• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Työmarkkinakierrokset.

Millä perusteella kikykorttia on voitu edes käyttää tällä kierroksella, jos ne olivat kerran määräaikaisia ja päättyivät määräaikaisesti, sekä liittyivät edellisen kierroksen ehtoihin.
 
Millä perusteella kikykorttia on voitu edes käyttää tällä kierroksella, jos ne olivat kerran määräaikaisia ja päättyivät määräaikaisesti, sekä liittyivät edellisen kierroksen ehtoihin.

Taisivat kirjoittaa ne työehtosopimuksiin sisään. Osalla ne oli vaan lisäpöytäkirjana jonka voi repiä helpommin.
 
Millä perusteella kikykorttia on voitu edes käyttää tällä kierroksella, jos ne olivat kerran määräaikaisia ja päättyivät määräaikaisesti, sekä liittyivät edellisen kierroksen ehtoihin.
Sillä perusteella että ne oli lisätty työehtosopiumukseen ja sen takia ne työnatajien mielestä oli tarkoitettu pysyviksi. Ja kun TESsejä tarkkaan lukee niin siinä ei ole mitään mainintaa määräaikaisuudesta joten tietenkään työnantajat ei niistä halunnut luopua.
 
Tuo työaikakokeilu kuulostaa kyllä jotenkin ihan ihmeelliseltä veivaukselta. Paikallisesti voidaan sopia, että tehdään ylityöt ilman ylityökorvauksia?
 
Tuo työaikakokeilu kuulostaa kyllä jotenkin ihan ihmeelliseltä veivaukselta. Paikallisesti voidaan sopia, että tehdään ylityöt ilman ylityökorvauksia?
"Sopia". Eli työnantaja sanoo että ei tipu korvauksia ylitöistä. Ota tai jätä, ja jos jätät ni voit ottaa verokorttis samalla ku lähdet.
 
Tuo työaikakokeilu kuulostaa kyllä jotenkin ihan ihmeelliseltä veivaukselta. Paikallisesti voidaan sopia, että tehdään ylityöt ilman ylityökorvauksia?
Tuossa järjestelyssä on pakko olla jonkinlainen porkkana työntekijälle, muutoinhan tuo olisi täysin järjetön. Miksi kukaan täysijärkinen suostuisi pidentämään omaa vuosityöaikaansa minuuttiakaan ilman kompensaatiota työnantajan puolelta.
 
"Sopia". Eli työnantaja sanoo että ei tipu korvauksia ylitöistä. Ota tai jätä, ja jos jätät ni voit ottaa verokorttis samalla ku lähdet.

Ei voi työnajantaja tuollaista sanoa. Paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, kun työntekijä ja työntekijä tekevät työsopimuksen. Niitä, joilla on jo työsopimus olemassa, tuo ei koske millään tavalla.

Liitot eivät voi sopia mitään työaikalain vastaista. Ylitöistä tulee jatkossakin ylityökorvaukset.
 
Viimeksi muokattu:
Ei voi työnajantaja tuollaista sanoa. Paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, kun työntekijä ja työntekijä tekevät työsopimuksen. Niitä, joilla on jo työsopimus olemassa, tuo ei koske millään tavalla.

Liitot eivät voi sopia mitään työaikalain vastaista. Ylitöistä tulee jatkossakin ylityökorvaukset.

Paikallinen sopiminen tehdään koko yrityksen/toimipaikan tasolla. Siksi sitä kutsutaan paikalliseksi, eikä henkilökohtaiseksi.
 
Tehy kommentoi laadukkaasti. Tulee pitkä kevät:

Tehyn Rytkönen sanoi:
– Ei ole vientialojen mallia olemassakaan.

Ok selvä. Eli ei vaikuta Tehyn neuvotteluihin, joihin lähdetään puhtaalta pöydältä hakemaan yli 50% isompia palkankorotuksia kuin teknologiateollisuus.

Tehyn Rytkönen sanoi:
– (Teollisuusliiton) Riku Aalto sanoi sanatarkkaan ” Talkootyöt on ohi". Minähän heti riemastuin ja kirjoitin Twitteriin, että kyllä tämä osoittaa, että nämä talkoot ovat nyt myös meidän talkooväen osalta ohi.

Vai oliko se vientialojen malli kuitenkin olemassa? Eikö lähdettykään puhtaalta pöydältä. Tottakai halutaan rusinat pullasta, mutta ei se taida niin mennä todellisessa maailmassa.


Ja onko vielä niin, että tämä teknologiateollisuuden "päänavaussopimus" koskeekin ainoastaan teknologiateollisuuden duunareita? Eli hyvinkin pienituloista tehdastyöläisväkeä pääosin, veikkaisin että melkolailla lähihoitajien (Super) tasoa. Tehyläiset sairaanhoitajathan tienaavat reilusti enemmän, joten millä periaatteella heidän palkkoja täytyisi nostaa isompia prosentteja? Paitsi tietenkin sillä, että kaikkihan me halutaan enemmän liksaa kuin muut.
 
Ei voi työnajantaja tuollaista sanoa. Paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, kun työntekijä ja työntekijä tekevät työsopimuksen. Niitä, joilla on jo työsopimus olemassa, tuo ei koske millään tavalla.

Tuo on aikalailla kapea näkemys paikallisesta sopimisesta. Kyllä paikallinen sopiminen koskee myös niitä joilla on jo työsopimus allekirjoitettuna, omallakin työpaikalla on vuosien varrella tehty useampia paikallisia sopimuksia, esim. yhdelle osastolle sovittiin 12 tunnin työpäivät, erilaisia paikallisia lisiä ja toimintatapoja on myös saatu sovittua paikallisesti.

EK:n asianajajan näkemys asiantiimoilta.
Mitä on paikallinen sopiminen?

EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä valottaa pähkinänkuoressa, mihin paikallista sopimista tarvitaan.

Samankin alan yritysten tuotteet, asiakkaiden tarpeet, markkinat, kysynnän vaihtelut ja taloudellinen asema poikkeavat varsin merkittävästi toisistaan. Niille eivät useinkaan sovi samat esimerkiksi työaikajärjestelyitä tai palkkausta koskevat mallit. Tämän vuoksi alakohtaisella työehtosopimuksella ei voida määritellä kaikille yrityksille sopivia toimintatapoja ja työehtoja vaan parhaaseen lopputulokseen päästään sopimalla niistä paikallisesti.

Mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan?
Paikalliselle sopimiselle ei ole yhtä yksiselitteistä määritelmää. Periaatteessa paikallisella sopimisella voidaan tarkoittaa kaikkea työpaikkatasolla tai yrityksissä tapahtuvaa sopimista. Näin ajateltuna esimerkiksi kaikille tuttu työnantajan ja työntekijän välinen työsopimus on paikallinen sopimus.

Usein kun puhutaan paikallisesta sopimuksesta, tarkoitetaan kuitenkin ennen kaikkea työehtosopimuksessa annettua oikeutta sopia joistain työehtosopimuksessa mainituista asioista työpaikkakohtaisesti toisin. Kysymys voi olla esimerkiksi mahdollisuudesta sopia työpaikalla joustavista työaikajärjestelyistä työehtosopimuksessa määritellyissä puitteissa. Mikäli tällaista paikallista sopimusta ei tehdä, noudatetaan työehtosopimuksen määräystä sellaisenaan (ns. perälauta).

Ketkä tekevät paikallisen sopimuksen?
Työnantajapuolella sopimus tehdään yleensä yrityksen nimissä. Sopimuksen tekee työnantajan edustaja, esimerkiksi henkilöstöpäällikkö tai esimies. Työntekijäpuolella sopimuksen tekee tilanteesta riippuen tyypillisesti yksittäinen työntekijä tai luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja. Etenkin niillä työpaikoilla, joilla ei ole henkilöstön edustajaa, työnantaja voi tehdä sopimuksen myös kaikkien työntekijöiden tai tietyn työntekijäryhmän kanssa yhdessä.

Silloin kun kyse on työehtosopimukseen perustuvasta paikallisesta sopimisesta, työehtosopimuksessa on yleensä määritelty, kenen kanssa työnantaja voi sopimuksen tehdä. Työehtosopimuksessa voidaan myös todeta, että joistain asioista voidaan sopia suoraan työntekijän kanssa ja toisista pitää taas sopia henkilöstön edustajan kanssa.

Paikallinen sopimus tehdään määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi sovituissa sopimuksessa on irtisanomisaika tai, jos sitä ei ole sovittu, irtisanomisaika tulee usein suoraan työehtosopimuksesta.

Mitä on paikallinen sopiminen? - Elinkeinoelämän keskusliitto
 
Paikallinen sopiminen tehdään koko yrityksen/toimipaikan tasolla. Siksi sitä kutsutaan paikalliseksi, eikä henkilökohtaiseksi.

Ei voida sopia mitään, mikä heikentää olemassa olevaa työsopimusta. Siksi kiky-tunnitkaan eivät koskeneet niitä, joilla oli työaika yksilöllisesti määritelty työsopimuksessa.
 
Tuo on aikalailla kapea näkemys paikallisesta sopimisesta. Kyllä paikallinen sopiminen koskee myös niitä joilla on jo työsopimus allekirjoitettuna, omallakin työpaikalla on vuosien varrella tehty useampia paikallisia sopimuksia, esim. yhdelle osastolle sovittiin 12 tunnin työpäivät, erilaisia paikallisia lisiä ja toimintatapoja on myös saatu sovittua paikallisesti.

EK:n asianajajan näkemys asiantiimoilta.

Sehän riippuu sitä, mitä sinulla työsopimuksessa lukee. Jos lukee pelkästään viikkotyöaika, niin silloin voidaan sopia esim. 12 tunnin päivistä, mutta viikkotyöaika ei voi ylittyä, eli 12 tunnin päivien tapauksessa töitä on sitten vähemmän kuin 5 päivänä viikossa.
 
Liitot eivät voi sopia mitään työaikalain vastaista. Ylitöistä tulee jatkossakin ylityökorvaukset.

Työaikalaki on suurin piirtein kokonaan dispositiivista, eli kyllä siellä on järjestöillä ihan riittävästi mahdollisuuksia sopia työajoista.

34 §
Poikkeaminen työehtosopimuksella

Työnantaja tai valtakunnallinen työnantajien yhdistys sekä työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys saavat työehtosopimuksessa sopia säännöllisestä työajasta 5 §:n, 6 §:n 1 momentin sekä 7 ja 9 §:n säännöksistä poiketen. Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Edellä tarkoitetulla työehtosopimuksella saadaan lisäksi sopia, että 13 §:ssä tarkoitetussa joustotyöajassa säännöllinen työaika saa keskimäärin olla enintään 40 tuntia viikossa enintään 26 viikon ajanjakson aikana.

Valtakunnalliset työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset saavat työehtosopimuksessa (valtakunnallinen työehtosopimus) sopia toisin siitä, mitä tässä laissa säädetään:

1) 4 §:ssä varallaolosta;

2) 8 §:ssä tehtävistä, joissa yötyötä saadaan teettää, yötyöntekijän enimmäistyöajasta 24 tunnin aikana, yötyöajan tasoittumisesta ja sen sijoittumisesta kuitenkin siten, että se käsittää vähintään 7 tunnin ajanjakson, johon sisältyy kello 24:n ja 05:n välinen aika;

3) 12 §:n 2 momentissa liukuvan työajan rajoista, enimmäiskertymästä ja seurantajakson pituudesta;

4) 15 §:n 2 momentissa lyhennettyä työaikaa koskevan määräaikaisen sopimuksen kestosta;

5) 17 §:ssä sunnuntaityötä koskevasta suostumuksesta;

6) 18 §:ssä enimmäistyöajan tasoittumisjakson pidentämisestä kuuteen kuukauteen; teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä tasoittumisjakson pituus voidaan pidentää enintään 12 kuukauteen;

7) 20 §:ssä lisä- ja ylityöstä sekä sunnuntaityöstä maksettavasta korvauksesta;

8) 21 §:ssä lisä- ja ylityökorvauksen sekä sunnuntaityöstä maksetun korvauksen antamisesta vapaa-aikana;

9) 22 §:ssä työsopimuksen päättymisestä kesken tasoittumisjakson;

10) 23 §:ssä lisä- ja ylityökorvauksen perusosan laskemisesta;

11) 24 §:ssä päivittäisistä tauoista;

12) 25 §:ssä vuorokausilevosta, ei kuitenkaan 4 momentissa tarkoitetusta korvaavasta lepoajasta;

13) 26 §:ssä moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilevosta;

14) 27 §:ssä viikkolevosta;

15) 28 §:n 1 momentissa viikkolevosta poikkeamisesta;

16) 29 §:ssä työajan tasoittumissuunnitelmasta;

17) 30 §:ssä työvuoroluettelosta.

Kun kyse on 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun moottoriajoneuvon kuljettajan työstä, edellä 2 momentin 2 ja 6 kohdista poiketen valtakunnallisessa työehtosopimuksessa voidaan sopia teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä:

1) 8 §:ssä säädetystä vuorokautisesta enimmäistyöajasta ja yötyöajan tasoittumisesta;

2) 18 §:n 1 momentissa säädetyn tasoittumisjakson pidentämisestä kuuteen kuukauteen;

3) 18 §:n 2 momentissa säädetystä viikoittaisen 60 tunnin enimmäistyöajan ylittämisestä.

Valtakunnallisessa työehtosopimuksessa saadaan lisäksi sopia 13 §:ssä tarkoitettua joustotyöaikaa vastaavasta työajasta sekä 14 §:ssä tarkoitettua työaikapankkia vastaavasta järjestelystä tai muusta vastaavasta järjestelystä, joka voidaan laissa tarkoitetun työaikapankin sijasta ottaa käyttöön. Työehtosopimuksella ei saa kuitenkaan kieltää laissa tarkoitetun joustotyöajan eikä työaikapankin käyttämistä.

Valtakunnallisessa työehtosopimuksessa saadaan lisäksi sopia 5 §:ssä säädettyjen vuorokautisen työajan rajoitusten ja 25 §:n vuorokausilepoa koskevan säännöksen estämättä poikkeuksellisesta säännöllisestä työajasta työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Tällöin työntekijälle on turvattava 25 §:ää vastaava korvaava lepoaika välittömästi työvuoron päättymisen jälkeen.

Valtakunnallisessa työehtosopimuksessa saadaan lisäksi sopia 18 §:ssä säädetyn enimmäistyöajan ylittämisestä sairaalassa tai eläinsairaalassa päivystävien lääkärien osalta silloin, kun mainitun pykälän mukainen enimmäistyöaika ylittyy työpaikalla tapahtuvan työajaksi luettavan päivystyksen vuoksi. Enimmäistyöajan ylittävän työajan käytöstä on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken työehtosopimuksessa määrättyjen edellytysten täyttyessä ja sopimuksessa määrätyissä rajoissa.

Edellä 1–5 momentissa tarkoitettuja työehtosopimuksen määräyksiä työnantaja saa soveltaa niidenkin työntekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ole sidottuja työehtosopimukseen, mutta joiden työsuhteissa työnantajan on työehtosopimuslain (436/1946) mukaan noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä. Määräyksiä saadaan noudattaa vielä työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon saakka niissä työsuhteissa, jossa määräyksiä saataisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa. Jos uutta työehtosopimusta ei tehdä kuuden kuukauden kuluessa edellisen lakkaamisesta, molemmilla sopijapuolilla on kuitenkin oikeus ilmoittaa, että työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevien määräysten soveltaminen on lopetettava tuolloin kuluvan tasoittumisjakson päättyessä. Ilmoitus on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen kuluvan tasoittumisjakson päättymistä.

Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajasta ja valtakunnallisesta työnantajayhdistyksestä, sovelletaan myös asianomaiseen valtion neuvotteluviranomaiseen ja muuhun sopimusviranomaiseen, kuntaan, kuntayhtymään, kunnalliseen työmarkkinalaitokseen, seurakuntaan, seurakuntaliittoon ja muuhun seurakuntien yhtymään, kirkon työmarkkinalaitokseen, ortodoksiseen kirkkoon sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitukseen ja Ahvenanmaan maakunnan kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan. Tässä pykälässä tarkoitetun työ- ja virkaehtosopimuksen saavat tehdä eduskunnan osalta eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 46 §:n 1 momentissa, Suomen Pankin osalta Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 42 §:n 1 momentissa ja Kansaneläkelaitoksen osalta Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 11 §:n 2 momentissa tarkoitetut osapuolet.
 
Kyllähän noista 170 tunnista maksetaan palkka, ei ne mitään kikyn ilmaistunteja ole. Jos siis pääsee tekemään niitä.
Mutta oliko kyse nyt siitä, ettei 170:stä ensimmäisestä ylityötunnista maksettaisi ylityökorvauksia? Kuulostaa kyllä erikoiselta, koska ainakin meillä on jo nyt hankala saada porukkaa ylitöihin. Tuskin nuo mitään pakkotyötunteja kuitenkaan on.
 
Työaikalaki on suurin piirtein kokonaan dispositiivista, eli kyllä siellä on järjestöillä ihan riittävästi mahdollisuuksia sopia työajoista.

Lyhyesti: Jos työntekijä on sopinut työsopimuksessaan asioita suoraan työnantajan kanssa, niin niitä asioita ei voi kukaan muuttaa. Työehtosopimuksella ei ole mitään tekoa sen kanssa, eikä liitot voi sopia yhtään mitään sen yli, mitä työntekijä ja työnantaja ovat keskenään sopineet.

Jos liitot sopivat jotain keskenään ja kirjaavat ne TES:iin, niin ne eivät koske työntekijää miltään sellaisilta osilta, joista työsopimuksessa on muuta sovittu.

Siksi esim. kiky-tunnit eivät koske sellaisia työntekijöitä, joilla on työsopimuksessa sovittu työaika.
 
Lyhyesti: Jos työntekijä on sopinut työsopimuksessaan asioita suoraan työnantajan kanssa, niin niitä asioita ei voi kukaan muuttaa. Työehtosopimuksella ei ole mitään tekoa sen kanssa, eikä liitot voi sopia yhtään mitään sen yli, mitä työntekijä ja työnantaja ovat keskenään sopineet.

Jos liitot sopivat jotain keskenään ja kirjaavat ne TES:iin, niin ne eivät koske työntekijää miltään sellaisilta osilta, joista työsopimuksessa on muuta sovittu.

Siksi esim. kiky-tunnit eivät koske sellaisia työntekijöitä, joilla on työsopimuksessa sovittu työaika.

Mutta eikö ole, että jos henk.koht. työsopimuksen ehdot ovat työntekijän kannalta yksiselitteisesti huonommat kuin alan työehtosopimus (saati sitten lait), niin silloin työehtosopimus (laki) ajaa niiden yli? Eli tällaiset henkilökohtaiset huononnukset ovat tosiasiassa mitättömiä?

Toisaalta; eikö kaikkien työsoppareissa luo viikkotyöaika tms? Miten silloin on voitu kiky-sopparilla laittaa lisää 6 min/pvä, kuten jollain aloilla/työpaikoilla muistaakseni oli tuo toteutettu?
 
Tuossa järjestelyssä on pakko olla jonkinlainen porkkana työntekijälle, muutoinhan tuo olisi täysin järjetön. Miksi kukaan täysijärkinen suostuisi pidentämään omaa vuosityöaikaansa minuuttiakaan ilman kompensaatiota työnantajan puolelta.

Ekana tulee mieleen tilanne, jossa koko työpaikan jatkuvuus on vaakalaudalla taloudellisen tilanteen tai jonkun kusevan projektin johdosta.
 
Toisaalta; eikö kaikkien työsoppareissa luo viikkotyöaika tms? Miten silloin on voitu kiky-sopparilla laittaa lisää 6 min/pvä, kuten jollain aloilla/työpaikoilla muistaakseni oli tuo toteutettu?

Ei lue. Joillakin työsopimuksessa lukee että työaika TES:in mukaan.
 
Jos työnantajalta kysytään niin jokainen projekti ja homma on tällainen.
Ja jos työntekijältä niin ilmeisesti ei mikään? Täällä toki uskotaan AY-pamppua kymmenen kertaa kymmenestä koska jostain syystä vasemmistolaiseen ajatteluun kuuluu, että AY-pamppu on se, joka tähän maahan investointeja ja työpaikkoja luo.
 

Eipä taida ylityökorvauksen korvaukseton poistaminen ketään kiinnostaa työntekijäpuolella. Mutta voisihan tuollaisen vodeksi ottaakin, jos saa esim. 10 % lisää palkkaa pysyvästi. Tämä ei sitten työnantajille varmaankaan käy, joten pykälä taitaa jäädä käyttämättä IL:n hehkutuksesta huolimatta.
 
Eipä taida ylityökorvauksen korvaukseton poistaminen ketään kiinnostaa työntekijäpuolella. Mutta voisihan tuollaisen vodeksi ottaakin, jos saa esim. 10 % lisää palkkaa pysyvästi. Tämä ei sitten työnantajille varmaankaan käy, joten pykälä taitaa jäädä käyttämättä IL:n hehkutuksesta huolimatta.

Miksi pysyvästi? Miksei vuosikohtaisesti tehdyn mukaan? Moni tekisi mielellään töitä ja moni tienaisi mielellään enemmän, monessa paikassa on äijää jonossa kärkkymässä +50% ja +100% tunteja. On se vähän ihme jos ei työ normiliksalla kelpaa. Jos työmarkkinat joustaisi, voisi noita tekemään ottaa jonkun joka haluaa tehdä niitä tarpeen mukaan. Ei kannata ihmetellä vuokratyövoiman käytön lisääntymistä.
 
Miksi pysyvästi? Miksei vuosikohtaisesti tehdyn mukaan? Moni tekisi mielellään töitä ja moni tienaisi mielellään enemmän, monessa paikassa on äijää jonossa kärkkymässä +50% ja +100% tunteja. On se vähän ihme jos ei työ normiliksalla kelpaa. Jos työmarkkinat joustaisi, voisi noita tekemään ottaa jonkun joka haluaa tehdä niitä tarpeen mukaan. Ei kannata ihmetellä vuokratyövoiman käytön lisääntymistä.

Voihan tuollaisiakin olla, jotka haluavat myydä viikonloppunsa lisätyön hinnalla. Itse ainakin näen, että taas ylityökorvaukset ovat ihan asiallinen korvaus menetetystä vapaa-ajasta.
 
Voihan tuollaisiakin olla, jotka haluavat myydä viikonloppunsa lisätyön hinnalla. Itse ainakin näen, että taas ylityökorvaukset ovat ihan asiallinen korvaus menetetystä vapaa-ajasta.

Meillä päin on tavattu ajatella, että palkka on se korvaus. Töiden pakottaminen arkipäiviin on muutenkin vähän 80-lukua. Ravintolat pistää lapun oveen sunnuntaiksi kun ei ole lounasasiakkaiden ruuhkaa ja samasta hommasta pitäisi maksaa tupla koska jeesus (ja AY-pamput) joskus tai jotain.

Paikallinen sopiminen kuitenkin lopulta tarkoittaa sopimista ja jos sääntelyä (sekä sossuilua) muutenkin madallettaisiin, olisi halukkaita ehkä tarjolla tekemään.
 
Ihmiset saa tehdä pidempiä työpäiviä, ei kyllä lisää työllisyyttä tuollainen homma. Ihmiset pitäis tehdä enemmän lyhyempiä päiviä, niin jäisi muilekkin töitä.
 
Ihmiset saa tehdä pidempiä työpäiviä, ei kyllä lisää työllisyyttä tuollainen homma. Ihmiset pitäis tehdä enemmän lyhyempiä päiviä, niin jäisi muilekkin töitä.
Tässähän kyse oli siitä, että on mahdollisuus teettää enemmän tunteja, ei kiinteää +170h lisäystä vuosityömäärään. Jos työkuormituksessa on ruuhkapiikkejä, niin työnantajan ei oikein kannalta palkata vakituista henkilöä, joka olisi suuren osan ajasta alikuormitettuna. Sitten taas pelkästään ruuhkia varten palkattavissa apulaisissa on se ongelma, että olisiko osaamistaso riittävä tehtävää työtä varten. Asiantuntijatehtävissä todennäköisesti ei, alemman tason hommissa toki mahdollista.
 
Aika harva haluaa tehdä ylitöitä ilman +50% korotusta. Liitot sitten meni sopimaan palkan alennukset ylitöiden kautta. Tällä tavalla kyllä saadaan lisää työllisyyttä, koska ”ahneet” duunarit eivät suostu ylitöitä tekemään ilman +50% ylityökorvausta, palkkatukiaistetut pitkäaikaistyöttömät tulevat tekemään duunareiden ylityöt.
 
Mutta oliko kyse nyt siitä, ettei 170:stä ensimmäisestä ylityötunnista maksettaisi ylityökorvauksia? Kuulostaa kyllä erikoiselta, koska ainakin meillä on jo nyt hankala saada porukkaa ylitöihin. Tuskin nuo mitään pakkotyötunteja kuitenkaan on.
Varmaan tuossa on ylitöihin ajatuksena ero, että se sovittu määrä työtä tehdään jossain säännöllisessä rytmissä koko vuoden. Ylityöt taas tapauskohtaisia.

Mutta aika surkea diili se silti on, jos ylitöiden tuottaminen on ollut systemaattista jo aikaisemmin.
 
Tässähän kyse oli siitä, että on mahdollisuus teettää enemmän tunteja, ei kiinteää +170h lisäystä vuosityömäärään. Jos työkuormituksessa on ruuhkapiikkejä, niin työnantajan ei oikein kannalta palkata vakituista henkilöä, joka olisi suuren osan ajasta alikuormitettuna. Sitten taas pelkästään ruuhkia varten palkattavissa apulaisissa on se ongelma, että olisiko osaamistaso riittävä tehtävää työtä varten. Asiantuntijatehtävissä todennäköisesti ei, alemman tason hommissa toki mahdollista.

Tämä mahdollisuushan on ollut koko ajan olemassa ja tunnetaan niinä ylitöinä. Tällöin on nimenomaan halvempaa lyhytaikaisesti maksaa sitä korotettua palkkaa, kuin palkata riittävää työvoimaa.
 
Me ollaan jo vuosikaudet tehty pidempiä päiviä tarpeen vaatiessa normaalilla palkalla tai sitten joustona. Ei tästä mitään kirjallista sopimusta ole koskaan ollut vaan asia on perustunut molemminpuoliseen luottamukseen. Päivystyskeikoista saadaan ylityökorvaukset, jos halutaan tai sitten nekin voi ottaa vapaina.
Tähän tietenkin vaikuttaa osaltaan sekin, että näin on jo vuosikaudet toimittu, halutaan saada joku huoltokeikka tehtyä, kun asiakkaalla on tarve saada laite toimintaan ja oma asenne. On meilläkin töissä ihmisiä, jotka haluavat vaan sen 7.5h tehdä, eikä yhtään enempää mutta näkyy se sitten saamissa keikoissakin.
 
Onko jossakin sanottu ettei noista 170 tunnista makseta ylityökorvausta? En löytänyt mistään sellaista tietoa.

Eli onko tilanne tällä hetkellä seuraava? Missään ei ole suoraan sanottu ettei ylityökorvausta makseta ja siitä on tulkittu ettei ylityökorvausta makseta.
 
Julkaistu 4 minuuttia viestini jälkeen, varsin tuoretta tietoa.

Tuon perusteella on totta. Ei sittenkään ole paljon melua tyhjästä.

Tuolla kommenteissa vielä luki näin:
"Työaikalain muutos vuoden vaihteessa mahdollisti kuudenkymmenen lisätunnin tekemisen liukumilla. Tämä on itselleni tervetulleempi muutos sillä mikään lisäkorvaus ei kuitenkaan korvaa menetettyä vapaa-aikaa perheen ja lasten kanssa.

Nyt jos lähdetään tällä liikkeelle, että tulee +60h liukumiin ja siihen päälle 170h ylitöitä ilman ylityökorvausta, niin luottamus saa olla melkoinen että sopimusta ei järjestelmällisesti käytetä hyväksi työnantajan taholta..."
 
Tuolla kommenteissa vielä luki näin:
"Työaikalain muutos vuoden vaihteessa mahdollisti kuudenkymmenen lisätunnin tekemisen liukumilla. Tämä on itselleni tervetulleempi muutos sillä mikään lisäkorvaus ei kuitenkaan korvaa menetettyä vapaa-aikaa perheen ja lasten kanssa.

Nyt jos lähdetään tällä liikkeelle, että tulee +60h liukumiin ja siihen päälle 170h ylitöitä ilman ylityökorvausta, niin luottamus saa olla melkoinen että sopimusta ei järjestelmällisesti käytetä hyväksi työnantajan taholta..."

Juu-u, noin se taitaa sitten olla. Mielenkiintoista tulee jos/kun tuo kopioidaan kaikille aloille. En täysin ymmärrä ideaa tuon takana. Ehkä viisaammat ymmärtävät.
 
Itselläni loppu ylityöt kuin seinään kiitos 170h sääntö, maximissaan tulen tekemään vain liukumia. Niitäkin teen korkeintaan arkipäivisin.


Nyt työantajat voivat painostaa uusia työntekijöitä. Jos et tee 170h ylitöitä vuodessa, niin harkitaan uutta duunaria tilalle.


Itselläni on kokemusta sellaisesta työnantajasta, joka ei katsonut hyvällä jos ei tullut tekemään lauantaisin ylitöitä +50% palkalla. Sunnuntai ylitöitä ei voinut työnantajan edes kuvitellakkaan antavan duunareille. Arvaan että nytten toi työantaja mielellään käyttää 170h ylitöitä hyödykseen, josta ei tule +50% korvauksia.


Itselläni on nykyään hyvä työnantaja, että meillä ei tehdä ylitöitä kuin korkeintaan lauantai ja sunnuntai putkeen ja siitä sai hyvän korvauksen. Nytten tämäkin homma varmaankin loppui.
 
Viimeksi muokattu:
Jos työkuormituksessa on ruuhkapiikkejä, niin työnantajan ei oikein kannalta palkata vakituista henkilöä, joka olisi suuren osan ajasta alikuormitettuna. Sitten taas pelkästään ruuhkia varten palkattavissa apulaisissa on se ongelma, että olisiko osaamistaso riittävä tehtävää työtä varten. Asiantuntijatehtävissä todennäköisesti ei, alemman tason hommissa toki mahdollista.

Tällaisia tilanteita varten juurikin ylityöt on olemassa.
 
Hyvä kuitenkin pitää mielessä että nämä ylimääräiset työt ovat aina vapaaehtoisia, kenenkään niitä ei tarvitse tehdä, jos ei halua.

Ja jos työnantaja pyytää tekemään ylimääräistä, niin työntekijä voi edelleen sanoa, että suostuu tekemään ne ylimääräiset vain ylitöinä, jolloin ylityökorvaukset juoksevat.
 
Hyvä kuitenkin pitää mielessä että nämä ylimääräiset työt ovat aina vapaaehtoisia, kenenkään niitä ei tarvitse tehdä, jos ei halua.

Ja jos työnantaja pyytää tekemään ylimääräistä, niin työntekijä voi edelleen sanoa, että suostuu tekemään ne ylimääräiset vain ylitöinä, jolloin ylityökorvaukset juoksevat.

Tämä pätee ylitöihin, mutta entäs tämä paikallinen sopiminen. Nyt ei puhuta samasta asiasta. Jos työkaverit päättää paikallisesti painaa duunia 170h lisää niin mitäs sitten?
 
Hyvä kuitenkin pitää mielessä että nämä ylimääräiset työt ovat aina vapaaehtoisia, kenenkään niitä ei tarvitse tehdä, jos ei halua.

Ja jos työnantaja pyytää tekemään ylimääräistä, niin työntekijä voi edelleen sanoa, että suostuu tekemään ne ylimääräiset vain ylitöinä, jolloin ylityökorvaukset juoksevat.
Näinhän se pohjimmiltaan menee. Irtisanomisperustetta ei synny mutta toki osa tekijöistä voi tällöin osoittaa työntekijälle olevansa arvokkaampia kuin toiset.
 
Tulikohan tuossa uudessa sopimuksessa mitään uutta liittyen ylempien toimihenkilöiden vapaa-ajalla matkustamiseen? Osassa yrityksissä kun matkustuksesta ei korvata mitään tai vaihtoehtoisesti jotain minimaalista. Muistaakseni näistä ylempien matkustamisista ollut vääntöjä jo aiemmissa neuvotteluissa?
Näitä mietin kun huomenna pyhäpäivä ja työnpuolesta matkustusta edessä jotain 14 tuntia...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 732
Viestejä
4 545 366
Jäsenet
74 839
Uusin jäsen
kalalintu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom