- Liittynyt
- 22.11.2016
- Viestejä
- 250
Järkyttävä kulurakenne pitää kyllä huolen, ettei 20€/tunti siivousta tule ikinä saamaan. Ehkä naapurin eläkeläismummo voi pimeänä moiseen pystyä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Tuo ei pidä paikkaansa että työtä ois enempi jos palkat on pienempiä.
Miksi Suomessa ei ole käytännössä ollenkaan ompelualan työpaikkoja, vaan ne ovat kaikki Bangladeshissä, Intiassa, Nepalissa jne?
Mikä muu tekijä kuin Suomen about 100x korkeampi palkkataso mielestäsi selittää työpaikkamäärän eron tuolla alalla?
Miksi Suomessa ei ole käytännössä ollenkaan ompelualan työpaikkoja, vaan ne ovat kaikki Bangladeshissä, Intiassa, Nepalissa jne?
Mikä muu tekijä kuin Suomen about 100x korkeampi palkkataso mielestäsi selittää työpaikkamäärän eron tuolla alalla?
Ja ei, en todellakaan kannata senttiluokan tuntipalkkoja Suomeen. Ainoastaan haluan osoittaa väitteesi absurdiuden.
Jos siivoamista voisi ostaa 20e/h hinnalla, merkittävästi nykyistä suurempi määrä kotitalouksista ostaisi siivousta. Nyt kun SOL:n siivous maksaa jotain 35-40e/h ja minimilaskutus pari tuntia, niin tottakai se rajoittaa ostajien määrää.
Omalla kohdallani kotisiivouksen hinta on aivan suoraan ostamista rajoittava tekijä. Jos työn hinta olisi alempana, ostaisin välittömästi ja olisin luomassa uutta työpaikkaa.
Ja ei, en vaadi taaskaan ketään alentamaan liksaansa. Ainoastaan totean sen faktan, että hinta vaikuttaa potentiaalisen työnantajan (minun) ostohaluun.
Miksi liittoon kuulumattomalle pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin liittoon kuuluvalle? Eikä näitten pitäisi itse neuvotella omat huippupalkat.
Tämä olisi kyllä erittäin hieno uudistus, mutta liitot vastustavat. Huolena on tietenkin oman vallan väheneminen ja se, että työttömät työllistyisi.
Ehkä ajatus oli, että Suomen pitäisi ajaa hyväpalkkaiset työntekijät muuttamaan ulkomaille ja lopettaa kaikki koulutus, terveydenhuolto, ympäristölainsäädäntö ja vanhustenhoito, jotta sekä verot että palkat saadaan pudotettua Bangladeshin tasolle. Näin suomalaiset pääsevät tekemään vaatteita amerikkalaisille suuryrityksille reilun kaupan periaatteiden mukaisesti siten, että noin 2% riepujen kuluttajahinnoista jää Suomeen. Kun kaikilla on työtä, valtion tilanne on luonnollisesti paljon parempi ja kaikki ovat onnellisempia kuin nykyisessä sääntö-Suomessa. Ne harvat koulutetutkin pääsevät mukaan yhteisöllisyyteen lähettämällä valtaosan palkastaan Saksasta Suomeen, jotta mummu pysyy hengissä.Lähdetään nyt ensin liikkeelle siitä, onko Bangladeshissa tai vaikka Intiassa edes korkeampi työllisyysaste kuin Suomessa? Sehän oli tässä se oikea kysymys.
No ei. Vaan tämä nimenomaan tarkoittaisi yleissitovuuden poistamista, josta jo ylempänä kirjoitinkin. Nyt voitkin sitten kertoa miten ammattiyhdistykset hyötyvät työttömistä, jos ne eivät kerran niitä töihin halua?
Jep ja toisessa päässä onkin sitten yritykset joissa tienataan alta puolet tuosta. Ylityöt lähinnä tuurauksia.80kympissä pyöri vuosipalkka eräässä lannoitetehdaassa prosessin hoitajan vuosipalkka, kun vähän jaksoivat ylitöitä painaa.
Teollisuusliiton aluepäällikkö: Mekaanisen metsäteollisuuden työsulku saattaa johtaa oikeustoimiin
Ihme itkua työntekijäliitolta kun paha työnantaja on määrännyt työsulut niin nyt ei kerry lomapäiviä joulukuulta. Tuo työsulkuhan on täysin lakkoa vastaava toimi työnantajan puolelta. Ihan kuin lakkoon olisi joku eri oikeus vrt. työsulkuun.
Niin lakkoon osallistuminen on sallittu kaikille mutta liitothan eivät voi pakottaa ketään olemaan lakossa (varsinkaan liittoon kuulumattomia, vaikka tällaisen mielikuvan antavatkin). Minusta on luontevinta että ne ketkä olivat lakossa niin ne samat ihmiset ovat myöskin työsulun piirissä, kuuluipahan liittoon tai ei. Sinällään omituista jos ihmiset pitävät lakkoilua oikeutenaan mutta vastatoimet aiheuttavat sitten hirveää peppukipua.Lakkoon osallistuminen (ja neuvotellut työehdot) eivät ole mitenkään rajattu minkään liiton jäsenyyteen. Lienee melko validi kysymys saako työntekijää kieltää tulemasta töihin vain siksi, että tämä kuuluu johonkin yhdistykseen.
Myös GDPR saattaa sanoa jotakin erilaisten rekisterien käytöstä. Siitä voikin tulla vähän mojovampikin lasku. Näistä kun saa olla tarkkana nykypäivänä jo ihan harrastustoiminnassakin.
Yhtiö väittää luottamusmiehen vahingoittaneen yrityksen toimintaa maanantaina, kun hän erotti vastuullaan olevat laitteet sammuttamalla virrat kytkimistä. Hän uskoi toimivansa oikein, kun laitteille ei ollut lakon aikana tarvetta ja niiden valvonta ei ollut poikkeusoloissa mahdollista.
Luottamusmies ei ollut tietoinen, että samojen kytkinten takana oli muiden ihmisten vastuulla olevia laitteita, joita kaukokäytettiin ulkomailta. Insinööri oli osallistunut verkon rakentamiseen nelisen vuotta sitten ja ylläpitänyt palveluja kytkinten takana. Edellä mainitut, muiden vastuulla olevat laitteet oli liitetty kytkimiin myöhemmin hänen tietämättään.
Niin lakkoon osallistuminen on sallittu kaikille mutta liitothan eivät voi pakottaa ketään olemaan lakossa (varsinkaan liittoon kuulumattomia, vaikka tällaisen mielikuvan antavatkin). Minusta on luontevinta että ne ketkä olivat lakossa niin ne samat ihmiset ovat myöskin työsulun piirissä, kuuluipahan liittoon tai ei. Sinällään omituista jos ihmiset pitävät lakkoilua oikeutenaan mutta vastatoimet aiheuttavat sitten hirveää peppukipua.
"Lakko-pakkohan" on liiton jäsenenäkin helppo kiertää. Se kun luottamusmieheltä kertoo/kysyy lupaa, että jättää osallistumatta. Vetoaa henkilökohtaiseen tilanteeseen, niin homma on bueno. Rikkuriksihan tuossa ei voi enää syyttää.
Ei tuossa ole siitä kyse, että toiminta ei kelpaa. Joskus elämäntilanne vain voi olla sellainen, että ei onnistu. Olettaisi, että luottokin tuon ymmärtää.Luotto luultavasti ehdottaa eroamista liitosta jos toiminta ei kelpaa.
Vaikea uskoa, että kikyt olisivat yhä teknologisteollisuuden uudessa sopimuksessa, sen verran paljon niiden poistosta on puhuttu. Olisikin aikamoinen takin kääntö jos ne sinne uuteen sopimukseen jossakin muodossa jäisivät.Voisin melkein lyyä vetoo että KIKYt siellä vielä kummittelee. Sitten paukutellaa henkseleitä että kun KIKYT pidätään ni saatiin suuremmat korotukset.
On sitä ihmeellisempiäkin tapahtunuVaikea uskoa, että kikyt olisivat yhä teknologisteollisuuden uudessa sopimuksessa, sen verran paljon niiden poistosta on puhuttu. Olisikin aikamoinen takin kääntö jos ne sinne uuteen sopimukseen jossakin muodossa jäisivät.
Tosin jokainen liitto neuvottelee erikseen niiden poistosta, joten on mahdollista että johonkin sopimukseen niitä tunteja voikin jäädä. Sitä selittelyä olisi ehkä tuskallista seurata, kun selitetään parhain päin miksi oman alan tes-sopimikseen kikyt jäisivät mutta muilla tunnit poistuivat. Saattaisi liiton johdossa olla tuuliset ajat edessä.
Vaikea uskoa, että kikyt olisivat yhä teknologisteollisuuden uudessa sopimuksessa, sen verran paljon niiden poistosta on puhuttu. Olisikin aikamoinen takin kääntö jos ne sinne uuteen sopimukseen jossakin muodossa jäisivät.
Tosin jokainen liitto neuvottelee erikseen niiden poistosta, joten on mahdollista että johonkin sopimukseen niitä tunteja voikin jäädä. Sitä selittelyä olisi ehkä tuskallista seurata, kun selitetään parhain päin miksi oman alan tes-sopimikseen kikyt jäisivät mutta muilla tunnit poistuivat. Saattaisi liiton johdossa olla tuuliset ajat edessä.
KIKY:t eivät siellä ole ikinä teollisuusliitolla olleetkaan ja on jo erillissopimuksena irtisanottu. Mielenkiintoista tosiaan, jos ne jotenkin sinne olisivat nyt kirjattu.
Kuten tuli jo tpu:n toimesta todettua, että kyllä ne kikyt ovat ihan tesiin vietynä suurimmassa osaa teollisuusliiton sopimuksissa. On hyvä muistaa, että teollisuusliitto on kolmen eri ammattiliiton (Metalliliitto, team ja puuliitto) perustama ja jokaisella niistä oli useampi TES.KIKY:t eivät siellä ole ikinä teollisuusliitolla olleetkaan ja on jo erillissopimuksena irtisanottu. Mielenkiintoista tosiaan, jos ne jotenkin sinne olisivat nyt kirjattu.
No vaikka että "pitämällä kikyt saatiin prosentuaalisesti suuremmat palkankorotukset".Johan ne kikyt oli poissa edellisestäkin esityksestä. Miksi vatussa ne nyt ois takaisin?
Näin ainakin teknologiateollisuuden tes:stä, mutta eivätköhän nuo tunnit poistu myös muista sopimuksista.Pääasia, että kikyt lähti pois.
Kyllä uskon siihen, varsinkin nyt kun ensimmäinen neuvotteli niistä pois. Nytkin ollut jo niin sekaista toimintaa kikyn suhteen, että on liiton johdolta aikamoinen märkä rätti työntekijöiden kasvoille ja iso aliarvostus, jos kikyn pitävät tessissä.Näin ainakin teknologiateollisuuden tes:stä, mutta eivätköhän nuo tunnit poistu myös muista sopimuksista.
Sama.Itselleni olis riittänyt jopa pelkät kikyt pois.
..ja seuraava hakija sisään.Kikyissä on se hyvä puoli, että firmoilta voi haastatteluissa kysyä, miten kikyt heillä hoidettiin. Jos ne vaadittiin tehtäväksi, voi palkkapyyntöön laittaa suoraan muutaman satasen kuussa lisää.
Osaako joku sanoa, millä tavalla tämä hyväksytty sopimus on parempi työnantajan näkökulmasta kuin edellinen, jonka kummatkin osapuolet hylkäsivät. Edellisessä korotus oli 2,4% 2v aikana.
Olisiko tuo 170h työajan pidentäminen paikallisen sopimuksen kautta?
Siis mitä helvettiä toi nyt tarkottaa? Saatiin 24h pois mutta saatiin tilalle 170h?Olisiko tuo 170h työajan pidentäminen paikallisen sopimuksen kautta?
Siis mitä helvettiä toi nyt tarkottaa? Saatiin 24h pois mutta saatiin tilalle 170h?
Eipä liiton sivuiltakaan mitään selvää vastausta saanut, mutta eiköhän tuosta tule vielä tarkempia tietoja ajan kanssa.Siis mitä helvettiä toi nyt tarkottaa? Saatiin 24h pois mutta saatiin tilalle 170h?
Työaikakokeilu
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovittiin myös, että liitot käynnistävät työaikakokeilun. Kokeilu koskee vain päivä- ja kaksivuorotyötä. Kokeilun tarkoituksena on edistää ratkaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä huomioida työntekijöiden yksilölliset työaikatarpeet.
Vastaava kokeilu on ollut käytössä teknologiateollisuudessa joitakin vuosia sitten. Tuolloin työaikakokeiluun ei monikaan yritys tarttunut.
Jos paikallisella sopimuksella poiketaan työehtosopimuksen työaikamääräyksistä, sopimuksen keskeinen sisältö on laitettava tiedoksi liittojen väliselle työaikatyöryhmälle.
Työaikakokeilusta sovitaan pääluottamusmiehen kanssa. Työntekijä voi sopia työaikakokeilun yksityiskohdista esimiehensä kanssa.
Muiden kuin teknologiateollisuuden neuvottelut jatkuvat loppiaisen jälkeen
Teollisuusliitto ja työnantajaliitot ovat käyneet jo kuukausia neuvotteluja uusista työehtosopimuksista. Teknologiateollisuuden neuvottelutulos syntyi 3.1.2020. Liiton hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen 4.1.
Teollisuusliiton muilla aloilla työehtoneuvottelut jatkuvat.
Sovitteluja käytiin valtakunnansovittelijan johdolla ennen joulua liiton julistaman lakon 9.–11.12. jälkeen teknologiasektorin lisäksi kemianteollisuudessa sekä mekaanisessa metsäteollisuudessa.
Kemian sektorilla neuvotellaan seuraavan kerran tiistaina 7.1. kemian perusteollisuudessa, muovituoteteollisuudessa ja kemian tuoteteollisuudessa sekä öljy-, maakaasu ja petrokemianteollisuudessa.
Mekaanisen metsäteollisuuden osalta uutta neuvotteluaikaa ei olla vielä sovittu.
Mekaanisen metsäteollisuuden neuvotteluja jarrutti ennen joulua lakon lisäksi työsulku, jonka Metsäteollisuus ry julisti lakon vastatoimena 12.–18.12. väliseksi ajaksi.
Teollisuusliiton puutuotesektoriin kuuluvan puusepänteollisuuden neuvottelut eivät ole myöskään edenneet mekaanisen metsäteollisuuden vaikean tilanteen vuoksi. Bioteollisuudessa neuvottelut käynnistyvät vasta tämän vuoden puolella.
Osalla aloista neuvotteluja käyty hyvässä hengessä
Joillakin liiton sektoreiden aloilla neuvotteluja on viime syksyn aikana käyty muiden alojen vaikeasta tilanteesta huolimatta normaalisti. Loppuun saakka näilläkään aloilla ei neuvotteluissa päästy, koska teknologiateollisuuden neuvottelutulosta ei tuntunut syntyvän.
Esimerkiksi kemian sektoriin kuuluvalla auto- ja konealalla neuvotteluja käytiin jo viime vuoden puolella hyvässä hengessä.
Erityisaloilta neuvottelut etenivät ennen loppuvuotta tekstiilissä ja muodissa, tekstiilihuollossa, viestintäaloilla, taimitarha-alalla sekä lasitus-, rakennuslasitus ja lasinjalostusalalla. Myös maatalousaloilla eli puutarha-alalla, maaseutuelinkeinoissa, turkistuotantoalalla ja viherrakennusalalla neuvottelut ehdittiin käynnistää neuvottelut uusista sopimuksista. Myös teknisen huollon ja kunnossapidon neuvottelut ovat edenneet ja metsäkonealojen neuvottelut käynnistyneet.
Metsäalan neuvottelut alkavat tammikuussa. Turvetuotantoalan sopimus on voimassa vielä vuoden 2020.