Työelämäkeskustelu

Kyllähän tuo palkkakehitykseen vaikuttaa ettö tekeekö firma voittoa vai tappiota.

Myöskin raskaati tappiollisessa firmassa päädytään helpommin tilanteeseen, jissa duunarin selkönahasta tehdään rahaa. On itselleen valehtelua väittää ettö vain oma napa on se, mitä kannattaa miettiä.
Jos sulla on 50 hitsaria joista jokainen hoitaa hommansa sen mukaan paljonko on töitä niin en usko että YTssä sillä on paskaakaan väliä jos ruvetaan säästöjä tekemään. Silloin on sama oletko tehnyt 20% vai 120% kun vaan olet tehnyt ne työt mitä sulle annetaan.
 
Tällä hetkellä tuo ei ole ihan noin yksiselitteistä ja helppoa. Siis jos puhutaan Hitsareista, eikä "hitsareista". Senkin olen nähnyt, että kumpaakaan alan ammattilaista ei haluta laittaa edes pakkolomalle, koska tuolle ammattiryhmälle on tällä hetkellä todella paljon töitä. Onhan se syy hyvin monesti ihan jossain muualla jos se tekeväporras ihan oikeasti tekee kaikkensa, niin ei sitä pysty missään yyteessä ulos laittamaan, toki tilauskannan hiipuessa kaikki on liipaisimella.
 
LinkedIn! Kannattaako mennä kääntämään oma "CV" lontoonkielelle?

Tässä on pari kuukautta tehnyt alihankinnan kautta töitä/suunnitelmia englanniksi. Tai paremminkin ralli. Puhe hoituu, mutta kirjoittaessa google on hyvä kaveri. Äidinkieli kun nyt ei edes omalla aina onnistu.
Toisaalta olisi mielenkiintoista päästä kansainvälisiinkiin töihin, vaikka sittekkin etänä (kuten nyt). Mutta mikään ei estäisi lähteä vaikka vähän kauemmaksikaan. Ko. Firman liikevaihto on kuitenkin miljardeissa, JOS sieltä vaikka tarjottaisiin paikkaa?!?

Vähän kuitenkin tulee naureskeltua, kun parillakin kaverilla on LinkedIn profiilit englanniksi. Molemmat on matkustanut junalla kerran, Rovalle ja takaisin. Mutta sitten toisaalta itseä mietityttää se "lontoonkieli".

Edit: Hööh. Yhellä kaverilla on koht hyvä englannin kielitaito, paaaljon parempi kun mulla. Otti loparit kun töissä ilmoitettiin, että ulkomaan huoltovastuu siirtyi heille. LinkedIn:ssä kuitenkin kertoo puhuvansa..
 
Kuten mainitsin editissä niin pariosa-aluetta jotka puuttuvat nykyisestä työstä ja jotka koen vahvuuksini. Sekä ylipäätään isompi vastuu. Ja se palkka jonka pitäisi tulla isomman vastuun myötä.

Ei se putkeen mennyt. Tarjottiin 200€ pienempää palkkaa mitä nykyisestä työstä.:D Haastattelussa vahvistui se, että osaamiseni vastasi todella hyvin sitä mitä hakivat, mutta muistivat aina välillä muistuttaa että minulla on ”vain” 8 vuoden kokemus alalta, vaikka näytöt ovatkin siihen nähden kovat.

Olisi pitänyt laittaa palkkatoive hakemukseen vaikka sitä ei kysytty, nyt meni 2h kolmen ihmisen aikaa hukkaan.
 
LinkedIn! Kannattaako mennä kääntämään oma "CV" lontoonkielelle?

Tässä on pari kuukautta tehnyt alihankinnan kautta töitä/suunnitelmia englanniksi. Tai paremminkin ralli. Puhe hoituu, mutta kirjoittaessa google on hyvä kaveri. Äidinkieli kun nyt ei edes omalla aina onnistu.
Toisaalta olisi mielenkiintoista päästä kansainvälisiinkiin töihin, vaikka sittekkin etänä (kuten nyt). Mutta mikään ei estäisi lähteä vaikka vähän kauemmaksikaan. Ko. Firman liikevaihto on kuitenkin miljardeissa, JOS sieltä vaikka tarjottaisiin paikkaa?!?

Vähän kuitenkin tulee naureskeltua, kun parillakin kaverilla on LinkedIn profiilit englanniksi. Molemmat on matkustanut junalla kerran, Rovalle ja takaisin. Mutta sitten toisaalta itseä mietityttää se "lontoonkieli".

Edit: Hööh. Yhellä kaverilla on koht hyvä englannin kielitaito, paaaljon parempi kun mulla. Otti loparit kun töissä ilmoitettiin, että ulkomaan huoltovastuu siirtyi heille. LinkedIn:ssä kuitenkin kertoo puhuvansa..
Mielestäni kannattaa, samoin LinkedIn sivusto. Minä sain vieläpä liitosta apua oikeinkirjoituksen tarkastamiseen :). Ja nykyään CV:n täytyy olla myös visuaalisesti hyvä, että kiinnittää huomiota. Asioiden järjestyksellä on myös merkitystä. Kävin keväällä CV-kurssin ja siellä vetäjä sanoi, että yhteen CV:hen rekrytoija käyttää 1 - max. 2 minuuttia. Eli tärkeimmät asiat ensin lyhyesti, tiivis tietopaketti, pituus yksi sivu. Ja CV:hen linkki omaan LinkedIn profiiliin josta löytyy tarkemmat tiedot jos rekrytoija kiinnostuu. Myös työhakemus kannattaa tiivistää 1 sivun mittaiseksi.

Tuolta löytyy ohjeita: Ansioluettelo eli CV – nämä asiat on ainakin löydyttävä hyvästä CV:stä
Tällä tein oman CV:n: https://www.canva.com/fi_fi/free/
 
Ei se putkeen mennyt. Tarjottiin 200€ pienempää palkkaa mitä nykyisestä työstä.:D Haastattelussa vahvistui se, että osaamiseni vastasi todella hyvin sitä mitä hakivat, mutta muistivat aina välillä muistuttaa että minulla on ”vain” 8 vuoden kokemus alalta, vaikka näytöt ovatkin siihen nähden kovat.

Olisi pitänyt laittaa palkkatoive hakemukseen vaikka sitä ei kysytty, nyt meni 2h kolmen ihmisen aikaa hukkaan.
Onko jo selvää, että case closed. Aika pienestä jäi kiinni.
Minä hain talouspuolen tehtäviin ja vastuullani on mm. budjetointi, joten näin paljonko paikkaan oli palkkaa budjetoitu. Sain 500 €/kk enemmän. Tosin firma sen kokoinen että merkityksetön raha.
 
Onko jo selvää, että case closed. Aika pienestä jäi kiinni.
Minä hain talouspuolen tehtäviin ja vastuullani on mm. budjetointi, joten näin paljonko paikkaan oli palkkaa budjetoitu. Sain 500 €/kk enemmän. Tosin firma sen kokoinen että merkityksetön raha.

Juu on se selvä. Todettiin yhdessä että ollaan liian kaukana toisistaan (5100 vs 6150€/kk) eikä tuhlata enempää toisten aikaa. Ei vain ole taloudellisesti järkevää vaihtaa työantajaa ja ottaa talkoilla isompaa vastuuta harteille.

Harmittaa jonkin verran kun osaaminen natsasi niin hyvin vaatimuksiin ja työ olisi mielenkiintoista. Onneksi nykyisestä työstä ei ole tarvetta vaihtaa pois
 
LinkedIn! Kannattaako mennä kääntämään oma "CV" lontoonkielelle?

Tässä on pari kuukautta tehnyt alihankinnan kautta töitä/suunnitelmia englanniksi. Tai paremminkin ralli. Puhe hoituu, mutta kirjoittaessa google on hyvä kaveri. Äidinkieli kun nyt ei edes omalla aina onnistu.
Toisaalta olisi mielenkiintoista päästä kansainvälisiinkiin töihin, vaikka sittekkin etänä (kuten nyt). Mutta mikään ei estäisi lähteä vaikka vähän kauemmaksikaan. Ko. Firman liikevaihto on kuitenkin miljardeissa, JOS sieltä vaikka tarjottaisiin paikkaa?!?

Vähän kuitenkin tulee naureskeltua, kun parillakin kaverilla on LinkedIn profiilit englanniksi. Molemmat on matkustanut junalla kerran, Rovalle ja takaisin. Mutta sitten toisaalta itseä mietityttää se "lontoonkieli".

Edit: Hööh. Yhellä kaverilla on koht hyvä englannin kielitaito, paaaljon parempi kun mulla. Otti loparit kun töissä ilmoitettiin, että ulkomaan huoltovastuu siirtyi heille. LinkedIn:ssä kuitenkin kertoo puhuvansa..
Riippuu osin myös alasta. IT/softa-alalla näkee paljon englanninkielisiä LinkedIn-profiileita ja enempi herättää kummastusta, jos se olisi suomeksi. Tulee herkästi kielisotkua, kun alalla käytetään yleisesti niin paljon englanninkielisiä termejä.
 
Juu on se selvä. Todettiin yhdessä että ollaan liian kaukana toisistaan (5100 vs 6150€/kk) eikä tuhlata enempää toisten aikaa. Ei vain ole taloudellisesti järkevää vaihtaa työantajaa ja ottaa talkoilla isompaa vastuuta harteille.

Harmittaa jonkin verran kun osaaminen natsasi niin hyvin vaatimuksiin ja työ olisi mielenkiintoista. Onneksi nykyisestä työstä ei ole tarvetta vaihtaa pois
Aa, mä ymmärsin että jäi 200 € kiinni.
 
Ei se putkeen mennyt. Tarjottiin 200€ pienempää palkkaa mitä nykyisestä työstä.:D Haastattelussa vahvistui se, että osaamiseni vastasi todella hyvin sitä mitä hakivat, mutta muistivat aina välillä muistuttaa että minulla on ”vain” 8 vuoden kokemus alalta, vaikka näytöt ovatkin siihen nähden kovat.

Olisi pitänyt laittaa palkkatoive hakemukseen vaikka sitä ei kysytty, nyt meni 2h kolmen ihmisen aikaa hukkaan.
Ekassa viestissä puhuit tammikuusta, ajattelin että oli siis 8kk eikä 8 vuotta työkokemusta?
 
Aivan ja siinä vaiheessa se firman tulos kiinnostaa sitä hitsariakin.
Ei kiinnosta koska sä hitsaat ja saat siitä palkan, meni firmalla hyvin tai huonosti. Harvemmin se liksa muuttuu sen paremmaksi vaikka firma tahkoo ennätystulosta tai hitsaat joka päivä 4h ylitöitä.
 
Tässä nyt tarkoitetaan sitä, että hyvää tulosta tekevällä firmalla ei tarvitse stressata YT:istä ja niistä johtuviin lomautuksiin tai irtisanomisiin.
 
Tässä nyt tarkoitetaan sitä, että hyvää tulosta tekevällä firmalla ei tarvitse stressata YT:istä ja niistä johtuviin lomautuksiin tai irtisanomisiin.
En tiedä nykyisestä tilanteesta, mutta esim. joillakin operaattoreilla oli ~20v sitten vuosittain YT’t vaikka meni ihan hyvin.

Lähtökohtaisesti olen samaa mieltä, esim. Edellisellä työnantajalla (tietokonepelejä) ei koskaan ollut YT’eitä ellei se ollut taloudellinen välttämättömyys. Nykysen työnantajan edellinen toimari tais kerran puhua YT’eitten yhteydessä työntekijöistä tyyliin ”investointien uudelleenjärjestelynä” eikä siihen ollut pakkoa (tai edes tarvetta).
 
Ekassa viestissä puhuit tammikuusta, ajattelin että oli siis 8kk eikä 8 vuotta työkokemusta?

8kk nykyisessä firmassa töitä. Sitä ennen 7-8 vuotta samalta alalta, mutta hieman eri puolelta jota yleisesti pidetään vahvuutena noihin töihin joihin nyt hain. Ja pidettiin myös tuolla.
 
Ei kiinnosta koska sä hitsaat ja saat siitä palkan, meni firmalla hyvin tai huonosti. Harvemmin se liksa muuttuu sen paremmaksi vaikka firma tahkoo ennätystulosta tai hitsaat joka päivä 4h ylitöitä.
Niitäkin perusteollisuuden alan firmoja on, joissa on kaikilla työntekijöillä positiosta riippumatta täsmälleen sama tulospalkkiomittari. Itse olen sellaiseen siirtymässä, eikä kyseessä ole liikevaihdolla tai työntekijämäärillä mitaten mikään pikkulafka.
 
Kolmas haastattelu meinaa nyt jäädä kiinni yhdestä toimistopäivästä viikossa. Työstä ollaan reissun päällä 60% viikossa ja loput onnistuu etänä. Pyytävät (ja jäi kuva että pakko) jos kävisi kerran viikossa naamaa näyttämässä toimistolla. Ei siinä muuten mitään mutta toimisto on eri kaupungissa 3h päässä suuntaansa. Jotenkin hölmöä että tuollainen vaatimus kun esihenkilöt kuitenkin ulkomailla, hommat hoidetaan läppärillä ja kohdekäynneillä ja työnteko ei siitä kärsi olenko toimistolla vai en. 6h viikossa edestakasin ajamista ei kyllä napostele jos miettii hyötysuhdetta. Ongelma ei ole käydä vaikka kerran kuussa tai silloin tällöin/tarvittaessa jos siitä on hyötyä, mutta "pakko" ärsyttää..Pohdin jos tuollaiseen suostuisi ja alussa kävisi näyttämässä naamaa, mutta sitä hiljalleen vähentäisi niin menikö ihan luonnostaan noin..
 
Kolmas haastattelu meinaa nyt jäädä kiinni yhdestä toimistopäivästä viikossa. Työstä ollaan reissun päällä 60% viikossa ja loput onnistuu etänä. Pyytävät (ja jäi kuva että pakko) jos kävisi kerran viikossa naamaa näyttämässä toimistolla. Ei siinä muuten mitään mutta toimisto on eri kaupungissa 3h päässä suuntaansa. Jotenkin hölmöä että tuollainen vaatimus kun esihenkilöt kuitenkin ulkomailla, hommat hoidetaan läppärillä ja kohdekäynneillä ja työnteko ei siitä kärsi olenko toimistolla vai en. 6h viikossa edestakasin ajamista ei kyllä napostele jos miettii hyötysuhdetta. Ongelma ei ole käydä vaikka kerran kuussa tai silloin tällöin/tarvittaessa jos siitä on hyötyä, mutta "pakko" ärsyttää..Pohdin jos tuollaiseen suostuisi ja alussa kävisi näyttämässä naamaa, mutta sitä hiljalleen vähentäisi niin menikö ihan luonnostaan noin..

En suosittele, jos oikeasti haluat käydä toimistolla vain harvoin ja tehdä pääosin etänä niin pidä vaatimuksesta kiinni ja ota se työsopimukseen saakka. Nyt on aika monessa paikassa post-korona menossa etätöiden hankaloittaminen/alasajo kun halutaan taas syystä tai toisesta ne työntekijät sinne toimistolle notkumaan, ja tällainen "ei virallinen pakko mutta sanamuodot sanoo että olis syytä" tyyppinen kommunikointi asiasta sanoo ainakin mulle just sitä että etätöitä sallitaan pakon edessä mutta mielellään ei. Jos asiasta ei ole mustaa valkoisella niin äkkiä huomaat olevas tilanteessa jossa teet 60% töistä reissun päällä ja 40% toimistolla....

Toki jos haluat paikan "lähipakosta" huolimatta niin sitten siihen kannattaa suostua, ja se maininta työsopimukseen siitä että on sovittu etätöistä ja yhdestä lähipäivästä viikossa.
 
Kaveri on juuri 2vuoden etäilyn jälkeen pakoitettu toimistolle. Koko firmalle ilmoitettiin että kaikki 100% konttorille.. paitsi johto, koska uusi hieno juuri hiljan valmistunut konttori on tyhjillään.

Olivat tuossa vuosi sitten luopuneet toisesta autosta, koska pariskunnasta molemmat tekivät etää

Typeräähän tuollainen täyskäännöskin on, toisaalta oman kokemuksen perusteella en ihmettele, että työnantajat alkavat vetämään takaisin pandemiaa edeltävään suuntaan. Tuntuu että etenkin tekniikkapuolen ihmiset eli meikäläisenkin lähimmät kollegat ovat todella vahvasti jumiutuneet etätyömoodiin ja jokaista konttoripäivää tai f2f tapaamista joutuu lypsämään. Ja ainakin oma tekemiseni kärsii siitä, että joudun tekemään sitä ns. yksin. Toki kollegat on koneella vain klikkauksen päässä, mutta se ei korvaa kaikessa tekemisessä henkilökohtaista kontaktia.

Ja vähän ihmettelen, kun firmassa on tyyppejä, jotka ovat koronan aikana muuttaneet 200km päähän toimistosta oletuksella, että vapaat etätyöt jatkuvat "ikuisesti". Saattaa tulla ikäviä yllätyksiä vielä, tai pakko vaihtaa työpaikkaa. Toki valintahan sekin on, mutta tällä hetkellä tuntuu että monien mielestä on työnantajalta jotenkin täysin kohtuuton pyyntö, jos esitetään että kävisi edes 1-2 kertaa kuussa toimipaikalla.
 
Meillä tuli myös vaade etätyöstä luopumiseen, iso osa työstä tapahtuu työmaalla ja itselle matkaa konttorille on 200km. Käyn kerran kahdessa viikossa käymässä ja yövyn siellä hotellissa.
Näin tulee se pvä/vk hoidettua.

Ei niistä keskittymistä vaativista hommista tule mitään 3 (puheliaan) henkilön kanssa jaetussa konttorissa.
Tämä järjestely esimiehelle ok, lisäksi tosiaan sahaan pisin suomea omiin tarpeisiin..
 
Nykyisessä firmassa etätyökulttuuri kääntyi 180 astetta koronan alettua ja kuulemma ei ole tarvetta palata vanhaan. Ne ovat toimistolla jotka haluavat ja itsekin tykkään käydä 1-2 kertaa viikossa, tosin on nolla-viikkojakin. Mulla on onneksi myös sellainen työ, että ei ole mitenkään mahdollista vetää lonkkaa, viestejä, puheluita, kyselyjä, raportointia ym. liikkuu päivässä niin paljon. Jo kaksi päivää poissa koronan takia sai aikaan sellaisen ruuhkan, että viimeinen rästitöiden tuotos lähti tänään 17:10. Isompi ongelma minulla on, että etänä päivät tuppaa venähtämään. Toisaalta kun on pitkä työmatka, niin ennemmin teen pari tuntia pidempään kuin istun auton ratissa pari tuntia.
 
Typeräähän tuollainen täyskäännöskin on, toisaalta oman kokemuksen perusteella en ihmettele, että työnantajat alkavat vetämään takaisin pandemiaa edeltävään suuntaan. Tuntuu että etenkin tekniikkapuolen ihmiset eli meikäläisenkin lähimmät kollegat ovat todella vahvasti jumiutuneet etätyömoodiin ja jokaista konttoripäivää tai f2f tapaamista joutuu lypsämään. Ja ainakin oma tekemiseni kärsii siitä, että joudun tekemään sitä ns. yksin. Toki kollegat on koneella vain klikkauksen päässä, mutta se ei korvaa kaikessa tekemisessä henkilökohtaista kontaktia.

Ja vähän ihmettelen, kun firmassa on tyyppejä, jotka ovat koronan aikana muuttaneet 200km päähän toimistosta oletuksella, että vapaat etätyöt jatkuvat "ikuisesti". Saattaa tulla ikäviä yllätyksiä vielä, tai pakko vaihtaa työpaikkaa. Toki valintahan sekin on, mutta tällä hetkellä tuntuu että monien mielestä on työnantajalta jotenkin täysin kohtuuton pyyntö, jos esitetään että kävisi edes 1-2 kertaa kuussa toimipaikalla.
No miksi siellä toimistolla sun mielestä pitäisi käydä? Sen takia, että joku läheisriippuvainen ei kestä olla kotona? Ei missään tietokoneella tehtävässä työssä tarvi nähdä muita face to face.
 
Ei tartte ainakaan omalla kohdalla ihmetellä miks f2f palavereja joutuu vähän säätämään (tai lypsämään tai miten sen haluaa sanoa), kun työstä 95% on yksin tehtävää ja keskittymistä vaativaa työtä tai telcoja/projektipalavereja Teamsissa, kun kotona on duunipaikan karsinaa paremmin varusteltu työhuone ja toimistolla taas noin 20 hengen (liian pieni ja täyteentungettu) avokonttoritila jossa on jatkuva meteli ja lähin naapuri käsivarrenmitan päässä.

Siihen kun yhdistää puolen tunnin työmatkan suuntaansa niin lienee useimmille selvää miksi teen duunit kotona ihan just niin pitkälle kuin mahdollista ja käyn toimistolla vain kun on oikeasti pakko, en joka kerta kun joku haluaa pitää f2f palaverin paikan päällä ”ihan vaan koska” tai muuten vaan tykkää niistä ku ne on niin kivoja.

Toki joissain tilanteissa f2f on järkevää ja tuottavaa, esimerkkinä nyt jonkun idean/toteutuksen miettiminen porukalla ideoita heitellen ja taululle hahmotellen, mutta aika monessa asiassa olen todennut etäpalaverin olevan se järkevämpi ratkaisu asian hoitamiseen kuin f2f tapaamisen.

Asiaan liittyen, jonkinlaisia pettymyksen tunteita tullut tässä itselle viime aikoina töissä kun vielä alkuvuodesta sanottiin ettei ole aikomus alkaa pakottamaan porukkaa toimistolle vaan etää saa jatkaa jos haluaa, mutta nyt onkin yhtäkkiä alkanut osa ennen sujuvasti Teamsissa hoidetuista palavereista muuttumaan pakollisiksi on-site palavereiksi ja kautta rantain annetaan ymmärtää että vähintään kahtena päivänä viikossa pitäis olla toimistolla koska nyt vaan halutaan niin ja se on kaikkien kannalta kivaa kun ollaan siellä yhdessä.

Siellä mä sitten istun vastameluluurit päässä niissä samoissa vitun telcoissa jotka voisin kotona hoitaa oman työhuoneen rauhassa kaiuttimien ja mikrofonin kanssa, kärsin hälinän aiheuttamista keskittymisvaikeuksista muuten töitä tehdessä ja kykin tunnin jokaisesta lähipäivästä (tai puolikkaasta) ruuhkassa autossa koska jotkut päättävät henkilöt tykkää että on kiva kun on ihmisiä ja elämää toimistolla ettei tarvitse yksin kahvia juoda.
 
No miksi siellä toimistolla sun mielestä pitäisi käydä? Sen takia, että joku läheisriippuvainen ei kestä olla kotona? Ei missään tietokoneella tehtävässä työssä tarvi nähdä muita face to face.

Eihän siellä tarvitsekaan käydä, ihmettelen vain miten täydellisen tyrmäyksen etenkin tekniikkaihmisiltä olen saanut, sekä livenä että täällä, kun olen kertonut kaipaavani etä/toimisto suhteen palautumista edes vähän lähemmäs koronaa edeltävää aikaa. Omat kollegani ovat hyvin vahvasti samoilla linjoilla kanssasi ja hehkuttavat miten tehokasta on, kun voi tehdä kotona hommia. Ja onhan se, silloin jos työn sisältö on selkeä, saa tarvittavan kommunikaation ja yhteistyön hoidettua koneen kautta eikä kaipaa mitään f2f kontaktia työn puitteissa itse.

Jos on työryhmä, jossa 80% haluaa tehdä kaiken etänä ja 20% haluaisi esim. 1-2 (yhteistä) kokoontumista per kk koska kokisi sen hyödyttävän tekemistään, niin mikä olisi mielestänne tällaiseen kokonaisuuden kannalta hyvä ja oikeudenmukaisen ratkaisu? Toimistopäiviä haluavien pitää vain olla hiljaa ja sopeutua? Enkä ole esittänyt, että toimistolle pitäisi tulla vain juomaan kahvia ja turisemaan, vaan pitämään esim. suunnittelupalavereita, koska etänä huomaa jatkuvasti miten palaverin osallistujat eivät keskity aiheeseen vaan tekevät "tehokkaasti" samaan aikaan muita hommiaan siellä linjan päässä. Toki kääntöpuolena on se, että etäpalavereihin on helppo kutsua varmuuden vuoksi ihmisiä, ja sekin turhauttaa että istut tunnin kuuntelemassa palaveria, jossa oma osuutesi on kaksi lausetta.

Meillä näkee todella selvästi toimistolla, että ns. ei-tekniset ihmiset ovat palanneet jossain määrin toimistolle syksyn aikana, mutta tekniikkaväkeä ei näy. Omaa ratkaisuani olen tekemässä hakemalla parhaillaan uusia hommia, koska olen todennut että nykyisessä duunissa en saa enää kollegoilta tai pomolta sitä tukea tekemiseen mitä kaipaisin, ja osa (mutta toki vain osa) tätä on se että muu ryhmä haluaa tehdä pelkkää etää.
 
Eihän siellä tarvitsekaan käydä, ihmettelen vain miten täydellisen tyrmäyksen etenkin tekniikkaihmisiltä olen saanut, sekä livenä että täällä, kun olen kertonut kaipaavani etä/toimisto suhteen palautumista edes vähän lähemmäs koronaa edeltävää aikaa. Omat kollegani ovat hyvin vahvasti samoilla linjoilla kanssasi ja hehkuttavat miten tehokasta on, kun voi tehdä kotona hommia. Ja onhan se, silloin jos työn sisältö on selkeä, saa tarvittavan kommunikaation ja yhteistyön hoidettua koneen kautta eikä kaipaa mitään f2f kontaktia työn puitteissa itse.

Jos on työryhmä, jossa 80% haluaa tehdä kaiken etänä ja 20% haluaisi esim. 1-2 (yhteistä) kokoontumista per kk koska kokisi sen hyödyttävän tekemistään, niin mikä olisi mielestänne tällaiseen kokonaisuuden kannalta hyvä ja oikeudenmukaisen ratkaisu? Toimistopäiviä haluavien pitää vain olla hiljaa ja sopeutua? Enkä ole esittänyt, että toimistolle pitäisi tulla vain juomaan kahvia ja turisemaan, vaan pitämään esim. suunnittelupalavereita, koska etänä huomaa jatkuvasti miten palaverin osallistujat eivät keskity aiheeseen vaan tekevät "tehokkaasti" samaan aikaan muita hommiaan siellä linjan päässä. Toki kääntöpuolena on se, että etäpalavereihin on helppo kutsua varmuuden vuoksi ihmisiä, ja sekin turhauttaa että istut tunnin kuuntelemassa palaveria, jossa oma osuutesi on kaksi lausetta.

Meillä näkee todella selvästi toimistolla, että ns. ei-tekniset ihmiset ovat palanneet jossain määrin toimistolle syksyn aikana, mutta tekniikkaväkeä ei näy. Omaa ratkaisuani olen tekemässä hakemalla parhaillaan uusia hommia, koska olen todennut että nykyisessä duunissa en saa enää kollegoilta tai pomolta sitä tukea tekemiseen mitä kaipaisin, ja osa (mutta toki vain osa) tätä on se että muu ryhmä haluaa tehdä pelkkää etää.
Vaikka enemmistön kantaa varmaan helpommin kuunnellaan, niin ei pitäisi kenellekään olla esteitä tulla toimistolle 1-2 kertaa/kk. Tietty jos näitä 1-2 krt/kk haluajia on useita, niin sitten voi olla hankalampaa. Vaikka olenkin etätyön kannattaja, niin ihmetyttää toiveet, että ei ikinä tarvitse näyttäytyä.
 
Meillä tuota on tehty, mutta harvempihan sinne tulee. Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan toi menee, jotkut esim jo miettii että yhtä hyvin voisi ulkoistaa jotain toimintoja jos tekijöitä ei kuitenkaan koskaan näe…
 
Ylen uutinen kellojen siirrosta ja siellä varsinkin teknologiateollisuuden tj:n kommentti.

Teollisuudessa ei suurta hämminkiä
Teollisuudessa kellojen siirron vaikutukset ovat vähäiset, sillä käytäntöön on jo totuttu. Viisareita on siirretty jo 1980-luvun alusta eli yli neljänkymmenen vuoden ajan.

Syksyllä yövuoro on tunnin pidempi, ja siitä maksetaan ylimääräisen tunnin palkka, ja keväällä vastaavasti yövuoro on lyhyempi, ja palkkaa maksetaan siltä yöltä tunnin vähemmän, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.

Onko jollakin työpaikalla tuollainen käytäntö, että keväällä kelloja siirrettäessä maksetaan vain 7 tunnin palkka 8 tunnin palkan sijaan. Ainakin oma työnantaja maksaa 8 tunnin palkan vaikka vuoro kestääkin 7 tuntia, syksyllä maksetaan ylimääräinen tunti ylitöinä ja ylimääräiseltä tunnilta sunnuntaityökorvaus päälle.
 
Eihän siellä tarvitsekaan käydä, ihmettelen vain miten täydellisen tyrmäyksen etenkin tekniikkaihmisiltä olen saanut, sekä livenä että täällä, kun olen kertonut kaipaavani etä/toimisto suhteen palautumista edes vähän lähemmäs koronaa edeltävää aikaa. Omat kollegani ovat hyvin vahvasti samoilla linjoilla kanssasi ja hehkuttavat miten tehokasta on, kun voi tehdä kotona hommia. Ja onhan se, silloin jos työn sisältö on selkeä, saa tarvittavan kommunikaation ja yhteistyön hoidettua koneen kautta eikä kaipaa mitään f2f kontaktia työn puitteissa itse.

Jos on työryhmä, jossa 80% haluaa tehdä kaiken etänä ja 20% haluaisi esim. 1-2 (yhteistä) kokoontumista per kk koska kokisi sen hyödyttävän tekemistään, niin mikä olisi mielestänne tällaiseen kokonaisuuden kannalta hyvä ja oikeudenmukaisen ratkaisu? Toimistopäiviä haluavien pitää vain olla hiljaa ja sopeutua? Enkä ole esittänyt, että toimistolle pitäisi tulla vain juomaan kahvia ja turisemaan, vaan pitämään esim. suunnittelupalavereita, koska etänä huomaa jatkuvasti miten palaverin osallistujat eivät keskity aiheeseen vaan tekevät "tehokkaasti" samaan aikaan muita hommiaan siellä linjan päässä. Toki kääntöpuolena on se, että etäpalavereihin on helppo kutsua varmuuden vuoksi ihmisiä, ja sekin turhauttaa että istut tunnin kuuntelemassa palaveria, jossa oma osuutesi on kaksi lausetta.

Meillä näkee todella selvästi toimistolla, että ns. ei-tekniset ihmiset ovat palanneet jossain määrin toimistolle syksyn aikana, mutta tekniikkaväkeä ei näy. Omaa ratkaisuani olen tekemässä hakemalla parhaillaan uusia hommia, koska olen todennut että nykyisessä duunissa en saa enää kollegoilta tai pomolta sitä tukea tekemiseen mitä kaipaisin, ja osa (mutta toki vain osa) tätä on se että muu ryhmä haluaa tehdä pelkkää etää.
Komppaan paljon samoja asioita tästä. Toimistopäivien hyöty on juuri tuo suunnittelupalaverit ja workshopit sekä tiimipäivän alut neukkarissa. Ajatusten vaihto, ilmeet, kehonkieli, osallistaminen niin paljon parempaa ja helpompaa. Ihmisistä saa paljon enemmän irti.
Jokunen miro board miitti etänä tullut pidettyä tiimin kesken ja siinä kun isolla osalla kamerat kiinni syystä x, saa kaivaa puhtia ja mielipiteitä ja sitten tuo, että tehdään jotain muuta, omia hommia koneella eikä keskitytä palaveriin ja lopuksi tulee joku yksi lause pyytämällä siihen boardille jos tekniikka toimii. Tulee mieleen peruskoulun "laitatko kännykän pois" valvomiset välillä näistä etäilyistä. Jos on paljon tärkeämpää tekemistä niin älä hyväksy palaveria tai osallistu siihen.

Asiaan kuitenkin, että toimistopäivät toimivat juuri noissa asioissa. Nyt teemana enemmänkin HR:n pakko ja vain koska on kiva. Normi työnteko kärsii varsinkin avokonttoreissa ja ei hyödytä ketään paitsi jos oikeasti kaipaat seuraa ja menet sinne turisemaan. Kaikki toimistopakko käynnit ilman noita ison tiimin kesken kehittäviä kehittämispalavereja on aivan turhaa.
 
Huomautus - olkiukkoilu, älä pistä sanoja toisen käyttäjän suuhun
Komppaan paljon samoja asioita tästä. Toimistopäivien hyöty on juuri tuo suunnittelupalaverit ja workshopit sekä tiimipäivän alut neukkarissa. Ajatusten vaihto, ilmeet, kehonkieli, osallistaminen niin paljon parempaa ja helpompaa. Ihmisistä saa paljon enemmän irti.
Jokunen miro board miitti etänä tullut pidettyä tiimin kesken ja siinä kun isolla osalla kamerat kiinni syystä x, saa kaivaa puhtia ja mielipiteitä ja sitten tuo, että tehdään jotain muuta, omia hommia koneella eikä keskitytä palaveriin ja lopuksi tulee joku yksi lause pyytämällä siihen boardille jos tekniikka toimii. Tulee mieleen peruskoulun "laitatko kännykän pois" valvomiset välillä näistä etäilyistä. Jos on paljon tärkeämpää tekemistä niin älä hyväksy palaveria tai osallistu siihen.

Asiaan kuitenkin, että toimistopäivät toimivat juuri noissa asioissa. Nyt teemana enemmänkin HR:n pakko ja vain koska on kiva. Normi työnteko kärsii varsinkin avokonttoreissa ja ei hyödytä ketään paitsi jos oikeasti kaipaat seuraa ja menet sinne turisemaan. Kaikki toimistopakko käynnit ilman noita ison tiimin kesken kehittäviä kehittämispalavereja on aivan turhaa.
Niin eli haluat vaan päästä painostamaan ihmisiä. Tiesitkö että noi workshopit yms. vastaava on useimpien mielestä vastenmielistä pakkopullaa?
 
Huomautus - jätä tällaiset henkilökohtaisuuksiin menevät vihjailut pois
Niin eli haluat vaan päästä painostamaan ihmisiä. Tiesitkö että noi workshopit yms. vastaava on useimpien mielestä vastenmielistä pakkopullaa?
Sitten varmaan kannattaa vaihtaa työpaikkaa ja päästää hommiin sellaiset jotka kykenee normaaliin työntekoon ja kanssakäymiseen.
 
Niin eli haluat vaan päästä painostamaan ihmisiä. Tiesitkö että noi workshopit yms. vastaava on useimpien mielestä vastenmielistä pakkopullaa?
Rauhoitu, ei viestissäni puhuttu painostamisesta. Workshoppeja on yhtä paljon erilaisia kuin on niiden järjestäjiäkin Ei niitä turhaan järjestetä (aina). Meillä ainakin ollaan saatu porukalla hyvin asioita eteenpäin. Mielipiteitä esille, tavoitteita ja oikeasti lähetty eri boostilla tekemään asioita. Suunnittelupalavereissa on taas parempi tuoda jokaisen näkökantoja esille ja osallstuttaa koko tiimi projektiin. Onhan niitä hiljaisempiakin tyyppejä ja se on ihan ok. Lähdetkö itse aina tiimipäivistä ja workshopeista painotuksen tunne rinnassa ja ne on kaikki paskaa? Ehkä teillä on vääränlaisia workshopeja, niitä on turhaan tai sun asenne on väärä? Teen minäkin paljon asioita ja palavereja jotka tuntuu pakkopullalta. Ihan hyvillä fiiliksillä niihin kuitenkin mennään ja mieli avoimena. Jokaisesta työpäivästä saa huonon jos sillä asenteella lähtee mukaan.
 
Komppaan paljon samoja asioita tästä. Toimistopäivien hyöty on juuri tuo suunnittelupalaverit ja workshopit sekä tiimipäivän alut neukkarissa. Ajatusten vaihto, ilmeet, kehonkieli, osallistaminen niin paljon parempaa ja helpompaa. Ihmisistä saa paljon enemmän irti.
Jokunen miro board miitti etänä tullut pidettyä tiimin kesken ja siinä kun isolla osalla kamerat kiinni syystä x, saa kaivaa puhtia ja mielipiteitä ja sitten tuo, että tehdään jotain muuta, omia hommia koneella eikä keskitytä palaveriin ja lopuksi tulee joku yksi lause pyytämällä siihen boardille jos tekniikka toimii. Tulee mieleen peruskoulun "laitatko kännykän pois" valvomiset välillä näistä etäilyistä. Jos on paljon tärkeämpää tekemistä niin älä hyväksy palaveria tai osallistu siihen.

Asiaan kuitenkin, että toimistopäivät toimivat juuri noissa asioissa. Nyt teemana enemmänkin HR:n pakko ja vain koska on kiva. Normi työnteko kärsii varsinkin avokonttoreissa ja ei hyödytä ketään paitsi jos oikeasti kaipaat seuraa ja menet sinne turisemaan. Kaikki toimistopakko käynnit ilman noita ison tiimin kesken kehittäviä kehittämispalavereja on aivan turhaa.
Kuulostaa siltä, että osalla porukasta on motivaatio hukassa tai muuten vaan asenneongelma. Se ei ole etäpalaverien vika, että joku osallistuja ei keskity palaveriin vaan tekee jotain muuta. Ihan yhtä laillahan joku voi livepalaverissa olla omissa ajatuksissaan koko palaverin ja missata kaiken oleellisen.

Etäpalavereissa olen kyllä huomannut, että liian monesti niistä tehdään ihan liian pitkiä ja paljon asiaa sisältäviä. Monissa firmoissa (varsinkaan yhtään perinteisemmissä firmoissa) etäpalaverit vedetään kuin livepalaverit. Ongelmana vaan, että etäpalaverissa näyttöä jakamalla voi monia asioita esittää paljon syvällisemmin. Tähän kuluu toki aikaa, mistä syystä etäpalaverien aikataulut tuuppaa venymään, kun asiaa on otettu agendalle liikaa suhteessa palaverin pituuteen. Mutta tämäkin on enemmän huonon johtamisen syytä, eikä vika etäpalavereissa.

Livepalavereissa on puolensa, mutta suurin osa normaaleista palavereista (tekniikan alalla ainakin) voitaisiin kyllä hoitaa ihan yhtä hyvin tai paremmin etänä kuin livenä. Omista kokemuksista livepalavereita kaipaa lähinnä vanhemmat työntekijät, jotka ovat siihen uransa aika tottuneet ja vanhoja tapoja on hankala muuttaa. Yleensä samat henkilöt on just niitä, jotka käyttävät Teamsia kuin vanhanajan puhelinta - Soitetaan ilman headsuppia, viestejä laitetaan kuin jokainen viesti maksaisi sentin ja kommunikointi on hirveän formaalia ja kankeaa. Nuorempien työkavereiden kanssa en ole samaa ongelmaa havainnut, varmaan juurikin siitä syystä, että nykynuoret on nuoresta pitäen tottuneet "kevyempään" kommunikointiin viestien välityksellä. Noh, vain minun mielipide.
 
Hyviä pointteja. Etätyöskentely on myös minun mielestä lisännyt turhien palaverien ja viestien määrää. Täytynyt tähän toki totutella, sitten on vielä kulttuurierot. Joskus pidetään palaveri siitä, että pidetään palaveri. Myöskin niitä järjestetään paljon turhaan, ilman agendaa tai etenemistä. Oikeasti nykyään haasteellista jos pitää oikeasti kutsua iso porukka koolle kuten projektinjohtamisessa. Varaa siinä vaikka 10 tyypin kanssa palsua kun kaikilla kalenterit täynnä. Jos laitat sähköpostin niin isolla osalla jää lukematta tai sisäistämättä (kokemuksia löytyy) kun niitä tulee niin paljon. Nämä toki eri alakohtaisia. Etätyöt ei mielestäni tarvitsisi lisätä palaverien määrää mitä se ainakin meillä on tehnyt. Haasteellista se toki on järjestäjälle aina tietää kokeeko joku siellä olevansa turhaan. Toiset haluaa kaiken tiedon ja toiselle riittää se oma osuus. Toki jos ei kokee että palaveri turha niin jättää tulematta. Jälkeenpäin ei sitten kannata sanoa ettei oltu tietoisia kun palaverin jlk memokin lukematta.
 
Toimistopäivää haluat voivat ilmoittaa menevänsä toimistolle päivänä x ja toivovansa että muutkin tulevat. Ja he tulevat jotka tulevat

Tämä on yksi malli, ja omalta osaltani olen tätä joitakin kertoja käyttänyt. Tämä kuitenkin asettaa sen toimistopäivää haluavan harteille aika paljon vastuuta, ja on ikävää olla kerrasta toiseen se "ilonpilaaja" tai erään toisen kirjoittajan mukaan "läheisriippuvainen", joka haluaisi nähdä kollegoitaan. Toinen ongelma on se, jos useat eri ihmiset pitävät toimistopäivää jokainen eri päivänä, jolloin näitä pyyntöjä saattaa tippua useammalle päivälle viikossa, mikä taas vesittää nopeasti koko homman. Itse kaipaisin jotain vähän koordinoidumpaa mallia.

Meillä tuota on tehty, mutta harvempihan sinne tulee. Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan toi menee, jotkut esim jo miettii että yhtä hyvin voisi ulkoistaa jotain toimintoja jos tekijöitä ei kuitenkaan koskaan näe…

Tätä mietin itsekin, ei välttämättä ole kaukaa haettua, että tämä ajaa pidemmällä aikavälillä tekijöiden hakua globaalimpaan suuntaan, mikä ei välttämättä ole Suomalaisten tekijöiden kannalta hyvä asia. Jos niitä lähistöllä asuviakaan ei saa koskaan yhteen paikkaan koolle, niin ihan sama on sitten ottaa tilalle halvemmat tekijät muualta päin maailmaa.

Asiaan kuitenkin, että toimistopäivät toimivat juuri noissa asioissa. Nyt teemana enemmänkin HR:n pakko ja vain koska on kiva. Normi työnteko kärsii varsinkin avokonttoreissa ja ei hyödytä ketään paitsi jos oikeasti kaipaat seuraa ja menet sinne turisemaan. Kaikki toimistopakko käynnit ilman noita ison tiimin kesken kehittäviä kehittämispalavereja on aivan turhaa.

Samaa mieltä, itsekin pidän siitä, että etätyö tarjoaa _mahdollisuuden_ sovittaa omaa henkilökohtaista elämää ja työelämää paremmin yhteen, eikä porukkaa pidä pakottaa toimistolle vain koska joku ylhäältä päättää että siellä pitää olla. Ihmettelen lähinnä sitä, että osalle porukasta mikä tahansa ehdotus tulla toimistolle on turha ja vastenmielinen.

Yleisesti näen että tämä etätöiden maksimointi ajaa työelämän kulttuuria yksilön tekemistä ja suoriutumista ihannoivaan suuntaan, mutta en pidä ollenkaan selvänä, että yksilöiden tuottavuus ja koko työyhteisön tai firman tuottavuus kulkevat rinta rinnan tässä asiassa. Aika näyttää miten tämä vaikuttaa, oletan että firmat seuraavat tätä tällä hetkellä aika tarkasti.

Olen myös sitä mieltä, että etäaika on heikentänyt palaverien tehoa syistä, jotka eivät suoraan johdu etätyöstä. Palavereihin kutsutaan nykyään "varmuuden vuoksi" enemmän henkilöitä kuin olisi tarpeen, mikä luonnollisesti heikentää motivaatiota niiltä , jotka kokevat olevansa mukana turhaan. Takana palaverien järjestäjillä on varmaan ajatus, että etäpalaveriin on helppo osallistua, kun kaikki istuvat kuitenkin koneella eikä tarvitse liikkua ja kokoontua jonnekin yhteen. Ja toisten ihmisten kalenterimerkintöjen kunnioitus on samalla heikentynyt, nykyään ei ole mitenkään tavatonta että tulee ilman ennakkovaroitusta tupla- tai jopa triplabuukkauksia samalle ajalle, vaikka kutsuja näkee kaikkien kutsumiensa kalenterit. Aikaisemmin näitä tuli aina joskus, mutta yleensä niitä edelsi edes jonkin kysely tai varoitus siitä, että tällainen tulossa ja miksi se varaus on tärkeää saada juuri siihen kohtaan.

Ehkä palaverikulttuurin rapautuminenkin liittyy siihen, että ihmiset tuijottavat tekemistään enemmän oman tehokkuutensa eikä koko työryhmän tekemisen näkökulmasta, mikä on mielestäni huono kehityssuunta. Etätyön työtavoissa ja tarvittavan yhteisen tekemisen ohjaamisessa on siis selkeästi paljon kehitettävää vielä.
 
Meillä tuota on tehty, mutta harvempihan sinne tulee. Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan toi menee, jotkut esim jo miettii että yhtä hyvin voisi ulkoistaa jotain toimintoja jos tekijöitä ei kuitenkaan koskaan näe…

Aika heikko peruste ulkoistamiselle, etenkin kun iso osa etäporukasta tekee it-alan hommia, jotka alkaa melkein firmalla kuin firmalla olla ydinosaamista.

Tätä mietin itsekin, ei välttämättä ole kaukaa haettua, että tämä ajaa pidemmällä aikavälillä tekijöiden hakua globaalimpaan suuntaan, mikä ei välttämättä ole Suomalaisten tekijöiden kannalta hyvä asia. Jos niitä lähistöllä asuviakaan ei saa koskaan yhteen paikkaan koolle, niin ihan sama on sitten ottaa tilalle halvemmat tekijät muualta päin maailmaa.

It-puolen porukan osalta on iso pula jo nyt, jos ulkomailta jostain ylipäätään saa luotettavaa kokenutta väkeä Suomen palkkatasolla tekemään hommia, niin varmaan monessa paikassa kiinnostusta löytyy. Kuitenkin täysin etänä rekrytointi on aika vaativaa ja toisaalta esim. Intiaan ulkoistuksista on lähinnä huonoja kokemuksia.
 
Tämä on yksi malli, ja omalta osaltani olen tätä joitakin kertoja käyttänyt. Tämä kuitenkin asettaa sen toimistopäivää haluavan harteille aika paljon vastuuta, ja on ikävää olla kerrasta toiseen se "ilonpilaaja" tai erään toisen kirjoittajan mukaan "läheisriippuvainen", joka haluaisi nähdä kollegoitaan. Toinen ongelma on se, jos useat eri ihmiset pitävät toimistopäivää jokainen eri päivänä, jolloin näitä pyyntöjä saattaa tippua useammalle päivälle viikossa, mikä taas vesittää nopeasti koko homman. Itse kaipaisin jotain vähän koordinoidumpaa mallia.



Tätä mietin itsekin, ei välttämättä ole kaukaa haettua, että tämä ajaa pidemmällä aikavälillä tekijöiden hakua globaalimpaan suuntaan, mikä ei välttämättä ole Suomalaisten tekijöiden kannalta hyvä asia. Jos niitä lähistöllä asuviakaan ei saa koskaan yhteen paikkaan koolle, niin ihan sama on sitten ottaa tilalle halvemmat tekijät muualta päin maailmaa.



Samaa mieltä, itsekin pidän siitä, että etätyö tarjoaa _mahdollisuuden_ sovittaa omaa henkilökohtaista elämää ja työelämää paremmin yhteen, eikä porukkaa pidä pakottaa toimistolle vain koska joku ylhäältä päättää että siellä pitää olla. Ihmettelen lähinnä sitä, että osalle porukasta mikä tahansa ehdotus tulla toimistolle on turha ja vastenmielinen.

Yleisesti näen että tämä etätöiden maksimointi ajaa työelämän kulttuuria yksilön tekemistä ja suoriutumista ihannoivaan suuntaan, mutta en pidä ollenkaan selvänä, että yksilöiden tuottavuus ja koko työyhteisön tai firman tuottavuus kulkevat rinta rinnan tässä asiassa. Aika näyttää miten tämä vaikuttaa, oletan että firmat seuraavat tätä tällä hetkellä aika tarkasti.

Olen myös sitä mieltä, että etäaika on heikentänyt palaverien tehoa syistä, jotka eivät suoraan johdu etätyöstä. Palavereihin kutsutaan nykyään "varmuuden vuoksi" enemmän henkilöitä kuin olisi tarpeen, mikä luonnollisesti heikentää motivaatiota niiltä , jotka kokevat olevansa mukana turhaan. Takana palaverien järjestäjillä on varmaan ajatus, että etäpalaveriin on helppo osallistua, kun kaikki istuvat kuitenkin koneella eikä tarvitse liikkua ja kokoontua jonnekin yhteen. Ja toisten ihmisten kalenterimerkintöjen kunnioitus on samalla heikentynyt, nykyään ei ole mitenkään tavatonta että tulee ilman ennakkovaroitusta tupla- tai jopa triplabuukkauksia samalle ajalle, vaikka kutsuja näkee kaikkien kutsumiensa kalenterit. Aikaisemmin näitä tuli aina joskus, mutta yleensä niitä edelsi edes jonkin kysely tai varoitus siitä, että tällainen tulossa ja miksi se varaus on tärkeää saada juuri siihen kohtaan.

Ehkä palaverikulttuurin rapautuminenkin liittyy siihen, että ihmiset tuijottavat tekemistään enemmän oman tehokkuutensa eikä koko työryhmän tekemisen näkökulmasta, mikä on mielestäni huono kehityssuunta. Etätyön työtavoissa ja tarvittavan yhteisen tekemisen ohjaamisessa on siis selkeästi paljon kehitettävää vielä.
Näin suomalaisena insinöörinä ei tarvitse pelätä, että jostain löytyisi tilalle insinööri halvemmalla liksalla… :D joo ehkä jostain intiasta mutta sitä porukkaa ei halua kukaan.
 
Aika heikko peruste ulkoistamiselle, etenkin kun iso osa etäporukasta tekee it-alan hommia, jotka alkaa melkein firmalla kuin firmalla olla ydinosaamista.



It-puolen porukan osalta on iso pula jo nyt, jos ulkomailta jostain ylipäätään saa luotettavaa kokenutta väkeä Suomen palkkatasolla tekemään hommia, niin varmaan monessa paikassa kiinnostusta löytyy. Kuitenkin täysin etänä rekrytointi on aika vaativaa ja toisaalta esim. Intiaan ulkoistuksista on lähinnä huonoja kokemuksia.
Joo, ei se mustakaan hyvä peruste ole. Oma työntekijä on paljon parempi etänäkin, ei mulla ole sen kanssa isoa ongelmaa. Toki tykkään ideoida myös kasvotusten, eikä siihen koko tiimiä yleensä tarvita.

Meillä on kovasti yritetty saada ihmisiä käymään toimistolla ainakin ”välillä”. Samaan aikaan on sallittu joidenkin muuttaa jopa ulkomaille ja jatkaa töitä, eli ei se musta valkoista ole. Varmasti kaikki firmat yrittävät hakea omaa tasapainoa, mutta yllättyisin jos mikään henkilöstöpulasta kärsivä yritys potkisi hyviä tekijöitä pois - niitä kun on tosi vaikea saada rekryttyä.
 
Tämä on yksi malli, ja omalta osaltani olen tätä joitakin kertoja käyttänyt. Tämä kuitenkin asettaa sen toimistopäivää haluavan harteille aika paljon vastuuta, ja on ikävää olla kerrasta toiseen se "ilonpilaaja" tai erään toisen kirjoittajan mukaan "läheisriippuvainen", joka haluaisi nähdä kollegoitaan. Toinen ongelma on se, jos useat eri ihmiset pitävät toimistopäivää jokainen eri päivänä, jolloin näitä pyyntöjä saattaa tippua useammalle päivälle viikossa, mikä taas vesittää nopeasti koko homman. Itse kaipaisin jotain vähän koordinoidumpaa mallia.



Tätä mietin itsekin, ei välttämättä ole kaukaa haettua, että tämä ajaa pidemmällä aikavälillä tekijöiden hakua globaalimpaan suuntaan, mikä ei välttämättä ole Suomalaisten tekijöiden kannalta hyvä asia. Jos niitä lähistöllä asuviakaan ei saa koskaan yhteen paikkaan koolle, niin ihan sama on sitten ottaa tilalle halvemmat tekijät muualta päin maailmaa.



Samaa mieltä, itsekin pidän siitä, että etätyö tarjoaa _mahdollisuuden_ sovittaa omaa henkilökohtaista elämää ja työelämää paremmin yhteen, eikä porukkaa pidä pakottaa toimistolle vain koska joku ylhäältä päättää että siellä pitää olla. Ihmettelen lähinnä sitä, että osalle porukasta mikä tahansa ehdotus tulla toimistolle on turha ja vastenmielinen.

Yleisesti näen että tämä etätöiden maksimointi ajaa työelämän kulttuuria yksilön tekemistä ja suoriutumista ihannoivaan suuntaan, mutta en pidä ollenkaan selvänä, että yksilöiden tuottavuus ja koko työyhteisön tai firman tuottavuus kulkevat rinta rinnan tässä asiassa. Aika näyttää miten tämä vaikuttaa, oletan että firmat seuraavat tätä tällä hetkellä aika tarkasti.

Olen myös sitä mieltä, että etäaika on heikentänyt palaverien tehoa syistä, jotka eivät suoraan johdu etätyöstä. Palavereihin kutsutaan nykyään "varmuuden vuoksi" enemmän henkilöitä kuin olisi tarpeen, mikä luonnollisesti heikentää motivaatiota niiltä , jotka kokevat olevansa mukana turhaan. Takana palaverien järjestäjillä on varmaan ajatus, että etäpalaveriin on helppo osallistua, kun kaikki istuvat kuitenkin koneella eikä tarvitse liikkua ja kokoontua jonnekin yhteen. Ja toisten ihmisten kalenterimerkintöjen kunnioitus on samalla heikentynyt, nykyään ei ole mitenkään tavatonta että tulee ilman ennakkovaroitusta tupla- tai jopa triplabuukkauksia samalle ajalle, vaikka kutsuja näkee kaikkien kutsumiensa kalenterit. Aikaisemmin näitä tuli aina joskus, mutta yleensä niitä edelsi edes jonkin kysely tai varoitus siitä, että tällainen tulossa ja miksi se varaus on tärkeää saada juuri siihen kohtaan.

Ehkä palaverikulttuurin rapautuminenkin liittyy siihen, että ihmiset tuijottavat tekemistään enemmän oman tehokkuutensa eikä koko työryhmän tekemisen näkökulmasta, mikä on mielestäni huono kehityssuunta. Etätyön työtavoissa ja tarvittavan yhteisen tekemisen ohjaamisessa on siis selkeästi paljon kehitettävää vielä.
Oma kokemukseni on, että tiimin kyky toimia omatoimisesti ja yhtenäisesti on heikentynyt etätyöskentelyn takia. Eli kuten viittasit, yksilö voi keskittyä etänä paremmin omaan suoritukseensa, mutta tiedon jakaminen ja heikompien avustaminen on heikentynyt. Samaten kynnys pyytää ja antaa neuvoja on kasvanut, kun ei voi enää huikata olan yli tai kysyä kahvipöydässä.

En usko vapaaehtoisiin toimistopäiviin, sillä tällöin ihmiset optimoivat omaa eivätkä toistensa etua (vrt. Senior/Junior) - ja jäävät usein kotiin. Kannatan pakollisia (epä)säännöllisiä toimistopäiviä, mutta työnantajan tulee tällöin tehdä niistä mielekkäitä ja tehokkaita (esim ilmainen aamupala, kesto tarpeen mukaan, hyvin valmistellut palaverit jne).

Paljon riippuu toki työpaikasta, työtehtävistä ja työntekijöistä.
 
Oma kokemukseni on, että tiimin kyky toimia omatoimisesti ja yhtenäisesti on heikentynyt etätyöskentelyn takia. Eli kuten viittasit, yksilö voi keskittyä etänä paremmin omaan suoritukseensa, mutta tiedon jakaminen ja heikompien avustaminen on heikentynyt. Samaten kynnys pyytää ja antaa neuvoja on kasvanut, kun ei voi enää huikata olan yli tai kysyä kahvipöydässä.

En usko vapaaehtoisiin toimistopäiviin, sillä tällöin ihmiset optimoivat omaa eivätkä toistensa etua (vrt. Senior/Junior) - ja jäävät usein kotiin. Kannatan pakollisia (epä)säännöllisiä toimistopäiviä, mutta työnantajan tulee tällöin tehdä niistä mielekkäitä ja tehokkaita (esim ilmainen aamupala, kesto tarpeen mukaan, hyvin valmistellut palaverit jne).

Itse olen huomannut myös, että monet ihmiset etätöissä ovat niin kiinni omassa tekemisessään, että kaikki keskeytykset ja ulkoa tulevat jutut aiheuttavat aikaisempaa useammin negatiivisia reaktioita. Yksi osaselitys tälle voisi olla, että etätöissä tarve mukavuusalueelta poistumiseen tulee harvemmin. Sitten kun se ns. poikkeustilanne (esim. tarve keskeyttää oma homma, kun pitää auttaa jotakuta toista) tulee, niin siitä otetaan aiempaa herkemmin stressiä ja annetaan ärsytyksen näkyä. Lisämausteena on se, että osa etätyön paremmasta tehokkuudesta on ulosmitattu esim. palaverikulttuurin heikkenemisenä. Palavereja on ylipäätään enemmän, niihin haalitaan liikaa porukkaa varmuuden vuoksi, niihin ei valmistauduta kunnolla ja niitä on helpompi venyttää sovitun yli, kun seuraavat eivät ole hengittämässä niskaan neuvotteluhuoneen ovella.

Vapaaehtoisista tai työntekijöiden kesken sovittavista toimistopäivistä olen samaa mieltä. Koordinaatio toimistopäiviin pitäisi tulla työnantajalta, toki tämä vaatii ensin, että työnantaja näkee tämän tarpeelliseksi ja järkeväksi.
 
Itse olen huomannut myös, että monet ihmiset etätöissä ovat niin kiinni omassa tekemisessään, että kaikki keskeytykset ja ulkoa tulevat jutut aiheuttavat aikaisempaa useammin negatiivisia reaktioita. Yksi osaselitys tälle voisi olla, että etätöissä tarve mukavuusalueelta poistumiseen tulee harvemmin. Sitten kun se ns. poikkeustilanne (esim. tarve keskeyttää oma homma, kun pitää auttaa jotakuta toista) tulee, niin siitä otetaan aiempaa herkemmin stressiä ja annetaan ärsytyksen näkyä. Lisämausteena on se, että osa etätyön paremmasta tehokkuudesta on ulosmitattu esim. palaverikulttuurin heikkenemisenä. Palavereja on ylipäätään enemmän, niihin haalitaan liikaa porukkaa varmuuden vuoksi, niihin ei valmistauduta kunnolla ja niitä on helpompi venyttää sovitun yli, kun seuraavat eivät ole hengittämässä niskaan neuvotteluhuoneen ovella.

Vapaaehtoisista tai työntekijöiden kesken sovittavista toimistopäivistä olen samaa mieltä. Koordinaatio toimistopäiviin pitäisi tulla työnantajalta, toki tämä vaatii ensin, että työnantaja näkee tämän tarpeelliseksi ja järkeväksi.
Minä taas etätöitä tehdessä olen erittäin tyytyväinen, jos edes joskus joku kysyy jotain tai pyytää apua. Se tuo vaihtelua siihen yksinään värkkäämiseen. Toimistolla taas en osaa tehdä mitään, kun jään suusta kiinni joka suuntaan ja keskeytyksiä tapahtuu paljon enemmän ihmisten kysellessä apua tai näkökulmia asioihin. Välillä olen siirtynyt kesken päivän toimistolle johonkin "lyhyeen palaveriin" ja todennut lopulta reissun kestäneen 3+ tuntia matkoineen. Eli sen 30-45min palaverin sijaan olisin voinut tehdä pari tuntia päälle varsinaisia töitäkin, jos olisin palaveriin osallistunut etänä. Meillä saa valita, miten haluaa osallistua ja usein paikan päällä käynykin tietyissä harvakseltaan olevissa palavereissa, mutta ei vielä ole alkanut tuntumaan hyödylliseltä ajankäytöltä :)

Kun on etänä alalle opiskellut ja muutenkaan ole koskaan nähnyt sitä "kunnon toimistomeininkiä", niin olisi minulle kyllä todella iso kynnys siirtyä työnantajalle, joka velvottaisi toimistopäiviä. Eri asia toki, jos projekti sattuu sellaisia väliaikaisesti tarvimaan silloin tällöin.
 
Eli kuten viittasit, yksilö voi keskittyä etänä paremmin omaan suoritukseensa, mutta tiedon jakaminen ja heikompien avustaminen on heikentynyt.
En tiedä, oon ollu vuosikaudet projekteissa, joissa oon ollut ainut tekijä omalta paikkakunnaltani ja on ollut duunien sujuvuuden kannalta ihan yhdentekevää teenkö hommat konttorilta vai en. Lähinnä konttorille menemällä hukkaa tunnin puolitoista päivästä.

Mutta siis minusta tuo ei ole kiinni etätyöstä vaan sovituista työtavoista ja työn tekemisen prosesseista. Jos sovitaan vaikka, että on tietty Teams-lanka, jossa apua voi kysyä ja johon tiimin / projektin porukka voi hypätä ad hoc -palsuihin, niin ihan hyvin on minusta toiminut.

Kaiken voi toki torpedoida sillä, että on yksinkertaisesti liian vähän tekijöitä hommiin nähden, jolloin kaikilla on hätä selvitä omista hommistaan, eikä keretä kunnolla auttamaan.
 
Mutta siis minusta tuo ei ole kiinni etätyöstä vaan sovituista työtavoista ja työn tekemisen prosesseista. Jos sovitaan vaikka, että on tietty Teams-lanka, jossa apua voi kysyä ja johon tiimin / projektin porukka voi hypätä ad hoc -palsuihin, niin ihan hyvin on minusta toiminut.

Kaiken voi toki torpedoida sillä, että on yksinkertaisesti liian vähän tekijöitä hommiin nähden, jolloin kaikilla on hätä selvitä omista hommistaan, eikä keretä kunnolla auttamaan.

Nimenomaan, etätyössä on kokonaisuutena enemmän hyviä kuin huonoja puolia, mutta vaatii tähän optimoituja johtamis- ja yhteistyömalleja saada se toimimaan pitkällä aikavälillä hyvin. Ja sitäkään ei pidä unohtaa, että ihmisiä on erilaisia. Toisille f2f tapaamiset ovat tärkeämpiä kuin toisille, eikä etätyömalleja voi suunnitella pelkästään siihen hyvin sopeutuvien ehdoilla.
 
Särjin itseni työmaalla, saikku kirjattiin työtapahturmaksi mutta selvisi että vaatii leikkauksen josta pitkä saikku tiedossa. Tätä sairaslomaa ei kuulemma enää kirjata työtapaturmaksi koska kyseessä leikkaukseen liittyvä saikku. Eli mulla laskee palkka ihan mahottomasti työtapaturman seurauksena... Jos tuo leikkauksen jälkeinen aika olisi työtapaturma-kirjauksella niin ei menisi palkat.

Miten tämä voi mennä näin? Särjet itsesi työtehtävässä itsestä riippumattomista syistä, menetät työkyvyn ja sitten vielä palkat siihen päälle... Mitä tässä voi tehdä? onko mahdollista hakea vakuutusyhtiötä tuota sairasloman palkkaa?
 
Särjin itseni työmaalla, saikku kirjattiin työtapahturmaksi mutta selvisi että vaatii leikkauksen josta pitkä saikku tiedossa. Tätä sairaslomaa ei kuulemma enää kirjata työtapaturmaksi koska kyseessä leikkaukseen liittyvä saikku. Eli mulla laskee palkka ihan mahottomasti työtapaturman seurauksena... Jos tuo leikkauksen jälkeinen aika olisi työtapaturma-kirjauksella niin ei menisi palkat.

Miten tämä voi mennä näin? Särjet itsesi työtehtävässä itsestä riippumattomista syistä, menetät työkyvyn ja sitten vielä palkat siihen päälle... Mitä tässä voi tehdä? onko mahdollista hakea vakuutusyhtiötä tuota sairasloman palkkaa?
Mitä liitto sanoo?
 
Kuulostaa oudolta. Yleisellä tasolla jos sairasloma johtuu samasta taudista, niin sairasloma kuuluu samaan ja lasketaan yhteen kun lasketaan korvauksia ellei välissä olevana aikana tule tietty määrä päiviä täyteen. Eikö samalla logiikalla työtapaturmasta johtuvat sairaslomat tule limittyä yhteen ellei niiden välissä ole töissä pidemmän aikaa?
 
Särjin itseni työmaalla, saikku kirjattiin työtapahturmaksi mutta selvisi että vaatii leikkauksen josta pitkä saikku tiedossa. Tätä sairaslomaa ei kuulemma enää kirjata työtapaturmaksi koska kyseessä leikkaukseen liittyvä saikku. Eli mulla laskee palkka ihan mahottomasti työtapaturman seurauksena... Jos tuo leikkauksen jälkeinen aika olisi työtapaturma-kirjauksella niin ei menisi palkat.

Miten tämä voi mennä näin? Särjet itsesi työtehtävässä itsestä riippumattomista syistä, menetät työkyvyn ja sitten vielä palkat siihen päälle... Mitä tässä voi tehdä? onko mahdollista hakea vakuutusyhtiötä tuota sairasloman palkkaa?
Itsellä oli keväällä samanlainen tilanne, firman vakuutusyhtiö maksoi ansionmenetyksen sairausloman ajalta koska kyseessä oli työtapaturma.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 689
Viestejä
4 492 595
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
mdfds

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom