Työelämäkeskustelu

10 h on se raja koko päivän rahalle.
Työmatkan kesto
6h = Puolipäiväraha 24€
10h = Kokopäivärahat 51€

kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden:

väh 2h = puolipäiväraha 24€
väh 6h = kokopäiväraha 51€

Verottajan ohjeistus

esim. Reissu alkaa maanataina klo 16

Jos reissu päättyy tiistaina klo 16:00 -> Kokopäiväraha 51€
Jos reissu päättyy tiistaina klo 18:01 -> Kokopäiväraha + puolipäiväraha 51€ + 24€
Jos reissu päättyy tiistaina klo 22:01 -> 2x Kokopäiväraha 51€ + 51€
 
Mun nähdäkseni tän poterotaistelun toinen osapuoli saadaan passivoitettua ja kaikenlainen ammattiylpeys pois ihan sillä työnantajan toiminnalla. Esimerkiksi keskijohdon möhläysten ainainen valuttaminen työntekijäportaalle on yksi mikä kyllä aika äkkiä vie ammattiylpeyden pois, miksi välittäisi yhtään mistään kun joutuu kantamaan muidenkin vastuut. Tein noin 10 vuoden katkonaisen työuran tuolla suorittavassa portaassa ja mun nähdäkseni työnantajien toimintatavat on tuhoisia firmoille sekä tuhoisia työntekijöille. Hyvistä ihmisistä saadaan leivottua juuri noita mitä sinäkin kuvailet typerillä toimintatavoilla ja "vanhan kunnon kommunisti" tyyppisiä toimintatapoja saadaan hyviin ihmisiin luotua sillä, kun kerran on laitettu joku kellokalle perään kellottamaan kaikkia taukoja ja kulkemisia minuutilleen. Tota voi pelata toiseenkin suuntaan, ja jos kello on tärkeempi kuin oman toiminnan seuraukset niin sillon ei välitetä mistään vaan työkalut tippuu käsistä ja kahvitauolle kun kello on oikeessa asennossa. "Tehdas räjähtää, kello pelastaa" ehkä oli yks lausahdus mikä kuvasi aika hyvin tätä kun päivän loppupuolella kaikki alkoi hajoomaan koneista.

Paskat palkat ja keinotekoiset muurit uralla etenimiselle on yksi mikä passivoi. Jos lisätyöskentely hyödyttää pelkästään omistajaporrasta niin siinä kohtaa kannattaa minimoida vaan oma panos. Tai jos firmassa on sellainen ajattelutapa että pomo on pomo ja työntekijä on työntekijä ja näiden välillä liikkuvuus on nolla. Tätä voi työnantaja tehostaa valehtelemalla siitä että rahaa ei ole palkkojen nostoon nyt ollenkaan ja tiukkaa on ja samalla tilinpäätöksestä näkee että missä rahaa on ja mihin se menee.

Osa jaksaa tekemällä minimin eli höpöttelemällä siellä töissä, toiset ketkä haluisi tehdä ei lopulta jaksa ja jää kotiin ryypiskelemään. Kaikki asiat ei ole omissa käsissä aina (mikä uskomus mullakin oli kun työelämään menin), kuten itse olen saanut todistaa. Ihminen ei voi tietää onko tämä nyt hyvä vai paska firma, ja jos niitä paskoja tulee jonossa monta peräkkäin niin alkaa käymään mielen päälle se, että koko ajan on alusta aloittamista ja vaihtaminen ei auta. Kaikilla ei ole mahiksia kouluttautua kuten mulla on ollut töiden lomassa. Itse en työurani alussa ymmärtänyt ollenkaan noita kuvailemiasi henkilöitä, mutta jossain vaiheessa niitäkin alkoi ymmärtämään ja sitä miten niistä on saatu tollasia. Toki synnynnäisiäkin nahjuksia on, mutta suomalainen työelämä kyllä tekee reippaastakin ihmisestä nahjuksen kun tarpeeksi siihen työnantaja kannustaa.

Mulle ei ole vieläkään auenut, mitä firmat noilla toimintatavoillaan tavoittelee. Kun nämä asiat olisi aika helppoja ratkaistavia jos vaan työantajat siirtyisi marxilaisuudesta tähän päivään ja lopettaisi kuvitelmat että yrityksen ainoa tarkoitus on olla joku luokkataistelun areena. Kun se yritys voisi hyödyntää kaikkia osapuolia. Kovin kaukaa ei tartte hakea suomen tuottavuuskasvun ja talouskasvun ongelmia jos työnantajapuoli jumittaa jossain 200 vuoden takasessa ja käy jotain ihan omaa luokkasotaansa. AY- liikettä voi toki syyttää myös vastakkainasettelusta, mutta se on nykyisin niin heikko ettei siitä ole vastakkainasettelun agitoijaksi. Se miten yksilöt tuohon työnantajan toimintaan pääsääntöisesti reagoi, on passiivisuus ja hälläväliä asennoituminen.
Kuvailet ihan oikeita ongelmia, en niitä kiistä. Tulehtunut ilmapiiri pilaa hyvän työpaikan nopeasti ja joskus sen aiheuttaa yksi ainut yhteistyökyvytön persoona tai osaamaton toimihenkilö esim. keskijohdossa. Nämä on minusta laitettava ruotuun alaisten toimesta eli yhtenä rintamana niin suoraa palautetta kuin asiallisesti voi antaa ja vaatimus siitä että asiat täytyy keskustella halki ja korjata yhteistyössä. Se, että työnjohto ja työntekijät ei tule toimeen keskenään johtaa 80-luvun meininkiin jossa ammattiliitot tulee tehtaille heti kun pyritään tuomaan kuulosuojaimia työntekijöille hyvän tahdon eleenä. Tämä vain esimerkkinä ja yhtä lailla alaisten hyvän tahdon eleet hukkuu siihen sotimiseen.

Oman panoksen minimoimisella ei paranna omia asemiaan yhteistyössä työnjohdon kanssa vaan paskemmallakin yritysjohdolla rakentava yhteistyö on ainut tie parempaan lopputulokseen. Nahjukseksi alkaminen on seuraava steppi sen jälkeen kun kommunikaatio ja yhteistyö on lopetettu ylemmän portaan kanssa. Ylempi porras ei tällaista toimintaa palkitse. Tästä tuntuu sinulla olevan aika yksipuolinen vaikutelma, suosittelen miettimään miten tilanteen itse kokisit toisen osapuolen asemassa eli työnjohtajana jos työntekijät höpöttelee, laiskottelee ja ryypiskelee kotona eivätkä ole taipuvaisia yhteistyöhön kanssasi.

Olen työskennellyt noissa vanhanaikaisissa työpaikoissa joissa firma ei tule ikinä kasvamaan koska vanhanaikaiset metodit ja vastakkainasettelu jarruttaa liikaa. Työntekijänä en ole voinut siihen vaikuttaa, mutta aina olen ollut hyvissä väleissä työnjohdon kanssa. Matalamman hierarkian yrityksissä työskennellessä olen huomannut nykyaikaiset toimintatavat joissa on paljon suurempi potentiaali menestyä. Kaikkien osapuolten hyödyntäminen sekä yhteistyö eri portaiden välilä on olennainen osa toimivaa työyhteisöä ja siihen päästään silloin kun tarpeeksi avataan suuta ja vaaditaan omasta työpaikasta siedettävää. Yhteistyökyvyttömälle työnjohtajalle on käytännössä opetettava yhteistyökykyä jos ei parannuksia muuten saada aikaan.
 
Asiasta appelsiiniin: Onko teillä muilla kuin terveydenhuolto aloilla yleinen tämä taktiikka työnpaikoilla, että sanotaan hyvin suoraan, että tarjoavat töitä ja sitten kun saat asiaa mietittyä ja suunniteltua tulevaa ja sanot ok, tulisin mielelläni töihin, niin sittenpä tämä sama tyyppi sanoo, että he keskustelevat vielä palaverissa rekrystä ja ehkä saadaan jotain kuviota toimimaan? Että kehtaavatkin tällä tavalla kohdella ja sen jälkeen vielä kuvittelevat, että hymyissä suin tulisin heille töihin.

Alkaa ottaa niin helvetistä päähän tämä kusetushomma. Viimeksi kesällä yksityinen terveydenhuoltofirma kusetti ja tarjosi työpaikkaa, johon heillä ei ollut edes sopimusta.
 
Asiasta appelsiiniin: Onko teillä muilla kuin terveydenhuolto aloilla yleinen tämä taktiikka työnpaikoilla, että sanotaan hyvin suoraan, että tarjoavat töitä ja sitten kun saat asiaa mietittyä ja suunniteltua tulevaa ja sanot ok, tulisin mielelläni töihin, niin sittenpä tämä sama tyyppi sanoo, että he keskustelevat vielä palaverissa rekrystä ja ehkä saadaan jotain kuviota toimimaan? Että kehtaavatkin tällä tavalla kohdella ja sen jälkeen vielä kuvittelevat, että hymyissä suin tulisin heille töihin.

Alkaa ottaa niin helvetistä päähän tämä kusetushomma. Viimeksi kesällä yksityinen terveydenhuoltofirma kusetti ja tarjosi työpaikkaa, johon heillä ei ollut edes sopimusta.
Ihan vastaavaa ei ole käynyt, mutta kerran vuosia sitten kun hain yhteen työpaikkaan ilmoituksen perusteella niin pyysivät sieltä haastatteluun vasta kuukausien päästä. Olin sitten jo ehtinyt saada vakityön muualta (tähänkin olin hakenut about samaan aikaan). Alana tämmönen perus teollisuus, kohtalaisen pieni firma oli kyseessä. Eli joissain työmailla selkeästi vatuloidaan pidempään näiden asioiden kanssa kuin toisissa.
 
Miks tuosta työn teon vähentämisestä vouhkataan? Eikö teoriittisessa mielessä olisi kaikkien etu, että työttömät saataisiin töihin?

Hypoteesi: Vaikka 1000 000 kivaa työpaikkaa, ja 10% työttömyys ja "paskatyöt jotka ei kiinnosta ketään"

--> 1000 000 kivan työpaikan tekijöistä saadaan tekijöitä 50% työajalle --> 10% työttöminä olleille saadaan töitä, kun lisää paikkoja vapautuu työntekemiseen "kivoissa töissä" ?

Ts. miksi lyhyemmät työviikot nähdään uhkana, eikä mahdollisuutena? Juu ei monellakaan rahat kestä tehdä vajaata viikkoa, mutta kestäisikö enemmän jos verotus olisi pienempi ja "kaikki töissä" :D
 
Miks tuosta työn teon vähentämisestä vouhkataan? Eikö teoriittisessa mielessä olisi kaikkien etu, että työttömät saataisiin töihin?

Hypoteesi: Vaikka 1000 000 kivaa työpaikkaa, ja 10% työttömyys ja "paskatyöt jotka ei kiinnosta ketään"

--> 1000 000 kivan työpaikan tekijöistä saadaan tekijöitä 50% työajalle --> 10% työttöminä olleille saadaan töitä, kun lisää paikkoja vapautuu työntekemiseen "kivoissa töissä" ?

Ts. miksi lyhyemmät työviikot nähdään uhkana, eikä mahdollisuutena? Juu ei monellakaan rahat kestä tehdä vajaata viikkoa, mutta kestäisikö enemmän jos verotus olisi pienempi ja "kaikki töissä" :D

Kai se suurin ongelma on se että työn tekoa vähentävät ihmiset ovat korkeasti koulutettuja ja heidän työnsä tuottaa paljon arvoa yhteiskunnalle sekä itse työn merkeissä että verotuksellisesti.

Nyt kun he vähentävät tekemään työtä vähentyy valtion saama verotus merkittävästi ja heihin investoidusta koulutuksesta ei saada yhtä paljon irti koko eliniän aikana.

Tietysti tuo vaikuttaa myös toiseen suuntaan, eli luultavasti työn tekoa vähentävät ihmiset myös kuluttavat omia rahojaan vapaa ajallaan enemmän mutta tuon vaikutus ei ole yhtä suuri.

Tää on tätä suomalaista sosiaalidemokratiaa. Kaikki pitäisi tasapäistää sekä tulojen että tehtävän työn puitteissa.

Sen sijaan että motivoitaisiin ihmisiä tekemään enemmän arvoa yhteiskunnalle ja lisää tuottavia ihmisiä maahanmuuton kautta ajetaan nykyiset tekemään vähemmän töitä tai muuttamaan ulkomaille.
 
Oman panoksen minimoimisella ei paranna omia asemiaan yhteistyössä työnjohdon kanssa vaan paskemmallakin yritysjohdolla rakentava yhteistyö on ainut tie parempaan lopputulokseen. Nahjukseksi alkaminen on seuraava steppi sen jälkeen kun kommunikaatio ja yhteistyö on lopetettu ylemmän portaan kanssa. Ylempi porras ei tällaista toimintaa palkitse. Tästä tuntuu sinulla olevan aika yksipuolinen vaikutelma, suosittelen miettimään miten tilanteen itse kokisit toisen osapuolen asemassa eli työnjohtajana jos työntekijät höpöttelee, laiskottelee ja ryypiskelee kotona eivätkä ole taipuvaisia yhteistyöhön kanssasi.
Jos siihen on työnantajan toimesta pystytetty muuri niin sen ylemmän portaan kanssa on mahdotonta tehdä mitään "rakentavaa yhteistyötä". Jos itse olisin työnjohtaja, alkaisin selvittämään missä ongelma on. Jos omistajalla ei ole intressiä kehittää mitään, niin siinä ei työnjohtajakaan paljoa voi tehdä. Tossa kohtaa se optimi ratkasu on lattiatasolla tehdä minimit, kun ylempi porras ei palkitse minkäänlaista toimintaa.

Olen työskennellyt noissa vanhanaikaisissa työpaikoissa joissa firma ei tule ikinä kasvamaan koska vanhanaikaiset metodit ja vastakkainasettelu jarruttaa liikaa. Työntekijänä en ole voinut siihen vaikuttaa, mutta aina olen ollut hyvissä väleissä työnjohdon kanssa. Matalamman hierarkian yrityksissä työskennellessä olen huomannut nykyaikaiset toimintatavat joissa on paljon suurempi potentiaali menestyä. Kaikkien osapuolten hyödyntäminen sekä yhteistyö eri portaiden välilä on olennainen osa toimivaa työyhteisöä ja siihen päästään silloin kun tarpeeksi avataan suuta ja vaaditaan omasta työpaikasta siedettävää. Yhteistyökyvyttömälle työnjohtajalle on käytännössä opetettava yhteistyökykyä jos ei parannuksia muuten saada aikaan.
Henkilökohtaiset "välirikot" ja henkilökemioiden yhteensovittamattomuus on asia erikseen mistä en tässä nyt puhu. Itsekkin olen ollut hyvissä väleissä työnjohdon kanssa ja henkilökohtaiset välirikot on verrattaen harvinaisia jos jokseenkin tolkun ihmisiä on. Ongelmaa on asioiden johtamisessa, eli siinä mistä palkitaan ja mihin työntekijöitä kannustetaan. Jos työnantaja haluaa käydä jotain omaa luokkasotaansa firman kasvattamisen sijaan niin ei sille työntekijä juurikaan mitään voi kun kaikki valta on loppuviimeiseksi omistajan käsissä. Hierarkiakaan tai perinteinen linjaorganisaatio ei ole ongelma jos kannustimet on tehty järkevästi, esimerkiksi siellä organisaatiossa voi nousta ja joka tasoa palkitaan firman hyvästä tuloksesta. Suomessa on aika paljon huonoa omistajuutta.

Tuollaista työntekijöiden järjestäytymistä jonkun asian taakse ei juurikaan nykyisin tunnu tapahtuvan. Kun porukka on passivoitu niin tehokkaasti.
 
Miks tuosta työn teon vähentämisestä vouhkataan? Eikö teoriittisessa mielessä olisi kaikkien etu, että työttömät saataisiin töihin?

Hypoteesi: Vaikka 1000 000 kivaa työpaikkaa, ja 10% työttömyys ja "paskatyöt jotka ei kiinnosta ketään"

--> 1000 000 kivan työpaikan tekijöistä saadaan tekijöitä 50% työajalle --> 10% työttöminä olleille saadaan töitä, kun lisää paikkoja vapautuu työntekemiseen "kivoissa töissä" ?

Ts. miksi lyhyemmät työviikot nähdään uhkana, eikä mahdollisuutena? Juu ei monellakaan rahat kestä tehdä vajaata viikkoa, mutta kestäisikö enemmän jos verotus olisi pienempi ja "kaikki töissä" :D
outo juttu että ensin vouhkattiin että vanhempain vapaat, äitiys ja isyyslomat sun muut jakaantuvat epätasa-arvoisesti ja miehet ei ole lasten kanssa. Nyt miehet on lasten kanssa kuten ainakin 10 vuotta on aivopesty että yhteiskunnan malli-isä ei ole koko ajan töissä vaan osallistuu lastenhoitoon ja lykkii rattaita tuolla kaduilla ja näin. Nyt kun tämä sitten on iskostunut ihmisiin aletaan valittamaan kun miehet vähentää työntekoaan ja osallistuu lastensa kasvattamiseen.

Minusta aika turhia otsikoita jos tämä nyt on sitä mitä on ties kuinka kauan haluttu tapahtuvan.
 
Varmaan osittain tuossa on taustalla myös huoli siitä, miten länsimaalaiset tulevat pärjäämään esim. Aasialaisia vastaan globaalissa kilpailussa. Jos työajan pudotus heikentäisi kilpailukykyä entisestään saatettaisiin olla kusessa.

Ja sitten se toinen rinnakkainen tarina on, että ihan kohta tekoäly tehostaa työtä niin paljon ettei juuri ketään kohta tarvita.

Varmaan joillakin aloilla lyhyempi työpäivä oikeasti lisäisi työpaikkojen määriä. Tyyliin kaupan kassat jne. Toisaalta, olisiko siitä iso hyöty jollei se johtaisi pienempään työttömyyteen? Voisihan se johtaakin.
 
outo juttu että ensin vouhkattiin että vanhempain vapaat, äitiys ja isyyslomat sun muut jakaantuvat epätasa-arvoisesti ja miehet ei ole lasten kanssa. Nyt miehet on lasten kanssa kuten ainakin 10 vuotta on aivopesty että yhteiskunnan malli-isä ei ole koko ajan töissä vaan osallistuu lastenhoitoon ja lykkii rattaita tuolla kaduilla ja näin. Nyt kun tämä sitten on iskostunut ihmisiin aletaan valittamaan kun miehet vähentää työntekoaan ja osallistuu lastensa kasvattamiseen.

Minusta aika turhia otsikoita jos tämä nyt on sitä mitä on ties kuinka kauan haluttu tapahtuvan.
Ehkä helppoa olla huomaamatta että todennäköisesti kaikista noista vouhkaa eri tahot.
 
Kai se suurin ongelma on se että työn tekoa vähentävät ihmiset ovat korkeasti koulutettuja ja heidän työnsä tuottaa paljon arvoa yhteiskunnalle sekä itse työn merkeissä että verotuksellisesti.

Nyt kun he vähentävät tekemään työtä vähentyy valtion saama verotus merkittävästi ja heihin investoidusta koulutuksesta ei saada yhtä paljon irti koko eliniän aikana.

Tietysti tuo vaikuttaa myös toiseen suuntaan, eli luultavasti työn tekoa vähentävät ihmiset myös kuluttavat omia rahojaan vapaa ajallaan enemmän mutta tuon vaikutus ei ole yhtä suuri.

Tää on tätä suomalaista sosiaalidemokratiaa. Kaikki pitäisi tasapäistää sekä tulojen että tehtävän työn puitteissa.

Sen sijaan että motivoitaisiin ihmisiä tekemään enemmän arvoa yhteiskunnalle ja lisää tuottavia ihmisiä maahanmuuton kautta ajetaan nykyiset tekemään vähemmän töitä tai muuttamaan ulkomaille.
En nyt tiedä miltä kaikilta aloilta on kohua aiheuttanut lyhennetty työaika, mutta uutisissa ainakin nähnyt lääkärien lyhyet työviikot. Tässä ongelmana taitaa olla erityisesti se, että lääkäreistä on pulaa ja lyhyt työviikko pahentaa tätä entisestään. Tämä taas aiheuttaa sen, että lääkärien palkat nousevat, että heitä saadan töihin. Eli käytännössä, kun lääkärit lyhentävät työviikkoa se nostaa alan palkkoja ja lyhyen työviikon takia palkka tuskin juuri edes vähenee (vs kaikki lääkärit tekisivät täyden työ viikon). Ja näiden palkathan menee pääasiassa julkisista varoista eli kaikki maksavat lääkäreille lisää siitä, että he tekevät lyhennettyä viikkoa....
 
Ihan vastaavaa ei ole käynyt, mutta kerran vuosia sitten kun hain yhteen työpaikkaan ilmoituksen perusteella niin pyysivät sieltä haastatteluun vasta kuukausien päästä. Olin sitten jo ehtinyt saada vakityön muualta (tähänkin olin hakenut about samaan aikaan). Alana tämmönen perus teollisuus, kohtalaisen pieni firma oli kyseessä. Eli joissain työmailla selkeästi vatuloidaan pidempään näiden asioiden kanssa kuin toisissa.

No tuossa on todennäköisesti käynyt niin, että joku oli jo valittu työpaikkaan. Mutta sitten tämä on irtisanottu koeajalla tai itse lähtenyt muualle oltuaan vain vähän aikaa työssä.. Sitten on ajateltu, että selataanpa läpi näitä vanhoja hakemuksia jos sieltä tärppäisi.

Varmaan osittain tuossa on taustalla myös huoli siitä, miten länsimaalaiset tulevat pärjäämään esim. Aasialaisia vastaan globaalissa kilpailussa. Jos työajan pudotus heikentäisi kilpailukykyä entisestään saatettaisiin olla kusessa.

Ja sitten se toinen rinnakkainen tarina on, että ihan kohta tekoäly tehostaa työtä niin paljon ettei juuri ketään kohta tarvita.

Varmaan joillakin aloilla lyhyempi työpäivä oikeasti lisäisi työpaikkojen määriä. Tyyliin kaupan kassat jne. Toisaalta, olisiko siitä iso hyöty jollei se johtaisi pienempään työttömyyteen? Voisihan se johtaakin.

Ja näissä hahmotelmissa aina virheellisesti kuvitellaan, että työpaikkojen määrä olisi jotenkin kiinteä vakio.. Ihan teoreettisella tasolla jossain kaupan kassalla tuo voisikin mennä noin kuten kirjoitit.. Mutta sitten monessa korkean osaamisen työssä se huippuosaaja luo osaamisellaan kasvua ja työpaikkoja muille.
 
En nyt tiedä miltä kaikilta aloilta on kohua aiheuttanut lyhennetty työaika, mutta uutisissa ainakin nähnyt lääkärien lyhyet työviikot. Tässä ongelmana taitaa olla erityisesti se, että lääkäreistä on pulaa ja lyhyt työviikko pahentaa tätä entisestään. Tämä taas aiheuttaa sen, että lääkärien palkat nousevat, että heitä saadan töihin. Eli käytännössä, kun lääkärit lyhentävät työviikkoa se nostaa alan palkkoja ja lyhyen työviikon takia palkka tuskin juuri edes vähenee (vs kaikki lääkärit tekisivät täyden työ viikon). Ja näiden palkathan menee pääasiassa julkisista varoista eli kaikki maksavat lääkäreille lisää siitä, että he tekevät lyhennettyä viikkoa....
Voisin jaaritella asiasta tuhottomasti. Mutta ei nyt mahdu tähän. Voin kuitenkin valittaa ja kertoa, että monilla tuo vajaa työviikko on ihan sen takia, että ei tuota hommaa jaksa täydellä viikolla. Ei siinä enää edes palkka auta. Ja hox, osassa paikkoja ne tk-lääkärin palkat ei ole korkeakoulutetulle asiantuntijalle kovin kummoisia, etenkään kun palkkatasoa ei käytännössä voi nostaa mitenkään kunnalla työskennellessä vaikka olisit tehnyt kymmenet vuodet töitä ja olisit vaikka mikä expertti. Mutta joo, se että pitää sykkiä 8h tuntia + ehkä ylityöt ilman ylityökorvausta ilman että on aikaa ajatella, käydä vessassa tai syödä lounasta..Ei sitä vaan jaksa. Ja tuo on ihan normimenoa edelleen monessa paikkaa. Ja ei, ei tarvitse tulla tähän haukkumaan lääkäreitä lisää, voin onneksi siitä lukea hesarista tai iltapaskasta viikottain. Tuntuu kivalta aina tehdä töitä, kun arvostus on nolla :D (ei, en ole niitä 30 000e kuussa palkkaa vetäviä keikkalääkäreitä).

p.s edit, itsehän kannatan lääkäreiden lisäkoulutusta, jotta saadaan jyvät akanoista alalla. mutta koulutukseen olisi pakko laittaa lisäpanoksia, aivan naurettavilla resursseilla vedetään jo nyt.
 
Kerroinko jo kuinka paljon diggailen näistä hybridipalavereista? Eilinen projektipalaveri, taattua kärsimystä kolme tuntia yhteen putkeen. 15 henkilöä läsnä, kaksi etänä ja kaiken lisäksi pystytetty kielimuuri toisen etäsankarimme kanssa. Ensimmäinen etäsankarimme esittelee suurimman osan agendasta ja leikkii kirjuria samalla. ATK ei toimi kummassakaan päässä, äänet eivät kuulu, signaali pätkii, joten tieto ei liiku, ja toistoa riittää enemmän kuin keskimääräisessä Teletappi-tuokiossa. Sitten samat asiat pitää selittää toiselle etäsankarille Englanniksi tai jonkinsortin markkufromfinland Finglannilla, ja viesti menee osin perille ja osin ei. Kaiken aikaa kolme pienryhmää läsnäolijoista jauhavat kovaäänisesti offtopikkia tai juoruja keskenään, yhden naisporukan pitäessä varsin häiritsevää metelöintiä ja naurukohtauksia. Puoli tuntia ennen loppuhuipennusta ison johtajan läppäristä loppuu akku, ja etäyhteys Teams-sankareihin heittää ilmaveivin. Sitten soitellaan ATK-tuesta varaläppäriä sen sijaan että kysyttäisiin kohteliaasti latausjohtoa naapurien neuvotteluhuoneesta tai jopa kollegan työpisteellä. Viimeisellä hetkellä saadaan etäyhteydet taas pelittämään, ja todetaan, että jatketaan kärsimysnäytelmää vielä viikon päästä. Kyllä minä niin tykkäilen hybridipalavereista :hmm:
 
Sitten samat asiat pitää selittää toiselle etäsankarille Englanniksi
Ymmärsinkö nyt oikein, että palaveri vedetään suomeksi ja aina välissä sitten käydään samat asiat läpi englanniksi? Ei ole ikinä tällaista tullut vastaan vaan palaveri vedetään kielellä, jota kaikki ymmärtävät.

Ja ei tuosta kuvailemasta palaverista ongelmaa tee hybridipalaveri (jos tarkoitat sillä että osa on etänä), vaan jokin ihan muu jos porukka ei osaa käyttäytyä palaverissa ja tähän ei kukaan edes puutu mitenkään.
 
Kerroinko jo kuinka paljon diggailen näistä hybridipalavereista? Eilinen projektipalaveri, taattua kärsimystä kolme tuntia yhteen putkeen. 15 henkilöä läsnä, kaksi etänä ja kaiken lisäksi pystytetty kielimuuri toisen etäsankarimme kanssa. Ensimmäinen etäsankarimme esittelee suurimman osan agendasta ja leikkii kirjuria samalla. ATK ei toimi kummassakaan päässä, äänet eivät kuulu, signaali pätkii, joten tieto ei liiku, ja toistoa riittää enemmän kuin keskimääräisessä Teletappi-tuokiossa. Sitten samat asiat pitää selittää toiselle etäsankarille Englanniksi tai jonkinsortin markkufromfinland Finglannilla, ja viesti menee osin perille ja osin ei. Kaiken aikaa kolme pienryhmää läsnäolijoista jauhavat kovaäänisesti offtopikkia tai juoruja keskenään, yhden naisporukan pitäessä varsin häiritsevää metelöintiä ja naurukohtauksia. Puoli tuntia ennen loppuhuipennusta ison johtajan läppäristä loppuu akku, ja etäyhteys Teams-sankareihin heittää ilmaveivin. Sitten soitellaan ATK-tuesta varaläppäriä sen sijaan että kysyttäisiin kohteliaasti latausjohtoa naapurien neuvotteluhuoneesta tai jopa kollegan työpisteellä. Viimeisellä hetkellä saadaan etäyhteydet taas pelittämään, ja todetaan, että jatketaan kärsimysnäytelmää vielä viikon päästä. Kyllä minä niin tykkäilen hybridipalavereista :hmm:
Kuulostaa vahvasti siltä, että todellinen vika ei ole hybridipalavereissa vaan siihen osallistuvissa henkilöissä (ja ehkä jossain määrin käytössä olevissa laitteissa). Vastavuoroisesti en ole itse törmännyt sen suurempiin ongelmiin hybridipalavereissa, sellaisiin siis mitkä eivät esiintyisi muissakin palaverimuodoissa. Lähinnä se on tylsä juttu, jos kymmenien henkilöiden palaverissa yksi on etänä ja sen takia tarvitaan Teams-yhteys mutta ei se kyllä noin muuten palaveriin kummemmin vaikuta. Poikkeuksena ehkä tilanteet, joissa palaverissa käytetään jotain flappitaulua tms. fyysisesti paikanpäällä käpisteltävää sen sijaan, että palaverin materiaali jaetaan kuitenkin tietokoneelta tai mahdollisesti palaveri on vain keskustelua, jonka lopputulokset koostetaan ylös.
 
Ymmärsinkö nyt oikein, että palaveri vedetään suomeksi ja aina välissä sitten käydään samat asiat läpi englanniksi? Ei ole ikinä tällaista tullut vastaan vaan palaveri vedetään kielellä, jota kaikki ymmärtävät.

Ja ei tuosta kuvailemasta palaverista ongelmaa tee hybridipalaveri (jos tarkoitat sillä että osa on etänä), vaan jokin ihan muu jos porukka ei osaa käyttäytyä palaverissa ja tähän ei kukaan edes puutu mitenkään.

Kyllä, ymmärsit aivan oikein. Materiaali ja esitys pääosin suomeksi, ja väliajoin vedetään sama setti huonolla Englannilla, jotta yksi Teams sankarikin saa sisäistettyä jotain asiasta, ja ehkläpä jopa esitettyä kysymyksiä muille (jotka käännetään siinä välissä Suomeksi). Järkevämmin toteutettuna koko setti ja materiaalit olisi vedetty lontooksi, mutta arvatkaapas vain ymmärtääkö aivan jokainen läsnäolijoista edes auttavasti Englantia (joko on kieltämättä aika vänkä juttu pääosin korkeakoulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa).

En ehkä esittänyt asiaa riittävän painokkaasti, korjaanpa siispä huolimattomuuteni. Suurin osa kolmen tunnin setistä tuhlattiin erinäisiin ATK-ongelmiin, heikkoihin tietoliikenneyhteyksiin ja kelvottomiin työvälineisiin, joita tarvittiin vain ja ainoastaan hybridipalaveria varten. Jos kaikki olisivat olleet samassa huoneessa, edellä mainittuja teknisiä ongelmia ei olisi ilmennyt. Lisäksi selkeää vastuuta palaverin agendasta ja puheenjohtajuudesta ei ollut, jonka seurauksena etäsankari ja johtaja eivät saaneet pidettyä kokonaisuutta edes auttavasti hyppysissä. Agendaa läpikäyvän etäsankarin ääni ei kuulunut selkeästi huoneeseen tai vastaavasti hän ei kuullut meitä, tai sitten ääni pätki aivan hemmetistio, ja materiaali onnistui katoilemaan neuvotteluhuoneen television näytöltä ATK-ongelmista johtuen (paska DP-kaapeli tai Teams-yhteyden pätkiminen tai ylikuormittunut läppäri tai kaikki kolme yhdessä). Myös ulkomaan vahvistuksen suuntaan yhteydet pätkivät, mutta ei läheskään yhtä turhauttavasti. Kun agenda ei etene ja aika kuluu etäyhteyksien sekoilujen selvittelyyn ja jatkuvaan toistoon, seurauksena jengi turhautuu, siirtyy offtopicin ja kahvikonetalkingin puolella, eikä kukaan tiedä, kuka johtaa orkesteria ja pitää kuria salissa. Tämä sekoilu oli eräänlainen jäävuoren huippu, mutta pienemmässä määrin samansukuisia tilanteita on ilmennyt lähes yksinomaan hybridipalavereissa.
 
Eilinen projektipalaveri, taattua kärsimystä kolme tuntia yhteen putkeen. 15 henkilöä läsnä
Itse tykkään välillä miettiä kuinka paljonko tuollaiseen palaveriin palaa rahaa ja verrata sitä siihen mitä sen aikana saadaan aikaan. Jos oletetaan että työnantaja maksaa kuluineen 40 euroa tunnissa per työntekijä, niin 3 tunnin palaveriin 15 ihmisen osallistujamäärällä palaa 40x3x15 = 1800 euroa. Herää kysymys tuottiko palaveri tuon summan edestä arvoa vai ei? Vastauksen osaan kyllä arvata rivien välistä
 
sähköasentajan hommissa ollut mielenkiintoista kun työpaikalle palkattu parikymmentä henkilöä aasiasta. perehdytyksen taso on koittakaa tehdä jotain ja meikäläinen neuvoo päivittäin useaa näistä englanniksi. sopparissa työkieli suomi ja mitään kompensaatiota ei opettamisesta tule. opettanut lähinnä että saa omia hommia helpotettua.

taitaa olla koko firma menossa nurin kun on vara maksaa useille kymmenille raapimassa persettään päivittäin + keskijohdolle jotka kävelee ympriinsä kanalaumana tekemättä mitään :D kyllä työelämä osaa yllättää. tappiota tehdään ja tänä vuonna varmasti edellisvuotta enemmän.

se miksi en vaihda hommia, liian laiska muuttamaan kun elämä on pienellä paikkakunnalla. hain kuitenkin kouluun opiskelemaan uutta juttua, toivottavasti saisi uutta virtaa tekemiseen. kyllähän tolla duunarin palkalla elää mutta kaikki kunnianhimo imetään kyllä työläisistä erittäin tehokkaasti. en voi kun ihmetellä mistä tämä asenne että työntekijät on paskaa on saanut alkunsa. itse näen että yhtenä porukkana koitetaan tehdä tulosta, selvästikään se ei ole kaikilla tavoitteena.
 
Kyllä, ymmärsit aivan oikein. Materiaali ja esitys pääosin suomeksi, ja väliajoin vedetään sama setti huonolla Englannilla, jotta yksi Teams sankarikin saa sisäistettyä jotain asiasta, ja ehkläpä jopa esitettyä kysymyksiä muille (jotka käännetään siinä välissä Suomeksi). Järkevämmin toteutettuna koko setti ja materiaalit olisi vedetty lontooksi, mutta arvatkaapas vain ymmärtääkö aivan jokainen läsnäolijoista edes auttavasti Englantia (joko on kieltämättä aika vänkä juttu pääosin korkeakoulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa).
Autatko nyt vielä ymmärtämään miten tämä liittyy hybridipalavereihin? Tämä etäyhteyden päässä ollut henkilö osaisikin yhtäkkiä suomea, jos olisi ollut Teamsin sijaan samassa palaverihuoneessa? Sympatiani ovat tässä vahvalti tuon englantia puhuvan puolella, ei se tilanne hänen vikansa ole.

En ehkä esittänyt asiaa riittävän painokkaasti, korjaanpa siispä huolimattomuuteni. Suurin osa kolmen tunnin setistä tuhlattiin erinäisiin ATK-ongelmiin, heikkoihin tietoliikenneyhteyksiin ja kelvottomiin työvälineisiin, joita tarvittiin vain ja ainoastaan hybridipalaveria varten. Jos kaikki olisivat olleet samassa huoneessa, edellä mainittuja teknisiä ongelmia ei olisi ilmennyt. Lisäksi selkeää vastuuta palaverin agendasta ja puheenjohtajuudesta ei ollut, jonka seurauksena etäsankari ja johtaja eivät saaneet pidettyä kokonaisuutta edes auttavasti hyppysissä. Agendaa läpikäyvän etäsankarin ääni ei kuulunut selkeästi huoneeseen tai vastaavasti hän ei kuullut meitä, tai sitten ääni pätki aivan hemmetistio, ja materiaali onnistui katoilemaan neuvotteluhuoneen television näytöltä ATK-ongelmista johtuen (paska DP-kaapeli tai Teams-yhteyden pätkiminen tai ylikuormittunut läppäri tai kaikki kolme yhdessä). Myös ulkomaan vahvistuksen suuntaan yhteydet pätkivät, mutta ei läheskään yhtä turhauttavasti. Kun agenda ei etene ja aika kuluu etäyhteyksien sekoilujen selvittelyyn ja jatkuvaan toistoon, seurauksena jengi turhautuu, siirtyy offtopicin ja kahvikonetalkingin puolella, eikä kukaan tiedä, kuka johtaa orkesteria ja pitää kuria salissa. Tämä sekoilu oli eräänlainen jäävuoren huippu, mutta pienemmässä määrin samansukuisia tilanteita on ilmennyt lähes yksinomaan hybridipalavereissa.
Jos ihmiset asuisivat edelleen luolissa niin koko kolmen tunnin palaveria ei olisi tarvittu. Maailma menee eteenpäin, toimintatavat muuttuvat ja se edellyttää työntekijöiltä uusien taitojen opettelua. Onko ihan aidosti mielestäsi ongelmana tässä se ettei kaikki henkilöt olleet samassa huoneessa sen sijaan, että henkilöt eivät osaa nykyajan perus IT-asioita? Kun opettelee käyttämään niitä laitteita, hoitaa kodin netin siihen kuosiin mitä etäilijällä kuuluu olla ja työpaikalta löytyy kunnolliset välineet nykyaikaiseen työskentelyyn niin ei noista ongelmista ihan oikeasti kyllä esiinny yhtäkään (pl. agenda/puheenjohtajuus, joka ei liity mitenkään hybridipalavereihin). Lisäksi en oikein ymmärrä mikä pakkomielle on väheksyä jatkuvasti muita, vaikka he eivät ilmeisesti ole tehneet mitään, viljelemällä näitä "etäsankari", "ulkomaan vahvistus", "Teams sankari" termejä.
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa, että fasilitoinnissa on epäonnistuttu täydellisesti. On sulaa hulluutta ahtaa samaan palaveriin englantia osaamattomia ja suomea osaamattomia ja kuvitella että siitä tulisi mitään hyvää. Etäyhteys, mihin tulee kaikenlaista häiriötä väkisinkin ja muuta mölinää ei todellakaan auta jos se englannin osaamisen taso olisi jo kasvokkain kommunikoitaessakin olematon. Nämä korostuu vielä hybridipalaverissa, missä se iso jabra tms. laadukaskin kaijutin voi pari sekunttia vahvistaa jotain täysin epäoleellista oven kolahdusta, ilmastoinnin käynnistymistä, tietokoneen tuulettimen kiihtymistä jne. ja pitää arvata että mitäköhän se sanoi tossa.

Lisäksi nuo tekniset ongelmat tuntuu olevan arkipäivää. Kaikki joo toimisi jos olisi hoidettu hyvin mutkun ne ei koskaan ole niiltä "yhteisiltä" välineiltä. Mulla itselläni on hajonnut yksittäisiä kaapeleita elinaikanani, mutta noista "yhteisistä" välineistä tuntuu olevan kaikki paskana koko ajan. Tilat on myös liian monimutkaisia, missä on diaheitin, telkkari, pc näyttö jne. ja niitä ohjaamassa on joku valtava peltilaatikko missä vilkkuu valoja ja on jotain numeroituja nappeja, miljoona johtoa menee joka suuntaan.

Olen itse todennut noiden osalta, että hybridipalaveri ei juurikaan toimi palaverina, vaan enemmänkin jonain yksi esittää, muut kuuntelee tyyppisenä. Palaverissa joko kaikki paikalle tai kaikki etänä. Nykynen teknologia ja osaaminen ei vaan riitä hybridiin, vaikka etään riittääkin.
 
Itse tykkään välillä miettiä kuinka paljonko tuollaiseen palaveriin palaa rahaa ja verrata sitä siihen mitä sen aikana saadaan aikaan. Jos oletetaan että työnantaja maksaa kuluineen 40 euroa tunnissa per työntekijä, niin 3 tunnin palaveriin 15 ihmisen osallistujamäärällä palaa 40x3x15 = 1800 euroa. Herää kysymys tuottiko palaveri tuon summan edestä arvoa vai ei? Vastauksen osaan kyllä arvata rivien välistä

Itse tykkään välillä miettiä kuinka paljonko tuollaiseen palaveriin palaa rahaa ja verrata sitä siihen mitä sen aikana saadaan aikaan. Jos oletetaan että työnantaja maksaa kuluineen 40 euroa tunnissa per työntekijä, niin 3 tunnin palaveriin 15 ihmisen osallistujamäärällä palaa 40x3x15 = 1800 euroa. Herää kysymys tuottiko palaveri tuon summan edestä arvoa vai ei? Vastauksen osaan kyllä arvata rivien välistä
Tämän vuoksi pidän "haittapalaveri" termiä hyvin osuvana. Noille palavereille pitäisi jotenkin alkaa kohdistamaan kustannuksia, koska ne on oikeesti aivan älyttömän kalliita ja poissa itse työn tekemisestä.
 
Niin, se tuntuu hölmöltä merkata työajaksi lyhyt pätkä illalla ja helposti tottuu ajatukseen että puhelu tai muu lyhytkestoinen juttu on helppo vapailla hoitaa merkkaamatta työajaksi.
Täysin samaa mieltä, lukuunottamatta, ettei itsestä tunnu hölmöltä :D
Itsellä Movenium, ja tuntuisi oudolta merkitä työaikaa klo 21:15 - 21:25 tai laittaa minuuttilaskuri pyörimään niin että työaika olisi jotain 21:12 - 21:24 kuten VR:n aikatauluissa :D
 
Kyllä, ymmärsit aivan oikein. Materiaali ja esitys pääosin suomeksi, ja väliajoin vedetään sama setti huonolla Englannilla, jotta yksi Teams sankarikin saa sisäistettyä jotain asiasta, ja ehkläpä jopa esitettyä kysymyksiä muille (jotka käännetään siinä välissä Suomeksi). Järkevämmin toteutettuna koko setti ja materiaalit olisi vedetty lontooksi, mutta arvatkaapas vain ymmärtääkö aivan jokainen läsnäolijoista edes auttavasti Englantia (joko on kieltämättä aika vänkä juttu pääosin korkeakoulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa).

En ehkä esittänyt asiaa riittävän painokkaasti, korjaanpa siispä huolimattomuuteni. Suurin osa kolmen tunnin setistä tuhlattiin erinäisiin ATK-ongelmiin, heikkoihin tietoliikenneyhteyksiin ja kelvottomiin työvälineisiin, joita tarvittiin vain ja ainoastaan hybridipalaveria varten. Jos kaikki olisivat olleet samassa huoneessa, edellä mainittuja teknisiä ongelmia ei olisi ilmennyt. Lisäksi selkeää vastuuta palaverin agendasta ja puheenjohtajuudesta ei ollut, jonka seurauksena etäsankari ja johtaja eivät saaneet pidettyä kokonaisuutta edes auttavasti hyppysissä. Agendaa läpikäyvän etäsankarin ääni ei kuulunut selkeästi huoneeseen tai vastaavasti hän ei kuullut meitä, tai sitten ääni pätki aivan hemmetistio, ja materiaali onnistui katoilemaan neuvotteluhuoneen television näytöltä ATK-ongelmista johtuen (paska DP-kaapeli tai Teams-yhteyden pätkiminen tai ylikuormittunut läppäri tai kaikki kolme yhdessä). Myös ulkomaan vahvistuksen suuntaan yhteydet pätkivät, mutta ei läheskään yhtä turhauttavasti. Kun agenda ei etene ja aika kuluu etäyhteyksien sekoilujen selvittelyyn ja jatkuvaan toistoon, seurauksena jengi turhautuu, siirtyy offtopicin ja kahvikonetalkingin puolella, eikä kukaan tiedä, kuka johtaa orkesteria ja pitää kuria salissa. Tämä sekoilu oli eräänlainen jäävuoren huippu, mutta pienemmässä määrin samansukuisia tilanteita on ilmennyt lähes yksinomaan hybridipalavereissa.
Välillä mietin,että olen minä vissiin omalla taustallani tyhmä kuin saapas, kun kohtelu on työnantajan ja kollegoiden puolelta todella epäasiallista ja arvostelevaa. Mietin, olenko oikeasti niin osaamaton ja tyhmä. Sitten jotkut on töissä asiantuntijaorganisaatiossa ilman englanninkielentaitoa vuonna 2024. Ja itse lukenut viittä kieltä. Ja tuo palaverisekoilu..Onko tämä joku suojatyöpaikka? Viranhaltiijat? Ei kai tuo voi olla tuottoa tavoitteleva firma. Tai voi jos kaikki ovat jotain johtajia sitten kai.

Hajoaisin pieniksi palasiksi tuossa palaverissa.
 
Kuulostaa, että fasilitoinnissa on epäonnistuttu täydellisesti. On sulaa hulluutta ahtaa samaan palaveriin englantia osaamattomia ja suomea osaamattomia ja kuvitella että siitä tulisi mitään hyvää. Etäyhteys, mihin tulee kaikenlaista häiriötä väkisinkin ja muuta mölinää ei todellakaan auta jos se englannin osaamisen taso olisi jo kasvokkain kommunikoitaessakin olematon. Nämä korostuu vielä hybridipalaverissa, missä se iso jabra tms. laadukaskin kaijutin voi pari sekunttia vahvistaa jotain täysin epäoleellista oven kolahdusta, ilmastoinnin käynnistymistä, tietokoneen tuulettimen kiihtymistä jne. ja pitää arvata että mitäköhän se sanoi tossa.

Lisäksi nuo tekniset ongelmat tuntuu olevan arkipäivää. Kaikki joo toimisi jos olisi hoidettu hyvin mutkun ne ei koskaan ole niiltä "yhteisiltä" välineiltä. Mulla itselläni on hajonnut yksittäisiä kaapeleita elinaikanani, mutta noista "yhteisistä" välineistä tuntuu olevan kaikki paskana koko ajan. Tilat on myös liian monimutkaisia, missä on diaheitin, telkkari, pc näyttö jne. ja niitä ohjaamassa on joku valtava peltilaatikko missä vilkkuu valoja ja on jotain numeroituja nappeja, miljoona johtoa menee joka suuntaan.

Olen itse todennut noiden osalta, että hybridipalaveri ei juurikaan toimi palaverina, vaan enemmänkin jonain yksi esittää, muut kuuntelee tyyppisenä. Palaverissa joko kaikki paikalle tai kaikki etänä. Nykynen teknologia ja osaaminen ei vaan riitä hybridiin, vaikka etään riittääkin.

Olet aivan oikeassa. En pysty pienessä päässäni ymmärtämään miten ihmeessä 2020 luvulla perus ATK-laitteita ei saa pidettyä 1 saatavilla 2 toimintakykyisinä 3 helppokäyttöisinä jotta kansakoulutaustan omaava kahvinkeittäjäkin osaisi käyttää niitä. Todennäköisesti vika on vuokratiloissa (Technopolis ja vastaavat avokonttorihelvetit) joissa neuvotteluhuoneiden varustelu ei ole työnantajan vastuulla, ja vuokranantajaa ei joko nappaa pitää niitä toimintakuntoisina tai asiakas ei kykene tiketöimään ongelmia. Toki toimitilat eivät yksistään selitä hybridipalaverien ongelmia, koska liian usein teknisiä haasteita on myös etäkonttorin(tm) puolella. Jotenkin uskomatonta, että asiantuntijatyössä ainoa työväline on kannettava tietokone, ja työpisteenä toimii keittiön pöytä, lastenhuoneen matto tai Starbucksin terassi jossain Malagan turistirysässä. Vähemmän yllättäen tukkeutuneet 4G yhteydet eivät toimi, ulkomainen WIFI on hidas ja takuuvarma viruspesä, ja keskittyminen herpaantuu, kun etäsankari leikkii samaan aikaan kotia ja lastenhoitajaa, tai käyttää välillä Mustia takapihalla. Itselläni on selkeä työpiste, ulkoiset näytöt ja muut työvälineet, ja ennen kaikkea nopea ja vakaa valokuituyhteys. Pelkällä Dellin romulla, pieneltä ruudulta ja touchpadilla en pystyisi ikimaailmassa selviytymään kaikista työtehtävistäni edes välttävästi.
Omien ja muiden kokemusten pohjalta uskaltaisin yleistää etätyön kolmeen vaihtoehtoon: 1 Työnantaja asettaa vaatimukset etätyöympäristölle ja vaatii raportoimaan työtehtävät tai vähintyään kyttää työntekoa. 2 Etätöiden villilänsi, ei kunnollista seurantaa ja töitä saa tehdä vaikka kaatokännissä sillan alla, tämän mallin parhaat ja pahimmat puolet tuli todistettua pandemian aikana, kun yhtäkkiä kaikkia pakotettiin astumaan etätyöskentelyn ihmeelliseen maailmaan. 3 Etätyöpisteelle tai työskentelytavoille ei aseta vaatimuksia mutta työnantaja vaatii pitämään kameraa auki joka välissä, jotta voi edes nimellisesti valvoa töitä. Ei raportointivelvoitetta mutta pitää olla kokoajan tavoitettavissa normaaliin työaikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Itse tykkään välillä miettiä kuinka paljonko tuollaiseen palaveriin palaa rahaa ja verrata sitä siihen mitä sen aikana saadaan aikaan. Jos oletetaan että työnantaja maksaa kuluineen 40 euroa tunnissa per työntekijä, niin 3 tunnin palaveriin 15 ihmisen osallistujamäärällä palaa 40x3x15 = 1800 euroa. Herää kysymys tuottiko palaveri tuon summan edestä arvoa vai ei? Vastauksen osaan kyllä arvata rivien välistä

Ehdottomasti tämä! Epätieteellisen pienoistutkimukseni mukaan kaikki palaverit, joihin osallistuu yli neljä henkilöä, alkavat kulkea enemmän tai vähemmän tyhjäkäyntiä, poikkeuksena erilaiset perehdytys ja tiedotustilaisuudet. Palaverin kutsujan ammattitaitoa on tunnistaa oleelliset henkilöt, jotka kutsua koolle, ja laatia riittävän kattava ja selkeä agenda, johon on varattu sopivasti aikaa, huomioiden myös kysymykset ja asioiden jälkipuinti. Valitettavasti erityisesti suuremmissa yrityksissä byrokratian rattaat ovat jäykät ja hyväksyntäketjut pitkiä. Päätöksiä ei saada tehtyä ilman ylätason avainhenkilöitä, ja viime kädessä asiat pitää hyväksyttää suurella johtajalla, myös tilanteissa joihin ei liity budjetti tai taloudellinen riski. Sähköpostia on turha laittaa, kun niitä ei lueta, eikä hihastakaan saa vetää käytävälle, vaan ne avainhenkilöt ja johtajat on pakko kursua jälkipalavereihin, joissa pitää toistaa aikaisemmin läpikäyty agenda ja muistiot läpi. Lopputulemana voi olla toteamus 'asia pitää käydä läpi johtoryhmän kokouksessa' ja puolen vuoden päästä päätöksenteko on unohtunut jonkun isokenkäisen pöydälle.
 
Välillä mietin,että olen minä vissiin omalla taustallani tyhmä kuin saapas, kun kohtelu on työnantajan ja kollegoiden puolelta todella epäasiallista ja arvostelevaa. Mietin, olenko oikeasti niin osaamaton ja tyhmä. Sitten jotkut on töissä asiantuntijaorganisaatiossa ilman englanninkielentaitoa vuonna 2024. Ja itse lukenut viittä kieltä. Ja tuo palaverisekoilu..Onko tämä joku suojatyöpaikka? Viranhaltiijat? Ei kai tuo voi olla tuottoa tavoitteleva firma. Tai voi jos kaikki ovat jotain johtajia sitten kai.

Hajoaisin pieniksi palasiksi tuossa palaverissa.

Valotetaan asiaa sen verran, että työ liippaa vahvasti julkista sektoria mutta ei ole poliitikkoja tai muita politrukkeja sekoittamassa pakkaa. Suojatyöpaikkoja toki löytyy, pääsääntöisesti yli 55 vuotialta vanhan liiton tietotyöläisiltä ja erilaisilta opistoista valmistuneilta 'teknikoilta', jotka ovat olevinaan hyvinkin korkeakoulutettuja. Suojatyöpaikat poistuvat luonnollisesti eläköitymisen kautta, joka tulee viimeistään ajankohtaiseksi seuraavien YT, anteeksi siis 'muutosneuvottelun' kautta.
 
Ois niinkuin työpaikan vaihto edessä. Ja erittäin tarpeeseen tulee.

Itse olen ollut näissä hommissa jostain 2009 lähtien ja tässä pestissä 31.12. asti työsuhde, kuten joillain muillakin työssäni.
Näistä paikoista osa lähdettiin vakinaistamaan kesän alussa. Itse jäin ilman, niin kuin pari muutakin pitkään tehnyttä. Ja tietty
paikat vei jotkut joilla vuosi tai pari kyseistä työkokemusta ja nämä tuntuvat edelleen olevan ihan pihalla työstään.

Homma siis meni niin että ammatillisella osaamisella ja työkokemuksella ei ollut mitään merkitystä vaan naama ja mielipiteet
eivät miellyttäneet. Eräs toinenkin vastaavassa tilanteessa, vaikkakin paljon vähemmän työvuosia kuin mulla. Osaa hommat,
mutta kritisoi paljon ja nostaa epäkohtia esiin (ihan asiasta). Viimeksi tällä viikolla joku kanssani jutellessa ihmetteli taas valintoja,
eli valinnat ovat puhututtaneet paljon kesästä asti monillakin tahoilla.

Jäi vituttamaan kun valinnat tehnyt ei edes minkäänlaista perustetta antanut valinnoilleen. Ei kai tarpeeksi läpinäkyviä syitä :p

Noh, työnhaku ollut käynnissä aktiivisesti kesästä asti ja vihdoin tärppäsi. Kylläkin vain vuoden pesti, mutta parempi kuin ei mitään.

Maanantaina pääsee haistattamaan. 1kk irtisanomisaika ja siitä 3vko lomaa ja plussatunteja 1,5pv verran, eli ei kauaa enää.

Hakemaani paikkaan taisi olla 40 hakijaa ja kun kysyin että mites ne muhun päätyi niin he valitsi pisimpään vastaavan kaltaista työtä
tehneen. Pääseepä siitäkin piikittämään että jossain toimitaan näinkin.

Vähän apeissa tunnelmissa mennyt kyllä kesästä asti kun kauhulla mietti josko sitä työttömäksi joutuu. Iso kivi pyörähti nyt pois harteilta ainakin hetkeksi.
 
Ois niinkuin työpaikan vaihto edessä. Ja erittäin tarpeeseen tulee.

Itse olen ollut näissä hommissa jostain 2009 lähtien ja tässä pestissä 31.12. asti työsuhde, kuten joillain muillakin työssäni.
Näistä paikoista osa lähdettiin vakinaistamaan kesän alussa. Itse jäin ilman, niin kuin pari muutakin pitkään tehnyttä. Ja tietty
paikat vei jotkut joilla vuosi tai pari kyseistä työkokemusta ja nämä tuntuvat edelleen olevan ihan pihalla työstään.

Homma siis meni niin että ammatillisella osaamisella ja työkokemuksella ei ollut mitään merkitystä vaan naama ja mielipiteet
eivät miellyttäneet. Eräs toinenkin vastaavassa tilanteessa, vaikkakin paljon vähemmän työvuosia kuin mulla. Osaa hommat,
mutta kritisoi paljon ja nostaa epäkohtia esiin (ihan asiasta). Viimeksi tällä viikolla joku kanssani jutellessa ihmetteli taas valintoja,
eli valinnat ovat puhututtaneet paljon kesästä asti monillakin tahoilla.

Jäi vituttamaan kun valinnat tehnyt ei edes minkäänlaista perustetta antanut valinnoilleen. Ei kai tarpeeksi läpinäkyviä syitä :p

Noh, työnhaku ollut käynnissä aktiivisesti kesästä asti ja vihdoin tärppäsi. Kylläkin vain vuoden pesti, mutta parempi kuin ei mitään.

Maanantaina pääsee haistattamaan. 1kk irtisanomisaika ja siitä 3vko lomaa ja plussatunteja 1,5pv verran, eli ei kauaa enää.

Hakemaani paikkaan taisi olla 40 hakijaa ja kun kysyin että mites ne muhun päätyi niin he valitsi pisimpään vastaavan kaltaista työtä
tehneen. Pääseepä siitäkin piikittämään että jossain toimitaan näinkin.

Vähän apeissa tunnelmissa mennyt kyllä kesästä asti kun kauhulla mietti josko sitä työttömäksi joutuu. Iso kivi pyörähti nyt pois harteilta ainakin hetkeksi.

Joku viisas on sanonut, että tiedot ja taidot voi kouluttaa, asennetta ei. Oletko varma että tuo kirjoituksistasi huokuva katkeruus ei heijastu työpaikalla ihmisiin ympärilläsi? Ei meinaan tarvise silloin ihmetellä, miksi paikat menee muille. Ei suurin osa halua tehdä hommia "kritisoi paljon" tyyppien kanssa, vaikka he kuinka omasta mielestään ovat oikeassa.
 
Joku viisas on sanonut, että tiedot ja taidot voi kouluttaa, asennetta ei. Oletko varma että tuo kirjoituksistasi huokuva katkeruus ei heijastu työpaikalla ihmisiin ympärilläsi? Ei meinaan tarvise silloin ihmetellä, miksi paikat menee muille. Ei suurin osa halua tehdä hommia "kritisoi paljon" tyyppien kanssa, vaikka he kuinka omasta mielestään ovat oikeassa.
On tosiaan työpaikkoja jossa mutistaan hiljaa itsekseen ja aiheesta palautetta antavista ei pidetä. Oma ohjeeni niihin on ettei sinne kannata jäädä, muualla voi löytyä parempi paikka olla töissä.

Muistan aikoinaan haalarihommissa ollessani aika montakin sellaista joita silloin katsoin vähän tuolla silmällä, että hittoaks siellä marisevat turhasta ja aiheuttavat muille harmia. Totuus kuitenkin on että suurin osa siitä kritiikistä oli varsin aiheellista ja itseänikin taisi siinä harmittaa lähinnä se että ne asiat vituttivat, eikä niille voinu tehdä mitään sairaassa työympäristössä. Niin sitä vain oli ehdollistunut siihen roskaan. Sielläkin "marisijat" saivat kenkää ja ne jotka esim. mukisematta nielivat esim. palkanheikennykset jne. saivat jäädä yt-kierroksilla.

(On tietenkin myös asennevammaisia ihmisiä, jotka valittavat vain koska voivat. En kiistä sitä, mutta en ottaisi sitä lähtökohdaksi tämän viestin perusteella.)
 
Viimeksi muokattu:
Homma siis meni niin että ammatillisella osaamisella ja työkokemuksella ei ollut mitään merkitystä vaan naama ja mielipiteet
eivät miellyttäneet.

Monesti myös työkokemuksen myötä nousee palkka (kuten pitääkin), ja tämä vaikuttaa päätöksiin. Pitää saada työt tehtyä mahdollisimman pienellä kustannuksella, valitettavasti laatu ja ammattiosaaminen yleensä tästä kärsii, mutta ei riittävästi että palkattaisiin se parempi, eikä halvempi.
 
Joku viisas on sanonut, että tiedot ja taidot voi kouluttaa, asennetta ei. Oletko varma että tuo kirjoituksistasi huokuva katkeruus ei heijastu työpaikalla ihmisiin ympärilläsi? Ei meinaan tarvise silloin ihmetellä, miksi paikat menee muille. Ei suurin osa halua tehdä hommia "kritisoi paljon" tyyppien kanssa, vaikka he kuinka omasta mielestään ovat oikeassa.

Voi olla. Olen esimiehille kyllä antanut palautetta joidenkin kollegoiden toimintatavoista. Tämä nyt varmaan koetaan epämiellyttävänä asiana ja halutaan pitää työntekijät ruodussa.

Kollegoilta on kyllä tullut palautetta juurikin niin päin, että arvostavat kun joku uskaltaa nostaa epäkohtia esiin ja sanoa miten asiat ovat.

Kuitenkin kun päätehtävä on asiakaspalvelu ja näiden asioiden vieminen eteenpäin. Mikäli huomaa että toinen tekee miten sattuu, eikä reagoi mitenkään kun siitä sanoo, niin totta hitossa vien asiaa eteenpäin. Kuitenkin kun nämä mokailut näkyy suoraan isoina ongelmina asiakkaille.
Olen vähän katkera joo. Tilalle valittiin esim. henkilö joka ei ymmärrä virkavastuuta, lakeja ja asioita tai lukemaansa ylipäätään. Tai tajuta pitää turpaansa kiinni kun mainostaa muille olevansa koko viikon etätöissä täysin muualla tekemässä toiminimellä muita hommia työaikana :D (asia mistä on porukkaa saanut ihan kenkääkin taikka vähintään varoituksia)

Eli tämä tietyistä asioista valittaminen ja epäkohtiin puuttuminen liittyy suoraan viranomaisena toimimiseen.

Monesti tuon esille kaikkia pessimistisiä näkökulmia (mitä jos? oletteko ajatelleet jos näin?) ja valitettavan usein olen ollut näissä oikeassa.
 
Joku viisas on sanonut, että tiedot ja taidot voi kouluttaa, asennetta ei. Oletko varma että tuo kirjoituksistasi huokuva katkeruus ei heijastu työpaikalla ihmisiin ympärilläsi? Ei meinaan tarvise silloin ihmetellä, miksi paikat menee muille. Ei suurin osa halua tehdä hommia "kritisoi paljon" tyyppien kanssa, vaikka he kuinka omasta mielestään ovat oikeassa.
Tai sitten ne laiskat suojatyöpaikalliset on väärässä kun eivät halua tehdä töitään. Helpompaahan se työnjohtajalle on raapia munia 8h kopissaan kun keskittyä työpaikan ongelmiin ja siihen miksi tehdään tappiota. Ovat tämän suoraan sanoneetkin. Näitä ylemmät pomot taas vaihtuu kun sukat. Harvassa taitaa olla ne paikat missä tämä onnistuu

nimim. itsekin vuosia vuokratyöläisenä ennen vakipaikkaa, syynä varmastikin se että "valitin paljon" ihan aiheesta. Ei se ole asiakkaan vika että talon osto ei saa tavaraa ja hommat seisoo
 
Noh, itse kritisoin edellisessä työpaikassani uutta tarpeettoman monimutkaista prosessia, sain kirjallisen varoituksen. Toisinaan ei vain voi voittaa.

Kannattaa purnata avoimesti epäkohdista lounaalla tai esimerkiksi täällä. Suora kritisointi ei juuri koskaan johda toivomaasi lopputulokseen. Sen sijaan, jos omaa hyvän pelisilmän ja tuntee vastaanottavat tahot, voi esittää kritiikin rakentavasti sopivassa välissä. Vielä parempi, jos onnistuu tarjoamaan samalla ratkaisun, ja perustelemaan sen. Todellinen oman elämänsä Houdini kykenee esittämään myös tarkan kustannussäästön vuositasolla, jonka myötä päättävän tahon korvat voivat punoittamaan ;)
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Noh, itse kritisoin edellisessä työpaikassani uutta tarpeettoman monimutkaista prosessia, sain kirjallisen varoituksen. Toisinaan ei vain voi voittaa.

Ihan parempaan en pysty, mutta ite sain aikoinaan esimieheni(pomo) esimieheltä (johtaja)kehotuksen vaihtaa työpaikkaa, koska esitin toiveita mun pomolle, että edes yrittäisi olla esimies, eikä tekisi sitä hommaa vain palkan vuoksi. Tein työtä käskettyä ja vaihdoin siitä aika pian muualle.
 
Päiväraha puolittuu, jos työmatkaan kuuluu 2 ilmaista ateriaa (nähtävästi hotellin aamupala pois lukien) kyseisen päivän aikana. Koskeeko tämä vain "virallisia" aterioita eli työreissuun suunniteltuja aterioita?

Eli jos vaikka joku random myyntiheppu päättää illalla tarjota pizzat oman työnantajansa piikkiin, niin menetänkö täyden päivärahan, jos aiemmin samana päivänä sain ilmaisen suunnitellun lounaan työkohteessa?
 
Tuohon lasketaan vain työnantajan kustantamat ateriat. Eli tuollaista myyntihepun omasta piikistä tarjoamaa ei lasketa, vaikka olisikin työkaveri ja samassa firmassa töissä.
 
Tuohon lasketaan vain työnantajan kustantamat ateriat. Eli tuollaista myyntihepun omasta piikistä tarjoamaa ei lasketa, vaikka olisikin työkaveri ja samassa firmassa töissä.
Jos ilmaisun "työnantajan kustantama" ottaa kirjaimellisesti, niin sittenhän tyypillisin työreissu eli vierailu kohdeyritykseen Y yrityksen X työntekijänä ei oikeastaan ikinä johda päivärahan puolittumiseen, tarjosipa kohdeyritys Y miten monta ateriaa tahansa. Mutta esimerkiksi konferenssi voi johtaa, koska siinä ruoka kuuluu osallistumismaksuun ja osallistumismaksu on yritys X:n kustantama.
 
Kannattaa purnata avoimesti epäkohdista lounaalla tai esimerkiksi täällä. Suora kritisointi ei juuri koskaan johda toivomaasi lopputulokseen. Sen sijaan, jos omaa hyvän pelisilmän ja tuntee vastaanottavat tahot, voi esittää kritiikin rakentavasti sopivassa välissä. Vielä parempi, jos onnistuu tarjoamaan samalla ratkaisun, ja perustelemaan sen.

Nimen omaan aina jos jotain asiaa kritisoi, niin samalla pitää kertoa myös ehdotus paremmasta toimintatavasta tai ratkaisu asiaan..

Jos on pelkästään kritisoimassa eri asioita, niin äkkiä se alkaa kuullostamaan pelkältä kitinältä ja jatkuvalta valittamiselta.. Loppujen lopuksi kuitenkin mistä tahansa asiasta löytyy kritisoitavaa. Se on todella helppoa osoittaa epäkohtia. Ihan eri asia on kertoa sitten oikeasti niitä kehitystoimenpiteitä tuohon kritoisoitavaan asiaan.

Monesti myös työkokemuksen myötä nousee palkka (kuten pitääkin), ja tämä vaikuttaa päätöksiin. Pitää saada työt tehtyä mahdollisimman pienellä kustannuksella, valitettavasti laatu ja ammattiosaaminen yleensä tästä kärsii, mutta ei riittävästi että palkattaisiin se parempi, eikä halvempi.

Tosin monesti pitkään talossa olleella (esim. 20-30 vuotta) palkka on saattanut nousta todella korkeaksi suhteessa työpanokseen.. Esimerkiksi kun vuosikymmeniä kokoonpanolinjalla olleet pari kaveria jäävät eläkkeelle, niin usein samalla rahalla saa palkattua tilalle kolme nuorta alle kolmekymppistä

Ja peruspalkan lisäksi monella alalla on nykyään vielä käytössä palvelusvuosilisät.. Eli kerran vuodessa maksettava korvaus, joka saattaa pitkään talossa olleella olla lähellä kuukausipalkkaa.
 
Nimen omaan aina jos jotain asiaa kritisoi, niin samalla pitää kertoa myös ehdotus paremmasta toimintatavasta tai ratkaisu asiaan..
En allekirjoita. Epäkohtien esiin tuominen on arvokasta jo itsessään, ja se on eri asia kuin kitinä kitinän vuoksi. Jos sitä ei päällikkö kestä kuunnella, niin vika on siinä päässä.
 
Kuulostaa, että fasilitoinnissa on epäonnistuttu täydellisesti. On sulaa hulluutta ahtaa samaan palaveriin englantia osaamattomia ja suomea osaamattomia ja kuvitella että siitä tulisi mitään hyvää.
Yksi tuttava kertoi, kuinka hänen esimies on tsekki tsekeissä (Skoda), joka ei puhu englantia. Siinä sitten pitelevät teams-palavereja ja pdp-keskusteluja :)
 
Ois niinkuin työpaikan vaihto edessä. Ja erittäin tarpeeseen tulee.

Itse olen ollut näissä hommissa jostain 2009 lähtien ja tässä pestissä 31.12. asti työsuhde, kuten joillain muillakin työssäni.
Näistä paikoista osa lähdettiin vakinaistamaan kesän alussa. Itse jäin ilman, niin kuin pari muutakin pitkään tehnyttä. Ja tietty
paikat vei jotkut joilla vuosi tai pari kyseistä työkokemusta ja nämä tuntuvat edelleen olevan ihan pihalla työstään.

Homma siis meni niin että ammatillisella osaamisella ja työkokemuksella ei ollut mitään merkitystä vaan naama ja mielipiteet
eivät miellyttäneet. Eräs toinenkin vastaavassa tilanteessa, vaikkakin paljon vähemmän työvuosia kuin mulla. Osaa hommat,
mutta kritisoi paljon ja nostaa epäkohtia esiin (ihan asiasta). Viimeksi tällä viikolla joku kanssani jutellessa ihmetteli taas valintoja,
eli valinnat ovat puhututtaneet paljon kesästä asti monillakin tahoilla.

Jäi vituttamaan kun valinnat tehnyt ei edes minkäänlaista perustetta antanut valinnoilleen. Ei kai tarpeeksi läpinäkyviä syitä :p

Noh, työnhaku ollut käynnissä aktiivisesti kesästä asti ja vihdoin tärppäsi. Kylläkin vain vuoden pesti, mutta parempi kuin ei mitään.

Maanantaina pääsee haistattamaan. 1kk irtisanomisaika ja siitä 3vko lomaa ja plussatunteja 1,5pv verran, eli ei kauaa enää.

Hakemaani paikkaan taisi olla 40 hakijaa ja kun kysyin että mites ne muhun päätyi niin he valitsi pisimpään vastaavan kaltaista työtä
tehneen. Pääseepä siitäkin piikittämään että jossain toimitaan näinkin.

Vähän apeissa tunnelmissa mennyt kyllä kesästä asti kun kauhulla mietti josko sitä työttömäksi joutuu. Iso kivi pyörähti nyt pois harteilta ainakin hetkeksi.
Kuulostaa kyllä paskalta, jota tehdään liian monessa työpaikassa esim. pienissä kunnissa. Aina löytyy jonkun sivistystoimenjohtajan, lätkävalmentajan tai muun vastavuoroisen selänrapsuttajan poika tai siskonpoika joka laitetaan osaavien tekijöiden edelle. Oma on tappionsa, koita ajatella näin. Lisäksi lykästi sikäli että sait näin paljon aikaa hakea töitä etkä suoraan irtisanomislappua, vaikka varmasti on hermoja kiristänytkin kesästä asti miettiä jääkö tyhjän päälle. Tsemppiä uuteen ja toivottavasti siellä asiat on rahtusen verran paremmin!
Joku viisas on sanonut, että tiedot ja taidot voi kouluttaa, asennetta ei. Oletko varma että tuo kirjoituksistasi huokuva katkeruus ei heijastu työpaikalla ihmisiin ympärilläsi? Ei meinaan tarvise silloin ihmetellä, miksi paikat menee muille. Ei suurin osa halua tehdä hommia "kritisoi paljon" tyyppien kanssa, vaikka he kuinka omasta mielestään ovat oikeassa.
Se on kyllä totta, että katkera asenne karkottaa ympäriltään. Tosin palautetta voi antaa rakentavasti ja kehittävästi vaikka sitä antaisikin usein ja suoraan. Joskus esimiehen ollessa haluton uudistamaan ja kehittämään, tuollainen suunsa avaaja on pelastanut paljon. Vähän riippuu mistä roikkuu ja esim. kahvihuoneen tiskeistä ja murusista pöydällä valittaminen on eri asia kuin huonosti toimivista työskentelytavoista valittaminen.
 
Onko tämä joku suojatyöpaikka? Viranhaltiijat? Ei kai tuo voi olla tuottoa tavoitteleva firma. Tai voi jos kaikki ovat jotain johtajia sitten kai.

Hajoaisin pieniksi palasiksi tuossa palaverissa.

Itse olen valtiolla töissä ja ei meillä kyllä ole ollut mitään ongelmia järjestää täysin toimivia hybridipalavereita ja pääosin homma toimii oikein hyvin myös täysin etänä. Tuo bigfootin esimerkki kuulostaa niin tyhmältä, että melkein tekisi mieli väittää keksityksi tarinaksi, mutta kun on toisaalta muissa työpaikoissa todistanut vähintään yhtä idioottimaista touhua, niin ihan mahdollisena tuollaista sekoilua pidän. Toisaalta tuollaista touhua, missä suunnilleen tahallisesti yritetään hoitaa kaikki mahdollinen niin päin vittua kuin mahdollista, ei ehkä kannata yleistää minkäänlaiseksi "hybridikokouksen arkkityypiksi"...

--

Mitä taas tulee tuohon kritiikin jakamiseen, niin itse en yleisesti jaksa hirveästi katsella mitään epäoptimaalista/vaarallista/typerää hevonpaskaa, vaan avaan kyllä nopeasti sanaisen arkkuni. Toisaalta en vain märise asioista, vaan tarjoan aina samalla (yleensä useammankin) ratkaisuehdotuksen ja aika usein ilmottaudun vapaaehtoiseksi toteuttamaan niitä. Kritiikki kohdistuu myös aina prosesseihin, ei koskaan (ainakaan suoraan) ihmisiin. Lisäksi minä olen usein se realismia ja jäävettä tarjoileva taho, mutta senkin tavaran yritän jakaa yleensä mahdollisimman rakentavasti. Mutta ihan isoille pomoillekin olen suoraan sanonut, että homma ei tule toimimaan noin koska x y z. Siitä huolimatta olen saanut pelkästään kiitosta niin kollegoilta kuin esimiehiltäkin suorapuheisuudesta, hyvästä asenteesta ja kehitysideoista. Toki olen myös kohtuullisen monitaitoinen ja aikaansaava kaveri muutenkin, jonka kanssa on helppo tehdä töitä, joten en kyllä ole ikinä tippaakaan pelännyt työpaikkani puolesta, vaikka koko ajan "kaikesta" mussutankin. Toki sekin varmaan auttaa, että pystyn myöntämään jos olen väärässä, korostan aina että minun ratkaisuehdotukseni eivät suinkaan ole ainoita mahdollisia ja pystyn hyväksymään myös sen, että joskus asiat nyt vaan on käytännössä pakko hoitaa jotenkin tyhmästi, jolloin lopetan märinän ja teen mitä tarvitaan.
 
Itse olen valtiolla töissä ja ei meillä kyllä ole ollut mitään ongelmia järjestää täysin toimivia hybridipalavereita ja pääosin homma toimii oikein hyvin myös täysin etänä. Tuo bigfootin esimerkki kuulostaa niin tyhmältä, että melkein tekisi mieli väittää keksityksi tarinaksi, mutta kun on toisaalta muissa työpaikoissa todistanut vähintään yhtä idioottimaista touhua, niin ihan mahdollisena tuollaista sekoilua pidän. Toisaalta tuollaista touhua, missä suunnilleen tahallisesti yritetään hoitaa kaikki mahdollinen niin päin vittua kuin mahdollista, ei ehkä kannata yleistää minkäänlaiseksi "hybridikokouksen arkkityypiksi"...

--

Mitä taas tulee tuohon kritiikin jakamiseen, niin itse en yleisesti jaksa hirveästi katsella mitään epäoptimaalista/vaarallista/typerää hevonpaskaa, vaan avaan kyllä nopeasti sanaisen arkkuni. Toisaalta en vain märise asioista, vaan tarjoan aina samalla (yleensä useammankin) ratkaisuehdotuksen ja aika usein ilmottaudun vapaaehtoiseksi toteuttamaan niitä. Kritiikki kohdistuu myös aina prosesseihin, ei koskaan (ainakaan suoraan) ihmisiin. Lisäksi minä olen usein se realismia ja jäävettä tarjoileva taho, mutta senkin tavaran yritän jakaa yleensä mahdollisimman rakentavasti. Mutta ihan isoille pomoillekin olen suoraan sanonut, että homma ei tule toimimaan noin koska x y z. Siitä huolimatta olen saanut pelkästään kiitosta niin kollegoilta kuin esimiehiltäkin suorapuheisuudesta, hyvästä asenteesta ja kehitysideoista. Toki olen myös kohtuullisen monitaitoinen ja aikaansaava kaveri muutenkin, jonka kanssa on helppo tehdä töitä, joten en kyllä ole ikinä tippaakaan pelännyt työpaikkani puolesta, vaikka koko ajan "kaikesta" mussutankin. Toki sekin varmaan auttaa, että pystyn myöntämään jos olen väärässä, korostan aina että minun ratkaisuehdotukseni eivät suinkaan ole ainoita mahdollisia ja pystyn hyväksymään myös sen, että joskus asiat nyt vaan on käytännössä pakko hoitaa jotenkin tyhmästi, jolloin lopetan märinän ja teen mitä tarvitaan.
Itse olen nähnyt kunnan puolella kokouskäytäntöä esimerkiksi hankkeiden osalta ja en ole ollut ainoa, joka on päässyt samaisista nauttimaan ja todennut, että meno on melko lennokasta. Eli uskon kyllä ihan täysillä tuon selostuksen olevan totta ja mahdollista. Ei monilla ole mitään kokemusta tai koulutusta projekteihin tai kokouskäytäntöihin eli kokous voi olla käytännössä mitä vain näissä keisseissä.
 
Itse olen nähnyt kunnan puolella kokouskäytäntöä esimerkiksi hankkeiden osalta ja en ole ollut ainoa, joka on päässyt samaisista nauttimaan ja todennut, että meno on melko lennokasta. Eli uskon kyllä ihan täysillä tuon selostuksen olevan totta ja mahdollista. Ei monilla ole mitään kokemusta tai koulutusta projekteihin tai kokouskäytäntöihin eli kokous voi olla käytännössä mitä vain näissä keisseissä.

Toki, toisaalta järkevien kokousten vetäminen ei minusta riipu mitenkään siitä formaatista (lähi/etä/hybridi) vaan samat Hyvän Kokouksen™ perusperiaatteet pätee kaikkiin: 1) selkeä agenda, jonka asioista keskusteleminen on aidosti tarpeellista 2) ainostaan oikeasti tarvittavat ihmiset paikalla 3) tiiviit ja selkeät muistiinpanot puhutuista asioista. Harva kokous tähän standardiin toki yltää.
 
Toki, toisaalta järkevien kokousten vetäminen ei minusta riipu mitenkään siitä formaatista (lähi/etä/hybridi) vaan samat Hyvän Kokouksen™ perusperiaatteet pätee kaikkiin: 1) selkeä agenda, jonka asioista keskusteleminen on aidosti tarpeellista 2) ainostaan oikeasti tarvittavat ihmiset paikalla 3) tiiviit ja selkeät muistiinpanot puhutuista asioista. Harva kokous tähän standardiin toki yltää.
edit:sekoitin kaksi ketjua ehkä ja meni ajatus sekaisin. En tiedä, miksi kommentoit noin viestiäni, en mielestäni ottanut kantaa etä/läsnäasiaan.
 
Itse olen valtiolla töissä ja ei meillä kyllä ole ollut mitään ongelmia järjestää täysin toimivia hybridipalavereita ja pääosin homma toimii oikein hyvin myös täysin etänä. Tuo bigfootin esimerkki kuulostaa niin tyhmältä, että melkein tekisi mieli väittää keksityksi tarinaksi, mutta kun on toisaalta muissa työpaikoissa todistanut vähintään yhtä idioottimaista touhua, niin ihan mahdollisena tuollaista sekoilua pidän. Toisaalta tuollaista touhua, missä suunnilleen tahallisesti yritetään hoitaa kaikki mahdollinen niin päin vittua kuin mahdollista, ei ehkä kannata yleistää minkäänlaiseksi "hybridikokouksen arkkityypiksi"...

Toivotaan. Aamu alkoi sähköpostilla pomolle

"Heippa!

Pakohuone läpäisty eli irtisanon itseni niin kuin nyt.

Soittele kun oot tän lukenut."


Vikkelä lähtö kun näyttäisi siltä että torstaina vikaa päivää töissä :-p
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
257 747
Viestejä
4 482 421
Jäsenet
73 996
Uusin jäsen
Sysi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom