En kuvittele maailman olevan parempi ilman niitä. Nämä voivat olla monelle erittäin tärkeitä henkireikiä. Mutta se ei ole julkisen sektorin tehtävä rahoitta tätä. Ei ole julkisen sektorin tehtävä rahoittaa elokuvia. Yksityiset hoitakoot. Entä jos mä sanon että laskettelu, golf ja kilpa-autoilu sekä purjeveneily on mulle tärkeitä henkireikiä, joita sun pitää tukea verojen muodossa että mulla olisi tähän varaa?
Ei ole valtion tehtävä näitäkään tukea. Yksityiset hoitakoot tämän. Jos ei hoida, ei ole tarvetta. Harvinaisen yksinkertaista.
Maksa omasta pussissta sirkushuvisi. Sirkushuveja on monen laisia ja osa jopa ilmaisia(esim lähimetsästä nauttiminen). Jos teet kolttosia sut pitää laittaa linnaan vedelle ja leivälle. Eiköhän se opeta että maksa huvisi omasta pussista ja kolttosilla teet vain itsellesi hallaa.
Juu ja maksa omasta pussista. Ei ole valtion tehtävä. Minäkin maksan omat harrastukset omsta pussista.
Ei. Valtion rahat pitää laittaa ensisijaisesti armeijaan, poliisiin, oikeuslaitokseen. Tämän jälkeen tulee infra, koulutus, jonkin asteinen sosiaaliturva ja terveyden huolto.
Nämä ovat yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeitä, joilla luodaan mahdollisuuksien tasa-arvoa ja että ketään ei tiputeta yhteiskunnan ulkopuolelle, vaan että tippuu turvaverkolle, josta ponnistaa takaisin työelämään.
Kulttuurin tukeminen ei ole tälläinen. Jos sä vaikka kaadut ja murrat kätesi, niin se että yhteikunta tarjoaa sulle käden korjauksen toimii turvaverkkona. Kun käsi on kunnossa, pääset takaisin töihin. Jos pää on sekaisin saat apua psykiatrilta. Mutta viihdykkeesi saat maksaa itse. Elämä on valintoja täynnä. Olisihan se hullua jos valtio alkaa subventoimaan mulle hissilippuja sekä purjevenettä.
Kyllähän se välillisesti subventoikin, esim. erilaisten investointi-, yritys-, ja matkailutukien, samoin investointien lainoituksien kautta myös noita lajeja, lähinnä niissä toki infraa kuten satamia ja laskettelukeskuksia rakennus- ja kehitysvaiheissa. Lisäksi urheiluliittoja ja muita mm. kolmannen sektorin toimijoita kuten Pidä Saaristo Siistinä yms.
Valtion lisäksi usein myös kunta on hankkeissa rahoittajana, takaajana ja luvittajana.
Pohjoismaisessa (sosiaalidemokraattisessa) hyvinvointivaltiossa yhteiskunta on kietoutunut kaikkeen toimintaan niin vahvasti, että on melko mahdotonta eritellä täysin ja kokonaan yksityisin varoin tapahtuvaa suuremman yleisön toimintaa.
Vaikka puolueet on jakautuneet niihin, jotka puhuu mahdollisuuksien tasa-arvosta (oikealla) ja niihin, jotka tasa-arvosta (vasemmalla), niin ilomielin kaikki edistävät tätä kietoumaa jakamalla tukia omille sidosryhmilleen. Mikä sitten hallituskierton myötä tarkoittaa, että kerrostuen ihan meille kaikílle.
Ja edelleen, kulttuurin, liikunnan, urheilun, kolmannen sektorin suora rahoitus on tullut veikkausvaroista, ei verovaroista. Vaikka mekanismi on nyt muuttumassa, niin edelleen voi jatkossakin verrata summia Veikkauksen tuloutuksen valtiolle.
Mutta työmarkkinatilanteeseenhan tämä ei nyt suoranaisesti liity kuin siten, että myös moni näistä työpaikoista kuuluu aloihin, joita mielestäsi ei tulisi rahoittaa. Kysymys on kuitenkin ennemmin, paljonko lisärahoitusta ne tämän kierroksen jälkeen tarvitsevat mm. kuntaveron ja välillisten kunnallisten maksujen kautta. Lisää liksaa varmasti tarvitsevat, näillähän liksat on useimmiten hoitajiakin matalammat vaikka koulutus on usein korkeampi (eli yliopisto).