Tyhmät ihmiset

En tiedä oonko jotenkin autistinen mutta en tajua miten tuohon voi vastata väärin jos ei ole ihan retardi?

No ei tuossa ole kyse siitä etteikö jokainen tietäisi mikä on oikea vastaus, vaan siitä haluaako kysymyksen laatija oikean vastauksen, vai onko kyseessä joku vähemmän loppuun asti ajateltu laskuharjoitus. Muistan vielä omilta kouluajoilta, että tuommoisia tuli aina joskus vastaan ja yleensä viisastelusta ei palkittu.
 
Tehtävä voisi olla myös seuraavanlainen:

Karkkilan sosiaalikustannukset olivat vuonna 2015 12.7miljoonaa euroa ja avustettavien määrä 4500. Vuonna 2016 Karkkilaan saapui 300 turvapaikanhakijaa. Kuinka monta prosenttia sosiaalikustannukset Karkkilassa kasvoivat jos yhden turvapaikanhakijat kustannukset olivat 14789€ vuodessa?

Vastaus:0%, turvapaikanhakijat eivät maksa kunnille senttiäkään

Hauska tehtävä, mutta valitettavasti vastaus on aivan väärin kun asuinkunnalle ne toimeentulotukimenot ja lastensuojelumenot yms. tulevat sitten täysimääräisinä maksettavaksi kun se kaksi vuotta on mennyt siitä kun tullut pakolaisena Suomeen.

Toki ne Karkkilan kunnanisät ja -äidit voivat olla sellaisia kettuja kuin jossain kunnissa ovat, että potkivat sitten muiden murheiksi ne pakolaiset ulos kunnasta kun valtion rahahanat menevät kiinni kahden vuoden jälkeen.

Taitaisi mennä liian monimutkaiseksi tuollaiset matematiikan tehtävät ylioppilaskirjoituksissa kun Fieldsin mitalin voittajatkin saisivat siitä arvosanaksi improbatureita.
 
Tuollainen tehtävä voisi tulla vastaan esimerkiksi AMK pääsykokeessa jossa oli muutamia nimenomaisesti päättely- ja logiikkatehtäviä. Matematiikan kokeessa se hämää aikalailla kun ei tarvikaan laskea mitään. Ekana voisi tulla mieleen että kysymyksen asettelu on jotenkin hassu ja siinä haetaan sitä että osaa laskea minuutit ja sekunnit oikein kun aika pitenee kertoimeen suhteen.
 
Lyhyen matematiikan yo-tehtävä aiheutti hämmennystä – osaatko vastata oikein tähän kysymykseen?
Opiskelijat ei osaa lukea matematiikan tehtävää ja se on jotenkin muiden syy.
Tämän lisäksi oletettavasti aikuiset purnaa kommenteissa.

E: Vielä tehdävä, niin ei tarvitse klikkailla:
Ongelma on se, että tuo ei ole matematiikan tehtävä. Tai oikeastaan ongelma on se, että vastaajan pitää pystyä päättelemään onko tehtävän tarkoitus olla kompa vai onko kysymyksen laatija tyhmä (jolloin orkesterin soittonopeus johtuisi orkesterin koosta). Itseä ei yllättäisi vaikka tämä purnaus olisi ollut päinvastaiseen päin eli joku olisi vastannut tuon 7min ja 40 sek ja sitten "oikea" vastaus olisi ollut että olisi pitänyt laskea orkesterin koon vaikutus, näinkin kun voi käydä että kysymyksen laatija ajattelee asiaa väärin.
Olisihan tuossa tosin voinut päätellä tehtävän pisteistäkin, että tämä on joku yksinkertainen juttu -> tehtävä on kompa.

Yleisellä tasolla olen sitä mieltä ettei tälläisiä tehtäviä pitäisi olla yo-kirjoituksissa vaan tehtävien pitäisi olla sillä tavalla selkeitä, ettei niiden ratkaisuun tarvitse miettiä kysymyksen laatijan älykkyyttä tai muita meta-asioita.
 
Ongelma on se, että tuo ei ole matematiikan tehtävä. Tai oikeastaan ongelma on se, että vastaajan pitää pystyä päättelemään onko tehtävän tarkoitus olla kompa vai onko kysymyksen laatija tyhmä (jolloin orkesterin soittonopeus johtuisi orkesterin koosta). Itseä ei yllättäisi vaikka tämä purnaus olisi ollut päinvastaiseen päin eli joku olisi vastannut tuon 7min ja 40 sek ja sitten "oikea" vastaus olisi ollut että olisi pitänyt laskea orkesterin koon vaikutus, näinkin kun voi käydä että kysymyksen laatija ajattelee asiaa väärin.
Olisihan tuossa tosin voinut päätellä tehtävän pisteistäkin, että tämä on joku yksinkertainen juttu -> tehtävä on kompa.

Yleisellä tasolla olen sitä mieltä ettei tälläisiä tehtäviä pitäisi olla yo-kirjoituksissa vaan tehtävien pitäisi olla sillä tavalla selkeitä, ettei niiden ratkaisuun tarvitse miettiä kysymyksen laatijan älykkyyttä tai muita meta-asioita.
Yksi vaihtoehto on kanssa, että se orkesteri ei soita ollenkaan, koska soittajia ei ole tarpeeksi. Eli vastaus olisi, että esittämiseen menee 0 min 0 sek.
 
Jotenkin käsittämätöntä, että tuosta yo-kysymyksestä tarvitsee käydä minkäänlaista keskustelua yhtään missään.

Jos siihen vastasi väärin, niin ihan ansaitusti saa nauttia työnsä hedelmistä.
 
Ongelma on se, että tuo ei ole matematiikan tehtävä.

Yleisellä tasolla olen sitä mieltä ettei tälläisiä tehtäviä pitäisi olla yo-kirjoituksissa vaan tehtävien pitäisi olla sillä tavalla selkeitä, ettei niiden ratkaisuun tarvitse miettiä kysymyksen laatijan älykkyyttä tai muita meta-asioita.

Täysin opetussuunnitelman mukainen tehtävä. Matematiikan opetuksen tarkoitus on toki opettaa mekaaniset laskusäännöt, mutta ennen kaikkea oppia tunnistamaan minkälaista matematiikkaa missäkin kohtaa voidaan hyödyntää ja missä sitä ei voida soveltaa. Laskumekaniikan täydellisellä osaamisella ei tee mitään, jos on niin palikka, että ei tajua musiikkikappaleen pituuden olevan riippumaton soittajien lukumäärästä
 
Kyseessä oli muuten kuoro eikä orkesteri. Minusta on hyvä, että puhdasta loogista ajattelukykyä/perusjärkeä testataan kokeessa myös eikä pelkästään aivotonta laskukaavojen käyttöä. Matematiikka on tosiaan paljon muutakin kuin mekaanista laskemista, minkä ymmärtää paremmin, kun on opiskellut matematiikkaa vähän (lukiotasoakin) pidemmälle.
 
Viimeksi muokattu:
Täysin opetussuunnitelman mukainen tehtävä. Matematiikan opetuksen tarkoitus on toki opettaa mekaaniset laskusäännöt, mutta ennen kaikkea oppia tunnistamaan minkälaista matematiikkaa missäkin kohtaa voidaan hyödyntää ja missä sitä ei voida soveltaa. Laskumekaniikan täydellisellä osaamisella ei tee mitään, jos on niin palikka, että ei tajua musiikkikappaleen pituuden olevan riippumaton soittajien lukumäärästä
Kyllä, mutta toi tehtävä menee turhan äärimmäisyyksiin. Mitä enemmän tuota miettii ja päättelee niin vaikeammaksi tuohon tulee vastata. Ratkaisu löytyy meta-tason tiedoista eikä itse tehtävän annosta eli a) YO-kokeita ei todennäköisesti laadi tyhmät ihmiset ja b) maks. pisteet on 1 => kysymys on kompa. Tuo a on se hankala juttu, että voiko olla ihan varma.

Melkeinpä voisi sanoa, että "palikka" saa tälläisen tehtävän todennäköisemmin oikein, kun sellaiset tyypit ei rupea liikaa ajattelemaan vaan katsovat tehtävää vain yksinkertaisesti sellaisena kun se on.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä, mutta toi tehtävä menee turhan äärimmäisyyksiin. Mitä enemmän tuota miettii ja päättelee niin vaikeammaksi tuohon tulee vastata. Ratkaisu löytyy meta-tason tiedoista eikä itse tehtävän annosta eli a) YO-kokeita ei todennäköisesti laadi tyhmät ihmiset ja b) maks. pisteet on 1 => kysymys on kompa. Tuo a on se hankala juttu, että voiko olla ihan varma.

Melkeinpä voisi sanoa, että "palikka" saa tälläisen tehtävän todennäköisemmin oikein, kun sellaiset tyypit ei rupea liikaa ajattelemaan vaan katsovat tehtävää vain yksinkertaisesti sellaisena kun se on.
Tuossahan oli kyse reaalimaailman tilanteesta eikä mistään todellisuudesta irrallisesta abstraktista jutusta, joten ei liene ihan kohtuutonta olettaa, että tehtävän reunaehdot on tiedossa ilman että tehtävässä erikseen sanottaisiin kappaleen esityksen keston olevan riippumaton kuoron jäsenten määrästä. Vastaavanlainen kysymys voisi olla vaikka että jos hissiin mahtuu 8 henkilöä kerrallaan ja kolmelta henkilöltä hissimatka kestää 1 min, niin kauanko se kestää yhdeltä henkilöltä. Tai jos junamatka 200 matkustajalta kestää tunnin, niin kauanko sama matka silloin kestää 150 matkustajalta. Tarvitsisiko hyvin kauaa pähkäillä ja plärätä taulukkokirjaa sopivan kaavan löytämiseksi?
 
Tuossahan oli kyse reaalimaailman tilanteesta eikä mistään todellisuudesta irrallisesta abstraktista jutusta, joten ei liene ihan kohtuutonta olettaa, että tehtävän reunaehdot on tiedossa ilman että tehtävässä erikseen sanottaisiin kappaleen esityksen keston olevan riippumaton kuoron jäsenten määrästä. Vastaavanlainen kysymys voisi olla vaikka että jos hissiin mahtuu 8 henkilöä kerrallaan ja kolmelta henkilöltä hissimatka kestää 1 min, niin kauanko se kestää yhdeltä henkilöltä. Tai jos junamatka 200 matkustajalta kestää tunnin, niin kauanko sama matka silloin kestää 150 matkustajalta. Tarvitsisiko hyvin kauaa pähkäillä ja plärätä taulukkokirjaa sopivan kaavan löytämiseksi?
Tämä keskustelun ongelma on nyt vähän se, että mietimme asiaa eri tasoilla. Sä mietit puhtaasti tuon tehtävän vaikeutta. Tehtävän ratkaisuhan on tosiaan yksinkertainen. Tuskin kukaan tässä väittää että tuo kysymys olisi jotenkin mahdoton päätellä tai vastata. Varmaan suurin osa väärin vastaajistakin tiesi oikean vastauksen, he vaan olettivat että kysymys on vain huonosti laadittu ja tarkoitus on laskea kuitenkin.

Mutta tässä on se toinenkin taso, että kuuluuko kompakysymykset YO-kokeeseen? Onko olennaista testata kokelaiden kykyä päätellä onko kysymyksien asettelussa tapahtunut ajatusvirhe vai ei? Nämä on just siitä vaarallisia, että vaikka YO-kokeita tekee varmasti ammattilaiset ja ne käydään läpi useamman henkilön kautta niin aina voi sattua virheitä. Sen takia nämä tehtävät pitäisi pyrkiä tekemään niin, että väärinymmärryksiä määrä olisi mahdollisimman pieni ja olennainen juttu olisi se itse tehtävän ratkaiseminen (ratkaisemiseen tietysti liittyy osana se, että mitä pitää laskea ja miten). Raja on tietenkin häilyvä, mutta tämä kyseinen tapaus menee minusta aika selkeästi rajan yli sille puolelle millaisia tehtäviä ei pitäisi olla.
 
En ymmärrä mikä tuossa on kompaa, ei oikeastaan tarvitse edes hoksata mitään vaan vain lukea tehtävä. Ei edes erityisen luovaa ajattelua tarvita, toisin kuin yhden erityislukion yhdessä sisäänpääsykokeessa aikanaan: ”Laske pingviinin pinta-ala”.
 
Saakohan täydet pisteet jos vastaa tyyliin
"Oikea vastaus on 7 min 40 sekuntia, koska teoksen kesto pysyy samana riippumatta laulajien määrästä. Mutta jos kysymyksen laatija on tyhmä, ja tarkoituksena oli vaan jakaa 40:llä ja kertoa 37:llä ottamatta kantaa mihinkään logiikkaan niin vastaus on ... "

Eli meneeköhän jaaritteluvastaukset läpi jos jaarittelu vaikuttaa aiheelliselta :think:
 
En ymmärrä mikä tuossa on kompaa, ei oikeastaan tarvitse edes hoksata mitään vaan vain lukea tehtävä. Ei edes erityisen luovaa ajattelua tarvita, toisin kuin yhden erityislukion yhdessä sisäänpääsykokeessa aikanaan: ”Laske pingviinin pinta-ala”.
Aika selkeästihän tuo on kompa. Noilla lukumäärillä yritetään hämätä laskemaan vaikka vastaus on jo itse kysymyksessä.
Kompakysymys – Wikipedia
 
Selittyisikö purnaus sillä että monen purnaajaan lukio tai kouluajalla ei opiskeltu matematiikassa logiikkaa tai "päättelytehtäviä" vaan ainoastaan laskettiin mekaanisesti. Eihän siinä mitään jos vastaavia tehtäviä lapset harjoittelee ja sitä logiikkaa on opiskeltu - siis matematiikan tunnilla.
Yläasteen läpäisseenä voin vahvistaa, että matematiikan tunnilla opetellaan myös kysymyksen ymmärtämistä.
 
Yläasteen läpäisseenä voin vahvistaa, että matematiikan tunnilla opetellaan myös kysymyksen ymmärtämistä.
Me harjoteltiin kompakysymyksiä jo ala-asteen leikkipihoilla. Höhöteltiin sille kun joku ei heti tajunnut, että Kumpihan se meni ja voitti. Mutta sekään ei tarkoita, että ne kuuluisi YO-kokeeseen.
 
Tuossahan oli kyse reaalimaailman tilanteesta eikä mistään todellisuudesta irrallisesta abstraktista jutusta, joten ei liene ihan kohtuutonta olettaa, että tehtävän reunaehdot on tiedossa ilman että tehtävässä erikseen sanottaisiin kappaleen esityksen keston olevan riippumaton kuoron jäsenten määrästä. Vastaavanlainen kysymys voisi olla vaikka että jos hissiin mahtuu 8 henkilöä kerrallaan ja kolmelta henkilöltä hissimatka kestää 1 min, niin kauanko se kestää yhdeltä henkilöltä. Tai jos junamatka 200 matkustajalta kestää tunnin, niin kauanko sama matka silloin kestää 150 matkustajalta. Tarvitsisiko hyvin kauaa pähkäillä ja plärätä taulukkokirjaa sopivan kaavan löytämiseksi?
Ei vertaudu tähän, koska on mahdollista, että koko esiintymistä ei tapahdu, jos jäseniä puuttuu.
 
En ole ihan asiasta varma mutta kuuluuko logiikka tarkalleen ottaen matematiikkaan? Kysymyksen laatijan mukaan kyseessä oli logiikan testaus. Omalla kouluajalla sitä logiikkaa ei tosiaan ala-asteella tai lukiossa harjoiteltu, mutta jos nykyään logiikkaa ja tuollaista sanallista ongelmanratkaisua harjoitellaan _matematiikan tunnilla_ niin minusta ihan fair game vaikka onkin kompakysymys. Jos taas sitä logiikkaa ei ole matematiikan tunnilla harjoiteltu niin minusta tuollainen on vähän epäreilua ja mulkkua kun ei missään biologian kokeessakaan kai pitäisi olla jotain historian kysymystä kompamuodossa?

Oppilaille pitäisi olla selkeää että onko kaikki kysymykset tarkoitus ratkaista ainoastaan matemaattisesti vaiko sitten matemaattisesti tai loogisesti.

Kysymykseen olisi muuten voinut myös vastata että esityksen pituus on 0 min koska se peruutetaan osallistujien puutteen vuoksi ja se olisi ollut loogisesti myös aivan oikein tai jotain muuta settiä mutta kuten kaikissa testeissä joissa on joku arvioija niin ei ole merkityksellistä mikä on oikea vastaus vaan mikä on oikea vastaus arvioijan mielestä.
 
Viimeksi muokattu:
Me harjoteltiin kompakysymyksiä jo ala-asteen leikkipihoilla. Höhöteltiin sille kun joku ei heti tajunnut, että Kumpihan se meni ja voitti. Mutta sekään ei tarkoita, että ne kuuluisi YO-kokeeseen.
Ei se ole kompa. Siinä mitataan ihan selvästi, ymmärsikö oppilas kysymyksen, vai soveltaako vain hauki-on-kala -tyylisesti ulkoaopeteltuja laskukaavoja. Tällaisia tehtäviä tuli vastaan kouluissa insinöörimatematiikkaan asti vastaan runsaasti. Suurin osa ei tokikaan ollut näin ilmiselviä, vaan piti ihan tosissaan lukea, mitä tehtävässä todella kysyttiin. Matematiikka ei ole mekaanista suorittamista.
 
Ei se ole kompa. Siinä mitataan ihan selvästi, ymmärsikö oppilas kysymyksen, vai soveltaako vain hauki-on-kala -tyylisesti ulkoaopeteltuja laskukaavoja. Tällaisia tehtäviä tuli vastaan kouluissa insinöörimatematiikkaan asti vastaan runsaasti. Suurin osa ei tokikaan ollut näin ilmiselviä, vaan piti ihan tosissaan lukea, mitä tehtävässä todella kysyttiin. Matematiikka ei ole mekaanista suorittamista.
Juurikin näin.
 
Ongelma on se, että tuo ei ole matematiikan tehtävä. Tai oikeastaan ongelma on se, että vastaajan pitää pystyä päättelemään onko tehtävän tarkoitus olla kompa vai onko kysymyksen laatija tyhmä (jolloin orkesterin soittonopeus johtuisi orkesterin koosta). Itseä ei yllättäisi vaikka tämä purnaus olisi ollut päinvastaiseen päin eli joku olisi vastannut tuon 7min ja 40 sek ja sitten "oikea" vastaus olisi ollut että olisi pitänyt laskea orkesterin koon vaikutus, näinkin kun voi käydä että kysymyksen laatija ajattelee asiaa väärin.
Olisihan tuossa tosin voinut päätellä tehtävän pisteistäkin, että tämä on joku yksinkertainen juttu -> tehtävä on kompa.

Yleisellä tasolla olen sitä mieltä ettei tälläisiä tehtäviä pitäisi olla yo-kirjoituksissa vaan tehtävien pitäisi olla sillä tavalla selkeitä, ettei niiden ratkaisuun tarvitse miettiä kysymyksen laatijan älykkyyttä tai muita meta-asioita.
Kysymyksessä puhuttiin kuorosta ja kaikki tuntuu puhuvan orkesterista ja siitä, että mitäs jos sattuu olemaan juuri ne ryhmän rumpalit jotka ovat poissa.

Ja jos tuollaisessa tehtävässä pitäisi oikeasti jotain laskea niin silloin siellä jollakin tavalla kerrottaisiin miten se yhden soittajan puuttuminen vaikuttaa kestoon. Jos alkaa miettimään jotain kysymyksen laatijan älykkyyttä niin ollaan jo metsässä.
 
Viimeksi muokattu:
Meteoriitti voi myös osua ja tappaa kaikki 37, jolloin esiintymistä ei myöskään ehdi tapahtua.
Ei tarvitse alkaa trollailemaan. Vain bändin jäsenet osaavat kertoa kuinka monta jäsentä tarvitaan, että keikkaa ei peruta. Luuletko, että Rolling Stones esiintyy jos Mick Jagger on sairaana?
 
Ei tarvitse alkaa trollailemaan. Vain bändin jäsenet osaavat kertoa kuinka monta jäsentä tarvitaan, että keikkaa ei peruta. Luuletko, että Rolling Stones esiintyy jos Mick Jagger on sairaana?
Enhän minä trollaa. Ja sehän oli tavallinen kuoro eikä mikään kuuluisa bändi.
 
Ei se ole kompa. Siinä mitataan ihan selvästi, ymmärsikö oppilas kysymyksen, vai soveltaako vain hauki-on-kala -tyylisesti ulkoaopeteltuja laskukaavoja. Tällaisia tehtäviä tuli vastaan kouluissa insinöörimatematiikkaan asti vastaan runsaasti. Suurin osa ei tokikaan ollut näin ilmiselviä, vaan piti ihan tosissaan lukea, mitä tehtävässä todella kysyttiin. Matematiikka ei ole mekaanista suorittamista.
Niinhän se on, että matemaattiset tehtävät on yläasteesta lähtien loogista päättelyä vaativia, ei pelkästään mekaanisia laskutoimituksia. Mutta tässä on kyse kompakysymyksistä ja niissä on tosiaan se ongelma, että ei ole selkeää pitääkö kysymykseen vastata niinkuin se on vai onko taustalla esim. laatijan ajatusvirhe.
Omasta koulutushistoriasta en kyllä muista yhtäkään kompakysymystä missään virallisessa kokeessa, mutta ehkä teillä oli insinöörimatematiikassa niitä paljonkin.
 
En ole ihan asiasta varma mutta kuuluuko logiikka tarkalleen ottaen matematiikkaan? Kysymyksen laatijan mukaan kyseessä oli logiikan testaus. Omalla kouluajalla sitä logiikkaa ei tosiaan ala-asteella tai lukiossa harjoiteltu, mutta jos nykyään logiikkaa ja tuollaista sanallista ongelmanratkaisua harjoitellaan _matematiikan tunnilla_ niin minusta ihan fair game vaikka onkin kompakysymys. Jos taas sitä logiikkaa ei ole matematiikan tunnilla harjoiteltu niin minusta tuollainen on vähän epäreilua ja mulkkua kun ei missään biologian kokeessakaan kai pitäisi olla jotain historian kysymystä kompamuodossa?

Oppilaille pitäisi olla selkeää että onko kaikki kysymykset tarkoitus ratkaista ainoastaan matemaattisesti vaiko sitten matemaattisesti tai loogisesti.

Kysymykseen olisi muuten voinut myös vastata että esityksen pituus on 0 min koska se peruutetaan osallistujien puutteen vuoksi ja se olisi ollut loogisesti myös aivan oikein tai jotain muuta settiä mutta kuten kaikissa testeissä joissa on joku arvioija niin ei ole merkityksellistä mikä on oikea vastaus vaan mikä on oikea vastaus arvioijan mielestä.
Joo, tästä tavallaan voisi olla samaa mieltä. Jos ne kompakysymykset olisi arkipäivää kurssikokeissa yms. niin tokihan sellaiset voisivat sitten olla myös YO-kokeessa. Mutta vähän kyllä nyt veikkaan että ei näin ole. Joku nuorempi voisi tulla kertomaan, että kuinka paljon kompia on nykyään lukion kokeissa.
 
Ei se ole kompa. Siinä mitataan ihan selvästi, ymmärsikö oppilas kysymyksen, vai soveltaako vain hauki-on-kala -tyylisesti ulkoaopeteltuja laskukaavoja. Tällaisia tehtäviä tuli vastaan kouluissa insinöörimatematiikkaan asti vastaan runsaasti. Suurin osa ei tokikaan ollut näin ilmiselviä, vaan piti ihan tosissaan lukea, mitä tehtävässä todella kysyttiin. Matematiikka ei ole mekaanista suorittamista.

Tuo on aivan selkeä kompa kun se on tarkoituksellisesti tehty niin että siinä yritetään hämätä sitä vastaajaa ymmärtämään kysymys väärin vaikka se vastaus on itse kysymyksessä.

Kompakysymys – Wikipedia

"Kompakysymys tai vain kompa on kysymys, joka on tarkoituksella tehty niin, että kuulija ymmärtää sen väärin tai kuulija kokee kysymyksen hankalaksi vastata (muuten kuin tietosisällöltään), ikään kuin kompastuu kysymykseen."
 
Kysymykseen olisi muuten voinut myös vastata että esityksen pituus on 0 min koska se peruutetaan osallistujien puutteen vuoksi ja se olisi ollut loogisesti myös aivan oikein tai jotain muuta settiä mutta kuten kaikissa testeissä joissa on joku arvioija niin ei ole merkityksellistä mikä on oikea vastaus vaan mikä on oikea vastaus arvioijan mielestä.
Tottakai "olisi voinut vastata", mutta onko fiksua vastata tuolla tavalla "riskillä" on eri asia, koska pitäisi olla päivänselvää, että tuollainen vastaus ei ole se, jota ensisijaisesti haetaan. Tuo olisi tietyssä mielessä "näsäviisas" vastaus. Ehkä menisi läpi, ehkä ei, mutta miksi ottaa riski?

Lisäksi muutaman laulajan puuttuminen tuskin yleensä kuoron konserttia estää...
 
Tuo on aivan selkeä kompa kun se on tarkoituksellisesti tehty niin että siinä yritetään hämätä sitä tekijää ymmärtämään kysymys väärin.

Kompakysymys – Wikipedia

"Kompakysymys tai vain kompa on kysymys, joka on tarkoituksella tehty niin, että kuulija ymmärtää sen väärin tai kuulija kokee kysymyksen hankalaksi vastata (muuten kuin tietosisällöltään), ikään kuin kompastuu kysymykseen."
T. Wikipedia. Ei se tee kysymyksestä kompaa, jos joku sattuu siitä hämääntymään. Jos se olisi tarkoituksellisesti tehty monitulkintaiseksi, asia olisi tietenkin eri. Nyt kyseessä oli yksinkertainen kysymys, johon on yksiselitteinen vastaus.
 
T. Wikipedia. Ei se tee kysymyksestä kompaa, jos joku sattuu siitä hämääntymään. Jos se olisi tarkoituksellisesti tehty monitulkintaiseksi, asia olisi tietenkin eri. Nyt kyseessä oli yksinkertainen kysymys, johon on yksiselitteinen vastaus.

Ei kompakysymys tarkoita monitulkinnallisuutta vaan että kysymyksessä yritetään hämätä kuten tuossa selkeästi yritetään.
 
Sehän voi olla että esitys lyhenee 5 sekunnilla koska viimeinen nuotti jää laulamatta kun kuorosta on sairaana se ainoa jonka äänialaan se kuuluu.
 
Yläasteen läpäisseenä voin vahvistaa, että matematiikan tunnilla opetellaan myös kysymyksen ymmärtämistä.

Kannattaa tosin huomioida, että kokemuksesi taitaa rajoittua yhteen yläasteeseen. Niin uskomatonta kuin se onkin - onhan meillä opetussuunnitelmat ja kaikki - niin opetuksen laatu vaihtelee valitettavasti erittäin paljon.
 
Ei kompakysymys tarkoita monitulkinnallisuutta vaan että kysymyksessä yritetään hämätä kuten tuossa selkeästi yritetään.
Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, ettei se, että joku hämääntyy kysymyksestä, ole todiste siitä, että kysymys olisi tarkoitettu hämäämään.
 
Kannattaa tosin huomioida, että kokemuksesi taitaa rajoittua yhteen yläasteeseen. Niin uskomatonta kuin se onkin - onhan meillä opetussuunnitelmat ja kaikki - niin opetuksen laatu vaihtelee valitettavasti erittäin paljon.
Voi olla, kuten voi olla niinkin, että 20 vuoden aikana on saattanut tulla muutoksia opetukseen. Kuitenkin voimassaolevassa matematiikan opetussuunnitelman perusteissa nimenomaan yläasteikäisille kerrotaan:
Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle sekä kehittää oppilaiden kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia.
- -
Oppilaiden valmiuksiin kuuluvat ongelmien matemaattinen mallintaminen ja ratkaiseminen.
- -
Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä täsmällisesti. Pohditaan ja määritetään vaihtoehtojen lukumääriä. Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella.

Itse koehan oli ylioppilaskoe ja tehtävän taso tarhalaisien suoritettavissa.
 
Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, ettei se, että joku hämääntyy kysymyksestä, ole todiste siitä, että kysymys olisi tarkoitettu hämäämään.

Ei olekkaan mutta tuossa kysymyksessä nyt selkeästi yritetään hämätä antamalla epäoleellisia tietoja ja yritetään johdattaa väärään ratkaisutapaan tai siis ylipäätään yritetään johdattaa ratkaisemaan vaikka vastaus on jo valmiina.

Jos tarkoitus ei ollut hämätä mutta moni tekijä hämääntyi niin sehän tarkoittaisi että tuo kysymys oli perseestä kun ihmiset ymmärsivät sen väärin joka ei muka ollut sinun mukaasi tarkoitus.

Tuo siis oli joko tarkoituksellinen kompakysymys ja ihmisiä yritettiiin tarkoituksella hämätä tai sitten se oli ihan muuten vain huono kysymys koska ihmiset ymmärsivät sen väärin.
 
Viimeksi muokattu:
Voi olla, kuten voi olla niinkin, että 20 vuoden aikana on saattanut tulla muutoksia opetukseen. Kuitenkin voimassaolevassa matematiikan opetussuunnitelman perusteissa nimenomaan yläasteikäisille kerrotaan:


Itse koehan oli ylioppilaskoe ja tehtävän taso tarhalaisien suoritettavissa.
Ajattelet asiaa selvästi vieläkin eri tasolla kuin me muut, kun mietit yhä kysymyksen vaikeutta. Sillä ei ole juurikaan merkitystä.

Kompakysymykset ovatkin nimenomaan yleensä helppoja kun tajuaa mistä on kyse. Se jekku on siinä, että kysymys yrittää harhauttaa ajattelemaan asiaa liian monimutkaisesti tai väärinymmärtämään kysymyksen.
 
Wikipedian kompakysymys:

"Mikä lintu voi lentää korkeammalle kuin maailman korkein vuori? – Vuoret eivät lennä."


Tuossa on ihan sama idea jossa yritetään harhauttaa miettimään asiaa eri tavalla vaikka vastaus on yksinkertainen. Se on koko kompakysymysten idea yleensä että se vastaus on jo valmiina kysymyksessä.
 
Wikipedian kompakysymys:

"Mikä lintu voi lentää korkeammalle kuin maailman korkein vuori? – Vuoret eivät lennä."


Tuossa on ihan sama idea jossa yritetään harhauttaa miettimään asiaa eri tavalla vaikka vastaus on yksinkertainen. Se on koko kompakysymysten idea yleensä että se vastaus on jo valmiina kysymyksessä.
Toi Wikipedian kysymys on erilainen, siinä kikkaillaan kieliopin kanssa, melkein menee jo pilkunnussinnan puolelle että miten toi lause pitäisi tulkita.

Melkein voisi sanoa näsäviisaaksi kompakysymykseksi. Ja oikeastaan se on vitsi, eikä mikään oikea kysymys.

Toi yo-tehtävä oli tuohon verrattuna aika suoraviivainen ilman mitään ihmeempiä tulkinnanvaraisuuksia.
 
Tyhmäkin sen tietää sähkö ja vesi ei kuulu yhteen. Naurattaa vaan hitosti ne sähköautoilijat jotka miettii kuin sen saa puhtaaksi. :)
 
Haluatko lukita vastauksen?


Musk on jo lukinnut vastauksen:

sG8qGrA.png
 
Tyhmäkin sen tietää sähkö ja vesi ei kuulu yhteen. Naurattaa vaan hitosti ne sähköautoilijat jotka miettii kuin sen saa puhtaaksi. :)

Musk on jo lukinnut vastauksen:

sG8qGrA.png

Ei varmasti suosittelekkaan, sehän olisi suorastaan typerää. Pointti tässä oli se, että eiköhän ne sähköautotkin kestä ainakin vesisateessa ajoa.

Ja tyhmät varmaan tietävät myös, että tuli (polttomoottori) ja vesi eivät sovi yhteen. Nyt jotakin rajaa siihen trollaukseen :rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:
Olin itse tänään tyhmä. Tyrkytin 13vee teinille Richan motohanskoja, kun oli menossa skeittiparkkiin. Näppärät rystyssuojat ja vahvistettu kämmenpuoli sekä kokonahkainen rakenne. Ei kelvannut. Muistutin kypärästäkin ja tarjosin muutaman euron pärinäjuomiin. Vastaus oli se Greta Thunberg -ilme ja "iskä, sä oot vanha, on rahaa mutta tee ruokaa, tuun kun tuun".

Huoh.
 
Tilattiin Kiinasta 150 eurolla hääpuku ja tuli sitä mitä pitikin. Viimeiset trimmaukset sitten Suomessa. Emännällä nyt ei mikään halvin maku ole, ja tuokin tilattiin vähän riskillä, että rahat menee hukkaan. Tilattiin vähän väljemmillä mitoilla, että on varaa sitten pienentää. Ei olisi tuotakaan tarvinnut tehdä, vaan mitat oli just eikä melkein.

Sulaa hulluutta heittää yli 500 euroa johonkin kerran käytettävään kledjuun.

Aikaa tästä tosin reilut 10 vuotta, mutta kuitenkin.

Kyllä Kiinasta(Ebay) on saanut mittatilaustyönä tarpeeksi asiallisia rooliasuja noin 100 eurolla.
Minna selvästikin joutunut kusetettavaksi ja olisi luullut, että rahat olisi saanut takaisin, jos olisi laittanut disputeen ja kuvat. Ei kyllä täsmää mitenkään myyntikuviin eli väärä tuote. 10 euron tuoteelta tuo näyttää ja ehdottomasti myyjän tappioksi kaikki, että oppii tavoille, kun on niitä kunnon myyjiäkin.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 682
Viestejä
4 875 802
Jäsenet
78 687
Uusin jäsen
martin.piittisjarvi@gmail

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom