Työmarkkinakierrokset.

[namlepo]

Jaahas ruletti polkaistiin käyntiin.. UPM ja Pro vahvasti eri mieltä luottamusmiehen irtisanomisesta – ”Tällä ei ole tekemistä laajemman työmarkkinakuvion kanssa” jännä nähä mikä työnantaja liitto seuraavana irtoaa tessissistä

 

[namlepo]

Hieno mies. Sunnuntai lisät pois kun perustuu vapaaehtoisuudeen työntekeminen suomessa. Eli hänen mielestä pakottaminen ja ihmiskauppa olisi ok. Woltin perustaja arvostelee podcastissa päätöstä tulkita kuriirit työsuhteisiksi: ”Olin henkilökohtaisesti aivan helvetin yllättynyt”

 

[Heimolainen]

Hieno mies. Sunnuntai lisät pois kun perustuu vapaaehtoisuudeen työntekeminen suomessa. Eli hänen mielestä pakottaminen ja ihmiskauppa olisi ok. Woltin perustaja arvostelee podcastissa päätöstä tulkita kuriirit työsuhteisiksi: ”Olin henkilökohtaisesti aivan helvetin yllättynyt”

Ei hän sano, että pakottaminen ja ihmiskauppa on ok. Millä ihmeen laseilla tuon voi noin nähdä?

Tuo sanoo, että jos minä haluan tehdä sunnuntaina työni, niin se ei tarkoita automaattisest sunnuntailisää. No itselläni ei sellaista ole, mutta jos maksettaisiin, niin voisin valita jättää maanantain välistä, mutta korvata sen sunnuntain töillä, olisi se mahdollista ilman lisiä.

 

[namlepo]

No käsittääkseni suomessa työt on yleensä vapaaehtoisia. Pakolliset työt aika vähissä.

Ei hän sano, että pakottaminen ja ihmiskauppa on ok. Millä ihmeen laseilla tuon voi noin nähdä?

Tuo sanoo, että jos minä haluan tehdä sunnuntaina työni, niin se ei tarkoita automaattisest sunnuntailisää. No itselläni ei sellaista ole, mutta jos maksettaisiin, niin voisin valita jättää maanantain välistä, mutta korvata sen sunnuntain töillä, olisi se mahdollista ilman lisiä.

 

[Heimolainen]

No käsittääkseni suomessa työt on yleensä vapaaehtoisia. Pakolliset työt aika vähissä.

No sittenhän tässä ei ole mitään ongelmaa, väki voi kieltäytyä tekemästä työtä sunnuntaisin, jos maksu ei miellytä. Sunnuntailisän pakollisuus voidaan siis hyvin poistaa.

 

[taxman]

No sittenhän tässä ei ole mitään ongelmaa, väki voi kieltäytyä tekemästä työtä sunnuntaisin, jos maksu ei miellytä. Sunnuntailisän pakollisuus voidaan siis hyvin poistaa.

Järjestelmämuutoksena tämä pitäisi korvata peruspalkkaan niille, joille nyt maksetaan sunnuntaikorvauksia (esim. vuorotyössä tämä on ihan merkittävä palkanosa). Muuten kyseessä on palkanleikkaus.

 

[hese_e]

Järjestelmämuutoksena tämä pitäisi korvata peruspalkkaan niille, joille nyt maksetaan sunnuntaikorvauksia (esim. vuorotyössä tämä on ihan merkittävä palkanosa). Muuten kyseessä on palkanleikkaus.

Periaatteessa noin. Sinänsä vain hauskaa, kun liittojen mukaan palkka on palkka ja lisät on erikseen, jotka on korvausta ikävästä työajasta yms yms ja niitä ei saa sotkea keskenään. Esim ahtaajien lakostakin kun liittopomoa haastettiin työnantajien keskimäärin palkkaa kuussa (luvut oli oikein, mutta tietty kaikkine lisineen) puheista, niin vastaus olisi, että lakko loppuisi samalla sekunnilla jos palkka on tuo.

Samaan hengenvetoon valitetaan vuorotyö ja viikonlopputyötä, mutta auta armias, jos ne otetaan pois, kun tulot tippuu. Käytännössä porukka pitää lisiä osana palkkaa.

 

[namlepo]

Edullisempaa se on työnantajalla maksella niitä lisiä. Ovat sen verta persaukista porukkaa ettei voi kaikkien palkkaa nostaa samalle tasolle.

 

[Paapaa]

Samaan hengenvetoon valitetaan vuorotyö ja viikonlopputyötä, mutta auta armias, jos ne otetaan pois, kun tulot tippuu. Käytännössä porukka pitää lisiä osana palkkaa.

Perus AY-logiikkaa. Eli työt saa mennä alta. Tehtaat saa ulkoistaa Uruguayyn tai sulkea ja jäsenet saavat suunnata kortistoon. Mutta auta armias jos sitä lakisääteisen vappusimatauon pituutta lyhenetään minuutilla, niin satamat kiinni, kaikki seis ja barrikadeille. Olisi virkistävää nähdä AY-liike, jolle työn kustannuksista tinkiminen olisi vaihtoehto, jos sillä saataisiin lisää työtä useammalle. Ehkä joskus joku AY-pamppu on kiinnostunut myös työn säilyttämisestä ja lisäämisestä? Yksityisellä puolella olisi luultavasti tarjolla työntekijöitä tekemään sunnuntaisin hommia vähän pienemmällä kuin 100%:n sunnuntailisällä, mutta vaikka kumpikin osapuoli haluaisi, niin mahdollista se ei ole.

 

[Tlapio]

Perus AY-logiikkaa. Eli työt saa mennä alta. Tehtaat saa ulkoistaa Uruguayyn tai sulkea ja jäsenet saavat suunnata kortistoon. Mutta auta armias jos sitä lakisääteisen vappusimatauon pituutta lyhenetään minuutilla, niin satamat kiinni, kaikki seis ja barrikadeille. Olisi virkistävää nähdä AY-liike, jolle työn kustannuksista tinkiminen olisi vaihtoehto, jos sillä saataisiin lisää työtä useammalle. Ehkä joskus joku AY-pamppu on kiinnostunut myös työn säilyttämisestä ja lisäämisestä? Yksityisellä puolella olisi luultavasti tarjolla työntekijöitä tekemään sunnuntaisin hommia vähän pienemmällä kuin 100%:n sunnuntailisällä, mutta vaikka kumpikin osapuoli haluaisi, niin mahdollista se ei ole.

Sä voit ajatella sitä sellain et jos joku ehdottas sun palkan alentamista 30%. Ni suostuisitko siihen mukisematta?

 

[Heimolainen]

Järjestelmämuutoksena tämä pitäisi korvata peruspalkkaan niille, joille nyt maksetaan sunnuntaikorvauksia (esim. vuorotyössä tämä on ihan merkittävä palkanosa). Muuten kyseessä on palkanleikkaus.

Täh? Miksi? Nyt oli puhe siitä, että minä haluaisin siirtää yhden työpäivän tehtäväksi sunnuntaina. Nykyisellään se ei onnistu, koska työnantaja joutuu maksamaan lisät. Mutta jos ei tarvitsisi, varmasti tuo onnistuisi.

Sä voit ajatella sitä sellain et jos joku ehdottas sun palkan alentamista 30%. Ni suostuisitko siihen mukisematta?

Missäs sellaista on ehdotettu?

 

[Tlapio]

Täh? Miksi? Nyt oli puhe siitä, että minä haluaisin siirtää yhden työpäivän tehtäväksi sunnuntaina. Nykyisellään se ei onnistu, koska työnantaja joutuu maksamaan lisät. Mutta jos ei tarvitsisi, varmasti tuo onnistuisi.


Missäs sellaista on ehdotettu?

Sunnuntailisän poistosta tässä muutamissa viesteissä on ollu kyse. Ja se tarkottaa tämmöstä vuorotyötä tekevälle noin 30% palkanalennuksen jos se otetaan kokonaan pois.

 

[Heimolainen]

Sunnuntailisän poistosta tässä muutamissa viesteissä on ollu kyse. Ja se tarkottaa tämmöstä vuorotyötä tekevälle noin 30% palkanalennuksen jos se otetaan kokonaan pois.

Kyllä, jos haluat tehdä normaaliviikkotunnit täyteen sunnuntaina. Mutta jos sinulla on määrätty työvuoro sunnuntaina, niin ei poistuisi.

 

[tpu]

Sunnuntailisän poistosta tässä muutamissa viesteissä on ollu kyse. Ja se tarkottaa tämmöstä vuorotyötä tekevälle noin 30% palkanalennuksen jos se otetaan kokonaan pois.

Millä matematiikalla tuollaiseen lopputulokseen päädyit? Jotta tuo pitäisi paikkansa, niin vuorotyöläisellä pitäisi keskmäärin olla reilu 40 % työtunneista sunnuntaisin.

Käytännössähän vuorotyöläisillä työt jakaantuvat ihan tasaisesti kaikille viikonpäiville, jolloin sunnuntaille osuu 1/7 työtunneista. Ja kun sunnuntailta saa 100 % sunnuntailisän, niin sunnuntailisät muodostavat palkasta 1/8 = 12,5 %. Eli jos sunnuntailisät poistettaisiin, niin kokonaisansiot tippuisivat 12,5 %, eikä 30 %.

 

[hese_e]

Sunnuntailisän poistosta tässä muutamissa viesteissä on ollu kyse. Ja se tarkottaa tämmöstä vuorotyötä tekevälle noin 30% palkanalennuksen jos se otetaan kokonaan pois.

Jos firma päättää, että vuorotyötä tehdäänkin vain arkisin ja viikonloput on vapaata, niin onko sekin sitten palkanalennus kun ei tehdäkkään töitä hyvien lisien päivinä?

 

[Paapaa]

Ja siis tässähän ei ollut yllättäen vain kahta vaihtoehtoa: 100% lisä tai 0% lisä. Vaan kyse oli siitä, että voi olla perusteltua että se lisä on jotain muuta kuin 100%. Jollain alalla työntekijöitä tulisi ovista ja ikkunoista 50% lisällä. Jollain alalla jossain tilanteessa 100% lisällä ei saada tarpeeksi työvoimaa. Jousto on tässä se avainsana. Se johtaisi työpaikkojen lisäykseen niillä aloilla, joilla 100%:n lisä pitää työpaikat kiinni vaikka työvoima tekisi työt halvemmallakin. Koko kansantalous hyötyisi. Sekä tietenkin ne työttömät, jotka saisivat töitä. Lisillä ei kannata tappaa työn tarjoamisen kannattavuutta vaikka lisien pienentämisellä jonkun tilipussi ainakin hetkellisesti pienenisikin.

 

[Tlapio]

Millä matematiikalla tuollaiseen lopputulokseen päädyit? Jotta tuo pitäisi paikkansa, niin vuorotyöläisellä pitäisi keskmäärin olla reilu 40 % työtunneista sunnuntaisin.

Käytännössähän vuorotyöläisillä työt jakaantuvat ihan tasaisesti kaikille viikonpäiville, jolloin sunnuntaille osuu 1/7 työtunneista. Ja kun sunnuntailta saa 100 % sunnuntailisän, niin sunnuntailisät muodostavat palkasta 1/8 = 12,5 %. Eli jos sunnuntailisät poistettaisiin, niin kokonaisansiot tippuisivat 12,5 %, eikä 30 %.

En rupee tänne palkkakuittia laittamaan mut noin 30% se oli viimekuun palkasta jos sunnuntailisä poistetaan.

 

[tpu]

En rupee tänne palkkakuittia laittamaan mut noin 30% se oli viimekuun palkasta jos sunnuntailisä poistetaan.

No minä avasin tuossa ihan matemaattisesti miten se menee. Jos sinulla on viime kuussa kokonaisansioista sunnuntailisien osuus ollut 30 %, niin se tarkoittaisi sitä, että ole viime kuussa tehnyt yli 40 % työtunneistasi sunnuntaina. Ihmettelin vain että miten se on mahdollista.

 

[VuohiKauhu]

Perus AY-logiikkaa. Eli työt saa mennä alta. Tehtaat saa ulkoistaa Uruguayyn tai sulkea ja jäsenet saavat suunnata kortistoon. Mutta auta armias jos sitä lakisääteisen vappusimatauon pituutta lyhenetään minuutilla, niin satamat kiinni, kaikki seis ja barrikadeille. Olisi virkistävää nähdä AY-liike, jolle työn kustannuksista tinkiminen olisi vaihtoehto, jos sillä saataisiin lisää työtä useammalle. Ehkä joskus joku AY-pamppu on kiinnostunut myös työn säilyttämisestä ja lisäämisestä? Yksityisellä puolella olisi luultavasti tarjolla työntekijöitä tekemään sunnuntaisin hommia vähän pienemmällä kuin 100%:n sunnuntailisällä, mutta vaikka kumpikin osapuoli haluaisi, niin mahdollista se ei ole.

Ei kai sunnuntailisillä ole mitään tekemistä AY-liikkeen kanssa?

Liittojen voisi olla aika haastavaa löytää maksavia asiakkaita, jos ne keskittyisivät neuvottelemaan jäsentensä palkkoja alaspäin.

 

[Paapaa]

Ei kai sunnuntailisillä ole mitään tekemistä AY-liikkeen kanssa?

Puhuin yleisesti lisistä/palkasta ja niiden puolustamisesta kaiken muun kustannuksella.

Liittojen voisi olla aika haastavaa löytää maksavia asiakkaita, jos ne keskittyisivät neuvottelemaan jäsentensä palkkoja alaspäin.

Mitään tuollaista en peräänkuuluttanut ja tuo näyttää lähinnä olkiukolta. En ehdottanut, että "keskitytään neuvottelemaan palkkoja alaspäin". Vaan sitä, että AY-liike ottaisi myös työllistymismahdollisuudet huomioon, eikä vain työtätekevien etujen puolustamisen siihen asti että viimeinen sammuttaa valot. Riippuu siis alasta. Alalla, jossa on korkea työttömyys/korkea työvoiman tarjonta voisi olla kiinnostusta maksaa liiton jäsenmaksuja mieluiten sellaiselle liitolle, joka helpottaa työllistymistä.

Enkä myöskään sanonut, että sunnuntailisää pitäisi vain laskea. Sanoin, että jollain aloilla sen laskeminen voisi lisätä työn tarjontaa. Ja että jollain toisella alalla edes 100% ei riitä saamaan työvoimaa tarpeeksi.

 

[Dääm]

Sanoisin että liitot ajavat ihan loogisesti oikeita asioita jäsenensiensä puolesta. Eli yritttävät estää mahdollisimman paljon työttömiä pääsemästä töihin kilpailemaan, jotta omat jäsenet pystyvät kiristämään lisää palkkaa itselleen.

Vääryys on Suomen valtion kun liitoille on annettu oikeus päättää myös ihmisten asioista jotka eivät ole jäseniä. Tietenkin tulos on tämä.

 

[Tlapio]

Ylen kysely: Ay-pomot ennustavat työtaistelujen täyteistä syksyä ja kevättä – "Nyt ollaan ytimessä, mihin työntekijät ovat liittonsa perustaneet"

Ammattiyhdistysjohtajat uskovat, että ensi keväänä ja syksynä nähdään viime vuosia enemmän lakkoja. Ay-johtajat perustelevat näkemystään työnantajien irtaantumisella valtakunnallisista työehtosopimuksista. Iso osa työnantajista ei taas ymmärrä, miksi työtaistelumäärät kasvaisivat.

yle.fi

Ylen kysely: Ay-pomot ennustavat työtaistelujen täyteistä syksyä ja kevättä – "Nyt ollaan ytimessä, mihin työntekijät ovat liittonsa perustaneet"


Lakkoja pukkaa syksyllä

 

[GuntherPrien]

Lakkoja pukkaa syksyllä

Vaikea uskoa, että vielä syksyllä oltaisiin noin pitkällä. Mitä tuossa pikaisesti katselin, niin "oman liiton" neuvottelemat TES:t mitä katsoin päättyvät vuoden vaihteessa tai viimeistään tammikuun lopussa, joten uudenvuoden jälkeen ollaan osassa aloista sopimuksettomassa tilassa ja voidaan aloittaa mahdolliset lakot. Tässä vaiheessa ollaan vielä "ennakkohypessä", odotellaan nyt lomien jälkeiseen aikaan kun neuvottelut todella alkavat ja katsellaan mitkä sitten ovat tunnelmat.

Se mitä tulee tapahtumaan riippuu paljon siitä millä innolla työnantajat lähtevät ajamaan omia tavoitteitaan ja millainen on todellinen sopimisen tahto. Oletan, että lakkoja tulee olemaan suomalaisittain "normaalimäärä" ja osapuolet syyttävät vastapuolta "täydellisestä neuvotteluhaluttomuudesta" ja "epärealistisista tavoitteista". Kumpikin kuuluu tähän TES-neuvottelunäytelmään, aivan kuten toteamus neuvottelutuloksesta, että "Ei ollut paras mahdollinen tulos, mutta sen kanssa voidaan tulla toimeen." vaikka saataisin ne omat keskeiset tavoitteet läpi. Se vain kuulu pelinhenkeen, vaikka siitä ei välttämättä pitäisi.

 

[namlepo]

Nannaa tulossa taivaan täydeltä. Korvaukset pois ja palkat alas. Ei enää lomarahoja, viikonloppulisiä ja palkallista sairauslomaa? SAK-pomon arvio on työntekijöille karua luettavaa

 

[rodder]

Nannaa tulossa taivaan täydeltä. Korvaukset pois ja palkat alas. Ei enää lomarahoja, viikonloppulisiä ja palkallista sairauslomaa? SAK-pomon arvio on työntekijöille karua luettavaa

Kannattaa muistaa kenen suusta nämä lisien poisto yms. Uhkaukset tulee. Ay-mafia osaa kyllä pitää puoliaan propagandalla.

 

[Heimolainen]

Nannaa tulossa taivaan täydeltä. Korvaukset pois ja palkat alas. Ei enää lomarahoja, viikonloppulisiä ja palkallista sairauslomaa? SAK-pomon arvio on työntekijöille karua luettavaa

Missä niin sanotaan? Tuokin nyt ennustaa ja haluaa vetää kunnon kärjistyksen ilmoille.

Ainakin Teknologiateollisuus joko neuvottelee liiton kanssa valtakunnallisesti tai liiton kanssa yritystasolla.

 

[Tach]

Kannattaa muistaa kenen suusta nämä lisien poisto yms. Uhkaukset tulee. Ay-mafia osaa kyllä pitää puoliaan propagandalla.

Tuossa on mukana propagandaa kyllä, mutta kovin kaukana totuudesta ei olla. Lomarahoja, viikonloppuisiä ja palkallista saikkua työnantajan edustaja on joka kerta yrittämässä pois kun uusia työehtosopimuksia neuvotellaan. Voinee onnistua jatkossa helpommin jos neuvotteleva osapuoli ei olekkaan ammattiliitto vaan yksittäinen työntekijä.

Ja niille jotka sanoo "Ei työnantaja ala hyviä työntekijöitä potkimaan tuolla lailla päähän, nehän ottaa lopputilin samantien", ei kannata ehkä olla niin sinisilmäinen. Pienessä firmassa varmasti näin, mutta jo keskisuuressa yrityksessä johtoporras näkee vain kvartaalin tuloksen, ei sitä kuka sen tuloksen oikeasti tekee.

 

[rodder]

Tuossa on mukana propagandaa kyllä, mutta kovin kaukana totuudesta ei olla. Lomarahoja, viikonloppuisiä ja palkallista saikkua työnantajan edustaja on joka kerta yrittämässä pois kun uusia työehtosopimuksia neuvotellaan. Voinee onnistua jatkossa helpommin jos neuvotteleva osapuoli ei olekkaan ammattiliitto vaan yksittäinen työntekijä.

Ja niille jotka sanoo "Ei työnantaja ala hyviä työntekijöitä potkimaan tuolla lailla päähän, nehän ottaa lopputilin samantien", ei kannata ehkä olla niin sinisilmäinen. Pienessä firmassa varmasti näin, mutta jo keskisuuressa yrityksessä johtoporras näkee vain kvartaalin tuloksen, ei sitä kuka sen tuloksen oikeasti tekee.

Pystyykö sitä kvartaalitulosta tekemään sillä halvimmalla työntekijällä? Itse olen sitä mieltä että ilman liittoja Suomessa olisi huomattavasti parempi ja joustavampi työmarkkinat. Alkuun varmaan olisi kasvukipuja mutta väitän että osalla aloista palkat jopa nousisi nykyisestä. Samaten palkan pitäisi joustaa molempiin suuntiin tuloksen mukaan eli jos firmalla menee hyvin työntekijät hyötyy ja jos tulee huono tulos tai esim. Korona iskee niin palkat laskee, mutta työpaikat säilyy.

 

[hese_e]

Tuossa on mukana propagandaa kyllä, mutta kovin kaukana totuudesta ei olla. Lomarahoja, viikonloppuisiä ja palkallista saikkua työnantajan edustaja on joka kerta yrittämässä pois kun uusia työehtosopimuksia neuvotellaan. Voinee onnistua jatkossa helpommin jos neuvotteleva osapuoli ei olekkaan ammattiliitto vaan yksittäinen työntekijä.

Ja niille jotka sanoo "Ei työnantaja ala hyviä työntekijöitä potkimaan tuolla lailla päähän, nehän ottaa lopputilin samantien", ei kannata ehkä olla niin sinisilmäinen. Pienessä firmassa varmasti näin, mutta jo keskisuuressa yrityksessä johtoporras näkee vain kvartaalin tuloksen, ei sitä kuka sen tuloksen oikeasti tekee.

Voi ne tietty olla ns. pakollisia pelikortteja jota viedään neuvotteluun, kun kumpikin tuo sinne pinon vaatimuksia, jotta on ns. tinkivaraa ja lopulta oikeasti väännetään muutamasta kynnyskysymyksestä. Silti jännäksi tuo menee.

Itse näkisin tuossa työnantajapuolen jakatuvan muutamaan ryhmään:
1) Ne jotka oikeasti haluaa järjestellä työn tekemistä paremmin ja huonoina aikoina saada joustoja käyttöön, eikä lomautuksia/irtisanomisia. Tavoitteena ei ole siis duunarin polkeminen.
2) Ne jotka haluaa kyykyttää.
3) Ne jotka uskoo sopivansa paremmin, mitä naapurifirma ja valtaavansa markkinoita.
4) Ne jotka totesi, ettei yleissitovuuden lupaama työrauha pidä nykyään riittävän hyvin, joten paikallisen sopimisen edut ylittää siitä tulevien työtaisteluiden haitat.

 

[rusina666]

Nannaa tulossa taivaan täydeltä. Korvaukset pois ja palkat alas. Ei enää lomarahoja, viikonloppulisiä ja palkallista sairauslomaa? SAK-pomon arvio on työntekijöille karua luettavaa

Ottamatta kantaa väitteiden realistisuuteen: Olisihan nuo lisien poistot karua esim. kaupan alalla missä ne muodostavat ison osan tuloista. Omalla kohdalla yli 35%.

 

[Heimolainen]

Voi ne tietty olla ns. pakollisia pelikortteja jota viedään neuvotteluun, kun kumpikin tuo sinne pinon vaatimuksia, jotta on ns. tinkivaraa ja lopulta oikeasti väännetään muutamasta kynnyskysymyksestä. Silti jännäksi tuo menee.

Itse näkisin tuossa työnantajapuolen jakatuvan muutamaan ryhmään:
1) Ne jotka oikeasti haluaa järjestellä työn tekemistä paremmin ja huonoina aikoina saada joustoja käyttöön, eikä lomautuksia/irtisanomisia. Tavoitteena ei ole siis duunarin polkeminen.
2) Ne jotka haluaa kyykyttää.
3) Ne jotka uskoo sopivansa paremmin, mitä naapurifirma ja valtaavansa markkinoita.
4) Ne jotka totesi, ettei yleissitovuuden lupaama työrauha pidä nykyään riittävän hyvin, joten paikallisen sopimisen edut ylittää siitä tulevien työtaisteluiden haitat.

Tähän voi listä myös ne, jotka eivät muuta mitään. Eli neuvottelut menee vielä yleissitovilla. Meillä ei ole vielä päättäneet. Infossa myös kerrottiin, ja saatoin toki ymmärtää väärin, että jos yli 40% alan työnantajista hyväksyy yleissitovan, sitoisi se myös loppuja. Piti töitäkin tehdä, niin kuuntelin vähän sivukorvalla.

 

[Paapaa]

Itse ehkä kritisoisin ehdotuksia vasta kun niitä ehdotuksia on annettu. Ihan mielenkiintoinen ja rakentava neuvottelutaktiikka AY:llä lähteä mustamaalaamaan vastapuolta keksityillä asioilla jo ennen kuin neuvottelut on aloitettu. Propagandaa toki. Saavat ehkä enemmän maksavia jäseniä, mihin tuo kaikki tietenkin tähtää.

 

[Tlapio]

Itse ehkä kritisoisin ehdotuksia vasta kun niitä ehdotuksia on annettu. Ihan mielenkiintoinen ja rakentava neuvottelutaktiikka AY:llä lähteä mustamaalaamaan vastapuolta keksityillä asioilla jo ennen kuin neuvottelut on aloitettu. Propagandaa toki. Saavat ehkä enemmän maksavia jäseniä, mihin tuo kaikki tietenkin tähtää.

Ja mitkä ne työnantajan ehdotukset sitten on? Nuo on ollu pöydällä viimoset 10 vuotta kun tes neuvotteluja on aloitettu
Yllättäen niitä työnantajan ehdotuksia ei juuri julkisuuteen tuo muut kuin työntekijäpuoli

 

[Heimolainen]

Ja mitkä ne työnantajan ehdotukset sitten on? Nuo on ollu pöydällä viimoset 10 vuotta kun tes neuvotteluja on aloitettu
Yllättäen niitä työnantajan ehdotuksia ei juuri julkisuuteen tuo muut kuin työntekijäpuoli

Ne tulee esiin, kun on niiden aika. Sopimukset on vielä voimassa. Monessa yrityksessä ei ole vielä edes päätetty, meneekö nykyjärjestelmällä vai menevätkö paikalliseen sopimiseen.

 

[taxman]

Olisi kaikkien etu, että neuvottelut tavoitteineen ja ehdotuksineen olisivat avoimet.

 

[VuohiKauhu]

Tuossa on mukana propagandaa kyllä, mutta kovin kaukana totuudesta ei olla. Lomarahoja, viikonloppuisiä ja palkallista saikkua työnantajan edustaja on joka kerta yrittämässä pois kun uusia työehtosopimuksia neuvotellaan. Voinee onnistua jatkossa helpommin jos neuvotteleva osapuoli ei olekkaan ammattiliitto vaan yksittäinen työntekijä.

Tuosta saanee aika realistisen käsityksen, kun miettii millaisia lisiä ja lomakorvauksia freelancerit ja muut yksityisyrittäjät saavat. He saavat vapaasti neuvotella työehtonsa. Toisaalta palkkojen hajonta noussee ja joillekin voi avautua ihan hyviäkin ansaintamahdollisuuksia. Keskiarvo vastaavasti luultavasti laskee.

 

[Teme_]

Hyväosaisten kiukuttelua? – Pääkaupunkiseudun junia seisottavat kovapalkkaiset kuljettajat, jotka tienaavat jopa 7000 e/kk

Osaatteko sanoa, että onko tämä joku trolli-uutinen? Niin absurdia settiä, että totta se tuskin on.

Siis maksetaanko veturinkuljettajille kirurgin palkkaa? Ja lyödäänkö siellä persettä penkkiin, koska joutuu huolehtimaan tabletista?

 

[Mikkos]

Hyväosaisten kiukuttelua? – Pääkaupunkiseudun junia seisottavat kovapalkkaiset kuljettajat, jotka tienaavat jopa 7000 e/kk

Osaatteko sanoa, että onko tämä joku trolli-uutinen? Niin absurdia settiä, että totta se tuskin on.

Siis maksetaanko veturinkuljettajille kirurgin palkkaa? Ja lyödäänkö siellä persettä penkkiin, koska joutuu huolehtimaan tabletista?

Ei ainakaan tän mukaan.

Veturinkuljettaja palkka Suomessa

Veturinkuljettaja keskimääräinen kuukausipalkka on 5475 euroa kuukaudessa. Lisää tietoa suomalaisten palkoista löydät Oikotien Palkkavertailusta.

tyopaikat.oikotie.fi

Noi iltapaskojen palkat nyt on aina mitä on. Munkin pitäis niiden mukaan tienaa minimissään tonni lisää. Enkä tiiä ketään koko alalta joka tienais niin paljon.

 

[GuntherPrien]

Hyväosaisten kiukuttelua? – Pääkaupunkiseudun junia seisottavat kovapalkkaiset kuljettajat, jotka tienaavat jopa 7000 e/kk

Osaatteko sanoa, että onko tämä joku trolli-uutinen? Niin absurdia settiä, että totta se tuskin on.

Siis maksetaanko veturinkuljettajille kirurgin palkkaa? Ja lyödäänkö siellä persettä penkkiin, koska joutuu huolehtimaan tabletista?

Näissä työtaistelujen yhteydessä ilmoitettujen palkkojen suuruudessa kannattaa olla erittäin skeptinen riippumatta kumpi osapuoli palkan ilmoittaa. Varmasti alalta löytyy henkilöitä jotka saattavat ansaita kyseisiä summia, mutta onko sitten kyse peruspalkasta vai vuosiansioista laskettu laskennallinen "kuukausipalkka" jossa saattaa olla isojakin määriä ylitöitä ja erillaisia lisiä. Näitä suuria tuloja on sitten julkaisijan tarkoitusperien takia annettu ymmärtää olevan normipalkkoja, sen kummemmin selittämättä miten ne ilmoitetut palkat muodostuvat. Ja kansaan nämä väitteet uppoavat kuin kuuma veitsi voihin koko totuutena.

RAUN PUHEENJOHTAJA: TILANNE VR:LLÄ ON VAIKEA – TYÖNANTAJA PIDENTÄNYT YKSIPUOLISESTI PALKATONTA TYÖAIKAA
21.5.2021
Rautatiealan Unionin RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki on huolissaan VR:stä.

- VR:n tilannetta sivusta, mutta lähellä seuraavana, ei voi olla muuta kuin surullinen. Muutokset VR:llä ovat olleet todella suuria viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.

- Nyt prosessissa on saavutettu piste, jossa työajankäyttöä tehostamalla ei saada enää säästöjä ja työtehtäviä siirretään vapaa-ajalla tehtäväksi. Sanelemalla. Ei neuvottelemalla.
Palomäen mukaan työntekijän asema on huono.

- Työnantaja voi sanella uudet työehdot käyttöön, kun se käy niistä muodolliset yt-neuvottelut. Oikeusistuimet sitten vuoden tai vuosien päästä päättävät, oliko sillä oikeus siihen.

Odotusaikana työntekijän pitää kärsiä ja purra hammasta yhteen. Työlainsäädäntö tarjoaa työnantajille porsaan mentävän reiän.

Kuka haluaa viettää 1,5 h tuntia enemmän päivässä palkatta työpaikalla?

Palomäki toteaa tänään perjantaina RAUn osastoilla olevan käynnissä valitettavan mielenilmauksen, joka pysäyttänyt lähes koko junaliikenteen. Hänen mukaansa sen taustat ymmärtääkseen on mentävä ajassa muutama vuosi taaksepäin.

- Veturimiehet ovat iät ja ajat sopineet käytännössä kaiken paikallisesti. Osa asioista on viety tessiin, mutta ei kaikkea. Hyvään sopimisen kulttuuriin kuuluu, että sopimuskumppaniin voi luottaa ja että suullisetkin sopimukset pitävät.

- Lähiliikenteessä oli ajoaikamääräysten yhteydessä sovittu tosiasiallinen mahdollisuus syödä työn ohessa. Sen kesto oli 35 minuuttia. Lisäksi Helsingissä oli kaksi työpistettä, joiden työvuorojen ulkopuoliseen kulkemiseen oli sovittu siirtymäajaksi 35 minuuttia. Tämä sovittiin myöhemmin palkattomaksi ja sen vastapainona oli hyötyjä, joiden vuoksi työntekijöiden näin kannatti tehdä.

Kyse on työssäjaksamisesta
Palomäki kertoo, että nyt VR on ilmoittanut yt-neuvotteluissa että ruokatauko muuttuu 59 minuutin pituiseksi ja palkattomaksi.

- Työntekijät irtisanoivat paikallisen sopimuksen matkustamisesta. Työpäivässä olisi ollut 1 h 34 minuuttia palkatonta aikaa. Tämä sama oli muutama vuosi sitten palkallista aikaa 1 h 10 minuuttia.

- Muutos oli työntekijöiden mielestä täysin kohtuuton, mutta ei työnantajan. VR järjesti yt-neuvottelut, joissa se määräsi työntekijät huolehtimaan työvälineistä ja siirtymisistä omalla vapaa-ajallaan huolimatta siitä, että se on työehtosopimuksen sanamuodon vastaista eikä se taida olla eurooppalaisten työaikadirektiivienkään mukaista.
Palomäen mukaan kyse on vuositasolla 200-300 palkattomasta lisätunnista työpaikalla.

- Jo nykyisten työssäjaksamisongelmien takia tällaisen sopiminen edes palkallisena olisi hyvin vaikeaa. Ihminen ei ole kone ja jossain raja tulee vastaan.

RAUn puheenjohtaja: Tilanne VR:llä on vaikea – Työnantaja pidentänyt yksipuolisesti palkatonta työaikaa

Rautatiealan Unioni RAU ry:n verkkosivusto

www.raury.fi

 

[kibe]

Aika paljon noissa liittojen "uhkakuvissa" on ilmaa puolin ja toisin. Ketään ei kiinnostaisi liitot jos tes kierrokset olisi pelkkää nappikauppaa. Se, että "estettiin sunnuntailisien poisto, palkkojen puolitus ja saatiin vielä 1.5% lisää palkkaa" kuulostaa paljon paremmalta. Muutenkin neuvotteluissa on tapana lähteä isoilla vaatimuksilla ja kohdata sitten jossain realistisessa kohdassa.

 

[ikuhappy]

Näissä työtaistelujen yhteydessä ilmoitettujen palkkojen suuruudessa kannattaa olla erittäin skeptinen riippumatta kumpi osapuoli palkan ilmoittaa. Varmasti alalta löytyy henkilöitä jotka saattavat ansaita kyseisiä summia, mutta onko sitten kyse peruspalkasta vai vuosiansioista laskettu laskennallinen "kuukausipalkka" jossa saattaa olla isojakin määriä ylitöitä ja erillaisia lisiä. Näitä suuria tuloja on sitten julkaisijan tarkoitusperien takia annettu ymmärtää olevan normipalkkoja, sen kummemmin selittämättä miten ne ilmoitetut palkat muodostuvat. Ja kansaan nämä väitteet uppoavat kuin kuuma veitsi voihin koko totuutena.

Tosiaan kannattaa aina olla skeptinen. Myös työntekijäpuolella on tapana "antaa ymmärtää" miten huonoja omat palkat ovat. Selkeimpänä esimerkkinä opettajat, jotka eivät "huonossa" kuukausipalkassaan laske mitään arvoa tuplalomilla normaaliin työntekijään verrattuna - kai minunkin palkka olisi selvästi kehnompi, jos pitäisin 1,5kk palkatonta lomaa joka vuosi normilomien päälle. Myös nuo ylityöt ja etenkin "muut lisät" ovat de-facto semivakioita ja merkittäviä palkanosia monessa duunissa ja pelkän "peruspalkan" esiintuominen saa sen näyttämään mukavasti pieneltä, jota voidaan valittaa. 2500€/kk "peruspalkalla" töitä tekevä voi hyvin tienata enemmän kuin 3500€/kk palkollinen ja valittaa siltä kovasti omaa "palkkakuoppaansa".

 

[hese_e]

Tosiaan kannattaa aina olla skeptinen. Myös työntekijäpuolella on tapana "antaa ymmärtää" miten huonoja omat palkat ovat. Selkeimpänä esimerkkinä opettajat, jotka eivät "huonossa" kuukausipalkassaan laske mitään arvoa tuplalomilla normaaliin työntekijään verrattuna - kai minunkin palkka olisi selvästi kehnompi, jos pitäisin 1,5kk palkatonta lomaa joka vuosi normilomien päälle. Myös nuo ylityöt ja etenkin "muut lisät" ovat de-facto semivakioita ja merkittäviä palkanosia monessa duunissa ja pelkän "peruspalkan" esiintuominen saa sen näyttämään mukavasti pieneltä, jota voidaan valittaa. 2500€/kk "peruspalkalla" töitä tekevä voi hyvin tienata enemmän kuin 3500€/kk palkollinen ja valittaa siltä kovasti omaa "palkkakuoppaansa".

Tuosta lisäkuviosta tulee vielä hienosti välistä alojen sisälle reipasta epätasa-arvoa. Otetaan esimerkiksi lentoala (en ole itse ko. alalla). Suhtaat keikkaa vaikka Tampere-Hki välillä. Lyhyet ajat, ei lisiä. Sitten on porukka joka lentää aasiaan, kaikki mahdolliset lisät ja korvaukset paukkuu päälle. Päälle vielä vapaa (en tiedä onko se palkallinen, vai ei), jotta lentoturvallisuuden vaatimat lepoajat tulee täyteen. Työtaistelun tullen liitto otaa esiin pikkupalkalla pyörivän kotimaan kaverin ja työntantajaa kismittää se aasianliikenteen kulurakenne. Peruspalkan nosto käy todella kalliiksi, koska toisessa päässä firmaa siihen tulee kaikki kertoimet päälle.

 

[GuntherPrien]

En tiedä olisiko jo aika aloittaa uusi ketju vai jatkaako tällä vanhalla.

Yllättävän vähälle jäänyt uutinen. Teollisuusliitto on tehnyt päätöksen, etteivät paikallisosastot saa tehdä ominpäin yrityskohtaisia TES-sopimuksia. Saa nähdä kuinka käy, jos jokin paikallisosasto päättääkin toimia toisin.

Teollisuusliiton ammattiosastot eivät tee yrityskohtaisia työehtosopimuksia
Teollisuusliiton valtuusto on hyväksynyt liiton ammattiosastojen sääntöihin muutoksen, joka estää ammattiosastoja tekemästä jäseniä koskevia yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Ammattiosastot ja luottamusmiehet voivat kuitenkin jatkossakin tehdä Teollisuusliiton solmimien työehtosopimusten mukaisia paikallisia sopimuksia.

Sääntömuutos liittyy kahden työnantajaliiton, Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden päätöksiin irtautua valtakunnallisista työehtosopimuksista. Teollisuusliitto on työnantajajärjestöjen ilmoitusten jälkeen korostanut johdonmukaisesti sitä, että nimenomaan liitto tekee jatkossakin jäseniään koskevat työehtosopimukset.

Valtuuston päätöksessä korostetaan sitä, että tämä on ollut sääntöjen henki jo aikaisemminkin. Tehty päätös vain korostaa tätä.

– Nyt on pidettävä pää kylmänä. Vain kunnolliset ja sitovat sopimukset takaavat sen, että työntekijöiden asiat tulevat kunnolla hoidetuksi. Metsäpuolelta olemme kuulleet jo todella hurjia näkemyksiä työnantajilta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi.

Hän ihmetteli myös Teknologiateollisuus ry:n halua esiintyä koko teollisuuden äänitorvena ja esitaistelijana, vaikka järjestö ei tulevaisuudessa enää edes ole osapuoli neuvotteluissa. Sen asemaa voi verrata pikemminkin esimerkiksi Suomen Yrittäjiin.

Varapuheenjohtaja Turja Lehtonen muistutti, että suomalainen teollisuus on mittareiden mukaan hyvinkin kilpailukykyistä. Lehtosen mukaan työnantajien kannattaisi olla huolissaan teollisuuden heikosta kiinnostavuudesta ja jopa työvoimapulasta, joka johtuu myös työnantajien sekavasta ja hämmentävästä työmarkkinatoiminnasta.

Teollisuusliiton ammattiosastot eivät tee yrityskohtaisia työehtosopimuksia - Teollisuusliitto

Teollisuusliiton valtuusto on hyväksynyt liiton ammattiosastojen sääntöihin muutoksen, joka estää ammattiosastoja tekemästä jäseniä koskevia

www.teollisuusliitto.fi

Lisäksi PRO ja teollisuusliitto tekevät yhteistyötä mekaanisen metsäteollisuuden TES-neuvotteluissa.

Teollisuusliitto ja Pro tavoittelevat yhteistä työehtosopimusta metsäteollisuudessa
Ammattiliitto Pro ja Teollisuusliitto tiivistävät yhteistyötään mekaanisen metsäteollisuuden elokuussa käynnistyvissä työehtosopimusneuvotteluissa. Työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat liitot tavoittelevat neuvotteluissa yhteisiä sopimuksia alan työpaikoille.

Liittojen tiivistyvän yhteistyön taustalla on muun muassa Metsäteollisuus ry:n ilmoitus jättäytyä pois sopimustoiminnasta mekaanisessa metsäteollisuudessa. Metsäteollisuus ei siis enää neuvottele jäsenyritystensä puolesta toimialan työehtosopimuksia.

Pro ja Teollisuusliitto ovat valmistautuneet huolella tuleviin neuvotteluihin. Liittojen tavoitteena on neuvotella tulevana syksynä yrityskohtaiset koko henkilökunnan kattavat työehtosopimukset mekaanisen metsäteollisuuden työpaikoille. Näin neuvotteluihin osallistuvat liittojen lisäksi myös työpaikkojen luottamusmiehet.

Teollisuusliiton nykyinen sopimus mekaanisessa metsäteollisuudessa päättyy 31.12.2021. Pron sopimus puolestaan päättyy 28.2.2022. Liitot ovat jo lähettäneet osalle alan yrityksiä kirjeen, jossa ehdotetaan neuvottelujen aloittamista. Syksyn mittaan neuvottelukutsu esitetään kaikille toimialan yrityksille.

Teollisuusliitto edustaa isointa työntekijäjoukkoa metsäteollisuudessa. Mekaanisessa metsäteollisuudessa sen sopimusten piirissä on noin 12 000 työntekijää.

Teollisuusliitto ja Pro tavoittelevat yhteistä työehtosopimusta metsäteollisuudessa - Teollisuusliitto

Ammattiliitto Pro ja Teollisuusliitto tiivistävät yhteistyötään mekaanisen metsäteollisuuden elokuussa käynnistyvissä työehtosopimusneuvotteluissa.

www.teollisuusliitto.fi

Tästä se lähtee jälleen liikkeelle. Nyt vain ensin parin kuukauden kesätauolle ja syksyllä ollaankin jo kunnolla poteroissa kummallakin puolella.

 

[pulatunnus]

En tiedä olisiko jo aika aloittaa uusi ketju vai jatkaako tällä vanhalla.

Yllättävän vähälle jäänyt uutinen. Teollisuusliitto on tehnyt päätöksen, etteivät paikallisosastot saa tehdä ominpäin yrityskohtaisia TES-sopimuksia. Saa nähdä kuinka käy, jos jokin paikallisosasto päättääkin toimia toisin.




Lisäksi PRO ja teollisuusliitto tekevät yhteistyötä mekaanisen metsäteollisuuden TES-neuvotteluissa.





Tästä se lähtee jälleen liikkeelle. Nyt vain ensin parin kuukauden kesätauolle ja syksyllä ollaankin jo kunnolla poteroissa kummallakin puolella.

Heh, toinen osapuoli purkaa kartelia, toinen tukevoittaa.

No varmaan tärkeää että paikallisissa neuvotteluissa on kohtuudella tasavahvat osapuolet, jos kyse ison konsernin sopimisessa niin toinenkin puoli tarvii selkänöjaksi osaamista.

Tosin aika näyttää mitkä motiivit sääntömuutoksen taustalla, rivien välistä vaikuttaa siltä että tarkoitus ei ole tukea paikallisia, vaan vääntää keskitettyä sopparia, jonka mukaisen paikalliset saa sitten hyväksyä.

 

[hese_e]

Heh, toinen osapuoli purkaa kartelia, toinen tukevoittaa.

No varmaan tärkeää että paikallisissa neuvotteluissa on kohtuudella tasavahvat osapuolet, jos kyse ison konsernin sopimisessa niin toinenkin puoli tarvii selkänöjaksi osaamista.

Tosin aika näyttää mitkä motiivit sääntömuutoksen taustalla, rivien välistä vaikuttaa siltä että tarkoitus ei ole tukea paikallisia, vaan vääntää keskitettyä sopparia, jonka mukaisen paikalliset saa sitten hyväksyä.

Mitenköhän tuossa käy, jos alan yleissitovuus katoaa ja paikallisosastot ei saa sopia, niin voiko työnantaja tehdä sopparin liiton ohi vaikka äänestyttämällä sen työpaikalla, tai työsuojavaltuutetunt tjsp kanssa? Osassa työpaikoista kun liittoon kuuluvat on vähemmistönä.

 

[pulatunnus]

Mitenköhän tuossa käy, jos alan yleissitovuus katoaa ja paikallisosastot ei saa sopia, niin voiko työnantaja tehdä sopparin liiton ohi vaikka äänestyttämällä sen työpaikalla, tai työsuojavaltuutetunt tjsp kanssa? Osassa työpaikoista kun liittoon kuuluvat on vähemmistönä.

Jonkin yhdistyksen säännöt ei taida olla este.
Jos yhdityksen jäsenet rikkoo yhdityksen sääntöjä niin siitä jokin rangaistus, ehkä erottaminen.
Tosin jos jäsen yhdistys ei ole tyyväinen , niin voihan se omatoimisesti erotakkin, mutta se ehkä uhkailutasolle, ja todellinen vaihtoehto vasta sitten jos yhdistyksellä on muita kiinnostavia vaihtoehtoja mihin liittyä, siis ajattelen niitä monia keskusliitto palveluita minkä voisin olevan paikallisille tärkeitä. Laki , sopimus juridikka avaut ovat paikallisessa sopimisessa tärkeitä, saa niitä toki suoraankin, joten hinta/etu juttu.

 

[GuntherPrien]

Alkaa pikku hiljaa näköjään neuvottelut olemaan alkamassa kunnolla. Nyt varoitellaan työnantajia tulevista toimenpiteistä, jos eivät noudata TES:n jälkisuojaa. Tuo jälkisuojan pitävyys voikin olla yksi kierroksen mielenkiintoisin vääntö, ja siitä todennäköisesti tullaan vääntämään vielä pitkään kierroksen jälkeenkin. Todennäköisesti lopullinen loppuratkaisu haetaan vuosien oikeus väännöillä.

Teollisuusliiton Riku Aalto uhkaa lakoilla ja oikeustoimilla: ”Perästä kuuluu”
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo yksipuolisesti työehtoja heikentäville yrityksille, että "perästä kuuluu".


Teollisuusliiton liittovaltuuston kokouksessa puhunut liiton puheenjohtaja Riku Aalto ennakoi työmarkkinahäiriöitä. Aallon mukaan riskit työmarkkinahäiriöistä ovat kasvamaan päin. Työmarkkinahäiriöillä tarkoitetaan ilmeisesti lakkoja tai muita työtaistelutoimia.

– Teollisuusliitto haluaa tehdä sopimukset, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Teollisuuden tilauskirjat ovat nyt täynnä, joten kilpailukyvyssämme ei pitäisi olla mitään vikaa. Haluamme ratkaisun, joka turvaa jäsentemme ostovoiman positiivisen kehityksen, Aalto korosti liittovaltuustolle.
Teknologiateollisuuden alalla Teollisuusliiton sopimukset umpeutuvat marraskuun lopussa.
– Tänään tässä ja nyt tilanne on se, että neuvotteluja käydään kiivaasti useassa pöydässä. Teknon osalta niitä jatketaan sunnuntaina, jolloin toivottavasti pystymme arvioimaan sen, onko meillä edellytyksiä saavuttaa neuvottelutulos marraskuun aikana. Mikäli edellytyksiä ei ole, joudumme arvioimaan myös sen, millaisia järjestöllisiä toimia mahdollisesti käynnistetään ja koska niiden aika on.

Työehtojen jälkisuoja hiertää
Perinteisesti vanhoja työehtosopimuksia on noudatettu myös sopimuksettomassa tilassa, kunnes uusi sopimus saadaan aikaiseksi. Nyt työnantajat ovat vedonneet siihen, etteivät samat osapuolet ole enää neuvottelemassa uutta työehtosopimusta ja siksi vanhaa työehtosopimusta ei tarvitsisi noudattaa.
– Työnantajapuoli on kyseenalaistanut työehtojen jälkisuojan. Sanon tämän nyt hyvin suoraan ja toivon, että viesti kuullaan laajasti työnantajapuolella ja kaikissa teollisuuden yrityksissä. Me emme hyväksy tilannetta, jossa jäsentemme työehtoja heikennetään sopimuksettomassa tilassa. Mikäli tällaista myöhemmin tapahtuu, on liitto valmis reagoimaan asiaan niin oikeudellisin kuin järjestöllisin toimenpitein jäsentensä työehtojen suojelemiseksi. Valitettavasti meillä on jo nyt tiedossa yrityksiä, joissa on henkilöstölle ilmoitettu yksipuolisesti työsuhteen ehtojen heikennyksistä 1.12. alkaen. Näille yrityksille sanon, että perästä kuuluu.
– Riskit työmarkkinahäiriöistä ovat siis kasvamaan päin. Näin voidaan sanoa varsinkin metsäteollisuuden osalta, jossa yrityskohtaiset neuvottelut ovat edenneet takkuillen. Meillä on noin 200 sopimuskumppania, mutta valmiita sopimuksia on tehty vain kaksi, ja nekin pienempiin yrityksiin. Jo tässä vaiheessa on selvää, että työtaisteluilta metsäalan yrityksissä tuskin vältytään. Aika alkaa yksinkertaisesti loppumaan kesken.
Aalto kauppasi vielä sopimuksia yrityksille.
– Ne yritykset, jotka solmivat sopimuksensa Teollisuusliiton kanssa kaikista nopeammin, saavat keskeisen kilpailuedun eli työrauhan suhteessa muihin.

Teollisuusliiton Riku Aalto uhkaa lakoilla ja oikeustoimilla: ”Perästä kuuluu”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo yksipuolisesti työehtoja heikentäville yrityksille, että "perästä kuuluu".

www.iltalehti.fi

Tällä hetkellä on teollisuusliitto saanut yhden TES:n sovittua ja useilla aloilla on neuvottelut alkaneet, mutta on paljon aloja joilla ei ole vielä saatu neuvotteluita aloitettua.

TES-neuvottelut jatkuvat edelleen - Teollisuusliitto

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisissä työehtosopimusneuvotteluissa on saavutettu yhteinen näkemys useimmista sopimuksen tekstisisällöistä.

www.teollisuusliitto.fi

 

[hese_e]

Alkaa pikku hiljaa näköjään neuvottelut olemaan alkamassa kunnolla. Nyt varoitellaan työnantajia tulevista toimenpiteistä, jos eivät noudata TES:n jälkisuojaa. Tuo jälkisuojan pitävyys voikin olla yksi kierroksen mielenkiintoisin vääntö, ja siitä todennäköisesti tullaan vääntämään vielä pitkään kierroksen jälkeenkin. Todennäköisesti lopullinen loppuratkaisu haetaan vuosien oikeus väännöillä.

Siitä tulee vielä kunnon yhteenotto. UPM ja paperiliitto ovat näemä vielä tiukasti poteroissa, eikä neuvottelut ole edes alkaneet. UPM ilmoitti valmistautuvansa toimintaan ilman työehtosopimusta ja ilman jälkivaikutusta. Paperiliiton mielestä tehtaat menee kiinni, ellei ole voimassa olevaa työehtosopimusta.

Eli kriisiytetään heti, valtakunnansovittelijalle ja samalla alkaa oikeustaistot onko jälkivaikutusta, jos sopimusten toinen osapuoli lakkaa olemasta.

 

[GuntherPrien]

Siitä tulee vielä kunnon yhteenotto. UPM ja paperiliitto ovat näemä vielä tiukasti poteroissa, eikä neuvottelut ole edes alkaneet. UPM ilmoitti valmistautuvansa toimintaan ilman työehtosopimusta ja ilman jälkivaikutusta. Paperiliiton mielestä tehtaat menee kiinni, ellei ole voimassa olevaa työehtosopimusta.

Eli kriisiytetään heti, valtakunnansovittelijalle ja samalla alkaa oikeustaistot onko jälkivaikutusta, jos sopimusten toinen osapuoli lakkaa olemasta.

Tuolla jälkisuojalla on oikeasti merkitystä työntekijäpuolella. Sillä mennäänkö lakien vai TES:n mukaan on suuri taloudellinen merkitys palkansaajalle. Lisäksi jos sen päättyneen TES:n mukaan on sovittu paikallisesti poikkeavia sopimuksia eivät ne enää ole voimassa, jos todetaan ettei sovelleta päättyneen TES:n määräyksiä, on sillä mahdollisesti suuriakin vaikutuksia työpaikalla.

Lainaus teollisuusliiton sivuilta.
7. Mikä on työehtosopimuksen ja lainsäädännön ero työntekijöiden oikeuksien ja etujen kannalta?
Työehtosopimuksissa naulataan kiinni useita sellaisia työntekijöiden oikeuksia ja etuja, joita lainsäädännöstä ei löydy. Näitä ovat esimerkiksi:

1. Vähimmäispalkat.
2. Palkkamääräykset, jotka turvaavat ammattitaitoa ja koulutusta vastaavan toimeentulon.
3. Lomarahat.
4. Lakia paremmat lomapalkan laskentasäännöt.
5. Lakia olennaisesti parempi sairausajan palkka.
6. Äitiys- ja isyysvapaan palkat.
7. Sairaan lapsen hoidon aikainen palkka.
8. Pitkittyneen sairausloman aikainen palkka.
9. Arkipyhä- ja työajan lyhennyskorvaukset.
10. Vuorotyölisät, olosuhdelisät, varallaolo-, päivystys- ynnä muut korvaukset.
11. Palvelusvuosilisät.
12. Matkatyön kulukorvaukset ja päiväraha.
13. Työajan joustomahdollisuudet.
14. Luottamusmiesjärjestelmä, joka turvaa luottamusmiehen
    a) toimintaedellytykset,
    b) työsuhteen,
    c) oikeuden tiedonsaantiin,
    d) oikeuden luottamusmieskoulutukseen ja
    e) korvauksen tehtävän hoitamisesta.
15. Työehtosopimuksen neuvottelujärjestys.
16. Laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet.
17. Jäsenmaksuperinnästä sopiminen.

 

[hese_e]

Tuolla jälkisuojalla on oikeasti merkitystä työntekijäpuolella. Sillä mennäänkö lakien vai TES:n mukaan on suuri taloudellinen merkitys palkansaajalle. Lisäksi jos sen päättyneen TES:n mukaan on sovittu paikallisesti poikkeavia sopimuksia eivät ne enää ole voimassa, jos todetaan ettei sovelleta päättyneen TES:n määräyksiä, on sillä mahdollisesti suuriakin vaikutuksia työpaikalla.

Onhan sillä, mutta ei se ole minusta tuon väännön pihvi. On mielestäni vain yksi väline lisää, mikä on lyöty pöytään. Sovittelijallehan ne yrittää päästä suoraan. Jos jälkivaikutus säilyisi, paperiliitto istuisi poterossaan sopimuksettomassa tilassa muutaman vuoden, kunnes väki alkaisi vaatia jo korotuksia. Väittämällä, ettei sitä ole UPM pakottaa paperiliiton reagoimaan.

(Upm haluaa siis eri liiketoimintayksiköille omat sopparit, liiton mielestä korkeitaan yksi sopimus, yksi firma. Kumpikaan ei halua hievahtaa vaatimuksesta, niin sitten otetaan yhteen.)