• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Työmarkkinakierrokset.

Liittynyt
27.11.2016
Viestejä
994
Tiedän myös pari hoitajasta insinööriksi lähtenyttä, mutta tiedän myös pari insinööristä hoitajaksi vaihtanuttakin. Näissä jälkimmäisissä kyse oli siitä, että projektiluonteiset matkustusta vaativat ja stressaavat insinöörityöt vaihtuivat turvallisen varmaan hoitotyöhön perheenlisäysten jälkeen, kun sellaista perustylsää ja varmaa insinöörityötä oli hankalampi löytää.
Tämä. Tuttava (DI) esim. jätti reissutyönsä kun halusi pienten lasten kanssa pystyä viettämään aikaa. Mutta se uuden duunin löytäminen ei ollutkaan ihan läpihuutojuttu ja nyt on sitten ollut pidempään ilman ja miettii mitä tekisi. Jokaisessa työssä on puolensa ja puolensa - pelkkä ansioihin, tai etenkin teoreettiseen "peruspalkkaan" vertaaminen on turhaa.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 600
Tämä. Tuttava (DI) esim. jätti reissutyönsä kun halusi pienten lasten kanssa pystyä viettämään aikaa. Mutta se uuden duunin löytäminen ei ollutkaan ihan läpihuutojuttu ja nyt on sitten ollut pidempään ilman ja miettii mitä tekisi. Jokaisessa työssä on puolensa ja puolensa - pelkkä ansioihin, tai etenkin teoreettiseen "peruspalkkaan" vertaaminen on turhaa.
Jos haluaa olla perheen kanssa maksimit niin iltapainotteinen vuorotyö ei välttämättä ole paras. Ja jos tekee pelkkää päivää niin vähiin käy rahat.

Mutta joo, onhan työssä muutakin kuin pelkkä palkka. Hoitotyö on parhaimmillaan aika palkitsevaa itsessäänkin. Toki tuo melkein vaatii sen, että siellä on aikaa tehdä työt hyvin, eikä joudu kauheasti priorisoimaan mitä jättää tekemättä.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 771
Vaikka hoitajatutkintoihin hakeutumisen trendi onkin laskeva, niin ihmettelen miten vuodesta toiseen hoitajatutkinnot vetävät enemmän hakijoita ja opiskeljoita kuin ne hyväpalkkaiset insinööritutkinnot. Insinööritutkintoihin pääsee tilastollisesti helpommin sisään, kuin hoitajatutkintoihin. Tätä vuosittaista palkkavuodatusta on nähty jo ainakin vuosikymmenen verran ja aina vertailukohteena on se insinööri. Miksei insinööritutkinnot silti kiinnosta näitä alalta pakenevia hoitajia?
AMK insinööritutkintoihin pääsee heittämällä sisään, mutta jollei trendi ole muuttunut yli 10 vuodessa, niin hyvin pieni osa niistä valmistuu (ainakin tietotekniikka ja tietoliikenne puolella). Onkohan noilla drop out -suhteilla sitten eroa SH ja insinöörialojen välillä?
 
Liittynyt
15.07.2022
Viestejä
166
AMK insinööritutkintoihin pääsee heittämällä sisään, mutta jollei trendi ole muuttunut yli 10 vuodessa, niin hyvin pieni osa niistä valmistuu (ainakin tietotekniikka ja tietoliikenne puolella). Onkohan noilla drop out -suhteilla sitten eroa SH ja insinöörialojen välillä?
Sairaanhoitajapuolella on työllistyminen heikkoa ilman ammattitutkintoa. Vaihtoehdot ovat joko käydä koulut loppuun tai vaihtaa alaa. Insinööripuolelta en tiedä sen tarkemmin, mutta olen kuullut, että vakityöpaikkoja on löytynyt jo työharjoittelun tai kesätöiden kautta ja opiskelut ovat jääneet vaiheeseen.

Terveydenhuollon koultusala on suurimpia Suomessa ja aloituspaikkoja on lisätty edelleen. Aiemmin oli sairaanhoito-oppilaitos lähes kaikissa vähänkään suuremmissa keskuksissa, joissa oli oma sairaala. Haluttiin turvata työvoiman saantia. Nyt on sairaalatoimintaa keskitetty, ja ehkä on mennyt koulutupaikkojakin mukana.
 
Liittynyt
28.02.2019
Viestejä
276
Terveydenhuollon koultusala on suurimpia Suomessa ja aloituspaikkoja on lisätty edelleen. Aiemmin oli sairaanhoito-oppilaitos lähes kaikissa vähänkään suuremmissa keskuksissa, joissa oli oma sairaala. Haluttiin turvata työvoiman saantia. Nyt on sairaalatoimintaa keskitetty, ja ehkä on mennyt koulutupaikkojakin mukana.
Ei ne aloituspaikat tai koulutuspaikkamäärät auta, jos niihin ei ole tulossa ketään.
Jatkossa entistä vähemmän, jos ollenkaan, koska kukaan ei enää halua sitäkään vähää hoitajaksi.
 
Liittynyt
28.02.2019
Viestejä
276
En vertaile mitään muuta kuin ansioita. Yleensä ihmisillä on väärä käsitys, että se 3300€/kk olisi keskimääräisen suomalaisen työssäkäyvän peruspalkka ja sitä verrataan sairaan hoitajan 2500€/kk peruspalkkaan. Ansioita verrataan ansioihin ja palkkaa palkkaan. Jos keskiansiot Suomessa ovat 3300€/kk ja sairaanhoitajilla 3200€/kk, niin kuoppaa ei sinänsä ole. Vuorotyö tietenkin vaikuttaa ansioihin kuten kaikki bonukset ja edut, mutta lähes neljännes suomalaisista tekee ylipäätään vuorotyötä, joten siinä on melkoinen joukko muitakin vuorotyöläisiä sairaanhoitajien lisäksi.
Ansioita vertaamalla tulisi verrata sitä millä työtuntimäärällä siihen ansioon päästään.
On ehkä hieman eriasia tienata insinöörinä 37,5h/vk = 3300€/kk kuin sairaanhoitajana 60h/vk = 3200€/kk... ?
Toki jos vertaa pelkästään ansioita kuukaudessa, niin kyllähän noi joo tienaa saman verran.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 771
Sairaanhoitajapuolella on työllistyminen heikkoa ilman ammattitutkintoa. Vaihtoehdot ovat joko käydä koulut loppuun tai vaihtaa alaa. Insinööripuolelta en tiedä sen tarkemmin, mutta olen kuullut, että vakityöpaikkoja on löytynyt jo työharjoittelun tai kesätöiden kautta ja opiskelut ovat jääneet vaiheeseen.

Terveydenhuollon koultusala on suurimpia Suomessa ja aloituspaikkoja on lisätty edelleen. Aiemmin oli sairaanhoito-oppilaitos lähes kaikissa vähänkään suuremmissa keskuksissa, joissa oli oma sairaala. Haluttiin turvata työvoiman saantia. Nyt on sairaalatoimintaa keskitetty, ja ehkä on mennyt koulutupaikkojakin mukana.
Tämäkin on varmasti totta, mutta omalta ajalta muistan useampien jättäneen koulun kesken ja siirtyneen muihin kuin insinöörialan töihin. Osa koulumenestyksen puutteen ja toiset puhtaasti mielenkiinnon puutteen takia. Itsekin olen työllistynyt kesken opiskeluiden kuten useampi tuttukin, mutta lähes kaikki on valmistuneet vaikkakin myöhässä.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 771
Ansioita vertaamalla tulisi verrata sitä millä työtuntimäärällä siihen ansioon päästään.
On ehkä hieman eriasia tienata insinöörinä 37,5h/vk = 3300€/kk kuin sairaanhoitajana 60h/vk = 3200€/kk... ?
Toki jos vertaa pelkästään ansioita kuukaudessa, niin kyllähän noi joo tienaa saman verran.
60h/vk = 3200€/kk on mahdoton yhtälö, sairaanhoitajan palkalla tulee 40h/vk jo tuo täyteen vuorotyössä. Päivätyössäkin jos olisi viikonloput päivisin, niin ylittyisi tuo palkka noilla ylityötunneilla. Vaikka ei saisi mitään lisiä ja ylityöt olisi 1:1, niin tuo sh saisi hehtaariluokkaa~3700€/kk ja todennäköisesti lisien kanssa reilusti yli 4000€/kk näillä mainituilla tunneilla.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 600
Joo kyllähän tuo 3200 € on alakanttiin jo tonneja, jos tekee 20 h viikkoon ylkkyä.
 
Liittynyt
28.02.2019
Viestejä
276
Se on hyvä, että täällä osataan puuttua selvästi räikeisiin epäkohtiin, paitsi siihen tärkeimpään eli hoitoalan selvästi liian mataliin palkkoihin.
 
Liittynyt
24.12.2016
Viestejä
601
Kun sopua ei osapuolten välillä tunnu syntyvän, niin hallitus vois osaltaan edistää sovun syntymistä tuntuvalla veroalennuksella hoitajille. Jos ansiotulojen verotus tippuis hoitajilla esimerkiksi 50%, niin luulis sen olevan vetovoimatekijä alalle, hoitajien nettopalkka paranis, eikä veroeuroja tarttis kanavoida hoitajille yhtään lisää (pl. jotkut yleiskorotukset) kun se tuntuu tässä olevan se kynnyskysymys osapuolten välillä.

Sen lisäks veroale kannustais tekemään ylitöitä ja keikkahommia kun sen normaalin palkan päälle tulevista lisäansioista jäis enemmän käteen. Tämä paikkais myös akuuteinta hoitajapulaa siihen asti, että veroale on houkutellut ajalle tuhatmäärin nuoria ja heidät on saatu koulutettua.
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
1 817
On ehkä hieman eriasia tienata insinöörinä 37,5h/vk = 3300€/kk kuin sairaanhoitajana 60h/vk = 3200€/kk... ?
Toki jos vertaa pelkästään ansioita kuukaudessa, niin kyllähän noi joo tienaa saman verran.
2500e kuukaudessa tienaavan sairaanhoitajan tuntipalkka on noin 16,4e/h.
Jos tekee 60h/vk, niin kuukaudessa ylityötunteja tulee 87, joista 15h 50% ylityöllä ja loput 100% ylityöllä. 32,8

Joten 2500e + 15x(16,40e x 1,5) (yht 369e) + 72x(16,40e x 2) (yht 2362e) = 5231e kuukaudessa, jos joku oikeasti tekisi siis tuon 60h/vk kuukauden putkeen.

Sitten jos mennään todellisuuteen, niin kuukaudessa 25h ylityöllä pääsee tuohon 3200e kuussa palkkaa, eli 15h 50% ylityötä ja 10h 100% ylityötä ja kk palkka 3197e.
Viikkotunteja tuossa tulee 44,5h/vk, joka on käytännössä yksi ylimääräinen 6h vuoro viikossa ja pääset tuohon liksaan.

Nämä siis arkipäiviltä laskettu, eli pyhät ja haitat tietty päälle.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 771
Se on hyvä, että täällä osataan puuttua selvästi räikeisiin epäkohtiin, paitsi siihen tärkeimpään eli hoitoalan selvästi liian mataliin palkkoihin.
Niistä olisi hyvä puhua ilman liioittelua, kun se ei yhtään paranna yleistä mielipidettä. Eikä eri aloja kannata vertailla keskenään. Insinöörialan palkat tulee pääosin markkinatilanteesta ja millä hinnalla ostaa insinöörityötä.

Sairaanhoitajia jos ei ole riittävästi eikä edes koulutuspaikat täyty, niin tietysti siinä vaiheessa työnantajien täytyy miettiä, että onko hinta millä työtä ostetaan (palkkaus) riittävä vai onko alalla kenties muita ongelmia. Nyt se näyttää siltä, että palkkaus ei houkuta ja työolotkaan ei ole hyvät johtuen riittämättömästä määrästä työntekijöitä. Julkisen puolen työntekijöiden määrät lopulta tulee annetusta julkisesta budjetista, ja jos ei riitä palkkojen nostoon tai työntekijöiden määrän lisäykseen, niin tilanne on tämä. Viime kädessä poliitikot määrittelee prioriteetit ja nyt on lähdetty pakko(työ)linjalle määräaikaisesti, mutta se ei varmasti kenenkään mielestä ole kestävää kehitystä.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 373
Kun sopua ei osapuolten välillä tunnu syntyvän, niin hallitus vois osaltaan edistää sovun syntymistä tuntuvalla veroalennuksella hoitajille. Jos ansiotulojen verotus tippuis hoitajilla esimerkiksi 50%, niin luulis sen olevan vetovoimatekijä alalle, hoitajien nettopalkka paranis, eikä veroeuroja tarttis kanavoida hoitajille yhtään lisää (pl. jotkut yleiskorotukset) kun se tuntuu tässä olevan se kynnyskysymys osapuolten välillä.

Sen lisäks veroale kannustais tekemään ylitöitä ja keikkahommia kun sen normaalin palkan päälle tulevista lisäansioista jäis enemmän käteen. Tämä paikkais myös akuuteinta hoitajapulaa siihen asti, että veroale on houkutellut ajalle tuhatmäärin nuoria ja heidät on saatu koulutettua.
Tämä kortti (kolmikanta, jossa hallitus on osapuoli ja voi tukea työmarkkinaneuvotteluja) menetettiin silloin, kun työnantajat astui ulos tupoista ts. tupot loppui.
Sipilän kiky myös osoitti selvästi, että se ei enää nykymalliin sovellu.

Muutoinkin veroratkaisut koskee aina kaikkia.

(Lisäksi vaikka leikittäisiin, että oltaisiinkin siellä vanhassa maailmassa, vaikea olisi sielläkin ollut tehdä veroratkaisuja kun ensi vuoden budjetti on jo tehty.)
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 373
Niistä olisi hyvä puhua ilman liioittelua, kun se ei yhtään paranna yleistä mielipidettä. Eikä eri aloja kannata vertailla keskenään. Insinöörialan palkat tulee pääosin markkinatilanteesta ja millä hinnalla ostaa insinöörityötä.

Sairaanhoitajia jos ei ole riittävästi eikä edes koulutuspaikat täyty, niin tietysti siinä vaiheessa työnantajien täytyy miettiä, että onko hinta millä työtä ostetaan (palkkaus) riittävä vai onko alalla kenties muita ongelmia. Nyt se näyttää siltä, että palkkaus ei houkuta ja työolotkaan ei ole hyvät johtuen riittämättömästä määrästä työntekijöitä. Julkisen puolen työntekijöiden määrät lopulta tulee annetusta julkisesta budjetista, ja jos ei riitä palkkojen nostoon tai työntekijöiden määrän lisäykseen, niin tilanne on tämä. Viime kädessä poliitikot määrittelee prioriteetit ja nyt on lähdetty pakko(työ)linjalle määräaikaisesti, mutta se ei varmasti kenenkään mielestä ole kestävää kehitystä.
En olisi ihan noin varma onko Suomen työnantajat kokonaisuudessaan sitä mieltä, että jatkossa useamman pitäisi kouluttautua hoitajiksi. Pienenenevien ikäluokkien sisällä ammatinvalinta on nollasummapeliä ja erityisesti vientialat, EK, teollisuuden työnantajat, Perheyrittäjät ja SY saattavat tehdä kaikkensa, että nuoret valitsisivat heidän tarpeisiinsa sopivia koulutuspaikkoja - ei esim. hoitoalaa.

Hyvä huomata myös se, että heidän suhtautumisensa on perusteltu myös julkisen kannalta. Jos vientialat ei saa tarvitsemaansa koulutettua työvoimaa, ei meillä pitkään ole varaa siihen julkiseen sektoriinkaan.

Koulutettuja hoitajia tarvitaan, jotta saamme tarvittavan hoidon. Muita tarvitaan, että saamme rahoitettua ne hoitajat ja sen hoidon.

Asia siis ei ole ollenkaan yksinkertainen.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 771
En olisi ihan noin varma onko Suomen työnantajat kokonaisuudessaan sitä mieltä, että jatkossa useamman pitäisi kouluttautua hoitajiksi. Pienenenevien ikäluokkien sisällä ammatinvalinta on nollasummapeliä ja erityisesti vientialat, EK, teollisuuden työnantajat, Perheyrittäjät ja SY saattavat tehdä kaikkensa, että nuoret valitsisivat heidän tarpeisiinsa sopivia koulutuspaikkoja - ei esim. hoitoalaa.

Hyvä huomata myös se, että heidän suhtautumisensa on perusteltu myös julkisen kannalta. Jos vientialat ei saa tarvitsemaansa koulutettua työvoimaa, ei meillä pitkään ole varaa siihen julkiseen sektoriinkaan.

Koulutettuja hoitajia tarvitaan, jotta saamme tarvittavan hoidon. Muita tarvitaan, että saamme rahoitettua ne hoitajat ja sen hoidon.

Asia siis ei ole ollenkaan yksinkertainen.
On myös oma asiansa miksi juuri Suomessa tarvitaan näin paljon hoitajia kun muissa länsimaissa pärjätään huomattavasti pienemmillä määrillä suhteutettuna väkilukuun. Selkeästi rakenteellisia muutoksia tarvitaan, mutta mitä ne on.
 
Liittynyt
20.10.2018
Viestejä
2 180
Ansioita vertaamalla tulisi verrata sitä millä työtuntimäärällä siihen ansioon päästään.
On ehkä hieman eriasia tienata insinöörinä 37,5h/vk = 3300€/kk kuin sairaanhoitajana 60h/vk = 3200€/kk... ?
Toki jos vertaa pelkästään ansioita kuukaudessa, niin kyllähän noi joo tienaa saman verran.
En tiedä kuinka vaikea se nyt on ymmärtää, ettei tässä ole kyse mistään sairaanhoitaja vs insinööri -debatista. Ne eivät ole samaa työntekijäryhmää ja palkkakuoppavertailu ei ole täysin eri alojen kesken mielekästä ellei sitten oteta joku isompi kuva kuten kaikki palkansaajat. Ymmärrän kyllä, että jossain insinöörihommissa tienataan paljonkin enemmän kuin sairaanhoitaja vuorotyötä tehdessään. Se ei vain ole se pointti. Insinöörien vertaaminen sairaanhoitajiin on täysin absurdia, kuten vaikkapa opettajan ja lääkärin vertaaminen toisiinsa (perusteluna sama koulutustaso). Keskiansiot ovat keskiansioita. Sairaanhoitajan keskiansiot ovat 3200€/kk ja kaikkien suomalaisten palkansaajien keskiansio on 3300€/kk (ja tästäkin porukasta 25% tekee vuorotyötä). Sairaanhoitajan ansiot ovat varsinkin vähäistäkin ylitöitä tehdessä hyvin usein 4000€/kk tietämillä, joten tuo 60h/vk=3200€/kk on täyttä potaskaa. Insinöörialoja on monia ja palkkaskaala keskimäärin on aina 2500 eurosta johonkin 7000 euroon kuukaudessa. Saman suuntaista palkkavaihtelua toivoisi hoitoalalle myös sen sijaan, että annetaan kaikille korotuksia.

Ei ole mitään tilastoa, jossa olisi verrattu suomalaisen palkansaajan ansioita tarkan työtuntimäärän mukaan. Se olisi kyllä mielenkiintoinen tilasto, mutta haastava tehdä.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 600
Kun sopua ei osapuolten välillä tunnu syntyvän, niin hallitus vois osaltaan edistää sovun syntymistä tuntuvalla veroalennuksella hoitajille. Jos ansiotulojen verotus tippuis hoitajilla esimerkiksi 50%, niin luulis sen olevan vetovoimatekijä alalle, hoitajien nettopalkka paranis, eikä veroeuroja tarttis kanavoida hoitajille yhtään lisää (pl. jotkut yleiskorotukset) kun se tuntuu tässä olevan se kynnyskysymys osapuolten välillä.
Sinällään joo, mutta hintalappu on jokseenkin sama, jos nettovaikutus palkkaan on sama. Valtion tulopuoli vaan pienenee tuossa ratkaisussa sen sijaan, että sekä menot että tulot kasvaisivat.
On myös oma asiansa miksi juuri Suomessa tarvitaan näin paljon hoitajia kun muissa länsimaissa pärjätään huomattavasti pienemmillä määrillä suhteutettuna väkilukuun. Selkeästi rakenteellisia muutoksia tarvitaan, mutta mitä ne on.
Tätä käsiteltiin jossain edellisilläkin sivuilla jo. Suomessa on verrattain vähän lääkäreitä, tehtävänsiirtojen myötä hoitajien työnkuva on verrokkimaita laajempi. Jostain syystä silti palkka on myös pohjoismaiden huonoin.
 
Liittynyt
24.12.2016
Viestejä
601
Sinällään joo, mutta hintalappu on jokseenkin sama, jos nettovaikutus palkkaan on sama. Valtion tulopuoli vaan pienenee tuossa ratkaisussa sen sijaan, että sekä menot että tulot kasvaisivat.
Juuh kyllä mä tämän ymmärrän. Samoin kuin sen, ettei se teknisesti ole mahdollista tässä nykytilanteessa.

Tuo nyt oli tuollainen puolihumoristinen heitto aiheesta.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 600
Ei ole mitään tilastoa, jossa olisi verrattu suomalaisen palkansaajan ansioita tarkan työtuntimäärän mukaan. Se olisi kyllä mielenkiintoinen tilasto, mutta haastava tehdä.
Eikös tämä ainakin julkisella sektorilla onnistu katsomalla tehtäväkohtaisia palkkoja? Saadaan aika selvä vertailukelpoinen tulos helposti, johon ei vaikuta työaika tai sen sijoittuminen epämukaviin vuorokaudenaikoihin.

Yksityisellä vissiin toimihenkilöt tekee paljon "pimeitä" ylitöitä, joten sinne tuo ei kai sovellu kovin hyvin eikä välttämättä ole totuudenmukaisia tilastoja olemassa edes tehtäväkohtaisista palkoista.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 600
Sairaanhoitajan keskiansiot ovat 3200€/kk ja kaikkien suomalaisten palkansaajien keskiansio on 3300€/kk (ja tästäkin porukasta 25% tekee vuorotyötä).
Alemman korkeakouluasteen suorittaneiden palkassa sukupuolten välinen ero n. 1000 €. Kuvaaja vuodelta -16, mutta edelleen relevantti. Käytännössä isoimmat ryhmät tuossa on hoitajat naisina ja tekniset alat miehinä tuossa koulutusasteessa.
1663834755431.png


Mediaanipalkka näyttää siksi pieneltä, että siellä on ensinnäkin paljon naisvaltaisia aloja laskemassa sitä mediaanituloa ja toisaalta siksi, että siellä on myös kaikki kouluttamattomat ja ammattikoululaiset. Tämä selvenee paremmin kun tilastoja tulkitaan siten, että katsotaan sukupuoli ja koulutusaste olennaisiksi muuttujiksi.

Ja tämä on nyt ihan mutua, mutta alemman korkeakouluasteen teknisillä aloilla vuorotyö on ennemmin poikkeus kuin sääntö. Ne 25% suomalaisista jotka tekee vuorotyötä, ovat terveysalan lisäksi pääosin esim. myyjinä ja koulutusta joko ei ole tai sitten on käynyt ammattikoulun/lukion.

Mun mielestä on todella vaikea ymmärtää miten joku ei näe tätä palkkakuoppaa, ellei sitten ole joku ideologinen syy olla näkemättä sitä. Ymmärrän senkin, että ei halua korotuksia astuvaksi voimaan taloudellisista syistä, mutta onhan tämä nyt ihan pelkkä fakta, että palkkakuoppa on olemassa ihan aikuisten oikeasti. Vaatii todella hyvät defenssit, että sitä ei pysty hyväksymään.
 
Liittynyt
20.10.2018
Viestejä
2 180
Alemman korkeakouluasteen suorittaneiden palkassa sukupuolten välinen ero n. 1000 €. Kuvaaja vuodelta -16, mutta edelleen relevantti. Käytännössä isoimmat ryhmät tuossa on hoitajat naisina ja tekniset alat miehinä tuossa koulutusasteessa.


Mediaanipalkka näyttää siksi pieneltä, että siellä on ensinnäkin paljon naisvaltaisia aloja laskemassa sitä mediaanituloa ja toisaalta siksi, että siellä on myös kaikki kouluttamattomat ja ammattikoululaiset. Tämä selvenee paremmin kun tilastoja tulkitaan siten, että katsotaan sukupuoli ja koulutusaste olennaisiksi muuttujiksi.

Ja tämä on nyt ihan mutua, mutta alemman korkeakouluasteen teknisillä aloilla vuorotyö on ennemmin poikkeus kuin sääntö. Ne 25% suomalaisista jotka tekee vuorotyötä, ovat terveysalan lisäksi pääosin esim. myyjinä ja koulutusta joko ei ole tai sitten on käynyt ammattikoulun/lukion.

Mun mielestä on todella vaikea ymmärtää miten joku ei näe tätä palkkakuoppaa, ellei sitten ole joku ideologinen syy olla näkemättä sitä. Ymmärrän senkin, että ei halua korotuksia astuvaksi voimaan taloudellisista syistä, mutta onhan tämä nyt ihan pelkkä fakta, että palkkakuoppa on olemassa ihan aikuisten oikeasti. Vaatii todella hyvät defenssit, että sitä ei pysty hyväksymään.
Sukupuolella ei oikeasti pitäisi olla merkitystä, sillä jokainen saa vapaasti valita haluamansa tutkinnon/ammatin. Tietenkin se näkyy tuossa tilastossa alemmassa korkeakouluasteessa, kun hoitajatutkinnossa 80% on naisia ja 80% teknisissä tutkinnoissa on miehiä. On yleisesti tiedetty vuosikymmeniä, että insinöörialat ovat keskimäärin parempipalkkaisia kuin hoitoalat, mutta tästäkin huolimatta naiset hakeutuvat hoitoalalle.

Onko se sitten palkkakuoppa, jos hoitaja tienaa vähemmän kuin insinööri? Ei ole. Puhutaan täysin eri työntekijäryhmistä ja täysin eri aloista. Palkkakuopassa ollaan, jos henkilö/ryhmä A tienaa reilusti vähemmän kuin henkilö/ryhmä B toisiinsa verrannollisessa ammatissa ja samankaltaista työtehtävässä. Sinänsä suunnitteluinsinööritkiin voisivat olla palkkakuopassa yleiseen insinöörin palkkanormiin nähden, mutta en tätäkään näe palkkakuoppana työtehtävien erilaisuudesta johtuen.

En edelleenkään lähtisi vertailemaan esimerkiksi opettajaa ja lääkäriä tai kirjastonhoitajaa ja juristia keskenään. Koulutusaste ei itseisarvoisesti ole mikään palkkaa määrittävä tekijä.
 
Liittynyt
25.11.2016
Viestejä
248
Mun mielestä on todella vaikea ymmärtää miten joku ei näe tätä palkkakuoppaa, ellei sitten ole joku ideologinen syy olla näkemättä sitä. Ymmärrän senkin, että ei halua korotuksia astuvaksi voimaan taloudellisista syistä, mutta onhan tämä nyt ihan pelkkä fakta, että palkkakuoppa on olemassa ihan aikuisten oikeasti. Vaatii todella hyvät defenssit, että sitä ei pysty hyväksymään.
Kun tilastosta ottaa pois ylityöt ja vuorolisät, miessairaanhoitaja tienasi keskimäärin 2666 euroa ja nainen puolestaan 2648 euroa.
Sama ala, sama tehtävä, sama työnantaja, palkkaeroissa sukupuolten välillä potentiaalinen ongelma.
Suomi on paraatiesimerkki tasa-arvon paradoksista. On nimittäin huomattu, että työelämä jakaantuu sukupuolen mukaan sitä vahvemmin, mitä pidemmälle naisten vapaudet ovat edenneet.
Mikäli palkan suuruus selkeä motivaattori, on naisilla keskinäärin paremmat mahdollisuudet tehdä koulutusvalintoja siihen suuntaan vs miehillä (pojilla).
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 600
Sairaanhoitajan keskiansiot ovat 3200€/kk ja kaikkien suomalaisten palkansaajien keskiansio on 3300€/kk (ja tästäkin porukasta 25% tekee vuorotyötä).
Puhutaan täysin eri työntekijäryhmistä ja täysin eri aloista.
Eli sairaanhoitajaa voi verrata esim. prisman myyjään ja kaupungin puistotoimen työntekijään ja kaikkiin muihin suomalaisiin, mutta koulutustasoa ei saa huomioida kun vertailee?
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 373
Eli sairaanhoitajaa voi verrata esim. prisman myyjään ja kaupungin puistotoimen työntekijään ja kaikkiin muihin suomalaisiin, mutta koulutustasoa ei saa huomioida kun vertailee?
Tai sitten ottaa sen koulutustason huomioon, ja vertailee noihin lähäriä/perushoitajaa. Eihän työtaistelussa ole ainoastaan sairaanhoitajat.
 
Liittynyt
25.11.2016
Viestejä
248
Työmarkkinakriisit ovat kaiketi hyviä hetkiä käynnistää rakennemuutoksia. Voisi benchmarkkailla vaikka tuota hoitoalan handlaamista pienemmällä poppoolla kuten naapurimaassa, eli tehtävien uudelleenjärjestelyä jne. Ruotsissa selvitään peukkulukemilla 15% pienemmällä henkilöstömäärällä (sairaanhoitajat+lääkärit) ja kustannukset 7% korkeammat per asukas, toisaalta bkt per asukas 12% korkeampi kuin meillä. Lisäksi ainakin sairaanhoitajat neuvottelevat itse oman palkkansa Ruotsissa, wow..!
 
Liittynyt
20.10.2018
Viestejä
2 180
Eli sairaanhoitajaa voi verrata esim. prisman myyjään ja kaupungin puistotoimen työntekijään ja kaikkiin muihin suomalaisiin, mutta koulutustasoa ei saa huomioida kun vertailee?
Tietenkin isossa kuvassa voidaan vertailla suomalaisten keskiansioita puuttumatta koulutustaustoihin. Keskiansioilla on vahva korrelaatio toimeentulon kanssa ja tässä mielessä sairaanhoitajat ovat keskiluokassa. Eri alojen välillä palkkavertailukin on luonnollista; itsekin valitsin teknisen alan osittain myös potentiaalisesti parempien ansioiden takia, vaikka suurempi painoarvo olikin mielenkiinnolla tekniikkaa kohtaan. Mutta vaikka vertailu eri alojen välillä on luonnollista, niin tietyn alan (hoitajien) palkkojen korottaminen vastaamaan toista täysin eri alan (insinööri) palkkaa, on sosialismia. Edelleenkään koulutusaste ei itseisarvoisesti määritä palkkatasoa. Ylemmissäkin korkeakouluasteissakin on ammatteja, joista hädin tuskin ylletään edes SH:n peruspalkkaan.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 373
vaikka vertailu eri alojen välillä on luonnollista, niin tietyn alan (hoitajien) palkkojen korottaminen vastaamaan toista täysin eri alan (insinööri) palkkaa, on sosialismia.
Tuo tuskin häiritsee hoitajaliittoja - ja toisaalta julkisen terveydenhuollon kokonaisuus on myös joka tapauksessa ainakin jossain määrin sosialismia tai ainakin sosiaalidemokratiaa: demokraattisesti valittu edustajisto hallinnossa ylimpänä päätöksentekijänä, pyritään järjestämään tasa-arvoisena, mutta ”kullekin tarpeen mukaan”, rahoitus kerätään yhdessä kaikilta ”kunkin kantokyvyn mukaan”.
Julkiselle terveydenhuollolle on suomalaisten vankka tuki. Ja tämä huolimatta siitä, että (niukka) enemmistö on tyytymätön hoitoonpääsyn nopeuteen.
 
Liittynyt
28.10.2016
Viestejä
5 230

Ensihoitohan on tunnetusti maineensa huipulla, mutta muuten sairaanhoitajaopinnot ovat alkaneet kyntämään. Kyllähän tuossa näkyy aika selkeästi tuo koronadippi, mutta muutos jo aikaisemmin semmoset -10% kahdessa vuodessa. Mitkähän lie statistiikat kevään hakijoista.

Pelkkä paikkojen lisääminen ei siis auta, eikä varsinkaan kuin itse kohtalaisen tuoreena valmistujana pystyin toteamaan, että niitä sopivia harjoittelupaikkoja ei enää ollut meillekkään ja välillä sitten näitä harjoitteluita vähän "sovellettiin", että saatiin ihmiset koulusta ulos. Eli käytännössä koulut keksi jotain korvaavia juttuja joilla suoritettiin joitakin lyhyempiä harjoitteluita tai osia niistä.

Mainittakoon nyt vielä, että noin käytännön kokemuksen kautta nuissa hakijoissa alkaa olla aika paljon semmosta aineistoa joka ei työelämässä montaa vuotta pysty olemaan, en tätä tarkemmin voi eritellä, mutta opiskelijoiden laatu laskee ja opetus siinä samalla. Jo tuossa 7 vuotta takaperin opettajat kiristeli hampaita myös sen suhteen, että lähiopetuksesta vähennettiin koko ajan tunteja ja YT:t tais olla päällä 2-3 kertaa oman opiskelu-uran aikana opettajillakin.

Paljon on tässä rakenteellisia asioita ja korjattavaa pitkällä tähtäimelläkin, joita ei palkkaohjelma yksinään ratkaise.

Capture1.JPG


Capture2.JPG


Capture.JPG
 
Liittynyt
31.07.2017
Viestejä
89
Ensihoitohan on tunnetusti maineensa huipulla, mutta muuten sairaanhoitajaopinnot ovat alkaneet kyntämään.
Mulla leikattiin selän välilevyprolapsi helmikuussa (3kk jonotus leikkaukseen peruutuspaikalla) ja se uusiutui jokusta kuukautta myöhemmin, minkä johdosta tätä uutisointia ja tilannetta on tullut seurattua enemmän kuin sivusilmällä. Nyt olen taas leikkausjonossa, mutta alkuvuoden jälkeen leikkausavustajia on poistunut rivistä siihen malliin, että leikkaussaleja on suljettu henkilökuntapulan johdosta. Kukaan halua tällä kertaa edes arvailla miten pitkään menee. Ei siihen enää joukkoirtisanoutumisia tarvita että julkisella puolella alkaa olla ongelmia joiden ratkaisemiseen vaaditaan muutakin kuin rahaa.

Joku kuukausi sitten Salossa piti alkaa sairaanhoitajakoulutus, mutta se peruttiin liian pienen hakijamäärän johdosta. Kertoo tilanteesta paljon.

Tilannehan tosiaan on paradoksi ja sen on moni jo todennutkin; matalammalla palkalla ala ei ole tarpeeksi vetovoimainen ja korkeampaan palkkaan ei julkisella sektorilla ole varaa. Mutta vaikka taaloja jostain löytysikin ja työnantajasektori hyväksyisi työntekijäpuolen vaatimukset, millä aikavälillä tilanne alkaisi korjautumaan? En usko että vaaditut muutama prosentti lisää palkkaa saisi jo irtisanoutuneita palaamaan hoitotyöhön, varsinkaan jos uuden työpaikan on sattunut löytämään. Uusien kouluttamiseen menee pitkä aika.

Ylhäällä on verrattu koulutusta palkkatasoon. Yksi tärkeä asia, mitä ei mittareilla voida mitata, on työn kuormittavuus. Hoitopuolella uskoisin sen olevan keskivertoa korkeampaa ja vähien resurssien tilanteessa (mikä osassa julkista terveydenhuoltoa on ollut kroonista jo pidemmän aikaa) kuormittavuus kasvaa entisestään.

Mulla on kyllä täysi sympatia hoitajien puolella. Ei musta olisi tekemään niitä hommia tai niin pitkiä vuoroja. Isoja rakenteellisia muutoksia tullaan tarvitsemaan julkisen terveydenhuollon saralla jos meinataan pystyä toteuttamaan ne asiat, mitä paperilla ja tulevissa vaalilupauksissa luvataan. Vaikka lisää irtisanoutumisia ei tulisi, ei tämän hetken tilanteestakaan tule olemaan helppoa päästä siihen tilanteeseen, että hoitolupaukset täyttyisivät, jouhevuudesta puhumattakaan.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 600
Mulla leikattiin selän välilevyprolapsi helmikuussa (3kk jonotus leikkaukseen peruutuspaikalla) ja se uusiutui jokusta kuukautta myöhemmin, minkä johdosta tätä uutisointia ja tilannetta on tullut seurattua enemmän kuin sivusilmällä. Nyt olen taas leikkausjonossa, mutta alkuvuoden jälkeen leikkausavustajia on poistunut rivistä siihen malliin, että leikkaussaleja on suljettu henkilökuntapulan johdosta. Kukaan halua tällä kertaa edes arvailla miten pitkään menee.
[OT]
Ota yhteys potilasasiamieheen. Kunta on velvollinen järjestämään hoidon hoitotakuun määräämän ajan sisällä. Jos ei omassa sairaanhoitopiirissä onnistu, niin sitten yksityisellä, toisessa shp:ssa tai tarvittaessa jopa jossain toisessa EU-maassa. Itse tein omasta hoidosta tänään muistutuksen ja vaadin maksusitoumusta yksityiselle. Tuohon muistutukseen on pakko saada ylilääkärin kirjallinen vastaus. Ohjeet tekemiseen saa potilasasiamieheltä.
[/OT]
 
Liittynyt
31.07.2017
Viestejä
89
[OT]
Ota yhteys potilasasiamieheen. Kunta on velvollinen järjestämään hoidon hoitotakuun määräämän ajan sisällä.
[/OT]
Kiitos vinkistä, mutta annoin ehkä vähän väärän kuvan. Prolapsi uusiutui kyllä touko-kesäkuussa, mutta (uusinta)leikkausjonossa en ole ollut vielä edes paria kuukautta. Nyt sen verran lievempänä, että pystyy elämään melko normaalia elämää, joten toivotaan että peruutuspaikkaa olisi tulossa vielä ennen kuin hoitotakuun loppu häämöttää.

Lähinnä kerroin taustaa minkälaisesta perspektiivistä asiaa olen seurannut.

Ja asiaa vielä viistäen, olisi mielenkiintosta nähdä tilastoa siitä, miten paljon pitkät leikkaus yms jonot vaikuttavat valtion talouteen pidentyneinä sairaslomina yms. Eläkeläisrouvan lonkka nyt ei näihin tilastoihin vaikuttaisi (mutta tasa-arvon johdosta ei voitaisi ohittaakkaan), mutta esim. allekirjoittaneen aiempi selkäleikkaus tarkoitti melkein puolen vuoden sairaslomaa, josta 3kk leikkausjonossa. Kohtalotovereita on varmasti runsaasti, mutta tietoturvasyistä tuskin kenelläkään on pääsyä faktatietoon kustannuksista. Jonojen pidentyessä joukossa on yhä enemmän ja enemmän työssäkäyviä, joille (tai joiden työnantajille) maksetaan sairaspäivärahaa ja työntekijän tuottavuus on työantajan resursseista pois.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 373
Kiitos vinkistä, mutta annoin ehkä vähän väärän kuvan. Prolapsi uusiutui kyllä touko-kesäkuussa, mutta (uusinta)leikkausjonossa en ole ollut vielä edes paria kuukautta. Nyt sen verran lievempänä, että pystyy elämään melko normaalia elämää, joten toivotaan että peruutuspaikkaa olisi tulossa vielä ennen kuin hoitotakuun loppu häämöttää.

Lähinnä kerroin taustaa minkälaisesta perspektiivistä asiaa olen seurannut.

Ja asiaa vielä viistäen, olisi mielenkiintosta nähdä tilastoa siitä, miten paljon pitkät leikkaus yms jonot vaikuttavat valtion talouteen pidentyneinä sairaslomina yms. Eläkeläisrouvan lonkka nyt ei näihin tilastoihin vaikuttaisi (mutta tasa-arvon johdosta ei voitaisi ohittaakkaan), mutta esim. allekirjoittaneen aiempi selkäleikkaus tarkoitti melkein puolen vuoden sairaslomaa, josta 3kk leikkausjonossa. Kohtalotovereita on varmasti runsaasti, mutta tietoturvasyistä tuskin kenelläkään on pääsyä faktatietoon kustannuksista. Jonojen pidentyessä joukossa on yhä enemmän ja enemmän työssäkäyviä, joille (tai joiden työnantajille) maksetaan sairaspäivärahaa ja työntekijän tuottavuus on työantajan resursseista pois.
THL:la ja ministeriöllä on käsittääkseni kyllä arvioita aiheesta. Ei tosin tarvitse olla terveystaloustieteilijä ymmärtääkseen, että ne ovat data-aineistoon pohjautuvinakin karkeita arvioita, jotka riippuvat datan lisäksi suuresti käytetyistä oletuksista.
 

skl

Liittynyt
29.01.2017
Viestejä
514
Molemmista on pulaa. Erityisesti palomiesten kohdalla pula on massiivinen, eikä kaikkia virkoja saada täytettyä enää ilmeisesti minkään 22 aluelaitoksen kohdalla, eikä kesötyönhakijoitakaan ole tarpeeksi. Myös pelastajakoulutuspaikkoja on liian vähän (lisättiin kyllä viime vuonna, muttei tarpeeksi), että tilanteen voisi arvioida paranevan.

Poliisin kohdalla myös on työvoimapulaa, mutta pula on enemmän alueellista (on myös alueita, joilla ei ole pulaa). Ja poliisikouluun on kyllä hyvin hakijoita; tiukat sisäänottokriteerit ja koulutuspaikkamäärä on tulppana.
Massiivinen pula näyttää mol.fi mukaan olevan palomiesten kohdalla 29 avointa työpaikkaa ja poliisien kohdalla 33. Suomessa. Yhteensä. Hoitajia ois hakusessa vähän reilu 3200.
 
Liittynyt
20.10.2018
Viestejä
2 180
Massiivinen pula näyttää mol.fi mukaan olevan palomiesten kohdalla 29 avointa työpaikkaa ja poliisien kohdalla 33. Suomessa. Yhteensä. Hoitajia ois hakusessa vähän reilu 3200.
Tässä tietenkin kannattaa huomioida suhteet. Suomessa on noin 4000 palomiestä ja 7500 poliisia. Laillistettuja sairaanhoitajia on 110 000 joista sairaanhoitajan tehtäviä teki noin 75 000, terveydenhoitajia 20 000, lähihoitajia päälle 150 000.
 
Liittynyt
26.06.2017
Viestejä
920
Tässä tietenkin kannattaa huomioida suhteet. Suomessa on noin 4000 palomiestä ja 7500 poliisia. Laillistettuja sairaanhoitajia on 110 000 joista sairaanhoitajan tehtäviä teki noin 75 000, terveydenhoitajia 20 000, lähihoitajia päälle 150 000.
Kova luku kyllä kun 5 % kansasta on hoitajia.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
174
Massiivinen pula näyttää mol.fi mukaan olevan palomiesten kohdalla 29 avointa työpaikkaa ja poliisien kohdalla 33. Suomessa. Yhteensä. Hoitajia ois hakusessa vähän reilu 3200.
No niin, eipä yllätä että asioita vääristellään massiivisesti omaa agendaa pönkittääkseen. Poliitikkoainesta, kieltämättä.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 373
No niin, eipä yllätä että asioita vääristellään massiivisesti omaa agendaa pönkittääkseen. Poliitikkoainesta, kieltämättä.
Tuota kannattaisiko ennemmin ajatella noita suhdelukuja. Hoitajista on toki vielä suurempi pula kuin poliiseista ja palomiehistä, mutta jos suhteutettaisiin massaan, niin hoitajien 3200 paikan verrokkina auki olisi myös vajaat parituhatta palomiehen paikkaa ja vähän toistatuhatta poliisin paikkaa.
Voi siis aivan aidosti todeta, että pelastajista ja poliiseista on paha pula (joskin jossain pahempi kuin toisaalla). Määrät vaan on pienempiä, koska ala on pienempi.
Ja onneksi niin, ei olisi kiva asua poliisivaltiossa.

Enkä oikein tiedä mikä mun agenda on. Kuten olen monta kertaa todennut, hoitajat varmasti saavat lopulta jotakin lisää, kunhan jonkinlainen kompromissi löytyy, ja se on minustakin ihan oikein.

Samaan aikaan toki olen sitä mieltä, että tuosta tehohoidon lakkouhasta ilman suojelutyötä ei pidä palkita. Se oli törkeää, eikä mitään sen tapaistakaan ole mikään ammattiliitto aiemmin tehnyt. Hyvä esimerkki oli, että eläintenkin hengen turvaamiseen on aiemmin annettu työtaistelutilanteissa suojelutyötä.
 
Viimeksi muokattu:

skl

Liittynyt
29.01.2017
Viestejä
514
Jos niistä on niin kova pula, niin varmaan kannattaisi laittaa paikka julkiseen hakuun eikä vain kertoa satunnaisille Kyösteille (nimi muutettu).
 
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
1 017
No niin, eipä yllätä että asioita vääristellään massiivisesti omaa agendaa pönkittääkseen. Poliitikkoainesta, kieltämättä.
Suhdeluvuilla pelaaminen on vanha pelikirjan ohje politiikassa, jolla koitetaan sumuttaa ongelmaa pienemmäksi kuin se oikeasti on. Työvoimapula hoitajien suhteen voidaan lakaista maton alle, koska suhteellisesti se 29 puuttuvaa palomiestä on iso juttu ja ne 3200 hoitajaa eivät ole, koska suhdeluku. Kai sää tiät? Palomiesten ja poliisien paikat pitää tietenkin täyttää, mutta aika hiton väsynyttä hallitusboteilla pelleillä jollain suhdeluvuilla, kun se konkreettinen määrä on se ongelma.

Suhdeluvut myös lentävät hallitusboteilla romukoppaan samalla hetkellä, kun otetaan esille heidän ideologiansa vastaisia juttuja, kuten vaikka eri kansalaisuuksien rikollisuustilastot. Kuten sanoit, niin kyseessä on poliitikon ainesta.

Edit: Käyttäjän ammatista vihjaus pois ettei mene tunteisiin taas, sorit siitä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 373
Suhdeluvuilla pelaaminen on vanha pelikirjan ohje politiikassa, jolla koitetaan sumuttaa ongelmaa pienemmäksi kuin se oikeasti on. Työvoimapula hoitajien suhteen voidaan lakaista maton alle, koska suhteellisesti se 29 puuttuvaa palomiestä on iso juttu ja ne 3200 hoitajaa eivät ole, koska suhdeluku. Kai sää tiät? Palomiesten ja poliisien paikat pitää tietenkin täyttää, mutta aika hiton väsynyttä hallitusboteilla pelleillä jollain suhdeluvuilla, kun se konkreettinen määrä on se ongelma.

Suhdeluvut myös lentävät hallitusboteilla romukoppaan samalla hetkellä, kun otetaan esille heidän ideologiansa vastaisia juttuja, kuten vaikka eri kansalaisuuksien rikollisuustilastot. Kuten sanoit, niin kyseessä on poliitikon ainesta.

Edit: Käyttäjän ammatista vihjaus pois ettei mene tunteisiin taas, sorit siitä.
En tiedä muuta kuin, että olisi kiva, jos et laittaisi sanoja suuhuni: en ole missään vaiheessa väittänyt ettei hoitajista ole pulaa. Koko alkuperäinen keskustelu lähti jonkun heitosta, että entäs sitten poliisien, palomiesten jne. palkankorotukset johon joku vastasi, ettei niistä ole pulaa. Mihin vain korjasin, että on niistä.

Kannattaa muutenkin huomata, että kun ensi vuoden alusta myös palo- ja pelastuslaitos siirtyy hyvinvointialueille, saattaapi jonkun vuoden kuluttua alojen liitotkin keksiä, että tässä voisi olla yhteistyösaumoja nyt, kun on yhteinen työnantajaorganisaatiokin.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 600
Kannattaa muutenkin huomata, että kun ensi vuoden alusta myös palo- ja pelastuslaitos siirtyy hyvinvointialueille, saattaapi jonkun vuoden kuluttua alojen liitotkin keksiä, että tässä voisi olla yhteistyösaumoja nyt, kun on yhteinen työnantajaorganisaatiokin.
Kyllähän siellä on nyt jo yhteistä raja-pintaa. Tehyn ensihoitajat ovat samalla työnantajalla kuin spal:n/jhl:n pelastajat ja tukea on annettu molemmin puolin ainakin paikallisella tasolla. Ensi vuonna tietysti mittakaava on eri, kun koko terveydenhuolto on samassa nipussa.

Pelastajapula on konkreettinen asia ja siellä myös eläkepommi muhii. Tai ehkä oikeampi termi olisi sairastelupommi, harva palomies kun on työkykyinen yleiseen eläkeikään asti. Hva tuo tietysti tähän helpotusta, koska on suunnitteilla ja osin toteutunutkin, että palomiehille järjestetään oppisopimuskoulutuksia lähihoitajaksi ja sitten kun ei enää pääse testeistä läpi niin voidaan siirtää esim. vanhuspalveluihin saman työnantajan alla.

Mutta pelastajatutkinnon suorittaneiden määrää olisi käsittääkseni mahdollista lisätä melko nopeasti ja osa laitoksista selvittääkin jo mahdollisuuksia alueellisten vuosikurssien järjestämiseen, jolla valmistuneiden määrä saataisiin riittävälle tasolle. Uskon kyllä hakijoitakin olevan, jos nämä toteutuvat.

Pelastajapulassa mittakaava on melko erilainen ja toisaalta alalla vetovoimaa on, kunhan olisi kouluttautumismahdollisuuksia.
 

Asmola

Molander
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 816
Näemmä hoitajien tahto työtaistelulle on kova ja irtisanoutumisien määrä on todella merkittävä, puolisokin sanoi itsensä irti kuten lähes koko teho-osasto. Ilmeisesti mentaliteetti on, että ennemmin pakotettuna töihin 30% paremmalla palkalla kuin nöyrtyä nykyiseen tilanteeseen, joka on toki oikein, en minäkään tekisi myös kaverin töitä nykyisellä palkallani.
Kiitos vinkistä, mutta annoin ehkä vähän väärän kuvan. Prolapsi uusiutui kyllä touko-kesäkuussa, mutta (uusinta)leikkausjonossa en ole ollut vielä edes paria kuukautta. Nyt sen verran lievempänä, että pystyy elämään melko normaalia elämää, joten toivotaan että peruutuspaikkaa olisi tulossa vielä ennen kuin hoitotakuun loppu häämöttää.

Lähinnä kerroin taustaa minkälaisesta perspektiivistä asiaa olen seurannut.

Ja asiaa vielä viistäen, olisi mielenkiintosta nähdä tilastoa siitä, miten paljon pitkät leikkaus yms jonot vaikuttavat valtion talouteen pidentyneinä sairaslomina yms. Eläkeläisrouvan lonkka nyt ei näihin tilastoihin vaikuttaisi (mutta tasa-arvon johdosta ei voitaisi ohittaakkaan), mutta esim. allekirjoittaneen aiempi selkäleikkaus tarkoitti melkein puolen vuoden sairaslomaa, josta 3kk leikkausjonossa. Kohtalotovereita on varmasti runsaasti, mutta tietoturvasyistä tuskin kenelläkään on pääsyä faktatietoon kustannuksista. Jonojen pidentyessä joukossa on yhä enemmän ja enemmän työssäkäyviä, joille (tai joiden työnantajille) maksetaan sairaspäivärahaa ja työntekijän tuottavuus on työantajan resursseista pois.
Ollaan samassa veneessä, itsellä leikattiin myös välilevyprolapsit (2 kpl) maaliskuussa, mutta heti leikkauksen jälkeen tullut todella kova norovirus (lapset kai sai päiväkodista juuri ennen leikkausta) aiheutti sellaiset kouristelut ja vääntelyt että toinen prolapsi uusi heti ja päädyin heti uuteen leikkausjonoon.
paskaa ja oksennusta molemmista päistä tauotta sen 8h ja selkä leikattu 48h sisään
Ensimmäinen leikkaus hoidettiin työterveyden kautta, mutta yksittäisen vaivan hintakatto tuli jo ekassa leikkauksessa melkein täyteen, niin uusinta leikkaus meni julkisen puolelle, 6kk "hoitotakuu" tuli juuri vastaan niin olivat siirtäneet hoidon Mehiläiseen, josta sain puhelun, mutta kirurgin kanssa keskusteltuani päätettiin seurata vielä tilannetta, sillä prolapsin kanssa tulee toimeen kun välttää kyykistelyjä, uusinta leikkauksen riskit sen verran isot että katsottiin parhaaksi odottaa josko lähtisi sulamaan itsestään ja hieman parantunutkin.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 600
Näemmä hoitajien tahto työtaistelulle on kova ja irtisanoutumisien määrä on todella merkittävä, puolisokin sanoi itsensä irti kuten lähes koko teho-osasto. Ilmeisesti mentaliteetti on, että ennemmin pakotettuna töihin 30% paremmalla palkalla kuin nöyrtyä nykyiseen tilanteeseen, joka on toki oikein, en minäkään tekisi myös kaverin töitä nykyisellä palkallani.
Muistelen, että yksikkökohtainen osallistumisprosentti joukkoirtisanoutumiseen vuonna 2007 oli 70-100%. Saa korjata, jos olen väärässä, mutta ei tuo haarukka kaukana totuudesta ole.

En usko, että osallistujien määrä on nyt ainakaan pienempi. Takana on hoitajien kannalta kovia aikoja ja edessä varmaan hiukan kovempia. Pitäisi alkaa korjata tuota hoitovelkaa ja resurssi pienenee joka päivä, ellei jotain muutoksia alalle tule. Joukkopako kiihtynee eksponentiaalisesti suhteessa siihen, miten perseestä keskimääräinen työpäivä on.
 
Liittynyt
28.10.2016
Viestejä
5 230
Muistelen, että yksikkökohtainen osallistumisprosentti joukkoirtisanoutumiseen vuonna 2007 oli 70-100%. Saa korjata, jos olen väärässä, mutta ei tuo haarukka kaukana totuudesta ole.

En usko, että osallistujien määrä on nyt ainakaan pienempi. Takana on hoitajien kannalta kovia aikoja ja edessä varmaan hiukan kovempia. Pitäisi alkaa korjata tuota hoitovelkaa ja resurssi pienenee joka päivä, ellei jotain muutoksia alalle tule. Joukkopako kiihtynee eksponentiaalisesti suhteessa siihen, miten perseestä keskimääräinen työpäivä on.
Olisin kyllä yllättynyt, jos meidän yksikössä etes puolet laittais nimeä paperiin.

Ja asiaa vielä viistäen, olisi mielenkiintosta nähdä tilastoa siitä, miten paljon pitkät leikkaus yms jonot vaikuttavat valtion talouteen pidentyneinä sairaslomina yms. Eläkeläisrouvan lonkka nyt ei näihin tilastoihin vaikuttaisi (mutta tasa-arvon johdosta ei voitaisi ohittaakkaan), mutta esim. allekirjoittaneen aiempi selkäleikkaus tarkoitti melkein puolen vuoden sairaslomaa, josta 3kk leikkausjonossa. Kohtalotovereita on varmasti runsaasti, mutta tietoturvasyistä tuskin kenelläkään on pääsyä faktatietoon kustannuksista. Jonojen pidentyessä joukossa on yhä enemmän ja enemmän työssäkäyviä, joille (tai joiden työnantajille) maksetaan sairaspäivärahaa ja työntekijän tuottavuus on työantajan resursseista pois.
Ruottin päästä oon nähny psykin puolelta tilaston missä masennuksen aiheuttamat kustannukset (2007) oli seuraavanlaiset:
Lääkkeet 3%
Osastohoidon kustannukset 5%
Avohoito 6%
Kuolleisuus 7%
Sairausloma 32%
Aikainen eläköityminen 47%

Se mistä haetaan säästöjä on siellä varmaan ihan sama ku täällä, eli avohoidosta jossa kaikista vähimmillä resursseilla tehtäis kaikista eniten tulosta noiden muiden pienentämiseksi.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 600
Olisin kyllä yllättynyt, jos meidän yksikössä etes puolet laittais nimeä paperiin.
Mistä moinen epäily?

Omaa toimipaikkaa ei ainakaan vielä ole kyselty joukkoirtisanoutumiseen, mutta itse epäilisin meillä vakkareista osallistuvan lähes 100%. Tällä hetkellä työhyvinvointia syö epätietoisuus vuodenvaihteen tapahtumista. Osa on jo hakenut palkatonta ja mennyt muualle töihin, joku on jo lähtenyt kokonaan ja lähes kaikki miettii varasuunnitelmaa sitä varten, että työnantaja kusee kaikkien niiden hyvien asioiden päälle mitä meillä tällä hetkellä on.
Se mistä haetaan säästöjä on siellä varmaan ihan sama ku täällä, eli avohoidosta jossa kaikista vähimmillä resursseilla tehtäis kaikista eniten tulosta noiden muiden pienentämiseksi.
Tämähän se. Pitäis päästä siihen, että estetään tulipalot syttymästä eikä juosta epätoivoisesti perässä ja yritetä sammutella sieltä täältä. Sekä somatiikalla että psykalla varmasti sama ongelma, vain eri asioiden kanssa.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 600
Sen mitä tuolla kuulee keskusteluja ei oikeen tue sitä, että porukka olis halukkaita lähteen tuosta työpaikasta.
Eihän tuo toisaalta huonokaan merkki ole, että ollaan sitouduttu omaan työpaikkaan ja pidetään sitä sen arvoisena, ettei halua lähteä. Luulen, että meillä olisi kanssa ilman tätä hva-sählinkiä paljon tyytyväisempää porukkaa. Ite oon kaupngin liikelaitoksessa, joka nyt on eri toimialan johdon alla ja jatkossa siirrytään sairaalapalveluiden alle. Tähän asti töissä on kyllä ollut melko mukavaa, kun pomoissa on 0 osastonhoitajaa ja 0 ylihoitajaa.

Moneen paikkaanhan tuo hva ei juuri vaikuta. Esim. TAYS psykan osastot on TAYS psykan osastoja ja Nokian tk:n vastaanotto on Nokian tk:n vastaanotto jatkossakin, vaikka logo muuttuu tilinauhan yläreunassa kaikilla. Toki pitkässä juoksussa saattaa sitten tulla organisaatiomuutoksia, joilla on konkreettisempiakin vaikutuksia työntekijöihin.

Toki nyt paradoksaalisesti tässä tilanteessa pitää vähän toivoa, että suurin osa yksiköistä olisi niin perseestä, että työntekijät ovat valmiita ottamaan riskin.
 
Liittynyt
17.03.2022
Viestejä
610
Minun puolestani saisi antaa irtisanoutua kaikkien. Uhreja tulee muutama jotka ovat sitten hoitajien vastuulla ja takaisin voisi palkata -10% palkalla. Eli vaikka harjoittelijoiksi.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 600
Minun puolestani saisi antaa irtisanoutua kaikkien. Uhreja tulee muutama jotka ovat sitten hoitajien vastuulla ja takaisin voisi palkata -10% palkalla. Eli vaikka harjoittelijoiksi.
KT saa kyllä tehdä näin.

Ja nyt kun ollaan sopimuksettomassa tilassa, niin uusiin työsuhteisiin ei minun ymmärtääkseni tarvitse käyttää TES:n ehtoja, jälkivaikutus taitaa olla voimassa vain työehtosopimuksen voimassaoloaikana solmituissa työsuhteissa. Itseasiassa voi vaikka heti alkaa palkata väkeä esim. puolella entisen TES:n palkasta. Sitten vaan ottaa halpoja tulijoita kasapäin hommiin = profit :smoke:
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
193 239
Viestejä
3 494 485
Jäsenet
62 293
Uusin jäsen
Kärkkäinen

Hinta.fi

Ylös Bottom