aiheuttamaa ostovoiman heikentymistä. Samalla ostovoiman parantuminen piristäisi kotimaista kysyntää, Pron puheenjohtaja Niko Simola sanoo.

Työehtosopimusneuvotteluja on käyty useita kuukausia mutta ilman tulosta. Nyt tarvitaan pikaisesti ratkaisuja. Nyt neuvoteltavat toimihenkilösopimukset ohjaavat myös muiden alojen myöhemmin tehtäviä ratkaisuja.

– Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin laajentaa työtaistelutoimia, jotta sopimusratkaisut saadaan aikaan molemmille aloille mahdollisimman pian. Mitä kauemmas sopimuksen syntyminen menee, sitä pidemmälle jäsenillemme tärkeät palkankorotukset lykkääntyvät, Simola jatkaa.

Pro ilmoitti lakoista teknologiateollisuuteen sekä kemianteollisuuteen | Ammattiliitto Pro

Ammattiliitto Pro on tänään jättänyt lakkovaroitukset erikseen nimetyille teknologiateollisuuden sekä kemianteollisuuden työpaikoille.

proliitto.fi

 

[GuntherPrien]

Palataanpa asiaan kun teollisuusliiton ensimmäinen lakkokierros alkaa olemaan finaalissa.

Teollisuusliitto julistanut uusia lakkoja teknologia- ja kemianaloille, ja tällä hetkellä lakkoja on julistettu 3.-8.2, 10.-14.2, 17.-21.2. Neuvotteluja on käyty lakonkin aikana, ja seuraavan kerran neuvotteluja käydään 1.2 valtakunnansovittelijan toimistolla.

PRO:lla alkaa lakkojen toinen kierros 3.2. jatkuen 8.2.

Pro on jättänyt lakkovaroituksen erikseen nimetyille kemianteollisuuden ja teknologiateollisuuden työpaikoille. Jos työehtosopimusneuvotteluissa ei synny sopua, lakko on 3.2.2025 -8.2.2025.

Teknologiateollisuuden tilannetta seurataan loppuviikon aikana. Sovitteluihin palataan tilanteen mukaan nopeallakin aikataululla.

Lisäksi olemme ilmoittaneet koko teknologiateollisuuden alaa koskevista lisä- ja ylityökielloista, liukumasaldojen kerryttämiskiellosta, vuoronvaihtokielloista sekä työasioissa vapaa-ajalla matkustamisen kiellosta. Kiellot ovat voimassa 13.1.–28.2.2025.

PRO:n lakossa olevat teknologia- ja kemianaljen toimipaikat.

PAM julistanut lakkoja kaupan alalle. Kaupat olisivat lakossa 19.2-22.2 ja kaupan logistiikka 17.2.-20.2.
Lisäksi PAN on kertonut tavoittelemiensa palkankorotusten jakautumisen kahdelle vuodelle.

PAM neuvottelee paremmasta työelämästä​

Nyt neuvotellaan kaikkien PAMin edustamien alojen palkankorotuksista ja muista työehdoista.

Neuvotteluissa PAM hakee kuukausipalkkoihin 250 € korotusta.

Palkankorotustavoite kokoaikatyössä:​

• 1. vuodelle 6 %, kuitenkin vähintään 150 €/kk
• 2. vuodelle 4 %, kuitenkin vähintään 100 €/kk

Euromääräiset tavoitteet on asetettu kokoaikatyössä oleville kuukausipalkkaisille työntekijöille. Tavoitteet koskevat samassa suhteessa alakohtaisia tuntipalkkoja ja osa-aikaisia työntekijöitä.

AKT julistanut saarron teollisuusliiton neuvotteluja vauhdittaakseen.

AKT jatkaa Teollisuusliiton tes-neuvottelujen tukemista uudella saarrolla​

29.1.2025

AKT tukee ja vauhdittaa Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluja uudella saarrolla. Saarto järjestetään 3.-8.2. välisenä aikana. Saarron aikana ahtaajat eivät lastaa tiettyjen Teollisuusliiton lakkoihin liittyvien yritysten tavaroita tai lastia.​

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT aloittaa tukitoimena toisen saarron Teollisuusliiton työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. Saarto alkaa 3. helmikuuta klo 06.00 ja päättyy 8. helmikuuta klo 16.00 ellei neuvottelutulosta saavuteta aiemmin.

Saarron piiriin kuuluu teknologia- ja kemianteollisuuden nimettyjä yrityksiä. Saarto koskee kaikkia Suomen satamia.

Mikä on saartotoimi?​

Käsittelysaarto on työtaistelutoimenpide, jossa työntekijät ovat töissä, mutta eivät käsittele tiettyjen yritysten tavaroita tai lastia. Käsittelysaarron tarkoituksena on estää riidan osapuolena olevien yritysten lähettämän tai vastaanottaman tuotteen tai raaka-aineen liikkuminen ja näin vauhdittaa tässä tapauksessa Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluja.

AKT toimii vastuullisesti ja työtaistelutoimenpiteiden ulkopuolelle on rajattu henkeä, terveyttä ja ympäristöä mahdollisesti vaarantavat toimet.

AKT:n saartamat yritykset 3. - 8.2.​

ABB Oy
BASF Oy
Borealis Polymers Oy
Helkama Velox Oy
Kalmar Finland Oy
Kemira Chemicals Oy
Kiilto Oy
Kone Hissit Oy
Kone Industrial Oy
Konecranes Finland Oy
Konecranes Global Oy
Normet Oy
Orion Oyj
Purso Oy
Teknos Oy

AKT:n omien alojenkaan neuvotteluissa ei mene kovinkaan hyvin, useammalla alalla kerrotaan olevan vaikeuksia neuvotteluissa. Varsinaisia lakkovaroituksia ei ymmärtääkseni ole vielä annettu, mutta tilanteeseen tulee erittäin todennäköisesti muutos, kun TES:t päättyvät.


Elintarvikepuolen TES päättyy myös kuun vaihteessa, ja liitto päättänyt antaa valtuudet työtaistelutoimiin.

SEL:n liittovaltuusto antoi SEL:n tes-neuvottelukunnalle valtuudet päättää työtaistelutoimista. Neuvottelut ETL:n kanssa jatkuvat maanantaina.

SEL:n liittohallitus ja liittovaltuusto olivat koolla 30.–31.1.2025 Helsingissä käsittelemässä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten neuvottelutilannetta. SEL:n liittovaltuusto päätti antaa SEL:n työehtosopimusneuvottelukunnalle valtuudet päättää SEL:n työtaistelutoimista.

Elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja elintarvikealan työnantajia edustava Elintarviketeollisuusliitto ETL jatkavat neuvotteluita elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista 3.2.2025.

SEL:n ja ETL:n väliset elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2025 asti, mikä tarkoittaa, että elintarvikealan työpaikoilla alkaa sopimukseton tila 1.2.2025.

Neuvotteluita käydään viidestä työehtosopimuksesta: leipomoalan, liha-alan, meijerialan, teollisuuden sekä panimo- ja virvoitusjuoma-alan työntekijöiden työehtosopimuksista, joiden piirissä on noin 25 000 työntekijää.

 

[antti-x]

Ilmeisesti tässä on jatkuvasti lakkoja tulossa ja menossa mutta kukaan ei jaksa niistä uutisoida tai muutenkaan välittää? Tai vähittäiskaupan tulevasta lakosta sentään viitsittiin jotain jossain mainita.

 

[vermont]

Ilmeisesti tässä on jatkuvasti lakkoja tulossa ja menossa mutta kukaan ei jaksa niistä uutisoida tai muutenkaan välittää? Tai vähittäiskaupan tulevasta lakosta sentään viitsittiin jotain jossain mainita.

Vuosi sitten oli isot ja näyttävät soidinmenot. Nykyisten hajautettujen ja tarkoin kohdennettujen lakkojen efekti huomattavan pieni. Jos ottavat mallia rapakon tuolta puolen ja työnantajat vastaisivat samalla mitalla niin luulisi olevan otsikoissa.

 

[jetblack]

Ilmeisesti tässä on jatkuvasti lakkoja tulossa ja menossa mutta kukaan ei jaksa niistä uutisoida tai muutenkaan välittää? Tai vähittäiskaupan tulevasta lakosta sentään viitsittiin jotain jossain mainita.

kyllähän niistä nyt vähän kaikkialla uutisoidaan. Missä niistä pitäisi uutisoida missä ei ole uutisoitu?

Uusi lakkoviikko alkoi – kohteena nämä yritykset

Lakkoja on ympäri Suomea.

www.is.fi

Lakot teollisuudessa jatkuvat tänään – katso lakkokohteet kartalta

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien riitaa yritetään ratkoa valtakunnansovittelijan johdolla uudelleen ylihuomenna keskiviikkona.

yle.fi

Citymarketit, Lidl ja Tokmanni – nämä ovat PAMin lakon kohteet

Palvelualojen ammattiliiton PAMin lakot koskevat isoa osaa kaupan logistiikasta sekä päivittäistavarakaupan myymälöistä.

www.mtvuutiset.fi

Pam iskee lakoilla Keskon, S-ryhmän, Lidlin ja Tokmannin ketjuihin

Kaupan alan lakkojen piirissä yli 70 000 työntekijää.

www.iltalehti.fi

 

[antti-x]

kyllähän niistä nyt vähän kaikkialla uutisoidaan. Missä niistä pitäisi uutisoida missä ei ole uutisoitu?

Uusi lakkoviikko alkoi – kohteena nämä yritykset

Lakkoja on ympäri Suomea.

www.is.fi

Lakot teollisuudessa jatkuvat tänään – katso lakkokohteet kartalta

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien riitaa yritetään ratkoa valtakunnansovittelijan johdolla uudelleen ylihuomenna keskiviikkona.

yle.fi

Citymarketit, Lidl ja Tokmanni – nämä ovat PAMin lakon kohteet

Palvelualojen ammattiliiton PAMin lakot koskevat isoa osaa kaupan logistiikasta sekä päivittäistavarakaupan myymälöistä.

www.mtvuutiset.fi

Pam iskee lakoilla Keskon, S-ryhmän, Lidlin ja Tokmannin ketjuihin

Kaupan alan lakkojen piirissä yli 70 000 työntekijää.

www.iltalehti.fi

Kyllä tuon kauppalakkouutisen tosiaan bongasin ja mainitsin kommentissani, ja silti sinäkin linkität uutisia siihen liittyen. Kun ne muut menneet/käynnissä olevat on tosiaan jäänyt pimentoon. Tai on niistä jotain pikku-uutisia kai ollut jossain. Hesaria ja ylen uutisvirtaa lähinnä seuraan, mutta ylen jokaista uutista en käy läpi.

 

[qtba]

kyllähän niistä nyt vähän kaikkialla uutisoidaan. Missä niistä pitäisi uutisoida missä ei ole uutisoitu?

Uusi lakkoviikko alkoi – kohteena nämä yritykset

Lakkoja on ympäri Suomea.

www.is.fi

Lakot teollisuudessa jatkuvat tänään – katso lakkokohteet kartalta

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien riitaa yritetään ratkoa valtakunnansovittelijan johdolla uudelleen ylihuomenna keskiviikkona.

yle.fi

Citymarketit, Lidl ja Tokmanni – nämä ovat PAMin lakon kohteet

Palvelualojen ammattiliiton PAMin lakot koskevat isoa osaa kaupan logistiikasta sekä päivittäistavarakaupan myymälöistä.

www.mtvuutiset.fi

Pam iskee lakoilla Keskon, S-ryhmän, Lidlin ja Tokmannin ketjuihin

Kaupan alan lakkojen piirissä yli 70 000 työntekijää.

www.iltalehti.fi

Itseäni on ainakin vähän kummastuttanut, että esim. A-studiossa ei ole käyty vielä kertaakaan tämän vuoden puolella kinaamassa asiasta.

 

[jetblack]

Kyllä tuon kauppalakkouutisen tosiaan bongasin ja mainitsin kommentissani, ja silti sinäkin linkität uutisia siihen liittyen. Kun ne muut menneet/käynnissä olevat on tosiaan jäänyt pimentoon. Tai on niistä jotain pikku-uutisia kai ollut jossain. Hesaria ja ylen uutisvirtaa lähinnä seuraan, mutta ylen jokaista uutista en käy läpi.

kyllä Hesarissa muistakin on mainittu.

Haku

Hae Helsingin Sanomien artikkeleita. Haku löytää HS.fi:n uutiset sekä toimituksellisen aineiston vuodesta 1990 alkaen.

www.hs.fi

ja Ylellä

Yle Haku - Yle Sök

en tiedä tarjoavatkin kyseiset sivut uutisia omien preferenssien mukaan. itse luen uutiset yleensä ampparit tms kautta koska kokoavat useista lähteistä niin lakkouutisia on tullut vastaan.

rakennusliitolla päättyy TES tämän kuun lopussa, eli eiköhän lisää uutisia ala tulla jossain vaiheessa...

 

[Paapaa]

Tai on niistä jotain pikku-uutisia kai ollut jossain.

Lyhyistä ja kapeasti kohdistetuista lakoista lyhyet uutiset, pitkistä ja laajoista sitten isot pääuutiset. Eiköhän me niihinkin vielä päästä, jos SAK toimii kuten se yleensä osaa parhaiten toimia vauhdittaakseen työttömyyden kasvua ja investointipakoa Suomesta.

 

[3dfx]

Onhan niitä muitakin vaihtoehtoja esim. omasta kulutusjuhlasta karsiminen. Tässä on omalla kohdalla ainakin työn alla molempien autojen vaihtaminen halvempiin että kuukausierät olisi pienemmät sekä yritystoiminnan aloittelua monella eri projektilla samaan aikaan. Lisäksi pyrin säästämään päivittäisostoksissa.

Vaatteita ostan halpakaupoista ja mahdollisimman harvoin, sähkönkulutuksen optimointi on automatisoitu ja muksujen ja koirien ruokintaan tehdään ostopäätökset kilohinnan mukaan. Ilman menoleikkauksia olis jo pää pinnan alla joka kuukausi.

En tohdi toivoa tähän mitään ammattiliittojen palkankorotuksia avuksi kun naapuriosastoilta vähennettiin väkeä äskettäin yt-neuvotteluissa. Löysään sitten taas vyötä kun hinnat laskee tai omasta palkasta on tilaisuus neuvotella kasvotusten pomon kanssa.

Onko tämä "kulutusjuhlasta karsiminen" se avain jokasessa neuvottelukierroksessa? Ainahan työnantajapuolella on vakioselitys että jakovaraa ei nyt ole ollenkaan...

 

[samsungaaja]

Onko tämä "kulutusjuhlasta karsiminen" se avain jokasessa neuvottelukierroksessa? Ainahan työnantajapuolella on vakioselitys että jakovaraa ei nyt ole ollenkaan...

Jakovaraa on vain osingoissa ja samalla voidaan pistää porukkaa kilometritehtaalle, sellaista se on.

 

[Sikatiiker]

Onko tämä "kulutusjuhlasta karsiminen" se avain jokasessa neuvottelukierroksessa? Ainahan työnantajapuolella on vakioselitys että jakovaraa ei nyt ole ollenkaan...

Lähtökohtaisesti osakeyhtiön omistajat määrittävät tärkeysjärjestyksen omassa yrityksessään joka on heidän omaisuuttaan. Työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta tulisi miettiä enemmän tarjottuna ja tilattuna palveluna kuin moraalisena kansalaisvelvollisuutena toiselle ja ihmisoikeutena toiselle.

Jakovaraa on vain osingoissa ja samalla voidaan pistää porukkaa kilometritehtaalle, sellaista se on.

Monella tuntuu olevan osakeyhtiön perusfunktio hakusessa. Kukaanhan ei perusta osakeyhtiötä kohentamaan työllisyystilastoja vaan kasvattamaan investoitua pääomaa. Bisnes is bisnes.

 

[3dfx]

Lähtökohtaisesti osakeyhtiön omistajat määrittävät tärkeysjärjestyksen omassa yrityksessään joka on heidän omaisuuttaan. Työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta tulisi miettiä enemmän tarjottuna ja tilattuna palveluna kuin moraalisena kansalaisvelvollisuutena toiselle ja ihmisoikeutena toiselle.

Ja työntekijäpuoli määrittää oman tärkeysjärjestyksensä. Kysymys oli, että onko sun mielestä se reaalipalkkojen alentaminen se avain jokaisessa neuvottelukierroksessa? Tää ei ole mikään osakeyhtiön omistajien yksinään päätettävä asia.

Monella tuntuu olevan osakeyhtiön perusfunktio hakusessa. Kukaanhan ei perusta osakeyhtiötä kohentamaan työllisyystilastoja vaan kasvattamaan investoitua pääomaa. Bisnes is bisnes.

Käytännössä myös likimain jokaisessa osakeyhtiössä kallein yksittäinen henkilö yhtiölle on omistaja itse. Tämä olisi OK, jos se toisi mukanaan vastuuta pääomittaa sitä yhtiötä myös huonojen aikojen yli niillä rahoilla mitä sielä on hyvinä aikoina nostettu. Suomessa omistajuus on aika huonoa monessa erityisesti perheyrityksessä, ja ensisijainen tapa on vyöryttää huonoina aikoina työntekijöille kulut YT neuvotteluina, ja hyvinä aikoina nostetaan pääomatulot itselle. Ei mikään tolkullinen firma voi noin toimia, eikä se kannusta mitenkään pitkäjänteisesti kestävään toimintaan. Ehkä siitä syystä suomen yrityssektori on mitä on.

 

[Paapaa]

Jakovaraa on vain osingoissa ja samalla voidaan pistää porukkaa kilometritehtaalle, sellaista se on.

Edes herran vuonna 2025 ei osakeyhtiön ole tarkoitus harjoittaa hyväntekeväisyyttä tarjoamalla suojatyöpaikkoja tarpeettomille ja tappiota aiheuttaville työntekijöille, vaan tuottaa voittoa omistajilleen. Osinkoja jaetaan jos yritykseen kerääntyneelle pääomalle ei ole tuottavia investointikohteita. Iso osa sijoittajista toivoo kannattavia investointeja ja tuottavaa kasvua - ei nollakasvua ja osinkojen pumppausta ulos. Osingot maksetaan edellisen tilikauden tuloksesta, joten ei irtisanomiset edes liity osinkoihin, Irtisanomisilla parannetaan tulevaa kannattavuutta, osingot taas ovat seurausta menneestä kannattavuudesta. Taantuman alla on ihan normaalia ettei investoitavaa ole, jolloin maksetaan kassa tyhjäksi ja samalla irtisanomisilla varaudutaan heikkoon kysyntään. Sen aiheuttama matalampi osinko tulee vasta sitten seuraavan tilikauden jälkeen. Tätä ei talouslehdistökään koskaan ymmärrä.

Mutta duunarin näkökulmasta ongelma on se, että tuotanto ja pääomat pakenevat aika helposti toisiin maihin. Duunari taas ei pakene vaan jää tänne työttömäksi polkemaan jalkaa kun sai palkankorotuksen ja samalla monoa perseelle. Tämä on karu totuus, joka on SAK:lle kovin vaikea paikka hyväksyä, ja sen takia se voimakkaasti laskevan jäsenmäärän kanssa niin kipuileekin. Poliittiset lakot olivat SAK:lle iso nöyryytys ja kallis epäonnistumine. Katsotaan, mitä se tänä keväänä saa aikaan. Luultavasti ainakin irtisanomisia, yt-neuvotteluita ja kasvavan työttömyyden.

Monella tuntuu olevan osakeyhtiön perusfunktio hakusessa.

Tämäpä tämä. Yhtä monella tuntuu olevan hakusessa myös se, miksi sen yrityksen kannattavuus pitäisi pitää mielessä kun niitä massiivisia palkankorotuksia lakoilla tavoittelee.

 

[3dfx]

Edes herran vuonna 2025 ei osakeyhtiön ole tarkoitus harjoittaa hyväntekeväisyyttä tarjoamalla suojatyöpaikkoja tarpeettomille ja tappiota aiheuttaville työntekijöille, vaan tuottaa voittoa omistajilleen. Osinkoja jaetaan jos yritykseen kerääntyneelle pääomalle ei ole tuottavia investointikohteita. Iso osa sijoittajista toivoo kannattavia investointeja ja tuottavaa kasvua - ei nollakasvua ja osinkojen pumppausta ulos. Osingot maksetaan edellisen tilikauden tuloksesta, joten ei irtisanomiset edes liity osinkoihin, Irtisanomisilla parannetaan tulevaa kannattavuutta, osingot taas ovat seurausta menneestä kannattavuudesta. Taantuman alla on ihan normaalia ettei investoitavaa ole, jolloin maksetaan kassa tyhjäksi ja samalla irtisanomisilla varaudutaan heikkoon kysyntään. Sen aiheuttama matalampi osinko tulee vasta sitten seuraavan tilikauden jälkeen. Tätä ei talouslehdistökään koskaan ymmärrä.

sunkaan ymmärrys ei nyt päätä huimaa. Osinkoa voidaan jakaa jos omistaja haluaa sitä jakaa ja yrityksessä on jakokelpoisia varoja, ei se tarkota etteikö sille olisi tuottavia investointikohteita. Joku jättifirma voi olla "aristokraatti" mikä käytännössä pakottaa sen jakamaan osinkoa joka tilanteessa, tai pienemmän firman omistjaa voi haluta vaikka kesämökin. Jos tulee ihan reaalimaailmaan jostain rahoitusteoriasta, huomaa että asiat aika harvoin jossain pk sektorilla menee niinkuin kirjoissa, ne ei mene edes kaikkien isojen firmojen tapauksessa noin, eikä edes kukaan teorian tolkullinen soveltaja väitä niiden menevän noin.,

Osinkoa jaetaan edellisen tilikauden tuloksesta ja jokanen tuleva tilikausi on toisen tilikauden edellinen tilikausi. Joten aika tiiviisti ne irtisanomiset liittyy siihen osingonjakoon, jos ideana on maksimoida jakokelposten varojen nykyarvoa. Jos jakovaraa on osingoissa mutta sitä ei muka ole palkkoihin, väite ei voi alun alkujaankaan pitää paikkaansa.