Työmarkkinakierrokset.

[meridian]

ostajan joka myös itse käyttää palvelua

Tämä lienee terveydenhuollon ison mittakaavan yksityistämisessä keskeisin periaatteellinen ongelma.

On paljon potilasryhmiä joilla ei ole käytännössä kykyä tai mahdollisuutta kilpailuttaa terveydenhoitopalveluitaan: muistisairaat, kehitysvammaiset, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset jne. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat tuskin alkavat akuutissa hädässä esimerkiksi ensihoito-, päivystys-, leikkaus- tai tehohoitopalveluitaan kilpailuttamaan. Voi olla myös niin, että palvelun loppukäyttäjä on sairastumisensa tai vammautumisensa vuoksi kykenemätön ylipäätään päätöksiä tekemään.

Ei ole myöskään kovin realistista, että esim samassa kaupungissa olisi useita yksityisiä eri erikoisalojen hoitopaikkoja, joista sitten kuluttaja voi valita mieleisensä vaikka siihen muuten pystyisikin.

Yksityinen terveydenhoito toimii jotenkuten niissä tapauksissa, joissa täydellä kapasiteetilla pelaava loppukäyttäjä voi vertailla palveluita, valita mieleisensä ja vaihtaa palvelua jos sen taso ei miellytä. Käytännössä tämä tarkoittaa ainoastaan yksinkertaista lääkärin vastaanottoa ilman mitään sen kummempaa hoidollista kapasiteettia ja tässäkin on se ongelma, että sieltä lähetetään kuitenkin herkästi julkiselle heti kun se kapasiteetti loppuu. Ja kun vastaanottomaksu on peritty.

 

[Timo 2]

Ei ole myöskään kovin realistista, että esim samassa kaupungissa olisi useita yksityisiä eri erikoisalojen hoitopaikkoja, joista sitten kuluttaja voi valita mieleisensä vaikka siihen muuten pystyisikin

Olisi, jos kaupungissa asuu 5 miljoonaa asukasta.

Yksityinen terveydenhoito toimii jotenkuten niissä tapauksissa, joissa täydellä kapasiteetilla pelaava loppukäyttäjä voi vertailla palveluita, valita mieleisensä ja vaihtaa palvelua jos sen taso ei miellytä. Käytännössä tämä tarkoittaa ainoastaan yksinkertaista lääkärin vastaanottoa ilman mitään sen kummempaa hoidollista kapasiteettia ja tässäkin on se ongelma, että sieltä lähetetään kuitenkin herkästi julkiselle heti kun se kapasiteetti loppuu. Ja kun vastaanottomaksu on peritty.

Toisaalta yksityinen terveyden huolto toimii hyvin tutkimuksessa ja muussa uraauurtavassa hoidossa, jos olisi maksavia asiakkaita riittävästi. Katso vaikka amerikkaan.

Eli tullaan taas siihen että asiakkaita pitää olla riittävästi, jotta niistä voi aidosti kilpailla.

 

[ExtraEvil6666]

Olisi, jos kaupungissa asuu 5 miljoonaa asukasta.

Toisaalta yksityinen terveyden huolto toimii hyvin tutkimuksessa ja muussa uraauurtavassa hoidossa, jos olisi maksavia asiakkaita riittävästi. Katso vaikka amerikkaan.

Eli tullaan taas siihen että asiakkaita pitää olla riittävästi, jotta niistä voi aidosti kilpailla.

No miten se nyt ottaa. Julkinen puoli rahoittaa suurimman osan perustutkimuksesta, kun taas yksityinen puoli rahoittaa suurimman osan kliinisistä tutkimuksista, joka johtaa sitten niiden hoitojen käyttöönottamiseen. Eli molempia tarvitaan.

Amerikkaan sinällään ei kannata katsoa väestötason järjestelmiä kehitettäessä, koska se on oikein hyvä esimerkki siitä, miten yksityistä järjestelmää ei kannata tehdä. Maailman kallein järjestelmä, joka toimii väestötasolla heikosti. Toki siellä voi saada maailman parasta hoitoa, jos on varaa.

Mutta tämä menee jo sivuun itse asiasta. Paitsi, että voidaan todeta, ettei palkkoja nostava markkinamekanismi toimi terveydenhuollossa, työvoimasta on pulaa, eivätkä palkat silti nouse edes sillä yksityisellä sektorilla.

 

[Timo 2]

Toki siellä voi saada maailman parasta hoitoa, jos on varaa.

Ja tämä oli se mihin viittasin. En ehdottanut että Amerikan mallia kopioitaisiin Suomeen, vaan että yksityinen pystyy olemaan loistava jos vain on riittävästi asiakkaita.

Mutta tämä menee jo sivuun itse asiasta. Paitsi, että voidaan todeta, ettei palkkoja nostava markkinamekanismi toimi terveydenhuollossa, työvoimasta on pulaa, eivätkä palkat silti nouse edes sillä yksityisellä sektorilla.

Ilmeisesti yksityisellä sektorilla palkat ei nouse koska se pula ei ole niin suurta ja työntekiät joustaa kuroo pulaa umpeen, joka saattaa johtua siitä että välittää potilaasta. Jos vahingot olisi pelkästään materiaalisia tai leikataan työntekiäpulan takia tuotannnon määrästä olisi palkat todennäköisesti paremmat. Lisäksi asiaan vaikuttaa myös se että julkinen on niin iso työnantaja niin se asettaa sen palkan tason. Lisäksi nämä kahden (sairaanhoitopiiri ja yritys) kauppa, kolmannen korvapuusti sopimukset joilla estetään työntekiöiden työllistyminen yksityiselle vaikuttaa myös.

 

[ExtraEvil6666]

Ilmeisesti yksityisellä sektorilla palkat ei nouse koska se pula ei ole niin suurta ja työntekiät joustaa kuroo pulaa umpeen, joka saattaa johtua siitä että välittää potilaasta. Jos vahingot olisi pelkästään materiaalisia tai leikataan työntekiäpulan takia tuotannnon määrästä olisi palkat todennäköisesti paremmat. Lisäksi asiaan vaikuttaa myös se että julkinen on niin iso työnantaja niin se asettaa sen palkan tason. Lisäksi nämä kahden (sairaanhoitopiiri ja yritys) kauppa, kolmannen korvapuusti sopimukset joilla estetään työntekiöiden työllistyminen yksityiselle vaikuttaa myös.

Kyllä yksityisellä puolella on ihan sama työvoimapula kuin julkisellakin. Palkkoja on vaikea nostaa, se söisi katetta, koska alalla työvoimakustannukset ovat suuret ja esimerkiksi ulkoistamissopimukset pitkiä. Joillakin sektoreilla yksityinen voi kilpailla paremmilla työoloilla, eli asiakkaat ovat helpompia.

 

[Rapilysin]

Katso vaikka amerikkaan.

Ai sinne missä litran keittosuolatiputus maksaa potilaalle monta tuhatta dollaria.

Suomessa todellinen kustannus on 2€ + työ (n. 5 min) ja potilas ei maksa näistä mitään sairaalalaskussaan enää erikseen.

Toki en tiedä onko nuo todellisia, kun netissä pyörii jenkkien sairaalalaskuja, mutta näkemäni esimerkit on ihan käsittämättömiä.

 

[Timo 2]

Ai sinne missä litran keittosuolatiputus maksaa potilaalle monta tuhatta dollaria.

Suomessa todellinen kustannus on 2€ + työ (n. 5 min) ja potilas ei maksa näistä mitään sairaalalaskussaan enää erikseen.

Toki en tiedä onko nuo todellisia, kun netissä pyörii jenkkien sairaalalaskuja, mutta näkemäni esimerkit on ihan käsittämättömiä.

En tiennyt että keittosuolatiputus on tutkimusta tai muuta uraauurtavaa hoitoa.

Mä en sanonut että perusterveyden huolto toimii siellä hyvin. Kerroin seuraavassa viestissä, mitä tarkoitin:

En ehdottanut että Amerikan mallia kopioitaisiin Suomeen, vaan että yksityinen pystyy olemaan loistava jos vain on riittävästi asiakkaita.

Eli: Amerikassa saat maailman parasta hoitoa, jos vain lompakko kestää. Ja tämän hoidon tuottaa yksityiset sairaalat.

Joten on soopaa väittää että yksityiset ei kykene hoitamaan vaikeita tapauksia. Yksityiset ovat niissä parempia, kuin julkinen, JOS on riittävästi riittävän maksukykyisiä asiakkaita.

Joten jospa olisit lukenut sen seuraavankin viestin ennen vastaamista, niin ei olisi tarvinnut olkiuķkoilla.

 

[ExtraEvil6666]

En tiennyt että keittosuolatiputus on tutkimusta tai muuta uraauurtavaa hoitoa.

Mä en sanonut että perusterveyden huolto toimii siellä hyvin. Kerroin seuraavassa viestissä, mitä tarkoitin:



Eli: Amerikassa saat maailman parasta hoitoa, jos vain lompakko kestää. Ja tämän hoidon tuottaa yksityiset sairaalat.

Joten on soopaa väittää että yksityiset ei kykene hoitamaan vaikeita tapauksia. Yksityiset ovat niissä parempia, kuin julkinen, JOS on riittävästi riittävän maksukykyisiä asiakkaita.

Joten jospa olisit lukenut sen seuraavankin viestin ennen vastaamista, niin ei olisi tarvinnut olkiuķkoilla.

Tosin sitten maailman parhaat sairaalat eivät ole välttämättä voittoa tuottavia, vaan nonprofitteja tai yliopistosairaaloita, kuten Mayo Clinic, Cleveland Clinic, John Hopkins tai Toronto General.

 

[Rapilysin]

Eli: Amerikassa saat maailman parasta hoitoa, jos vain lompakko kestää. Ja tämän hoidon tuottaa yksityiset sairaalat.

Joten on soopaa väittää että yksityiset ei kykene hoitamaan vaikeita tapauksia. Yksityiset ovat niissä parempia, kuin julkinen, JOS on riittävästi riittävän maksukykyisiä asiakkaita.

Joten jospa olisit lukenut sen seuraavankin viestin ennen vastaamista, niin ei olisi tarvinnut olkiuķkoilla.

Seison korjattuna. Onko sulla jotain esimerkkejä mitä tämmöiset hoidot on mitä siellä tuotetaan ja joita ei ole saatavilla esim. Suomessa julkisen terveydenhuollon osaamisella tai resursseilla?

En epäile, etteikö tämmöisiä hoitoja olisi, mutta luulen ettei niiden vaikuttavuus kuitenkaan ole kovin merkittävä.

 

[Timo 2]

Tosin sitten maailman parhaat sairaalat eivät ole välttämättä voittoa tuottavia, vaan nonprofitteja tai yliopistosairaaloita, kuten Mayo Clinic, Cleveland Clinic, John Hopkins tai Toronto General.

Mutta ylipistot taasen taitavat olla voittoa tuottavia.

Seison korjattuna. Onko sulla jotain esimerkkejä mitä tämmöiset hoidot on mitä siellä tuotetaan ja joita ei ole saatavilla esim. Suomessa julkisen terveydenhuollon osaamisella tai resursseilla?

Kaikki käypähoidon ulkopuoliset asiat. Kaikki jossa kustannushyöty on julkisen sektorin kannalta liian pieni. Kaikki uudet hoidot joissa hoidon tulos on epävarmaa ja hoito kallista.

Kaikkea näitä kun kehitetään ja testataan, tulee ne jossain vaiheessa kypsyneempänä ja halvempana myös Suomeen. Suomen erikoissairaan hoito on kustannustehokasta, muttei maailman parasta. Suomen valtiolla ei ole mahdollisuutta eikä varaa järjestää maailman parasta hoitoa.

Ja tapauksia jos haluat, niin näitä on aina välillä ollut uutisissa. Alla kolme uutista googlauksella. Lääketieteen lehdistä löytynee parempia tapauksia.

Roopen, 5, harvinainen lihassairaus jää ilman hoitoa - kallis lääke voisi pelastaa liikuntakyvyn

Roope Huuskonen sairastaa harvinaista lihaksia surkastuttavaa tautia. Suomessa taudin etenemistä ehkäisevää lääkettä ei anneta taudin lievintä muotoa sairastaville, vaikka se saattaisi estää pyörätuoliin joutumisen.

www.iltalehti.fi

Joonatanin, 3, elämä maksaa yli miljoona euroa – "Jonkun mielestä ei olisi pitänyt näin kallista lääkettä saada"

Joonatanin piti elää korkeintaan 2-vuotiaaksi. Nyt hän on 3-vuotias. Hänelle myönnettiin lääke, jonka hintalappu nousee muutamassa vuodessa yli miljoonan euron. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Millaisiin hoitoihin Suomella on varaa?

www.iltalehti.fi

Tony ei saanut mennä edes koulun joulujuhlaan – eläisikö poika, jos diagnoosi olisi tullut aiemmin?

Leikki-ikäisestä lähtien Tonylla oli käytöshäiriöitä, joihin löytyi apua vain ajoittain. Lastensuojelutoimet pahensivat tilannetta. Kierre päättyi, kun 18-vuotias Tony haudattiin omilla itsenäistymisrahoillaan.

www.iltalehti.fi

 

[Lämpöpumppu]

Siinä kävisi juuri kuten vanhuspuolella on käynyt, kilpailutetaan kuka säilyttää vanhuksia halvimmalla. Alkuun sisäänheittotarjous ja sen jälkeen lähdetään nostamaan hintoja. Liian hankalat ja vaikeat asiakkaat heitetään ulos. Kaikesta kiristetään, jotta saadaan voitot ylös ja ulos. Vanhuksia ei hoideta, ainoastaan pidetään minimiresursseilla ja panostuksilla hengissä, jotta asiakasmaksut juoksee. Ja aina jos rahan määrä ei miellytä, voidaan sopimukset yksipuolisesti katkaista ja potkia mammat ja papat pihalle. Siinäpä kunta sitten yrittää hoitaa kun oma palvelutuotanto on ajettu markkinavoimien nimessä alas.

Suomalainen julkinen sairaanhoito on maailman tehokkaimpia vähin resurssein eikä siihen tarvita yhtäkään sijoittajaa lihotettavaksi.

Tämä on tietenkin riskinä, jos asiat tehdään juosten kusten. En sano, että heittämällä hyvä idea, mutta mielenkiinnosta pohdin asiaa, sillä monet kuntien yksityisille ulkoistamat palvelut ovat tehostuneet huomattavasti ja työntekijöiden palkkataso parantunut. Kuten aiemmin mainitsin, niin kilpailuttaessa tulisi olla tietyt kriteerit palvelun laadulle, joista ei missään nimessä voi tinkiä ja palveluntarjoaja vastaa niistä esimerkiksi sakon uhalla. Tätä varten tarvitaan sellainen vahva sotehallinto, jolla on osaaminen järjestää tämä.

 

[pomk]

Mutta ylipistot taasen taitavat olla voittoa tuottavia.

Kenelle ne voittoa tuottavat?

 

[ExtraEvil6666]

Tämä on tietenkin riskinä, jos asiat tehdään juosten kusten. En sano, että heittämällä hyvä idea, mutta mielenkiinnosta pohdin asiaa, sillä monet kuntien yksityisille ulkoistamat palvelut ovat tehostuneet huomattavasti ja työntekijöiden palkkataso parantunut. Kuten aiemmin mainitsin, niin kilpailuttaessa tulisi olla tietyt kriteerit palvelun laadulle, joista ei missään nimessä voi tinkiä ja palveluntarjoaja vastaa niistä esimerkiksi sakon uhalla. Tätä varten tarvitaan sellainen vahva sotehallinto, jolla on osaaminen järjestää tämä.

Missä ulkoistuksissa henkilökunnan palkkataso on parantunut? Nyt jotain näyttöä väitteille. Työehtosopimuksen vaihtamiseen myötä on käynyt juurikin päinvastoin.

Työehtoshoppailu luultua yleisempää

Niin sanottu työehtoshoppailu laskee yhä useamman työntekijän palkkaa. Etenkin ulkoistamisen myötä moni työntekijä joutuu tilanteeseen, jossa palkan perusteeksi etsitään halvempi vastaava palkkasopimus jostakin toisesta liitosta. Työehtoshoppailun kohteeksi joutuneilla aloilla palkat ovat...

www.mtvuutiset.fi

 

[Timo 2]

Kenelle ne voittoa tuottavat?

Seison korjattuna.

Pikaisen googlettamisen perusteella eipä taida sittenkään olla voittoa tekeviä, vaan nämä huippuyliopistot toimivat myös säätiöpohjalta, eli ei tuota voittoa ja keräävät lahjoituksia.

 

[Jan11]

Mutta ylipistot taasen taitavat olla voittoa tuottavia.


Kaikki käypähoidon ulkopuoliset asiat. Kaikki jossa kustannushyöty on julkisen sektorin kannalta liian pieni. Kaikki uudet hoidot joissa hoidon tulos on epävarmaa ja hoito kallista.

Kaikkea näitä kun kehitetään ja testataan, tulee ne jossain vaiheessa kypsyneempänä ja halvempana myös Suomeen. Suomen erikoissairaan hoito on kustannustehokasta, muttei maailman parasta. Suomen valtiolla ei ole mahdollisuutta eikä varaa järjestää maailman parasta hoitoa.

Ja tapauksia jos haluat, niin näitä on aina välillä ollut uutisissa. Alla kolme uutista googlauksella. Lääketieteen lehdistä löytynee parempia tapauksia.

Kaikissa järjestelmissä, niin julkisen kuin yksityisen vakuutuksen varaan rakentuvissa, on aina jonkinlaiset katot. Jos hoito on erittäin kallista vrt. laatukorjatut elinvuodet, niin käsittääkseni useammin tulee vakuutuksen katto vastaan kuin suomalaisen julkisen käypä hoito suositus.
Ääritapauksia toki löytyy niin meiltä kuin muualta.
Lisäksi harvoin käsitelty asia on se, että joissain tapauksissa lääketehtaiden tukiohjelmat (esim. compassionate use) saattavat tarjota lääkkeen potilaalle, mikäli se ei muutoin ole mahdollinen, mutta lupa (tai ehdollinen lupa) sen käyttämiseen Suomessa jo on. Julkisuuden henkilöistä ja julkisuuteen päätyneistä tapauksista viimeksi tulee mieleen Jyrki J. Kasvi, vaikka hänen kohdallaan lopulta apua ei ollutkaan. Mutta vuosittain tällaisia on kyllä jonkin verran, hyvin usein lapsipotilaita. He eivät toki päädy julkisuuteen.

 

[pomk]

Kaikki käypähoidon ulkopuoliset asiat. Kaikki jossa kustannushyöty on julkisen sektorin kannalta liian pieni. Kaikki uudet hoidot joissa hoidon tulos on epävarmaa ja hoito kallista.

Tosiaan Suomessa ei julkisella aleta lääketutkimusta lähtökohtaisesti tekemään potilaan sitä pyytäessä. Jenkeissä pääsee kuka vaan mihin vaan lääketutkimukseen mukaan, kunhan on tarpeaksi rahaa ja epätoivoa. Kyseenalaistaisin suht voimakkaasti sen, että tuo jenkkien malli oikeasti toisi keskimäärin parempaa 'hoitoa' kuin mitä tämä Suomen julkisen malli, lääketutkimukset ja kokeelliset hoidot kun voivat viedä tilannetta huonompaankin suuntaan. Julkisuuteen vähemmän yllättäen tulee vain näitä tilanteita joissa näyttö lääkkeen toiminnasta (tmv.) on juuri saatu, mutta käypä hoito suositukset eivät ole vielä päivittyneet.

esim. onko Chloroquine lääkkeen käyttö jenkeissä covidin hoidossa siinä laajuudessa missä se tehtiin ollut mielestäsi tekemisen arvoinen asia, tai merkki paremmasta vai huonommasta hoidosta?

 

[meridian]

Olisi, jos kaupungissa asuu 5 miljoonaa asukasta

Suomessa ei taida olla (vielä vähään aikaan) yhtään tämän kokoluokan kaupunkia.

Mutta joo, yksityinenkin toki pystyy teoriassa hoitamaan mitä tahansa mitä julkinenkin, samat lääkärit ja hoitajat siellä toimii ja samat lääketieteen lainalaisuudet pätee. Edellytyksenä tuossa on vaan todellisuudessa se, että se on sille yritykselle taloudellisesti kannattavaa, eli toisin sanoen asiakkaita on riittävästi tai maksut ovat niin korkeat, että se kattaa kulut ja voittomarginaalin.

Käytännön tasolla tuo ei Suomen kokoisessa maassa ole mahdollista missään. En usko, että esim pk-seudullekaan löytyisi esim kolmea eri yksityistä palveluntuottajaa pyörittämään omaa yliopistosairaalatasoista hoitolaitosta jossa olisi vaikka 24/7 päivystys, leikkaussali- ja tehohoitomahdollisuus, yleisimpien erikoisalojen osastot jne joista ihmiset sitten voisivat valita. Siis niinkuin kannattavuuden puolesta.

 

[Lämpöpumppu]

Missä ulkoistuksissa henkilökunnan palkkataso on parantunut? Nyt jotain näyttöä väitteille. Työehtosopimuksen vaihtamiseen myötä on käynyt juurikin päinvastoin.

Työehtoshoppailu luultua yleisempää

Niin sanottu työehtoshoppailu laskee yhä useamman työntekijän palkkaa. Etenkin ulkoistamisen myötä moni työntekijä joutuu tilanteeseen, jossa palkan perusteeksi etsitään halvempi vastaava palkkasopimus jostakin toisesta liitosta. Työehtoshoppailun kohteeksi joutuneilla aloilla palkat ovat...

www.mtvuutiset.fi

Ainakin kuntien teknisten virastojen tai tietohallintoon liittyvät ulkoistetut työt ovat ainakin täällä päin yleisesti ottaen paremmin palkattuja, kun nämä yritykset tekevät muitakin kuin kunnan hommia.

 

[ExtraEvil6666]

Ainakin kuntien teknisten virastojen tai tietohallintoon liittyvät ulkoistetut työt ovat ainakin täällä päin yleisesti ottaen paremmin palkattuja, kun nämä yritykset tekevät muitakin kuin kunnan hommia.

Edelleenkään et esittänyt mitään näyttöä väitteesi tueksi. Ja esimerkkisi eivät nyt edes toimi tilanteessa, jossa tuotetaan palveluja vain julkisella rahoituksella.

 

[Rullis]

Vaatii kyllä melkoista aivojumppaa, jos oikeasti kuvittelee terveydenhuollon täyden yksityistämisen olevan kustannustehokas ratkaisu.

Voidaan kertoa tuleville sukupolville, että pohjoismainen hyvinvointimalli toimi siihen saakka kunnes hoitajien palkkoja piti nostaa. Talvella voidaan sitten kusta housuun jos tulee kylmä ja eläkkeellä leikellä polvet sekä nilkat virossa, kun se tulee halvemmaksi.

 

[Taivaankulkija]

Hoitajien osuus tuosta mallista on kyllä aika pieni osa. Vähän alle kahdessakymmenessä vuodessa Suomen terveydenhoitokulut ovat kasvaneet 8 miljardia 14:stä miljardista 22:een miljardiin eikä siinä näy mitään piikkiä Sari sairaanhoitajan korotuksista vaan se nousu on aika tasaista. Olisi mielenkiintoista nähdä mihin tuo lisääntynyt raha menee tarkemmin.

 

[ExtraEvil6666]

Hoitajien osuus tuosta mallista on kyllä aika pieni osa. Vähän alle kahdessakymmenessä vuodessa Suomen terveydenhoitokulut ovat kasvaneet 8 miljardia 14:stä miljardista 22:een miljardiin eikä siinä näy mitään piikkiä Sari sairaanhoitajan korotuksista vaan se nousu on aika tasaista. Olisi mielenkiintoista nähdä mihin tuo lisääntynyt raha menee tarkemmin.

Lyhyt vastaus: väestön ikääntymiseen.

 

[Rapilysin]

Hoitajien osuus tuosta mallista on kyllä aika pieni osa. Vähän alle kahdessakymmenessä vuodessa Suomen terveydenhoitokulut ovat kasvaneet 8 miljardia 14:stä miljardista 22:een miljardiin eikä siinä näy mitään piikkiä Sari sairaanhoitajan korotuksista vaan se nousu on aika tasaista. Olisi mielenkiintoista nähdä mihin tuo lisääntynyt raha menee tarkemmin.

Tämmöiset tilastoituihin faktoihin perustumattomat näkemykset on tietysti aina vähän hanurista argumenttina, mutta mitä tässä reilu 10 vuotta katsellut alaa hoitajan näkökulmasta niin potilaiden kynnys hakeutua lääkäriin on nykyään aivan olematon. Tietysti varmaan aina ollut näitä potilaita, jotka työllistää terveydenhuoltoa ns. turhaan, mutta nyt se on räjähtänyt käsiin.

Jokaisesta yskäisystä, huonosti nukutusta yöstä, ihottumasta, mielen pahoittumisesta ja oksennuksesta pitäisi päästä vastaanotolle ja tietysti vaaditaan aina kierros labrassa ja kuvantamisessa ja luultavasti myös painostetaan yleislääkäriä kirjoittamaan lähete erikoissairaanhoitoon. Väitän tämmöisen ilmiön laajentuneen edellisen 10 vuoden aikana paljon. Ajanvarauksen sairaanhoitajat ja tk:n lääkärit kuulee päivittäin jatkuvaa vittuilua siitä, että aikoja ei ole eikä anneta. Aikojen vähyyden lisäksi suuri syy tähän on se, että ihmiset menee sinne vinkumaan tyhjänpäiväisiä asioita ja uhkaa laittaa kaikki viranomaiset ilmavoimia myöden sen työntekijän kimppuun, joka sanoo, että nyt ei tarvitse tulla lääkäriin.

Itse olen ambulanssilla käynyt edellisen kuukauden aikana katsomassa mm. seuraavia vaivoja: Ihottuma, yskä, ripuli, väsymys, "musta tuntuu vähän oudolta", pillu kirvelee, nivelrikko (krooninen), yms. Osa näistä tietysti jollain aikavälillä vaatii terveydenhuollon arviota ja hoitoa, mutta jos kynnys laukaista ensihoitojärjestelmä on esimerkiksi yskä tai kusitulehdus niin se kertoo millä tasolla maalaisjärjen käyttö nykyään on. Toki ei ole pelkästään potilaiden vika, hätäkeskuksen pitäisi näitä myös suodattaa ja ohjata varaamaan aikaan lääkäristä, mutta kuvastaa kyllä hienosti ihmisten asenteita ja odotuksia terveydenhuoltojärjestelmältä.

Lisäksi on hauskaa jollain tavalla, kun usein potilas kysyy, että tuleeko tästä lasku. Jos ite joutuisi tilanteeseen, jossa tarvitsen ensihoidon apua niin 25 € omavastuuosuus olisi melko pieni murhe

No, tästä tuli nyt vähän tämmöinen vuodatus. TLDR: Ihmiset hakee apua entistä herkemmin ja aika usein ohimeneviin ja lieviin oireisiin, jotka on osa jokapäiväistä elämää. eivätkä vaadi mitään lääketieteellistä interventiota.

 

[pulatunnus]

mitä tässä reilu 10 vuotta katsellut alaa hoitajan näkökulmasta...

Oletko näissä työtaistelu liitoissa jäsenenä ?

 

[Rapilysin]

Oletko näissä työtaistelu liitoissa jäsenenä ?

Kyllä.

 

[kapo]

Mitäs muuten palkkojen nostaminen auttaa jos se oikea ongelma on kiire? Eikös pitäisi organisoida paremmin tai hommata lisää porukkaa sinne? Ostovoimahan suomalaisella sairaanhoitajalla on hyvä.

Palkkojen nostolla sama valitus kiireestä ja työn raskaudestahan ei katoaisi yhtään mihinkään.

 

[Rapilysin]

Mitäs muuten palkkojen nostaminen auttaa jos se oikea ongelma on kiire? Eikös pitäisi organisoida paremmin tai hommata lisää porukkaa sinne? Ostovoimahan suomalaisella sairaanhoitajalla on hyvä.

Palkkojen nostolla sama valitus kiireestä ja työn raskaudestahan ei katoaisi yhtään mihinkään.

Ay-liikkeen idea on, että suuremmalla palkalla saadaan takaisin alanvaihtajia ja koulutukseen hakeutuu enemmän porukkaa ja siten saataisiin työvoimapulaa paikattua.

Itse uskon ensimmäisestä ryhmästä palaavan porukkaa, mutta koulutuksesta en osaa sanoa kuinka paljon siellä 15-20 ikäisenä keskimäärin mietitään ansiotason riittävyyttä siihen hetkeen, kun on perhettä ja asuntolainaa. Itse en ainakaan miettinyt, mutta enhän minä mikään älykkö varsinaisesti olekaan. Varmaan joku saattaa olla valveutuneempi. Toki jos hoitoalalla saa hyvät massit niin voihan se ainakin aikuisopiskelijoita kiinnostaa.

Aika paljon alalta lähtee senkin vuoksi porukkaa, että käytännössä jonkinlainen ansio edellyttää öiden valvomista. Samat massit saa monesta hommasta päivätyöstä, joita toki olisi terveydenhuollossakin tarjolla, mutta palkka putoaa niissä aivan järjettömästi.

Tietysti koulutusmääriä lisää, jos ammattikunta antaa kohtuullisen positiivista viestiä työoloistaan ulospäin ja palkkauksen parantamisen uskon olevan merkittävässä asemassa siinä.

Kaiken kaikkiaan on vaikea nähdä, että palkkauksen parantuminen ainakaan huonontaisi vetovoimaa millään mekanismilla. Toiseen suuntaan niitä kyllä taitaa olla.

 

[Jan11]

Tässä olisi mielenkiintoista nähdä alan opiskelijamäärän kehitys vrt. ikäluokkien koko.

Opiskelijamäärä vrt. aiemmat opiskelijamäärät ei itsessään kerro oikeastaan mitään. Sen sijaan syntyvyydessä 90-luvulta vuoteen 2002 asti mentiin koko ajan alaspäin, josta sitten pientä kasvua n. 2010 asti, josta uusi jyrkkä alamäki.
Koska 2002 syntynyt on luonnollisesti nykyään n. 20-v, ihan ikäluokkien pienenemisenkin vuoksi juuri nyt pitäisi opiskelijaksi hakeutua ennätysvähän nuoria tällaisille aloille, joille ei ole kertynyt ns. hakijasumaa (eli opiskelupaikkoja on ollut koko ajan hyvin tarjolla). Ja sitä laskevaa kehitystä pitäisi olla (niin kuin taitaa ollakin) takana jo yli vuosikymmen.

Samaan aikaan on tehty hoitajamitoituksia, ja lisäksi suurten ikäluokkien vanhenemisen, sekä elinajanodotteen pidentymisen vuoksi hoitajatarve on kasvanut.

Joten yhtälö on itsessään vaikea ja en usko, että voi ratketa pelkästään palkalla. Koulutettavat ikäluokat kun ovat tosiaan pieniä suhteessa siihen, kuinka paljon on hoidettavia. Sen sijaan uskon, että koulutetut hoitajat tulevat jatkossakin olemaan työvoimaresurssi, josta on niukkuutta, ja tietenkin sen avittamana käyvät nykyisen kaltaisia työtaisteluja säännöllisesti. Uskon myös, että tämä on yksi asia, jonka KT jo 2007 tilanteessa mukana olleen johtajansa Markku Jalosen kanssa ottaa tässä huomioon; niukkuuden kasvaessa vaatimukset ja vaatimusten takana oleva painoarvo tulee vain nousemaan jatkossa.

Lisäksi eri koulutusten vetovoiman suhteen ikäluokan koko on ns. nollasummapeli. Mitä vetovoimaisemmaksi joku ala nousee, sitä enemmän se vie nuoria joltain toiselta alalta.
Poikkeus tästä on toki se, jos saadaan vaille koulutusta jäävien ja koulutuksen keskeyttävien osuutta pienemmäksi. 2. asteen oppivelvollisuus edustaa sitten tätä ratkaisupyrkimystä.

 

[ExtraEvil6666]

Mitäs muuten palkkojen nostaminen auttaa jos se oikea ongelma on kiire? Eikös pitäisi organisoida paremmin tai hommata lisää porukkaa sinne? Ostovoimahan suomalaisella sairaanhoitajalla on hyvä.

Palkkojen nostolla sama valitus kiireestä ja työn raskaudestahan ei katoaisi yhtään mihinkään.

Kun ei sinne tule enemmän porukkaa, paikkoja olisi, mutta ei hakijoita.

Onko mielestäsi työmarkkinoilla palkka houkutustekijä?

 

[Rullis]

Mitäs muuten palkkojen nostaminen auttaa jos se oikea ongelma on kiire? Eikös pitäisi organisoida paremmin tai hommata lisää porukkaa sinne? Ostovoimahan suomalaisella sairaanhoitajalla on hyvä.

Palkkojen nostolla sama valitus kiireestä ja työn raskaudestahan ei katoaisi yhtään mihinkään.

Ei ole varmaan kenellekään tullut mieleen hommata lisää porukkaa sinne? Ongelmahan on tosiaan se et meil on tuhansia hoitajia vailla töitä, mutta kun niitä töitä ei kukaan tarjoa heille. Alkoholistit ja narkkaritkin voisi vaan lopettaa käyttämisen niin saataisiin niistäkin johtuvat ongelmat pois. Onkohan sitä kukaan tajunnu heille ehdottaa? En kyl tajua miten tästäkin asiasta voi jengi olla näin kuistilla, vaikka näistä on puhuttu jo ties kuinka monta vuotta.

 

[Rapilysin]

Joten yhtälö on itsessään vaikea ja en usko, että voi ratketa pelkästään palkalla. Koulutettavat ikäluokat kun ovat tosiaan pieniä suhteessa siihen, kuinka paljon on hoidettavia.

Ihan hyvä pointti. Silti voisi miettiä, että tarvitaanko jokaista kosmetologia, modistia, floristia ja artesaania kortistossa, jotka siellä nyt on vai olisiko se sitten parempi juttu, että menisivät ammattiin jossa on töitä. Kyllä minä uskon, että palkalla(kin) voi tähän vaikuttaa. Toki esimerkissä käyttämäni em. ammatit eivät ole tainneet hekään massin perässä lähteä kouluttautumaan, mutta pointtini oli, että kyllähän meillä resurssia on jos vaan alalla on vetovoimaa. Joka vuosi tuhansia nuoria valmistuu suoraan kortistoon.

 

[perato]

Se on mukavaa näin hoitajana, että näitä ratkaisuja hoitajaongelmaan aletaan nyt etsiä, mutta aika myöhässä ollaan mitä monin paikoin kuuntelee alalla olijoita. Tästä aiemminkin kirjoitin, että ei sinne ole tulijoita, aiemmin olis voinut olla, mutta kun ei tehty kuin pätkäsoppareita tai ei tehty ku keikkadiilejä.

Tässä olisi mielenkiintoista nähdä alan opiskelijamäärän kehitys vrt. ikäluokkien koko.
Lisäksi eri koulutusten vetovoiman suhteen ikäluokan koko on ns. nollasummapeli. Mitä vetovoimaisemmaksi joku ala nousee, sitä enemmän se vie nuoria joltain toiselta alalta.
Poikkeus tästä on toki se, jos saadaan vaille koulutusta jäävien ja koulutuksen keskeyttävien osuutta pienemmäksi. 2. asteen oppivelvollisuus edustaa sitten tätä ratkaisupyrkimystä.

Ja tekisi mieleni puhua jotain kouluttautuvien laadustakin. Se on ihan jees jos siellä on niitä kouluttajia ja hakijoita kaks tsiljoonaa, mut jos ne on kaikki sen tason ihmisiä ettei ne pärjää siel töissä vaan on ite kohta potilaana nii ei se paljoa lämmitä muuta ku työkkärin tätiä. Liittyy hyvin vahvasti myös siihen vetovoimaan, mitä vähemmän vetovoimainen joku ala on, nii sitä enemmän sieltä pääsee sit läpi opintoihin se heikompi aines.

 

[Jan11]

Ihan hyvä pointti. Silti voisi miettiä, että tarvitaanko jokaista kosmetologia, modistia, floristia ja artesaania kortistossa, jotka siellä nyt on vai olisiko se sitten parempi juttu, että menisivät ammattiin jossa on töitä. Kyllä minä uskon, että palkalla(kin) voi tähän vaikuttaa. Toki esimerkissä käyttämäni em. ammatit eivät ole tainneet hekään massin perässä lähteä kouluttautumaan, mutta pointtini oli, että kyllähän meillä resurssia on jos vaan alalla on vetovoimaa. Joka vuosi tuhansia nuoria valmistuu suoraan kortistoon.

Tämä on totta. Suomessa on haluttu antaa korkea autonomia nuorille opiskelualan valintaan, mutta myös koulutuksen järjestäjille tarjontaan (vaikka esim. korkeakouluilla aina se tulosneuvottelu onkin).
Joissain toisissa yhteiskunnissa asia on järjestetty eri tavalla, esim. myös syntyvyysongelmasta kärsivässä Japanissa n. vuosikymmen sitten leikattiin voimakkaasti humanististen alojen koulutustarjontaa.
En usko, että Suomessa sellaista ns. keskusohjausta tullaan juuri nykyistä voimakkaammin tekemään. Koulutuksen järjestäjäthän haraavat jo nykyistäkin vastaan minkä voivat, samoin pyrkivät saamaan uusia koulutusvastuita, minkä voivat. (Tästä itselläni on myös ihan käytännön kokemusta, kun olen aikanaan ollut yhden yliopiston ja yhden ammattikorkean hallitusjäsen.)

 

[Coppis667]

Ja tekisi mieleni puhua jotain kouluttautuvien laadustakin. Se on ihan jees jos siellä on niitä kouluttajia ja hakijoita kaks tsiljoonaa, mut jos ne on kaikki sen tason ihmisiä ettei ne pärjää siel töissä vaan on ite kohta potilaana nii ei se paljoa lämmitä muuta ku työkkärin tätiä. Liittyy hyvin vahvasti myös siihen vetovoimaan, mitä vähemmän vetovoimainen joku ala on, nii sitä enemmän sieltä pääsee sit läpi opintoihin se heikompi aines.

Eikös ainakin lähihoitaja puolen koulutuksen vaatimuksia laskettu muutama vuosi sitten?
Toivoen enemmän opiskelijoita alalle ja sitä kautta enemmän työvoimaa.
Tuloksena juurikin tuo ammattitaidon tason lasku, sitä kautta sitten ne osaavat hoitajat joutuvat tekemään entistä enemmän töitä, koska joutuvat tekemään myös työkavereidenkin työt

 

[Jan11]

Ja tekisi mieleni puhua jotain kouluttautuvien laadustakin. Se on ihan jees jos siellä on niitä kouluttajia ja hakijoita kaks tsiljoonaa, mut jos ne on kaikki sen tason ihmisiä ettei ne pärjää siel töissä vaan on ite kohta potilaana nii ei se paljoa lämmitä muuta ku työkkärin tätiä. Liittyy hyvin vahvasti myös siihen vetovoimaan, mitä vähemmän vetovoimainen joku ala on, nii sitä enemmän sieltä pääsee sit läpi opintoihin se heikompi aines.

Tätä samaa valittaa muuten aivan kaikki alat. Samoin about kaikkien alojen opettajat niissä oppilaitoksissa (joissa lisäksi lähiopetus vedetty minimiin, mikä pahentaa lopputulosta). Iso yhteiskunnallinen muutos, johon joka alan on jollain lailla sopeuduttava.

 

[kapo]

Ei ole varmaan kenellekään tullut mieleen hommata lisää porukkaa sinne? Ongelmahan on tosiaan se et meil on tuhansia hoitajia vailla töitä, mutta kun niitä töitä ei kukaan tarjoa heille. Alkoholistit ja narkkaritkin voisi vaan lopettaa käyttämisen niin saataisiin niistäkin johtuvat ongelmat pois. Onkohan sitä kukaan tajunnu heille ehdottaa? En kyl tajua miten tästäkin asiasta voi jengi olla näin kuistilla, vaikka näistä on puhuttu jo ties kuinka monta vuotta.

Niin miten se liksan nostaminen auttaa siihen raskaaseen ja kiireiseen työhön, jota ei kuulemma pysty mitenkään nytkään tekemään?

 

[kapo]

Kun ei sinne tule enemmän porukkaa, paikkoja olisi, mutta ei hakijoita.

Onko mielestäsi työmarkkinoilla palkka houkutustekijä?

Onkos ne kaikki hoitoalan koulutuksen saaneet nyt sitten jossain IT alalla viiden tonnin palkalla? Enpä usko, että on.

 

[Jan11]

Eikös ainakin lähihoitaja puolen koulutuksen vaatimuksia laskettu muutama vuosi sitten?
Toivoen enemmän opiskelijoita alalle ja sitä kautta enemmän työvoimaa.
Tuloksena juurikin tuo ammattitaidon tason lasku, sitä kautta sitten ne osaavat hoitajat joutuvat tekemään entistä enemmän töitä, koska joutuvat tekemään myös työkavereidenkin työt

Laskettiin ottamalla soveltuvuuskoe pois. Huomattiin, ettei toimi. => Palautettiin soveltuvuuskoe takaisin käyttöön (2019-2020 tuli takaisin).

 

[Rullis]

Niin miten se liksan nostaminen auttaa siihen raskaaseen ja kiireiseen työhön, jota ei kuulemma pysty mitenkään nytkään tekemään?

No jos nyt pitää rautalangasta vääntää. Jos kuvitteellisesti päätettäisiin korottaa tänä perjantaina hoitajien kk palkka viiteen tonnii ennen lisiä. Onko seuraavana maanantaina hoitajia töissä
A) ENEMMÄN
B) VÄHEMMÄN

 

[Rapilysin]

Onkos ne kaikki hoitoalan koulutuksen saaneet nyt sitten jossain IT alalla viiden tonnin palkalla? Enpä usko, että on.

Meiltä ainakin lähtenyt rakennushommiin jonkin verran. Ei varmaan fyysisesti kevyimmästä päästä, mutta sama raha ilman yö- ja viikonlopputöitä. Yksi opiskeli bussikuskiksi, yksi opettajaksi. Sitten on yksi juuri lähdössä johonkin maansiirtojuttuun. Kuka mihinkin. Kuvaavaa on sekin, että hoitotyön johtajaksi ei halua oikein kukaan, vaan opiskellaan sitten jotain ihan muita aloja. Osastonhoitajana saisi kuitenkin joku vähän reilu 3000 € päivätyöstä, mutta kun on muutaman vuoden katsellut sitä ongelmavyyhtiä mitä pitäisi johtaa niin eipä juuri napostele.

 

[Wilmo]

Niin miten se liksan nostaminen auttaa siihen raskaaseen ja kiireiseen työhön, jota ei kuulemma pysty mitenkään nytkään tekemään?

Niin, kun on tuhansia sairaanhoitajan toimia avoinna, eikä tulijoita, niin mitenhän se voisi auttaa kiireeseen, että edes joku suostuisi tekemään tuota työtä. Ja toisekseen, ottaa jotkut patukkaa kakkoseenkin ammatikseen, kun hinta on riittävän korkea. Itsehän ainakin joudun käymään oikeastaan pelkästään rahan takia töissä.

edit. jotenkin vaan tulee mieleen, että tää hahmo yrittää lähinnä trollata ja provota. Toivottavasti näin ei ole.

 

[kapo]

No jos nyt pitää rautalangasta vääntää. Jos kuvitteellisesti päätettäisiin korottaa tänä perjantaina hoitajien kk palkka viiteen tonnii ennen lisiä. Onko seuraavana maanantaina hoitajia töissä
A) ENEMMÄN
B) VÄHEMMÄN

Hukkasit pointin. Missä ne hoitajat on nyt töissä mistä saa paremmat kokonaisansiot kuin hoitajana saa?

 

[kapo]

Niin, kun on tuhansia sairaanhoitajan toimia avoinna, eikä tulijoita, niin mitenhän se voisi auttaa kiireeseen, että edes joku suostuisi tekemään tuota työtä. Ja toisekseen, ottaa jotkut patukkaa kakkoseenkin ammatikseen, kun hinta on riittävän korkea. Itsehän ainakin joudun käymään oikeastaan pelkästään rahan takia töissä.

edit. jotenkin vaan tulee mieleen, että tää hahmo yrittää lähinnä trollata ja provota. Toivottavasti näin ei ole.

Tavallaan vähän outoa, että porukka kuitenkin opiskelee hoitoalalle, mutta ei sitten kuitenkaan aio niitä hommia tehdä. Miten alan asiat voivat tulla niin yllätyksen sen valmistumisen jälkeen varsinkin, kun nämä asiat saavat valtavaa julkisuutta mediassa vuosi toisensa jälkeen.

Ja en ole täällä trollailemassa vaan ihan tosissani kysyin.

 

[Jan11]

Hukkasit pointin. Missä ne hoitajat on nyt töissä mistä saa paremmat kokonaisansiot kuin hoitajana saa?

KT, TEM ja Valtioneuvosto selvitti tämän viime hallituskaudella eri rekisterien dataa yhdistelemällä, joten data on kyllä olemassa. Hoitajajärjestöt olivat siis alunperin puhuneet lähes sadastatuhannesta ja viimeiseksi n. neljästäkymmenestätuhannesta, mutta lopulta tällaista resurssia oli se n. kymmenentuhatta henkeä. Tästäkin ketjusta löytyy aiheesta linkkaamani uutisointi ja tiedotteet, en jaksa kaivaa uudelleen joka kerta kun aihe nousee keskusteluun.

 

[kapo]

KT, TEM ja Valtioneuvosto selvitti tämän viime hallituskaudella eri rekisterien dataa yhdistelemällä, joten data on kyllä olemassa. Hoitajajärjestöt olivat siis alunperin puhuneet lähes sadasta tuhannesta ja viimeiseksi n. neljästäkymmenestätuhannesta, mutta lopulta tällaista resurssia oli se n. kymmenentuhatta henkeä. Tästäkin ketjusta löytyy aiheesta linkkaamani uutisointi ja tiedotteet, en jaksa kaivaa uudelleen joka kerta kun aihe nousee keskusteluun.

Niin, sitä vain ihmettelin, että mihin hoitajat ovat vaihtaneet, kun olen itsekkin ollut monenlaisessa hanttihommassa, josta saa vähemmän rahaa, kuin SH tienaa. Onko se homma sitten niin perseestä siellä hoitotöissä, että lähdetään mielummin pienemmällä rahalla tekemään jotain muuta.

 

[Wilmo]

Tavallaan vähän outoa, että porukka kuitenkin opiskelee hoitoalalle, mutta ei sitten kuitenkaan aio niitä hommia tehdä. Miten alan asiat voivat tulla niin yllätyksen sen valmistumisen jälkeen varsinkin, kun nämä asiat saavat valtavaa julkisuutta mediassa vuosi toisensa jälkeen.

Ja en ole täällä trollailemassa vaan ihan tosissani kysyin.

Eikö olekkin. Lähdetään kirkkain silmin opiskelemaan alaa, joka kiinnostaa esim. suoraan lukiosta ja sitten huomataan, että koiran virka orjan palkalla. Ehkä pitäisi keskittää lisää resursseja opinnonohjaajien kouluttamiseen, niin lapset eivät aikuisuuden kynnyksellä valitsisi väärin ja joutuisi setämiesten "alanvalintakysymys"-dissauksen kohteeksi.

 

[Jan11]

Eikö olekkin. Lähdetään kirkkain silmin opiskelemaan alaa, joka kiinnostaa esim. suoraan lukiosta ja sitten huomataan, että koiran virka orjan palkalla. Ehkä pitäisi keskittää lisää resursseja opinnonohjaajien kouluttamiseen, niin lapset eivät aikuisuuden kynnyksellä valitsisi väärin ja joutuisi setämiesten "alanvalintakysymys"-dissauksen kohteeksi.

Opot ei valitse nuorten puolesta, kun ei olla 50-luvulla. Nykyään ajatus on, että jeesataan löytämään omia vahvuuksiaan, ja jokainen saa tehdä ihan itse ne omat valintansa (onnistumisensa tai virheensä). Lisäksi ohjataan ymmärtämään, että nykyisin elämänkulkuun kuuluu useampi eri koulutus ja ammatti, ja siksi jatkuva kouluttautuminen ja avoin mieli on tärkeitä.
Tai no, voi siinä olla eroa miten 80-luvulla koulutettu opo ohjaa ja miten 2000-luvulla koulutettu, mutta kuitenkin.

 

[Wilmo]

Ehkä viestissä saattoi olla tietty osuus sarkasmia. Tiedän kyllä ettei se näin kirjoituksen välityksellä oikein toimi.

 

[Rullis]

Hukkasit pointin. Missä ne hoitajat on nyt töissä mistä saa paremmat kokonaisansiot kuin hoitajana saa?

Puhuttiin palkan vaikutuksesta hoitajien työvoimapulaan ja kiireeseen hoitotyössä, mutta hyvää alkavaa viikonloppua myös sinne sillan alle.

 

[kaarlos]

Tämä on jännä aihe kyllä. Itse en varsinaisesti ole noita korotuksia vastaan, mutta täytyisihän tuo jotenkin kustannusneutraalisti hoitaa jotta alijäämä ei kasva.

Eikö vaihtoehtona voisi olla palkkojen nostaminen halutulle tasolle mutta hoitajamitoituksen pudottaminen sellaiselle tasolle että kulut pysyvät vakiona? Jos se tarkoittaa että meidän terveydenhoidon taso laskee niin sen kanssa olisi sitten vaan elettävä.