Työelämäkeskustelu

[Bigfoot007]

Excelin huonous tulee siitä, että näennäisen yksinkertaisen kuoren taakse kätkeytyy aika vaikeakäyttönen ohjelma. Päivämäärät ei toimi ikinä koska siellä on jotain syvää outoutta päivämäärien käsittelyssä, ja sattuman varaisesti tekee päätöksiä mikä voi olla date ja mikä numero ja mikä tekstisolu. Ja siten ei summatkaan toimi kun 1 on toisessa kohtaa tekstiä ja toisessa numero.

Varmaan osaajalle helppo nakki mutta tämmäselle peruskäyttäjälle ei niinkään. Siksi ne lomakkeet tehään yksinkertasesti kun ne monimutkasemmat ominaisuudet ei vaan toimi peruskäyttäjällä ja hienoudet tuottaa prosessien jumittamista ja lisätyötä sinne helpdeskiin.

Omat ekseli inhokkini: desimaalierottimena piste tai pilkku, kaavoissa käytettävä puolipiste tai pilkku, csv dokkarin muunnokset toimii miten sattuu myös excel --> csv suuntaan , yli 14 numeromerkin automaattinen muuttaminen joka hukkaa viimeiset numerot, jo mainitut päivämäärämuotoilut, vanha excel vs 360 excel muunnokset, Microsoftin pilvipalvelun ongelmat, makrojen toimivuus on arpapeliä pahimmillaan firman tietoturvaohjelmisto blokkaa koko dokkarin, headerien tunnistaminen tai tunnistettamattomuus, memory leakit tosi isoissa tiedostoissa ja niin edelleen.

Parhaassa tapauksessa työnantaja, softatoimittaja, asiakas ja viranomainen käyttävät täysin erilaisia ekseli versioita, regionkohtaisia asetuksia ja turvatasoja, jonka seurauksena yhteistyö on hankalaa, ellei jopa mahdotonta.

Ekselien ohjella mainittakoon villi länsi nettiselainten suhteen. Minun ei tarvitse matkustaa edes viime vuosikymmenelle, kun erään suuremman kunnan materiaaleja pystyi käyttämään ainoastaan IE kutosella tai legendaarisella Netscapella
Edellisen työnantajan useammat softat olivat täysin naimisissa Internet Explorer kanssa, vaikka jopa itse yliherra Microsoft oli kieltänyt sen käytön tietoturvasyistä. Olimme myös viimeinen suomalainen asiakas, joka käytti mokomia dinosaurus-softia.

 

[Sikatiiker]

Excelin huonous tulee siitä, että näennäisen yksinkertaisen kuoren taakse kätkeytyy aika vaikeakäyttönen ohjelma. Päivämäärät ei toimi ikinä koska siellä on jotain syvää outoutta päivämäärien käsittelyssä, ja sattuman varaisesti tekee päätöksiä mikä voi olla date ja mikä numero ja mikä tekstisolu. Ja siten ei summatkaan toimi kun 1 on toisessa kohtaa tekstiä ja toisessa numero.

Varmaan osaajalle helppo nakki mutta tämmäselle peruskäyttäjälle ei niinkään. Siksi ne lomakkeet tehään yksinkertasesti kun ne monimutkasemmat ominaisuudet ei vaan toimi peruskäyttäjällä ja hienoudet tuottaa prosessien jumittamista ja lisätyötä sinne helpdeskiin.

Ei enää koske ketjun otsikkoa, mutta nämähän kannattaa aina excelin valmistuttua fiksata esim ctrl+c, shift pohjaan ja vaikka tuhat riviä samaa solua ja liitä vain muotoilu yms toiminnot joilla yhtenäistetään koko paska niin että kaavat toimii samalla tavalla. Viimeistely ja testaus on se tärkein vaihe. Jos halutaan välttää manuaalista laskentatyötä tms, yksi excel sisäiseen käyttöön on melko tehokas ratkaisu kunhan se tehdään kunnolla ajan kanssa eikä jaeta kaikille yhden henkilön omaan käyttöön työn ohessa tekemää kikkaretta ilman kirjallisia täsmällisiä ohjeita.

 

[BGZ]

Entisenä kassasetänä ei kiinnostanut kyllä yhtään asiakkaan ulkönäkö tai vaikuttanut tuotteiden piippaamiseen. Huonosti käyttävät asiakkaat oli sitten eri asia. Asiakaspalvelu ja kassatilanteet vievät viimeisetkin uskon rippeet hyvin käyttäytyviin ihmisiin ja sitä jonkun ajan päästä ymmärtää miksi ei aina hymyilytä. Kassoilta ei myöskään vaadita hymyilyä vaan ihan perus kohteliasuus ja asiakkaan tarpeet huomioon ottava. Sitten jos aasiakas käyttäytyy huonosti niin sitä ei tarvinnut sietää. Jokaisen pitäisi mielestäni koittaa asiakaspalvelua kassalla, respalla, baarissa yms

Jos (tai melkein poikkeuksetta kun) ostokset maksavat yli 1 euron, itsellä alkaa aina ankara vitutus ja ahdistus pään sisällä riippumatta siitä, mikä on senhetkinen henkilökohtainen finanssipoliittinen tilanne. Itse en mielestäni kovin huonosti käyttäydy, mutta helposti sitä menee johonkin robottimaiseen tilaan ja toivoisi vaan että tilanne menisi mahdollisimman nopeasti ohi. Tuollaisesta tilasta ei ole enää pitkä matka ajatukseen, että pitää saada rahoille täydellistä vastinetta, kun itsensä maksaa tästä kipeäksi. Ja muutenkin yleisellä tasolla on hyvää asiakaspalvelua semmoinen, missä ei itse tarvi liiemmin ajatella vaan kaikki tulee kuin manulle illallinen. Mutta ei se tietenkään ole kovin realistista. Tuosta ei kumminkaan saa välttämättä reilua kuvaa ihmiskunnasta.

Olen tyyliin kerran kokeillut kassasetäilyä, oli kyllä ihan mukavaa hommaa muutaman tunnin (lukuunottamatta sitä, että veikkauskone ja kassakone ei keskustele keskenään ja on hämmentävää yrittää hoitaa niitä uhkapelijuttuja). Kyllähän siinäkin toki henkisesti väsyy jos on henkilönä edes pienen ripauksen sisäänpäinkääntynyt. Eli tuon perusteella olisi kyllä meikäläiselle vaativaa hommaa jos sitä pitäisi 8h monta päivää viikossa tehdä.

Excelin huonous tulee siitä, että näennäisen yksinkertaisen kuoren taakse kätkeytyy aika vaikeakäyttönen ohjelma.

Exceli on yksinkertaisen oloinen ja koulusta kaikille tuttu, niin sen päälle sitten tehdään kaikenlaista. Lopulta sillä tehdään monimutkaisiakin asioita, koska aina löytyy jostain konsulttitalosta viimeistään joku excel-velho neuvomaan ja toteuttamaan. Olen isoilta pojilta kuullut, että excel ei kumminkaan skaalaudu loputtomiin eikä sitä pitäisi käyttää tietokantana.

 

[Sikatiiker]

Exceli on yksinkertaisen oloinen ja koulusta kaikille tuttu, niin sen päälle sitten tehdään kaikenlaista. Lopulta sillä tehdään monimutkaisiakin asioita, koska aina löytyy jostain konsulttitalosta viimeistään joku excel-velho neuvomaan ja toteuttamaan. Olen isoilta pojilta kuullut, että excel ei kumminkaan skaalaudu loputtomiin eikä sitä pitäisi käyttää tietokantana.

En kans käyttäisi tietokantana, enkä kaikille avoimena muokattavana tiedostona. Jakaisin yhtä versiota, jonka saa jokainen keijo omalla koneellaan värkätä uuteen uskoon jos haluaa ottaa vastuun töhöilystään itse. Sitten se alkuperäinen on mielellään sellainen työkalu johon syötetään lähtötiedot ja se kertoo esim. suunnittelussa tarvittavat luvut tai ohjelmassa käytettävät koodit säästäen aikaa ja manuaalista työtä. Parhaimmillaan olen nähnyt sen generoivan yhtä sun toista niin että säästetään aikuisten oikeasti copypasteamista tai vaihtoehtoisesti kymmeniä tunteja työtä.

 

[BongisKhan]

Entisenä kassasetänä ei kiinnostanut kyllä yhtään asiakkaan ulkönäkö tai vaikuttanut tuotteiden piippaamiseen. Huonosti käyttävät asiakkaat oli sitten eri asia. Asiakaspalvelu ja kassatilanteet vievät viimeisetkin uskon rippeet hyvin käyttäytyviin ihmisiin ja sitä jonkun ajan päästä ymmärtää miksi ei aina hymyilytä. Kassoilta ei myöskään vaadita hymyilyä vaan ihan perus kohteliasuus ja asiakkaan tarpeet huomioon ottava. Sitten jos aasiakas käyttäytyy huonosti niin sitä ei tarvinnut sietää. Jokaisen pitäisi mielestäni koittaa asiakaspalvelua kassalla, respalla, baarissa yms

Sama. Aikanaan kun asiakaspalveluhommia tein, niin tippaakaan ei kiinnostanut miltä asiakas näyttää, palvelu oli kaikille sama perusystävällinen niin kauan kun asiakaskin oli ihmisiksi. Sitten jos minua kohtaan käyttäydyttiin asiattomasti, niin ei kyllä ollut mitään ongelmaa todeta, että painupa vaikka vittuun siitä. Jotkut saattoi siitä sitten tehdä valituksen, mutta eipä pomoja moiset valitukset paljoa kiinnostaneet, koska tiesivät että olen muuten hyvä ja asiallinen asiakaspalvelija.

Muistan vieläkin kun joku asiakas tuli minulle huutamaan naama punaisena jostain asiasta, johon sitten aluksi yritin suhtautua suopeasti ja sovittelevasti, mutta kun meuhkaus vaan jatkui, totesin sitten vähän tylymmin, että nyt sitten alkaisi riittää ja jos ei kelpaa niin voi mennä muualle. Tästähän tämä Seppo sitten otti vielä lisää kierroksia ja veti klassisen "hAluAn PuHuA eSiMiEhElLesi" - kortin esille. Eipä siinä, pirautin myymäläpäällikön paikalle, möhömaha jatkoi möykkäämistään, Jéfe vilkaisi minuun ja sitten totesi ykskantaan asiakkaalle, että painu vittuun äläkä tule takaisin, me ei tarvita tuollaisia asiakkaita. Ai että nautin siitä sen Sepon totaalisen hölmistyneestä ilmeestä näin vielä yli kaksikymmentä vuotta myöhemminkin.

Se on oikeasti hämmentävää, miten monet paskamahat kuvittelee voivansa täysin vapaasti möykätä asiakaspalvelijoille (varsinkin nuorille ja erityisesti naispuolisille).

Asiakas on aina oikeassa... makuasioissa.

 

[dropadrop]

Mäkin työskentelin aikoinaan asiakaspalvelussa ja helpparissa.

Meillä oli ohjeistus, että hankalille asiakkaille joustetaan, mutta itse tein päinvastoin. Välillä tuntui, että osa on epäkohteliaita ja hankalia vaan sen takia että olettavat saavansa sillä poikkeuksia, järkevämpää olisi tukea asiallista käytöstä.

Oma asiakaspalvelu ei tapahtunut kasvotusten niin en voinut miettiä asiakkaiden ulkomuotoa.

 

[Mikkos]

Sama. Aikanaan kun asiakaspalveluhommia tein, niin tippaakaan ei kiinnostanut miltä asiakas näyttää, palvelu oli kaikille sama perusystävällinen niin kauan kun asiakaskin oli ihmisiksi. Sitten jos minua kohtaan käyttäydyttiin asiattomasti, niin ei kyllä ollut mitään ongelmaa todeta, että painupa vaikka vittuun siitä. Jotkut saattoi siitä sitten tehdä valituksen, mutta eipä pomoja moiset valitukset paljoa kiinnostaneet, koska tiesivät että olen muuten hyvä ja asiallinen asiakaspalvelija.

Muistan vieläkin kun joku asiakas tuli minulle huutamaan naama punaisena jostain asiasta, johon sitten aluksi yritin suhtautua suopeasti ja sovittelevasti, mutta kun meuhkaus vaan jatkui, totesin sitten vähän tylymmin, että nyt sitten alkaisi riittää ja jos ei kelpaa niin voi mennä muualle. Tästähän tämä Seppo sitten otti vielä lisää kierroksia ja veti klassisen "hAluAn PuHuA eSiMiEhElLesi" - kortin esille. Eipä siinä, pirautin myymäläpäällikön paikalle, möhömaha jatkoi möykkäämistään, Jéfe vilkaisi minuun ja sitten totesi ykskantaan asiakkaalle, että painu vittuun äläkä tule takaisin, me ei tarvita tuollaisia asiakkaita. Ai että nautin siitä sen Sepon totaalisen hölmistyneestä ilmeestä näin vielä yli kaksikymmentä vuotta myöhemminkin.

Se on oikeasti hämmentävää, miten monet paskamahat kuvittelee voivansa täysin vapaasti möykätä asiakaspalvelijoille (varsinkin nuorille ja erityisesti naispuolisille).

Asiakas on aina oikeassa... makuasioissa.

Mäkin työskentelin aikoinaan asiakaspalvelussa ja helpparissa.

Meillä oli ohjeistus, että hankalille asiakkaille joustetaan, mutta itse tein päinvastoin. Välillä tuntui, että osa on epäkohteliaita ja hankalia vaan sen takia että olettavat saavansa sillä poikkeuksia, järkevämpää olisi tukea asiallista käytöstä.

Oma asiakaspalvelu ei tapahtunut kasvotusten niin en voinut miettiä asiakkaiden ulkomuotoa.

 

[munse]

Ovatko muut sitä mieltä, että viime vuosina "hätähousuus" on lisääntynyt teknisessä asiantuntijatyössä? Aika paljon tuntuu olevan sellaisia grindset-heppuja, jotka tykittävät menemään ja puhuvatkin korostetun nopeasti. Vanhana jääränä syytän tästä TikTokia.

Erityisen rasittava kuunnella tällaisen kaverin PowerPoint-esitystä. Kuin näyttelijä Jesse Eisenberg olisi ryhtynyt insinööriksi.

 

[Harb]

Ovatko muut sitä mieltä, että viime vuosina "hätähousuus" on lisääntynyt teknisessä asiantuntijatyössä? Aika paljon tuntuu olevan sellaisia grindset-heppuja, jotka tykittävät menemään ja puhuvatkin korostetun nopeasti. Vanhana jääränä syytän tästä TikTokia.

Erityisen rasittava kuunnella tällaisen kaverin PowerPoint-esitystä. Kuin näyttelijä Jesse Eisenberg olisi ryhtynyt insinööriksi.

Olen huomannut. Voi tosin johtua siitä että minä tulen hitaammaksi tai sitten siitä että maailma muuttuu nopeammaksi. Tiedä häntä

 

[Sikatiiker]

Ovatko muut sitä mieltä, että viime vuosina "hätähousuus" on lisääntynyt teknisessä asiantuntijatyössä? Aika paljon tuntuu olevan sellaisia grindset-heppuja, jotka tykittävät menemään ja puhuvatkin korostetun nopeasti. Vanhana jääränä syytän tästä TikTokia.

Erityisen rasittava kuunnella tällaisen kaverin PowerPoint-esitystä. Kuin näyttelijä Jesse Eisenberg olisi ryhtynyt insinööriksi.

Luulen, että jonkun havainto minusta voisi olla tällainen. Olen tekninen asiantuntija ja hätähousu, varmaan jokin adhd:ta lievempi tapaus. Geeneissä tuo on minulle tullut, isä kun on sellanen vanha timpuri joka juoksee tikkaat ylös ja alas katolle mennessä ja sieltä tullessa. Sain tietää Tiktokista yli 30-vuotiaana, kävin katsomassa millanen se on ja totesin että olen liian vanha tälläseen joten se oli asennettuna alle viikon.

Minulle päivän mittainen koulutus tai useamman tunnin palaveri on myrkkyä ja kaikkein pahinta on jos joutuu istumaan ja odottamaan että on jotain hommaa. Mieluiten keskityn omiin hommiini itsekseni ja teen ne omaan tahtiini. Huomasin tämän toimintatavan tuottavan suurta mielihyvää omaa taloa rakentaessa sillä päivää sai venyttää ja venyttää ja venyttää työhalujen mukaan.

Etätyöskentely on asiantuntijatyössä ainoa tapa minulle olla tehokas töissä. Päivät tauottuu siinä kun keitän kahvit, käytän koiran pihalla tai syön ja palaan sitten takaisin työpisteelle. En seuraa kellosta kauanko tauot kestää, edes ruokatunnin pituus ei kiinnosta. Joku työpäivä minulla kestää 6h, joku toinen taas 10h. Tästä työmuodosta minä nautin suunnattomasti.

Ensin raapaisen rungon kasaan että näen mitä pitää tehdä ja alan sitten jatkojalostaa kaikki hommat keskeneräisinä samaan aikaan mieluummin kuin tekisin yhden asian kerrallaan ja jatkaisin sitten toiseen. Tietysti jos pidän jotain esitystä, harjoittelen sitä etukäteen vähän ja hion sen oikeasti valmiiksi niin ettei sen kanssa tarvitse hätäillä. Silti jos on pidempi esitelmä, täytyy seurata vähän kelloa tai olen etuajassa valmis. En tiedä kuinka hyvin siitä jää kenellekään mitään käteen

 

[Pizzan ystävä]

Puhun paljon ja välillä nopeastikin, minkä lisäksi tekeminenkin on usein aikamoista häsläystä, mutta esitykset ja koulutukset vedän kyllä rauhallisesti. Siihen jotenkin oppi jo kouluaikoina.

 

[vitalift]

Mäkin työskentelin aikoinaan asiakaspalvelussa ja helpparissa.

Meillä oli ohjeistus, että hankalille asiakkaille joustetaan, mutta itse tein päinvastoin. Välillä tuntui, että osa on epäkohteliaita ja hankalia vaan sen takia että olettavat saavansa sillä poikkeuksia, järkevämpää olisi tukea asiallista käytöstä.

Oma asiakaspalvelu ei tapahtunut kasvotusten niin en voinut miettiä asiakkaiden ulkomuotoa.

Tämä on minun mielestäni ihan oikeasti ihmisryhmä, joka on oppinut toisten ihmisten joustavasta käytöksestä, että meuhkaamalla/uhkailemalle/muulla paskalla käytöksellä he saavat, mitä haluavat. Suomalaiset ovat pääosin kilttiä kansaa eikä kukaan välttämälttä ole tuollaiselle meuhkaajalle koskaan sanonut kunnolla ei. Mieluummin tuen itse firmoja, jotka eivät siedä tuollaista.

Tätä ei pidä sekoittaa siihen,että jotkut firmat alkavat heti kohdella asiakasta huonosti, jos asiakas nostaa esiin ASIALLISESTI jotain ongelmaa/negatiivista asiaa. On tullut sitäkin vastaan, että firmasta tulee sitten tuota ns. paskan asiakkaan käytöstä heti, kun ei mene heidän omat kusetukset/huono toiminta läpi asiakkaalle. Tuollaiset paikat saa minun puolesta mennä konkkaan.

 

[Bigfoot007]

Pari viikkoa sitten pyörähti uusin YT-kierros käyntiin jonka seurauksena jengiä jäi massoittain saikulle. Lumipalloefekti lähti luonnollisesti liikkeelle ja kaikki valmiksi viturallaan olevat tapaukset kaatuvat omalla työpöydälle. Ihan kuin ei olisi valmiiksi tarpeeksi tekemistä ja deadlinet puskevat. Ylityöt on virallisesti kielletty mutta niitä on oikeasti pakko tehdä. Huono työilmapiiri on taas piirun verran huonompi, ja tämä ilmiö heijastuu osaan palavereista. Eräs projektipäällikkö etäyhteyden kautta tykkää harrastaa päälle puhumista, ja saa tahtonsa läpi huutamalla. Toinen sankari taas uhgkailee jäädä saikulle jos ei saa mieluisia työvuorojaan ja loma-aikoja järjestettyä. Lähiesimies teki jo oman ratkaisunsa ja pakkasi laukkunsa. Tästä sitten suurin odotuksin kohti vuoden viimeisiä viikkoja

 

[Bigfoot007]

Kyseenalaisista etätyökäytännöistä olen aikaisemmin kirjoitellut tänne. Ohessa Yleisradion tekevä varsin mainoa juttu aiheesta.
Etätöitä purjeveneestä ja automatkalta Lappiin – työnantaja pani pisteen oudoille etätöille

Omat kokemukseni räikeimmistä etätyökäytänteistä ovat olleet erään johtajan osallistuminen palaveriin Rukan Afterski:tä, ja muutaman (naispuoleisen) työntekijän sataprosenttinen etätyö kotona, jossa keskittyivät enemmän lastenhoitoon kuin oikeisiin työtehtäviinsä. Sitten löytyi vielä kovapalkkainen etäsankari, joka piti kuukausipalaverit Italian matkaltaan, firman liikesalaisuuksia ja muita luottamuksellisia tietoja kailotetaan terassilta ilman huolen häivää. Sama sankari osallistui toiseen palaveriin hotellin uima-altaan viereltä kuohujuomat kädessä. Ja tämä sankari ei ollut virallisesti edes lomilla.

 

[Pizzan ystävä]

Toivottavasti eivät keksi meillä kiristää ruuvia, mulla on lähimpään toimistoon ovelta ovelle n. 140 km. Kerran kuussa edellyttävät näyttäytymistä ja se on mulle ok.

 

[kaarlos]

Toivottavasti eivät keksi meillä kiristää ruuvia, mulla on lähimpään toimistoon ovelta ovelle n. 140 km. Kerran kuussa edellyttävät näyttäytymistä ja se on mulle ok.

Mulla kans 140km toimistolle, ja tuolla nimenomaisella toimistolla on joku 5 kollegaa - loput sitten ympäri maailmaa (mm. lähiesimies) tai muualla Suomessa. Todella hyödyllistä kaikkien kannalta mennä toimistolle tekemään etätöitä epäergonomisemmalle työpisteelle avokonttorin meteliin.

 

[Bigfoot007]

Virallinen kanta on, että toimistolla tulisi viihtyä usein, jotta syntyy sitä kuuluisaa pöhinää. Kieltämättä jotkin käytäväpalaverit ja adhoc sessiot ovat melko tehokasta työntekoa, mutta aika harvoin näitä osuu kohdalle, kun suurin osa tarvittavista henkilöiustä o etäyhteyksien päässä tai jos ovat toimistolla, ovat koko päivän kiinni Teams-palavereissa, jolloin hyöty on yhtä tyhjän kanssa. Useampi henkilö tekee käytännössä 100% etätyötä, vaikka se on virallisesti kiellettyä. Lammasmaiset esimiehet pelkäävät konfliktitilanteita, ja katsovat sormien läpi hankalien työntekijöiden toilailuja. Itse viihdyn paremmin toimistolla, pitkälti kahdesta syystä = Parempi ilmastointi varsinkin kesähelteillä ja kuivina talvipäivinä ja ennen kaikkea työpäivät saa pidettyä järkevän mittaisina, kun huomaa muiden henkilöiden pakkaavan laukkujaan klo 16 aikoihin. Käytännössä etätöitä on pakko tehdä, jotta saa keskittymistä vaativat projektit valmiiksi (avokonttorin häly Teams-palavereihin kailotuksista ja yleisestä paskanjauhannasta), ja työviikot voivat tällöin venyä helposti 60 - 80 tunnin pituisiksi.

 

[Pizzan ystävä]

Käytännössä etätöitä on pakko tehdä, jotta saa keskittymistä vaativat projektit valmiiksi (avokonttorin häly Teams-palavereihin kailotuksista ja yleisestä paskanjauhannasta), ja työviikot voivat tällöin venyä helposti 60 - 80 tunnin pituisiksi.

Tää taitaa olla sun kuva? Hauskojen kuvien ketju (EI POLITIIKKAA)

 

[Bigfoot007]

Tää taitaa olla sun kuva? Hauskojen kuvien ketju (EI POLITIIKKAA)

Ei nyt aivan, edellisestä firmasta lähdin itse, ja nykyiseltä työnantajalta saa nyhdettyä riihikuivaa rahaa ihan mukavasti. Varjopuolena vastuun määrä, ja käytännössä omalle tiskille tulevia hommia on semimahdoton delegoida eteenpäin. Jos mulla olisi oikeaa elämää, arvostain varmasti vapaa-aikaa enemmän.

 

[_epe_]

Töissä ei ole tarkoitus viihtyä. Rahat käteen -> siinä se.

 

[Joukahaine]

Töissä ei ole tarkoitus viihtyä. Rahat käteen -> siinä se.

Itse olen lähtenyt rahakkaistakin työpaikoista, jossa en viihtynyt (tai enää viihtynyt). Paljon mielekkäämpää tehdä työtä josta tykkää tai jossa viihtyy. Menee päivätkin mukavammin.

 

[vitalift]

Virallinen kanta on, että toimistolla tulisi viihtyä usein, jotta syntyy sitä kuuluisaa pöhinää. Kieltämättä jotkin käytäväpalaverit ja adhoc sessiot ovat melko tehokasta työntekoa, mutta aika harvoin näitä osuu kohdalle, kun suurin osa tarvittavista henkilöiustä o etäyhteyksien päässä tai jos ovat toimistolla, ovat koko päivän kiinni Teams-palavereissa, jolloin hyöty on yhtä tyhjän kanssa. Useampi henkilö tekee käytännössä 100% etätyötä, vaikka se on virallisesti kiellettyä. Lammasmaiset esimiehet pelkäävät konfliktitilanteita, ja katsovat sormien läpi hankalien työntekijöiden toilailuja. Itse viihdyn paremmin toimistolla, pitkälti kahdesta syystä = Parempi ilmastointi varsinkin kesähelteillä ja kuivina talvipäivinä ja ennen kaikkea työpäivät saa pidettyä järkevän mittaisina, kun huomaa muiden henkilöiden pakkaavan laukkujaan klo 16 aikoihin. Käytännössä etätöitä on pakko tehdä, jotta saa keskittymistä vaativat projektit valmiiksi (avokonttorin häly Teams-palavereihin kailotuksista ja yleisestä paskanjauhannasta), ja työviikot voivat tällöin venyä helposti 60 - 80 tunnin pituisiksi.

Kai sä nyt edes ylityökorvaukset saat noista 60-80 h viikoista?
Ei sitä aikaansa ilmaiseksi kannata antaa. Vähintään kahden ihmisen palkka, jos teet kahden ihmisen tuntimäärät.

 

[Bigfoot007]

Kai sä nyt edes ylityökorvaukset saat noista 60-80 h viikoista?
Ei sitä aikaansa ilmaiseksi kannata antaa. Vähintään kahden ihmisen palkka, jos teet kahden ihmisen tuntimäärät.

Sanotaan vaikka näin että korvaukset ovat vähintäänkin kohtuulliset. Marginaalivero taas ei.

 

[Nälkäinen Setä]

Mitähän ajatuksia seuraava herättää: Yrityksellä X on useampi työtehtävä tällä hetkellä avoimena ja siellä olisi useampi kuin yksi työtehtävä, joka kiinnostaisi ja oma osaaminen pääsisi niissä loistamaan, tai se oma osaaminen olisi enemmän kuin riittävää. Onko siis järkeä hakea esim. kahteen tehtävään vai pelkästään yhteen? Lähinnä mietin sitä mielikuvaa, mikä työnantajalle syntyy, kun se huomaa, että sama henkilö on hakenut useampaan työtehtävään. Ajatellaanko siellä heti automaattisesti, että onpas epätoivoinen tyyppi vai, että onpas tolla kova halu päästä meille töihin? Tehtävät olisivat siis saman arvoisia, eli suunnittelijan tehtäviä, mihin olisin hakemassa.

 

[zerokul]

Mitähän ajatuksia seuraava herättää: Yrityksellä X on useampi työtehtävä tällä hetkellä avoimena ja siellä olisi useampi kuin yksi työtehtävä, joka kiinnostaisi ja oma osaaminen pääsisi niissä loistamaan, tai se oma osaaminen olisi enemmän kuin riittävää. Onko siis järkeä hakea esim. kahteen tehtävään vai pelkästään yhteen? Lähinnä mietin sitä mielikuvaa, mikä työnantajalle syntyy, kun se huomaa, että sama henkilö on hakenut useampaan työtehtävään. Ajatellaanko siellä heti automaattisesti, että onpas epätoivoinen tyyppi vai, että onpas tolla kova halu päästä meille töihin? Tehtävät olisivat siis saman arvoisia, eli suunnittelijan tehtäviä, mihin olisin hakemassa.

Onko ne samaan yksikköön? Siinä tilanteessa hakisin vain toiseen, joka kiinnostaisi enemmän. Haastattelukierroksella rekryäjän kanssa voisi nostaa esille tuon toisen paikan kiinnostavan myös ja korostaa syitä miksi haluat juuri yritykseen x töihin. En usko että rekryäjät ajattelevat "epätoivoiseksi", mutta se hieman sotii kysymystä "miksi hait juuri tähän työtehtävään?" vastaan.

 

[Nälkäinen Setä]

Onko ne samaan yksikköön? Siinä tilanteessa hakisin vain toiseen, joka kiinnostaisi enemmän. Haastattelukierroksella rekryäjän kanssa voisi nostaa esille tuon toisen paikan kiinnostavan myös ja korostaa syitä miksi haluat juuri yritykseen x töihin. En usko että rekryäjät ajattelevat "epätoivoiseksi", mutta se hieman sotii kysymystä "miksi hait juuri tähän työtehtävään?" vastaan.

Näyttäis olevan eri yksikköön, sama paikkakunta kylläkin ja eri rekrytoivat henkilöt.

 

[tipu]

Työhaastattelussa kysyttiin kysymys armeijasta, josta ei tunnu napsahtavan rangaisusta? En avaa enempää yksityisyydestä johtuen.

 

[Tellervo]

Työhaastattelussa kysyttiin olenko suorittanut varusmiespalvelun, mikä oli sotilasarvosi?

Yllättävän usein tätä kysytään, mutta ymmärrän sen, koska useinkaan haastattelijat eivät oli mitään koulututettuja ammattihaastattelijoita. Henkilöstivuokrafirman haastattelijilta toisaalta voisi olettaa, että perusasiat kielletyistä kysymyksistä olisi hallussa.

Itse olen tavannut vastata kysymykseen, että kysymys ei ole oikein sopiva ja että olen hoitanut maanpuolustukselliset velvoitteeni valtiota kohtaan. Haluan siis vain kertoa työpaikan kannalta oleellisen eli sen, etten ole lähdössä vuodeksi armeijaan heti töissä aloitettuani.

 

[tipu]

Laittomista kysymyksistä ei ilmoiteta tarpeeksi usein työsuojeluun.

 

[Bigfoot007]

Yleistetysti ilmaistuna ulkopuoliset rekrytoijat ovat aivan kuutamolla ja keskittyvät turhan painokkaasti epäoleellisuuksiin. Turhan usein haussa on ns. ulospäin suuntautunut nuorekas hyvä tyyppi ja energinen tiimipelaaja, johon liittyy pääosin pintapuolisia piirteitä, jota kautta ruskeakielisimmät urheilullisen näköiset geelitukat saavat turhan paljon pisteitä alkukarsinnassa. Kynnys päästä haastatteluun tulevan pomon tai kollegan kanssa on rakennettu aivan liian korkeaksi, erityisesti jos rekrytointiprosessi on monivaiheinen ja sisältää kaikenlaisia huuhaa analyysejä ja ulkopuolisen konsultin kartoituksia aina psykologisiin musteläikkätesteihin.
Armeija asioita on udeltu parin rekrytoijan toimesta, jotka saattoi ohittaa helpoilla vakiovastauksilla. Sen sijaan henkilökohtaiseen elämääni ja perheeseen liittyvät kysymykset tai oikeastaan utelut ovat pahimmillaan hyvinkin häiritseviä. Typerin kysymys puolestaan koski sosiaalista mediaa tai suoranaista ihmettelyä siitä, etten ole aktiivinen siellä ja kuinka arvon ylipalkattu hipsteri-idioottirekrytointikonsultti ei yrityksistään huolimatta löytänyt FB tai Instagram sivujani, jotta olisi saanut tehtyä hienot analyysit persoonallisuudestani. Eukon leuka meinasi tippua lattiaan, kun kerroin etten käytä muuta kuin Whatsappia, ja sekin ainoastaan nettikauppoja varten. ja työtehtävänä oli insinööritoimiston tekninen suunnittelija

 

[kuoris]

^ naulan kantaan

Muutamassa it-firmassa tullut vastaan hr:ään palkattu ulkoisesti pätevä nainen jolla on ns. unelma some jooga- ja lomakuvineen. Pari kertaa on tämän tyylinen henkilö paljastunut pahaksi narsistiksi ym. Olisi varmaan selvinnyt kun olisivat katsoneet usein vaihtuneita työpaikkoja tai soittaneet edellisille työnantajille (tosin harva uskaltaa kertoa suoraan totuutta mutta taitava sanoo sen kiertäen). Ei kaikki kultaa mikä kiiltää. Mutta kun sillä oli niin ihania kuvia somessa…periaatteessa rekrytoija ei saisi googlettaa hakijaa mutta varmaan kaikki tekevät niin.

Tosi tekijät eivät ehdi somessa kirjoitella niin tuollaisiin kysymyksiin voi hyvin jättää vastaamatta.

Perheeseestä kysyminen kuulostaa epäasialliselta. Armeijakysymyksistä en tiedä, nuorilta voidaan ehkä kysyä onko palvelus käyty niin voivat varautua siihen.

 

[kaarlos]

Tosi tekijät eivät ehdi somessa kirjoitella niin tuollaisiin kysymyksiin voi hyvin jättää vastaamatta.

Onko tälle joku perustelu? Vaikea kuvitella että joku tekisi niin paljon töitä ettei ole lainkaan vapaa-aikaa.

Itsehän en siis someta, jos ei io-techiä lasketa, mutta tuntuisi oudolta että tuo olisi jollain tapaa kovat tekijät erottava tekijä.

 

[kuoris]

Onko tälle joku perustelu? Vaikea kuvitella että joku tekisi niin paljon töitä ettei ole lainkaan vapaa-aikaa.

Empiirinen kokemus. Miettisin joskus 5 kovina koodaria jotka ovat olleet kollegoita. Taisi vain kahdella löytyä linkedin tili ja niissäkään ei ollut juuri mitään sisältöä. Eli he tekevät töitä eikä heidän tarvitse kiillottaa itseään tai edustamaansa yritystä turhilla postauksilla tai rinkirunkkauksella. Siitä päättelin että sama somen kanssa. Useinhan jengi päivittää someja myös työajalla. En ymmärrä miksi jotkut rekrytoijat ihannoivat jos on aktiivinen somessa jos se ei suoraan liity työhön.

En ole mikään somen asiantuntija vaikka olinkin ensimmäisten joukossa Suomessa FB:ssä. Aika nopeasti kuitenkin luovuin siitä.

 

[juhei]

Empiirinen kokemus. Miettisin joskus 5 kovina koodaria jotka ovat olleet kollegoita. Taisi vain kahdella löytyä linkedin tili ja niissäkään ei ollut juuri mitään sisältöä. Eli he tekevät töitä eikä heidän tarvitse kiillottaa itseään tai edustamaansa yritystä turhilla postauksilla tai rinkirunkkauksella. Siitä päättelin että sama somen kanssa. Useinhan jengi päivittää someja myös työajalla. En ymmärrä miksi jotkut rekrytoijat ihannoivat jos on aktiivinen somessa jos se ei suoraan liity työhön.

En ole mikään somen asiantuntija vaikka olinkin ensimmäisten joukossa Suomessa FB:ssä. Aika nopeasti kuitenkin luovuin siitä.

Sanoit että toki tekijät eivät ehdi someen kirjoitella. En usko että se on ehtimisestä kiinni, oli se someaktiivisuus suuntaan tai toiseen. Itseni someaktiivisuus on io-tech lukemisen ja kommentoinnin osalta, ja linkedin lukemisen osalta.

 

[Pizzan ystävä]

En juuri someta, ja olen silti koodarina täysi keskinkertaisuus Ei tämä ehkä ole sellainen kriteeri, josta kannattaisi hirveästi mitään päätellä. Olen tavannut urani varrella lukuisia niin sisään- kuin ulospäinsuuntautuneitakin koodareita, eikä se mikään automaatio ole, että hiljaiset ja näkymättömät tyypit ovat niitä kovimpia tekijöitä. Kyllä se jäisin introverttikin voi olla ihan paska työssään.

 

[RealityBites]

Tulin taas kerran töissä siihen tulokseen, että nuo raukat ei pärjää edes viikkoa ilman meikäläistä.

Sota nyt ei yhtä miestä kaipaa, mutta jos on koko 2000 käyttäjän ekosysteemi rakennettu yhden ukon varaan, niin vähintäänkin haastavaa saattaa tulla.

Noh, yritän tässä hoitaa muut juoksevat asiat ensin alta pois ja sitten voin laittaa laput toimittajalle että saattaisin tietää, miten se rahuli saadaan kyllä käytettyä.

 

[samiaa]

Yleistetysti ilmaistuna ulkopuoliset rekrytoijat ovat aivan kuutamolla ja keskittyvät turhan painokkaasti epäoleellisuuksiin. Turhan usein haussa on ns. ulospäin suuntautunut nuorekas hyvä tyyppi ja energinen tiimipelaaja, johon liittyy pääosin pintapuolisia piirteitä, jota kautta ruskeakielisimmät urheilullisen näköiset geelitukat saavat turhan paljon pisteitä alkukarsinnassa. Kynnys päästä haastatteluun tulevan pomon tai kollegan kanssa on rakennettu aivan liian korkeaksi, erityisesti jos rekrytointiprosessi on monivaiheinen ja sisältää kaikenlaisia huuhaa analyysejä ja ulkopuolisen konsultin kartoituksia aina psykologisiin musteläikkätesteihin.
Armeija asioita on udeltu parin rekrytoijan toimesta, jotka saattoi ohittaa helpoilla vakiovastauksilla. Sen sijaan henkilökohtaiseen elämääni ja perheeseen liittyvät kysymykset tai oikeastaan utelut ovat pahimmillaan hyvinkin häiritseviä. Typerin kysymys puolestaan koski sosiaalista mediaa tai suoranaista ihmettelyä siitä, etten ole aktiivinen siellä ja kuinka arvon ylipalkattu hipsteri-idioottirekrytointikonsultti ei yrityksistään huolimatta löytänyt FB tai Instagram sivujani, jotta olisi saanut tehtyä hienot analyysit persoonallisuudestani. Eukon leuka meinasi tippua lattiaan, kun kerroin etten käytä muuta kuin Whatsappia, ja sekin ainoastaan nettikauppoja varten. ja työtehtävänä oli insinööritoimiston tekninen suunnittelija

Sinänsä toisaalta jopa hauskaa että ovat niin urveloita että suoraan paljastavat rikkovansa lakia. Rekryssähän ei saa kysyä armeijasta eikä saa mennä kaivelemaan mitään sosiaalisen median profiileja jos niitä ei ole hakemuksessa hakija jo itse ilmoittanut...

 

[root]

Sinänsä toisaalta jopa hauskaa että ovat niin urveloita että suoraan paljastavat rikkovansa lakia. Rekryssähän ei saa kysyä armeijasta eikä saa mennä kaivelemaan mitään sosiaalisen median profiileja jos niitä ei ole hakemuksessa hakija jo itse ilmoittanut...

Niinpä. Minä jo oletin että näistä kysymyksistä on luovuttu. Minullekin rekryfirman edustaja työnhakuvalmennus/työnhakukurssilla sanoi muutama vuosi sitten, että Twitter profiili on hyödyllinen olla hakemuksessa. Totesin että siinä tapauksessa avaan toisen tilin pelkästään työnhakua varten, kiitos vinkistä!

 

[vitalift]

Yleistetysti ilmaistuna ulkopuoliset rekrytoijat ovat aivan kuutamolla ja keskittyvät turhan painokkaasti epäoleellisuuksiin. Turhan usein haussa on ns. ulospäin suuntautunut nuorekas hyvä tyyppi ja energinen tiimipelaaja, johon liittyy pääosin pintapuolisia piirteitä, jota kautta ruskeakielisimmät urheilullisen näköiset geelitukat saavat turhan paljon pisteitä alkukarsinnassa. Kynnys päästä haastatteluun tulevan pomon tai kollegan kanssa on rakennettu aivan liian korkeaksi, erityisesti jos rekrytointiprosessi on monivaiheinen ja sisältää kaikenlaisia huuhaa analyysejä ja ulkopuolisen konsultin kartoituksia aina psykologisiin musteläikkätesteihin.
Armeija asioita on udeltu parin rekrytoijan toimesta, jotka saattoi ohittaa helpoilla vakiovastauksilla. Sen sijaan henkilökohtaiseen elämääni ja perheeseen liittyvät kysymykset tai oikeastaan utelut ovat pahimmillaan hyvinkin häiritseviä. Typerin kysymys puolestaan koski sosiaalista mediaa tai suoranaista ihmettelyä siitä, etten ole aktiivinen siellä ja kuinka arvon ylipalkattu hipsteri-idioottirekrytointikonsultti ei yrityksistään huolimatta löytänyt FB tai Instagram sivujani, jotta olisi saanut tehtyä hienot analyysit persoonallisuudestani. Eukon leuka meinasi tippua lattiaan, kun kerroin etten käytä muuta kuin Whatsappia, ja sekin ainoastaan nettikauppoja varten. ja työtehtävänä oli insinööritoimiston tekninen suunnittelija

Tämä veti jotenkin ihan sanattomaksi. Tunnistan ilmiön kyllä vaikka en niin sitä itse kohtaakaan.
Ärsyttää tuo, että Suomessakin mennään tuollaiseen jenkkihössötykseen ja some sitä some tätä ARGH. Ja tuollaiset laittomat perhe yms utelut ja yksityiselämänkaivelut. Hyvin on rekryfirmat luoneet oman "tarpeensa" ja uskon, että tämän takia meillä on kohtaamisongelmaa työmarkkinoilla. Menee hyvät tekijät hukkaan, jos katsotaan vain ulkoisia piirteitä/someaktiivisuutta.

 

[vitalift]

Niinpä. Minä jo oletin että näistä kysymyksistä on luovuttu. Minullekin rekryfirman edustaja työnhakuvalmennus/työnhakukurssilla sanoi muutama vuosi sitten, että Twitter profiili on hyödyllinen olla hakemuksessa. Totesin että siinä tapauksessa avaan toisen tilin pelkästään työnhakua varten, kiitos vinkistä!

Siis mikä ala tässä on kyseessä? Menee usko ihmiskuntaan, kun näitä lukee. Jos päättäisin rekrystä niin laittaisin tämmöisten ehdottelijat ö-mappiin

 

[BGZ]

Itse poistin asevelvollisuuden suorittamisen CV:stä jonkun aikaa sen jälkeen, kun täytin 30 vuotta. Sen jälkeenkin on kyllä kerran kysytty armeijan käymistä, mitä hieman ihmettelin mielessäni. Selvisi, että haastatteleva firma saattaa tehdä välillä vihreitä koneita alihankintamielessä ja vihreä firma kaiketi tykkää että on intin käyneitä töissä toimittajillakin. Tiiä sitten, pitääkö paikkaansa.

 

[kuoris]

Old school CEO:t ovat usein RUK:n käyneitä reservin kapteeneja tjms. maanpuolustushenkisiä niin toki palkkaavat mielummin militaristeja kuin sivaripellejä.

Eri juttu sitten jos haet johonkin kirjastoon tai vihervassareitten toimistolle

 

[dropadrop]

Old school CEO:t ovat usein RUK:n käyneitä reservin kapteeneja tjms. maanpuolustushenkisiä niin toki palkkaavat mielummin militaristeja kuin sivaripellejä.

Eri juttu sitten jos haet johonkin kirjastoon tai vihervassareitten toimistolle

No ei pelkästään old school. Meillä iso osa kolmesta ylimmästä kerroksesta taitaa olla RUK:n käyneitä, siis ne jotka ovat suomalaisia. Ei siitä nyt isoa numeroa tehdä, mut saunassa kun ihmiset vihdoin puhuu muutakin kuin työstä yllätti.

 

[kaarlos]

Old school CEO:t ovat usein RUK:n käyneitä reservin kapteeneja tjms. maanpuolustushenkisiä niin toki palkkaavat mielummin militaristeja kuin sivaripellejä.

Eri juttu sitten jos haet johonkin kirjastoon tai vihervassareitten toimistolle

On varmaan monia muitakin kriteereitä joidenka perusteella jotkut haluaisivat laittomasti syrjiä ihmisiä, ihan vaikka sukupuolesta, uskonnosta, ihonväristä, perheestä ja seksuaalisesta suuntautumisesta lähtien. Valitettavasti syrjinnän toteutumista lienee aika vaikea näyttää toteen.

 

[jarhu]

Old school CEO:t ovat usein RUK:n käyneitä reservin kapteeneja tjms. maanpuolustushenkisiä niin toki palkkaavat mielummin militaristeja kuin sivaripellejä.

Eri juttu sitten jos haet johonkin kirjastoon tai vihervassareitten toimistolle

Huomaan kyllä itse, että omista rukin käyneistä inttitutuista on paljon suurempi osa ollut myös startup-yrittäjiä tai muuten urakiitäjiä. En nyt menisi liikaa antamaan painoarvoa, siinä joukossa vaan on enemmän yksilöitä, jotka pyrkii etenemään korkeisiin asemiin.

 

[Köntsä-Ana]

No kyllähän siinä varmaan RUK:n käynneissä ja korkean tason työtehtävistä jonkunlainen korrelaatio on. Kyllä se ”pehmeä” aines ainakin itsellä oli siellä 6 kk:n porukassa oli. Aina valitti kaikesta eikä viittinyt mitään ylimääräistä tehdä, ihan kuin työelämässäkin.

 

[Tech_ananas]

Kyllähän monia kiinnostaa armeija + perhestatus. Ymmärrän kyllä että noita moni kysyykin vaikka ei saisi, perhestatuksella voi esim haeskella tietoa onko mahdollisesti jäämässä vanhempainvapaalle, tuohan saattaa olla varsinkin naisten tapauksessa isokin juttu ja sen takia ei välttämättä pieneen firmaan naista haluta palkattavaksi. En tiedä sitten kuinka iso "rikos" tuollainen on jos jotain noihin liittyvää kysyy vaikka varmaan yleisesti tiedetään että ei ole ok. Taitaa olla sen verran pieni juttu että noihin ei juuri kukaan jaksa isommin kiinnittää huomiota.

Yksi hauskimmista kysymyksistä omalla uralla on kun haastattelija kysyi mun horoskooppimerkkiä ja siis ihan seniori-suunnittelijan posti oli IT-alalla. Mut noihin mun mielestä voi vastata vähän huumorilla ja joku yllättävä kysymys voi vähän avata että millainen tyyppi on kyseessä. Tostakin saatiin ihan hauska juttu vaikka itse en horoskooppeihin millään tavalla usko, en nyt muista uskoiko kysyjä millä tasolla mutta olimme samaa horoskooppimerkkiä, olikohan meillä peräti just sama syntymäpäivä.

 

[McMaster]

Tuossa joskus kesällä kirjottelin mahdollisesta siirrosta autonomiseen työaikaan, eli työaikalain ulkopuolelle siirrosta ja kyllä, näin siinä nyt tulee käymään. Loppukuusta palaveri aiheesta, että minkälainen läpyskä liitetään nykyisen työsopparin kylkeen aiheesta.
Mitkä tässä nyt olisi ns. pros 'n cons?

 

[Neuvostoliitto]

Liikaa on liikaa yhdelle miehelle käsiteltäväksi lyhyellä ajalla. Samaa itsekkin vastaillut tilanteesta riippuen. Haluaisin vain töihin tekemään työn ja laittamaan lakin koukkuun päivän päätteeksi.

En jaksa enää poliittisia keskusteluja, mielipide kysymyksiä, armeija kysymyksiä, idealogian kannanottoa tai poliittista suuntautumista tai uskomuksiin liittyviä kysymyksiä.

Tulin töitä tekemään töihin. Olen alkanut vaatimaan väsyneenä kaikesta, etten jaksa vaivaantua puhumaan jos poikkeaa kontekstista. Loppuu turhat puheet lyhyeen.

Koska tarkoituksena on erottua hakijajoukosta muita parempana vaihtoehtona kyseiselle firmalle, voisi olla järkevää pystyä olemaan haastattelussa epämukavuusalueella. Jos annat vaikutelman, että "et jaksa vaivaantua puhumaan jos poikkeaa kontekstista", mitä haastattelija ajattelee? Todennäköisesti arvioi, että yhteistyökyky eriluonteisten työkavereiden ja asiakkaiden kanssa tulee aiheuttamaan ristiriitatilanteita.

Kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen TYÖajalla. Vapaa-ajalla voi sitten kokonaan olla vain mukavien ihmisten kanssa.

Itse olen sitä mieltä, että mitä vaan on soveliasta kysyä, asiattomuuksiin voi ystävällisesti vastata, että kyseessä on yksityisasia / kysymys ei liity mitenkään tulevaan työhön / muuta jämäkkää mutta kohteliasta. Tällä tavalla on mahdollista erottautua edukseen joko vastaamalla kysymykseen, tai näyttämällä ettei ole lapanen.

 

[godzilla43]

Yksi hauskimmista kysymyksistä omalla uralla on kun haastattelija kysyi mun horoskooppimerkkiä ja siis ihan seniori-suunnittelijan posti oli IT-alalla. Mut noihin mun mielestä voi vastata vähän huumorilla ja joku yllättävä kysymys voi vähän avata että millainen tyyppi on kyseessä. Tostakin saatiin ihan hauska juttu vaikka itse en horoskooppeihin millään tavalla usko, en nyt muista uskoiko kysyjä millä tasolla mutta olimme samaa horoskooppimerkkiä, olikohan meillä peräti just sama syntymäpäivä.

Jos multa kysyttäisiin horoskooppia haastattelussa niin lähtisin viemään haastattelua kyllä ihan sivuraiteille että avattaisiin joku IS tai Seuran horoskooppi. Jos siellä sitten sanottaisiin että saat tarjouksen josta sinun kannattaa kieltäytyä niin sanoisin haastattelijalle että ymmärrät varmaan että pitää lopettaa haastis tässä vaiheessa jne.