Työkalut ja muut vehkeet

Mulla on tommonen Nilfiskin monitoimi-imuri (Multi 22 II inox)

Onko kellään tietoa että sietääkö tämä autotallin veden+lattiahiekkojen imuroimista ilman että käyttää noita 7,5€/kpl hintaisia fleece-suodatinpusseja siinä välissä?

On nimittäin todella ärsyttävää ku niissä on kiinnitys tehty PAHVISTA, ja se ei kestä kuin hetken ja menee aivan p*ksi siitä kosteudesta ja pussi ei pysy enää mitenkään kiinni siinä tötterössä tuolla sisällä. Tai jos on jotain ideaa että voisko tässä käyttää jotain toisenlaisia pusseja mitkä pelittäisi paremmin...


1672226652754.png
Ei pussia ole tapana käyttää jos vettä imetään.
 
Ei kai noissa ikinä kuulu pölypussia käyttää kun vettä imuroidaan.

Mutta lattialla on väistämättäkin kaikkea hiekkapaskaa sen imettävän veden lisäksi kun puhutaan autotallista.

Mä olen käyttänyt tota tähän asti niin että roskat ja hiekat jää pussiin, ja vesi menee säiliöön mistä heitän sen pihalle. Pussin kuivatan liejuineen ja käytän uudelleen mutta se ei kestä sitä tuon surkean kiinnityksen takia montaa kertaa.
 
Mutta lattialla on väistämättäkin kaikkea hiekkapaskaa sen imettävän veden lisäksi kun puhutaan autotallista.

Mä olen käyttänyt tota tähän asti niin että roskat ja hiekat jää pussiin, ja vesi menee säiliöön mistä heitän sen pihalle. Pussin kuivatan liejuineen ja käytän uudelleen mutta se ei kestä sitä tuon surkean kiinnityksen takia montaa kertaa.
Ei se hiekka sitä imuria riko vaikka sitä veden mukana tulisi. Eli pussit pois. Ei se pussi ole muutenkaan pakollinen vaan mukavampi pöllyävät roskat heittää pussissa pois, kun kipata koko säiliö roskikseen.
 
Suurin haitta tulee jos ensin imuroi vettä ja sitten kuivaa pölyä ja roskia niin imurin joutuu pesemään ja kuivaamaan ennenkuin siinä kannattaa käyttää pölypussia.Pahimmillaan jos laittaa pussin märkään ja likaiseen imuriin ja ei käytä sitä pitempään aikaan niin imuri on tukevasti homeessa.
 
Tai jos on jotain ideaa että voisko tässä käyttää jotain toisenlaisia pusseja mitkä pelittäisi paremmin...
Useimpiin käyttämiini imureihin(siis pussia käyttäviin, olivat ne sitten kotisiivous- tai ulkoimureita) on sopinut useampi erilainen pussi, joita on ollut sekä pahvisella että muovisella kiinnityskauluksella, ja tietysti vaihtelevasti eri pussimateriaaleilla alkon kassista hienoon paksuun kuitukankaaseen. En minä silti imisi vesiloskamutapaskaa pussia käytettäessä.

Eikä se yleensä kivaa ole toisin päinkään eli ilman kunnon pussia imuroida kuivaa paskaa - ainoana poikkeuksena kodinsiivouksen puolella pussittomat joilla vedetään pari koiran karvaa ja gramma vehnäjauhoja lattialta. Jos perustason halli-imurin kanssa sniiduilee niin saituroi sitten kunnolla ja tyhjentelee huolellisesti käsitellen hyviä pölypusseja.
 
Mulle oli ihan uusi tuttavuus tuollainen märkäimuri, johon ylipäätänsä saa suodatinpussin. Kaikki omat ja muut kohdalle osuneet on ollut sellaisia, että niissä on jonkinsortin irroitettava suodatin joka estää paskan menemisen moottoriin ja takaisin ulospuhallukseen, joka sitten vaan otetaan pois välistä jos silkkaa vettä imuroidaan. Ei itseasiassa ole edes käynyt mielessäkään, että haluaisi "raksa-/talli-" imurissa käyttää pölypussia.
 
Viimeksi muokattu:
Mulle oli ihan uusi tuttavuus tuollainen märkäimuri, johon ylipäätänsä saa suodatinpussin. Kaikki omat ja muut kohdalle osuneet on ollut sellaisia, että niissä on jonkinsortin irroitettava suodatin joka estää paskan menemisen moottoriin ja takaisin ulospuhallukseen, joka sitten vaan otetaan pois välistä jos silkkaa vettä imuroidaan. Ei itseasiassa ole edes käynyt mielessäkään, että haluaisi "raksa-/talli-" imurissa käyttää pölypussia.

Noi on yhdistelmäimureita eli kuiva&märkäimureita. IMHO kuivaimureita joilla tarpeen vaatiessa voi "kokeilla" imaista myös vedet. Pölypussin käyttö säästää sitä suodatinta. Noita pusseja on kyllä kaikenlaisia saatavilla pahvista kankaaseen ja aina saa jännittää millainen se kiinnitys on vaikka ottaa kangassuodattimia (amazon).
EDIT: Jos tosissaan haluaa säästää niin noita kangassuodattimia pystyy kyllä tyhjentämään niinkuin pelkkää pönttöäkin (kuivaimun jälkeen). Joskus hätätapauksessa olen joutunut tyhjäämään pelkän pölypussin käsijyrsimen purusta :D Mutta on se paljon mukavampi heittää vaan koko pussi roskiin ja lyödä uutta sisään.

Vettä olen imaissut vain kerran jollain Kärcher WD5XXXX imurilla ja ohjeiden mukaisesti ilman pölypussia. 60 litran lattiakaivo ja sieltä piti viimeinen 1-2l imaista mitä pumppu ei ottanut. Ei juurikaan hiekkaa vaan lähinnä seisonutta vettä ja sen muodostamaa "levää". Vaikka se ihan hyvin onnistui, niin en ennusta pitkää ikää imurille tuollaisessa käytössä :D Kyllähän se koko sisäpuoli oli aika hurjan näköinen ja suodatin läpimärkä. Ilman suodatinta olisi varmaan ollut laakista vainaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mulle oli ihan uusi tuttavuus tuollainen märkäimuri, johon ylipäätänsä saa suodatinpussin.
Siinähän se onkin, että yleensä ei osteta märkäimuria vaan teollisuusimuri. Sellaista käytetään yleensä erinäisessä rönttäsiivouksessa joka on enimmäkseen kuivaa paria märkää paskaa ja loskaknööliä lukuunottamatta, ja erityistapauksissa märkäimurointiin.

Niin se minullakin on ollut. Vanhempi iso Kärcher ei muistaakseni edes näytä siltä että siihen saisi pussin, eikä ole tullut mieleen alkaa siihen sellaista räveltää.

Uudempi pieni kuluttajamallinen Kärcher tuli kaupasta pussivarustuksella jolle onkin ollut käyttöä. En muista tämänkään mallimerkintää, mutta tämä on siis samaa kokoa ja ominaisuuksia joita voi saada alle satasella halpahallitarjouksena. Sivunmennen sanoen ei välttämättä olisi paska valinta kotisiivouskäyttöönkään. Ei välttämättä tarvitse ottaa kympin kauheutta tai ökykallista Mielen allergiaimuria tai Dysonin glorifioitua turpiinia.
 
TTY:n elektoniikkalabrassa oli ~15v sitten "hiomasieniä", jotka olivat samaa hiovaa pehmeää materiaalia alusta loppuun. Kovuudeltaan vastasivat ehkä pyyhekumia. Olivat ylivetoja pienien pärseiden ja hapettumien poistoon. Mistä moisia tai tuollaista materiaalia saisi? Tavallisessa hiomasienessä on vaahtomuovi pinnoitettu hiovalla materiaalilla. Sellaisista en ole kiinnostunut.
 
TTY:n elektoniikkalabrassa oli ~15v sitten "hiomasieniä", jotka olivat samaa hiovaa pehmeää materiaalia alusta loppuun. Kovuudeltaan vastasivat ehkä pyyhekumia. Olivat ylivetoja pienien pärseiden ja hapettumien poistoon. Mistä moisia tai tuollaista materiaalia saisi? Tavallisessa hiomasienessä on vaahtomuovi pinnoitettu hiovalla materiaalilla. Sellaisista en ole kiinnostunut.

Luulen että hakemasi tuote on "abrasive rubber", eli kumimassa, johon on sekoitettu hioma-aineita.
Tuossa on esimerkiksi yksi valmistaja.
 
TTY:n elektoniikkalabrassa oli ~15v sitten "hiomasieniä", jotka olivat samaa hiovaa pehmeää materiaalia alusta loppuun. Kovuudeltaan vastasivat ehkä pyyhekumia. Olivat ylivetoja pienien pärseiden ja hapettumien poistoon. Mistä moisia tai tuollaista materiaalia saisi? Tavallisessa hiomasienessä on vaahtomuovi pinnoitettu hiovalla materiaalilla. Sellaisista en ole kiinnostunut.

Käytitkö koneella, vai oliko se joku käsikäyttöinen sieni?
 
Pieni ja ennen kaikkea edullinen momenttiavain?
Alue luokkaa 5-20Nm ja varmaan 1/4”, kun tarve pienille hylsyille, kuusiokoloille ja sen semmoisille.

Motonetistä löytyisi tämä, mutta sekin tuntuu ehkä tyyriiltä vähäisen käytön takia. Ei, ei tarvitse olla mikään kalibroitu jne, kunhan asteikko pitää suurinpiirtein paikkansa. Ei varmaan kyllä löydä näillä spekseillä parempaakaan.

 
Jos sitä tarvitsee 5 minuutiksi nyt ja seuraavan kerran vaikka vuoden päästä toiselle vitoselle, niin onhan se vähän tyyris.
 
Pieni ja ennen kaikkea edullinen momenttiavain?
Alue luokkaa 5-20Nm ja varmaan 1/4”, kun tarve pienille hylsyille, kuusiokoloille ja sen semmoisille.

Motonetistä löytyisi tämä, mutta sekin tuntuu ehkä tyyriiltä vähäisen käytön takia. Ei, ei tarvitse olla mikään kalibroitu jne, kunhan asteikko pitää suurinpiirtein paikkansa. Ei varmaan kyllä löydä näillä spekseillä parempaakaan.

Ulkomaiden pyöräkaupoista voi saada halvemmalla, mutta ei ne sielläkään ilmaisia ole.
 
Pieni ja ennen kaikkea edullinen momenttiavain?
Alue luokkaa 5-20Nm ja varmaan 1/4”, kun tarve pienille hylsyille, kuusiokoloille ja sen semmoisille.

Motonetistä löytyisi tämä, mutta sekin tuntuu ehkä tyyriiltä vähäisen käytön takia. Ei, ei tarvitse olla mikään kalibroitu jne, kunhan asteikko pitää suurinpiirtein paikkansa. Ei varmaan kyllä löydä näillä spekseillä parempaakaan.


Mulla on tuo ja onhan se aika "suurinpiirteinen" kun se säätökin aika "sinnepäin". En tykkää yhtään tuosta epämääräisestä pyöritettävästä säädöstä mikä siinä on.

Ei ole silti tullut hankittua parempaa, ja jos hankkisin niin se olis Proxxon MicroClick MC15 S Tai MC30S
 
Joo, fillari käyttöön tulisikin noin pääsääntöisesti ja amazonikin tuli näemmä jo yllä kurkattua :)
Eli siltä se näyttää, että pitää enemmän panostaa. Olisipahan se sitten kerralla hyvä ja toimiva.
 
Voiko alumiinilangalla muka hitsata valurautaa? Ja miksi tässä lukee "gas welding"? :confused: Bauhaus tuota myy ja katoin että mitä ne on sekoillu tuotekuvaukseen, mutta ihan valmistajan ilmoittamia tietoja on.


Yleisesti valuraudan korjaushitsauksessa on käytetty nikkelipitoisia lisäaineita, joita on sitten lisäksi seostettu kromilla ja kuparilla.
En ole kuullut, että alumiini pii seos sopisi kovin hyvin valuraudan korjaushitsaukseen.

Epäilen että merkintä "gas welding" tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että hitsatessa pitää olla suojakaasu käytössä.

Äkkiseltään kun tuota tutkin, niin vaikuttaisi että tuo on tarkoitettu lähinnä alumiinivalujen korjaukseen, ei valuraudan, eli tuossa englannin kielisessä esitteessä on tullut ranskalaisille virhe.
 
Voiko alumiinilangalla muka hitsata valurautaa? Ja miksi tässä lukee "gas welding"?
Kuten ylempänä todettiin, ovat molemmat käännösvirheitä. Ei kai mikään estä käyttämästä lisäaineena kaasulla hitsatessa, mutta käännösvirhe on todennäköisempää. Valuraudalle ei varmasti ole tarkoitettu.
 
Lievä käännösvirhe tuo on, saksankielisessä esitteessä lukee Reparatur von Gussteilen eli valuosien korjaamiseen ja ranskankielisessä Réparation de pièces de fonderie eli myöskin valukappaleiden korjaamiseen.

Molemmissa esitteissä myös kehutaan ko. langan olevan erittäin hyvä valukappaleiden hitsaukseen.

Toki huonon ranskan kielen taitoni olen hankkinut peruskoulussa noin 25 vuotta sitten ja huono saksan taito on lukion peruja, joten käännöksistä ei voi olla 100% varma.
 
Joo käännösvirhehän siellä oli ranskan kesähessuilla tullut. Minä jo epäilin hitsauksen ammattitaitoani kun ikinä ollu kuullutkaan valuraudan korjaamisesta alumiinilla :D
 

Liitteet

  • Screenshot 2023-01-20 161819.png
    Screenshot 2023-01-20 161819.png
    92,8 KB · Luettu: 49
Mikä mahtais olla semmonen koko perheen opeteltava hitsauslaite? Mä en oo paljon hitsannu mut haluisin opetella, samoin haluis noi mun 15 ja 9v tytöt ja vaimokin. Kohteena ois 98 escortin pohja ja muit omakotiasujan kohteita.
 
Onko noissa parinkympin hintaluokan infrapunalämpömittareissa jotain erojakin, vai onko kokolailla yhdentekevää minkä nappaa?
 
Mikä mahtais olla semmonen koko perheen opeteltava hitsauslaite? Mä en oo paljon hitsannu mut haluisin opetella, samoin haluis noi mun 15 ja 9v tytöt ja vaimokin. Kohteena ois 98 escortin pohja ja muit omakotiasujan kohteita.
Mig hitsauslaite olisi varmaan helpoin oppia ja käy monipuolisesti kotihitsaushommiin. Tarkemmin jotain merkkiä ja mallia en osaa suositella ja riippuu toki budjetistakin.
Suosittelen hankkimaan MIGiin myös suojakaasu (Argon-Co2 mix) pullon. Täytelankaa käyttämällä pärjää ilmankin mutta roiskeita ja savua tulee paljon enemmän.
 
Mikä mahtais olla semmonen koko perheen opeteltava hitsauslaite? Mä en oo paljon hitsannu mut haluisin opetella, samoin haluis noi mun 15 ja 9v tytöt ja vaimokin. Kohteena ois 98 escortin pohja ja muit omakotiasujan kohteita.
Auton pohja on muuten varmasti yksi hankalimpia kohteita alkaa harjoitella hitsaamista, paperinohut pelti palaa puhki alta sekunnin.
Mutta MIG ja suojakaasu varmasti helpoin
 
Onko noissa parinkympin hintaluokan infrapunalämpömittareissa jotain erojakin, vai onko kokolailla yhdentekevää minkä nappaa?

En tiedä tarkkuudesta, mutta mittausskaalan laajuudessa on ainakin mittareiden välillä eroja. Joskus laajempi skaala voi olla hyödyksi jos on tarve mitata esimerkiksi pitsauunin kiven lämpöä (>400 °C).
 
Mikä mahtais olla semmonen koko perheen opeteltava hitsauslaite? Mä en oo paljon hitsannu mut haluisin opetella, samoin haluis noi mun 15 ja 9v tytöt ja vaimokin. Kohteena ois 98 escortin pohja ja muit omakotiasujan kohteita.

Ammattikoulun levyseppälinja tai aikuispuolen iltalinja. En tiedä onko aikuispuolelle alaikärajaa, ja 9v on vielä peruskoulussa, joten voiko olla kahdessa koulussa yhtäaikaa tms.
Mutta tuo on hyvä keino lähteä opiskelemaan, monessa koulussa on jatkuva haku. Sopii hyvin, jos on päivällä töissä, vaikka päivät voi venyä vähän pitkiksi.

Läpiruostunut auto kokeneellekin paha & työläs hitsata. Saa tehdä puoli autoa uusiksi, jos hyvin tekee.

Onko noissa parinkympin hintaluokan infrapunalämpömittareissa jotain erojakin, vai onko kokolailla yhdentekevää minkä nappaa?

Halvimmissa mittareissa on yleensä kiinteä emissio 0,95. Jos tarvitsee mitata esim. kiiltäviä metallipintoja, niin tulokset voivat olla mitä sattuu.
 
Viimeksi muokattu:
Halvimmissa mittareissa on yleensä kiinteä emissio 0,95. Jos tarvitsee mitata esim. kiiltäviä metallipintoja, niin tulokset voivat olla mitä sattuu.

Joo, voi toki. Mutta niissäkin mittareissa, joissa emissiviteettia voi säätää, pitäisi ensin kalibroida mittari. Eli mitata toisella menetelmällä (koskettava mittais, termoelementti tms.) se pinnan todellinen lämpötila ja säätää sitten mittari näyttämään "oikein".
 
Mikään lämpömittari/kamera ei osaa kompensoida virhellistä mittaustapaa eli oleellisinta olisi opetella käyttämään sitä mittalaitetta oikein ja huomioimaan ne mahdolliset heijastukset.
Aika paljon tulee vastaan esim. lämpökuvauksissa sitä että on mitattu käytännössä vaan omaa ruumiinlämpöä.
 
Onko noissa parinkympin hintaluokan infrapunalämpömittareissa jotain erojakin, vai onko kokolailla yhdentekevää minkä nappaa?
Jotain voi päätellä mittausalueen koosta, joka on yleensä painettu mittariin näkyviin. Yleistäen voitaneen sanoa, että mitä suurempi suhde, sitä parempi mittari. Ts. 15:1 on siis parempi kuin kuvan 12:1. Paremmissa mittareissa suhde voi olla esimerkiksi 30:1 ja silloin yleensä voi emissiokerrointakin säätää.

Mittaria käytettäessä pitää ymmärtää, ettei mittari tosiaankaan näytä laserosoittimen pisteen lämpötilaa, vaan ympäriltä paljon laajemman alueen lämpötilaa.
68105838166046.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mulla oli tuommoinen Lidlistä ostettu lämpömittari josta lähti lukema ryömimään ylöspäin mittaria käytettäessä. Muutaman toiston jälkeen lukema saattoi olla kolme astetta enemmän kuin aloittaessa. Kun mittarin sammutti muutamaksi minuutiksi lukema palautui takaisin alemmaksi. Vaihtolaite teki ihan samaa.
 
En tiedä keksinkö pyörän äsken uudestaan vai jotain uutta ja vallankumouksellista, mutta töräytin äsken jarrulevyille tarkoitettua kuparitahnaa juotosaseman kärjen sisäpuolelle keraamisen lämmityselementin päälle "piitahnaksi", pikaisen testin perusteella lämpö siirtyy nyt kärkeen öbaut 100x nopeammin ja tehokkaammin, kärjet tietysti olivat geneerisiä kärkiä joten halkaisija ei ihan täsmännyt elementin kanssa yhteen (muistaakseni elementti 4mm ja kärjen sisähalkaisija 5mm) joten alkup. kärjillä / tiukemmalla sovitteella ehkä ero ei olisi näin dramaattinen. Jatkossakin aion kyllä "rasvata" kärjet ja elementit :tup:
 
Olisi tarvetta ohuelle, max 4 mm paksulle 11/16 kiintoavaimelle. Mistähän moisen ihmeen löytäisi? Leukojen pitäisi myös olla kohtuullisen pieneen tilaan mahtuvat, kuten kuvassa. Tuumakokoja löysin vain perintesen mallisina, ohuet näyttää olevan harvinaisia.
Wrench.jpeg
 
Olisi tarvetta ohuelle, max 4 mm paksulle 11/16 kiintoavaimelle. Mistähän moisen ihmeen löytäisi? Leukojen pitäisi myös olla kohtuullisen pieneen tilaan mahtuvat, kuten kuvassa. Tuumakokoja löysin vain perintesen mallisina, ohuet näyttää olevan harvinaisia.
Wrench.jpeg
Rälläkällä hiot avaimen halutun paksuiseksi ja muotoiseksi kärjestään?
 
Hakee vaikka tokmannilta kolmenkympin brucken ja onpahan sitten semmoinenkin satunnaistarpeeseen.:D Eikä itseasiassa ole edes huono, monta vuotta ollut jo välillä aika kovallakin käytöllä.
 
IKH:n avain 4,6mm paksu ja biltema ei edes ilmoita. Itse ohentaminen on ehkä se helpoin tie.
 
Hakee vaikka tokmannilta kolmenkympin brucken ja onpahan sitten semmoinenkin satunnaistarpeeseen.:D Eikä itseasiassa ole edes huono, monta vuotta ollut jo välillä aika kovallakin käytöllä.
Muuten hyvä mutta tuttavan rälläkkä mennyt jonkusen kerran takuuseen ja muutenkin kokemusta näistä Tokmannin halppistuotteista että ottaisin jotain muuta halpamerkkiä.
 
Auton lattialla pyörineen pikkukivet alkoivat ärsyttämään ja muutenkin olen jo pidempään haaveillut akkukäyttöisestä imurista koska kerrostalossa ei voi oikein kätsysti käyttää verkkovirtatyökaluja. Hommasin Milwaukeen M18 VC-2 -imurin, kun omistan merkin työkaluja jo ennestään. Tällä voi imuroida myös vettä, joka oli vaatimus kun auton lattialla saattaa joskus olla esim lunta. Toki jos teho riittää, niin voisi käyttää myös pesuaineveden imemiseen kangaspinnoilta, mutta tämän testaus jää ensi kesälle.

Positiivisena yllätyksenä teho on todella hyvä ja jaksaa imeä vaivatta isoimmatkin hiekoituskivet. Ainut miinus mitä keksin on, että letkun "spiraali" on melko jäykkä, eli sen venyttäminen ja siinä pitäminen vaatii melko paljon voimaa. Eli heti jos letkusta päästää irti, se palautuu noin puolen metrin mittaiseksi. Letku venyy kuitenkin suunnilleen kahteen metriin mikä riittää varsin hyvin, jos imuria pitää auton sisällä. Imuri on sangen kompakti, eli tämä onnistuu helposti.

20230215_165624.jpg
20230215_165613.jpg
20230215_170133.jpg
 
Millainen suodatinjärjestely imurissa on? Kestääkö imeä vettä ilman muutoksia?
Siinä on sellainen lieriön mallinen, keskeltä ontto suodatinpatruuna, joka täytyy kiertää irti ennen veden imemistä. Säiliön avaus on helposti kahdella salvalla, joten suodatin on kuitenkin melko näppärä ottaa pois.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 276
Viestejä
4 507 523
Jäsenet
74 347
Uusin jäsen
Si-Pe

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom