Ahdistaa. Mulle tarjottiin töitä.
Tämän hetkinen duuni määräaikainen tammikuun loppuun. Olen hyvinvointialueella hommissa, missä juuri YT:t loppuivat ja säästökurimus on suuri. Alueella on siis työllistymismahdollisuudet tosi vaikeat varmaan seuraavat pari vuotta.
Hakijoita on nyt ihan pirusti, eli ala mihin pari vuotta sitten vielä etsimällä etsittiin tekijöitä ja nyt on semmoinen 65-100 hakijaa per paikka. Pitää siis katsella ulkopuolelta.
Noh, töitä siis tarjottiin. Vakkaripaikka, matkaa n. 48km per siivu (40min). Käytännössä kaksivuorotyötä.
Meillä vain yksi auto ja näillä palkoilla ei tosiaankaan toista hankita. Tietty verotuksessa matka huomioidaan, mutta enempi ahdistaa se 250€ bensoihin kuukaudessa.
Pyörittelen eri asioita tässä mielessä koko ajan.
1) Helkkarin onnelinen että töitä tarjottiin tässä tilanteessa. Pieni kivi tippui sydämeltä
2) Maksetaan ehkä vähän liikaa kämpästä tuloihin verraten. Pitäisikö hakea vaikka vuodeksi pankilta pienempää kuukausimaksua, vaikka sen 300 vähemmän? Jotta tilanne ns tasaantuu ja näkee oikeasti mitä se on
3) Auto just maksettu kokonaan. Pitkään ja hartaasti sitä maksettu, joten pitäiskö pistää vaihtoon ja tunkea sama raha mitä autoa maksettu kuukaudessa + tuo mahdollinen bensakulu yhteen ja hankkia sähköpeli, millä vetää sen 3€/100km?
4) Työskentely tuossa paikassa antaisi kokemusta tuosta alalajista, joten helpompi hakeutua vastaaviin tehtäviin lähempää kotia. Tarjolla myös hyvää alaan liittyvää kouluttautumista.
5) Muutto lähemmäksi ei huvita, rikkoa lapsen kaikki sosiaaliset suhteet/koulut ja kaikki. Myös ikääntyneet vanhemmat tässä, joita joutuu kuitenkin auttelemaan koko ajan.
Tottumiskysymyksiähän nämä vain on. Viimeiset 20v vetänyt virastotyöaikaa ja työmatka ollut fillarilla 12min.
En nyt mitän vastauksia odota. Kunhan vaan purkaa ajatuksia.
