Tyhmät ihmiset

Olispa törkeissä rikoksissa myös vastaavia korvausjuttuja. Murhasta voisi ihan hyvin lyödä 500 000 euron korvausvelvollisuuden, niin olisi oikeitakin seurauksia useimmille murhaajille.

Kyllä tuollaisesta rikoksesta pitäisi Hammurabin lakia noudattaa. Ainoa oikea. Mutta, hyvä ajatus tuo velkavankeus myös. Jos vaikka vähintään miljoonan euron hinnan laittaisi maksuun ja korko juoksee niin olisi ihmisen hintakin sitten edes jotain kun nykyään taitaa mennä muutamalla tonnilla. Elinikäinen taloudellinen pallo jalkaan.

Tosin, velka on vain jos idiootti pörrää Suomessa. Nostaa vain kytkintä maailmalle niin se on siinä. Ei seuraa vouti perässä. Sitten firma pystyyn Suomeen ja lähipiiri omistajaksi/hallitukseen ja pyörittää talouttaa sitä kautta niin ei pääse vouti väliin. Ja jos sattuisi vaikka perintöä olemaan tulossa niin pienellä (vero)suunnittelulla omaisuus siirtyy ulkomaisten (peite)firmojen ja bulvaanien kautta kätevästi ilman seuraamuksia nollaveroilla eikä pääse voutin käsi väliin. Pienellä aivotyöllä ja viitseliäisyydellä nuo velat on vain numeroita paperilla. Ei muuta. Tosin nuo toisen ihmisen koskemattomuutta rikkovat ovat sen verran idiootteja ja kouluttamattomia niin onneksi heillä ei ole tieto eikä taitoa eikä ymmärrystä. Täydellisiä idiootteja.

Siis ainoa laki pitäisi ehdottomasti olla silmä silmästä ja hammas hampaasta sellaisissa tapauksissa joissa rikotaan tietoisesti/tahallaan toisen ihmisen fyysistä koskemattomuutta. Kännissä olo pitää olla raskauttava asianhaara eikä lieventävä kuten nykyään. Ja ainoa vaihtoehto toisenlaiseen tulkintaan on että saa jollain tavalla tehdyn tekemättömäksi, mutta taitaa vaatia ajan kulun kääntämistä ja se on nykytietämyksellä käytännössä mahdotonta.
 
Siis ainoa laki pitäisi ehdottomasti olla silmä silmästä ja hammas hampaasta sellaisissa tapauksissa joissa rikotaan tietoisesti/tahallaan toisen ihmisen fyysistä koskemattomuutta. Kännissä olo pitää olla raskauttava asianhaara eikä lieventävä kuten nykyään. Ja ainoa vaihtoehto toisenlaiseen tulkintaan on että saa jollain tavalla tehdyn tekemättömäksi, mutta taitaa vaatia ajan kulun kääntämistä ja se on nykytietämyksellä käytännössä mahdotonta.

Mitenkäs sitten jos tuomitaankin väärä henkilö? Murhatun vaimo/lapset tulee murhata myöskin rangaistukseksi?
 
Mitenkäs sitten jos tuomitaankin väärä henkilö? Murhatun vaimo/lapset tulee murhata myöskin rangaistukseksi?

Miksi syyttömät pitäisi rangaistukseksi "hoidella"? Oletko sitä mieltä että kollektiivinen rangaistus on paras yksilörikoksesta?

Miksi tuomittaisiin väärä henkilö jos tapaus on selvä kaikkien tutkivien viranomaisten mielestä? Oletko sitä mieltä ettei mitään rangaistusta voi mistään tuomita koska aina jokaisessa rikoksessa on mahdollisuus tuomita väärä henkilö.

Nyt puhutaan kuitenkin jonkinlaisesta oikeusjärjestelmästä eikä epämääräisen väkijoukon tekemästä lynkkauksesta. Tänäkin päivänä pitää olla aika vahva näyttö ettei jää epäilykselle tilaa. Suunnitelmallisuus, vakaa harkinta, tuottamus ja tahallisuus.

Toisen ihmisen fyysinen koskemattomuus on pyhä. Jokainen joka sitä rikkoo luopuu samalla omastaan. Miksi tahallisen teon tekijän tulisi päästä vähemmällä kuin uhrinsa? Kenellä on suuremmat ihmisoikeudet kun toisella? Kuka yksilö voi sivistyneessä yhteiskunnassa päättää yksin toisen ihmisoikeuksista? Jos tekijä on riittävän tolkuissaan tajuamaan tekonsa ja sen seuraukset niin sellainen henkilö varmasti ymmärtää myös että hän antaa oikeutuksen kohdella häntä vähintään samalla tavalla. Jos taas henkilö on itse tahallisesti saattanut itsensä sellaiseen tilaan jossa ei hallitse itseään (mm. alkoholi) niin se on selkeästi harkittua ja siten koventava tekijä.
 
Lyhyen matematiikan yo-tehtävä aiheutti hämmennystä – osaatko vastata oikein tähän kysymykseen?
Opiskelijat ei osaa lukea matematiikan tehtävää ja se on jotenkin muiden syy.
Tämän lisäksi oletettavasti aikuiset purnaa kommenteissa.

E: Vielä tehdävä, niin ei tarvitse klikkailla:
Tehtävä voisi olla myös seuraavanlainen:

Karkkilan sosiaalikustannukset olivat vuonna 2015 12.7miljoonaa euroa ja avustettavien määrä 4500. Vuonna 2016 Karkkilaan saapui 300 turvapaikanhakijaa. Kuinka monta prosenttia sosiaalikustannukset Karkkilassa kasvoivat jos yhden turvapaikanhakijat kustannukset olivat 14789€ vuodessa?

Vastaus:0%, turvapaikanhakijat eivät maksa kunnille senttiäkään
 
Miksi tuomittaisiin väärä henkilö jos tapaus on selvä kaikkien tutkivien viranomaisten mielestä?
Niinpä. Miksi syyttömiä tuomitaan?

"Vain varmoissa tapauksissa" on helvetin huono ja väsynyt argumentti kuolemantuomion puolesta. Kertoo ajattelun puutteesta. Entäs ne vähemmän varmat, laitetaanko varmuuden vuoksi "vain" linnaan? Tämän perustelun soveltaminen oikeusperiaatteena romahduttaisi oikeuslaitoksen legitimiteetin, arvopohjan ja uskottavuuden.
 
Tehtävä voisi olla myös seuraavanlainen:

Karkkilan sosiaalikustannukset olivat vuonna 2015 12.7miljoonaa euroa ja avustettavien määrä 4500. Vuonna 2016 Karkkilaan saapui 300 turvapaikanhakijaa. Kuinka monta prosenttia sosiaalikustannukset Karkkilassa kasvoivat jos yhden turvapaikanhakijat kustannukset olivat 14789€ vuodessa?

Vastaus: me tienataan tällä.

Korjasin
 
Niinpä. Miksi syyttömiä tuomitaan?

"Vain varmoissa tapauksissa" on helvetin huono ja väsynyt argumentti kuolemantuomion puolesta. Kertoo ajattelun puutteesta. Entäs ne vähemmän varmat, laitetaanko varmuuden vuoksi "vain" linnaan? Tämän perustelun soveltaminen oikeusperiaatteena romahduttaisi oikeuslaitoksen legitimiteetin, arvopohjan ja uskottavuuden.
Olet oikeassa. Esiin nousee toinen moraalinen dilemma joka on helppo sivuuttaa. Jos epäillään jotain raiskaajamurhaajaa semi vahvoin perustein, muttei olla varmoja ja tää henkilö sitten käy raiskaamassa pari pikkulasta ja tappamassa ties ketä. No oikeuslaitos ei ollu varma ja ehkä se ei tee pahojaan? Mutta ymmärrän kyllä miksi se kuppi on mielummin kallellaan sinne suuntaan missä "syytön kunnes toisin todistetaan".
 
Niinpä. Miksi syyttömiä tuomitaan?

"Vain varmoissa tapauksissa" on helvetin huono ja väsynyt argumentti kuolemantuomion puolesta. Kertoo ajattelun puutteesta. Entäs ne vähemmän varmat, laitetaanko varmuuden vuoksi "vain" linnaan? Tämän perustelun soveltaminen oikeusperiaatteena romahduttaisi oikeuslaitoksen legitimiteetin, arvopohjan ja uskottavuuden.

Miksi koskaan tuomitaan mistään jos ei olla varmoja tapauksista? Varmuuden vuoksi? Pelkäätkö että tämä avaa pandoran-lippaan jossa mahdollisestaan järjestelmän lipsuminen ja varmuuden vuoksi -tapaukset?

Linnaan ja avaimet kaivoon ja ne ongitaan jos pystytään aukottomasti todistamaan että järjestelmä oli väärässä? Silloin täytyy olla riittävä epävarmuus. Yleensä kun on riittävä epävarmuus niin ei tuomita ollenkaan tai tuomitaan pienempään.

Miksi romauttaisi legitimiteetin? Kenen silmissä? Kansan vai sinun? Oikeutus on sillä kenelle järjestelmä on sen antanut ja sille pelisäännöt määrännyt = kansa/edustuslaitos. Nyt kuitenkin puhutaan edelleen sivistyneestä järjestäytyneestä yhteiskunnasta.

Miksi romauttaisi arvopohjan? Mikä/kenen on oikeuslaitoksen nykyinen arvopohja? Kuka sen on määritellyt? Miksi se muuttuisi ja jos se muuttuu niin kenen silmissä?

Miksi romauttaisi uskottavuuden? Jos tarkoitat sitä että joskus tulee eteen tapaus jossa todetaan että 100 vuotta sitten tuomittiin väärä tyyppi niin se muka romauttaisi koko järjestelmän uskottavuuden. Kaikki tuomitut ovat aina väärin tuomittuja omasta mielestään.
 
Miksi romauttaisi uskottavuuden? Jos tarkoitat sitä että joskus tulee eteen tapaus jossa todetaan että 100 vuotta sitten tuomittiin väärä tyyppi niin se muka romauttaisi koko järjestelmän uskottavuuden. Kaikki tuomitut ovat aina väärin tuomittuja omasta mielestään.

Tulee niitä vähän tuoreempiakin välillä...
 
Lyhyen matematiikan yo-tehtävä aiheutti hämmennystä – osaatko vastata oikein tähän kysymykseen?
Opiskelijat ei osaa lukea matematiikan tehtävää ja se on jotenkin muiden syy.
Tämän lisäksi oletettavasti aikuiset purnaa kommenteissa.

E: Vielä tehdävä, niin ei tarvitse klikkailla:

Selittyisikö purnaus sillä että monen purnaajaan lukio tai kouluajalla ei opiskeltu matematiikassa logiikkaa tai "päättelytehtäviä" vaan ainoastaan laskettiin mekaanisesti. Eihän siinä mitään jos vastaavia tehtäviä lapset harjoittelee ja sitä logiikkaa on opiskeltu - siis matematiikan tunnilla.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä, pelkään että avataan Pandoran lipas mikäli tuollaista perustelua käytetään ja pelkään syystä. En osallistu offtopic-keskusteluun kuolemantuomion tarpeellisuudesta enkä edes ilmaise kantaani.

Nämä nyt ovat aika perusoppimäärää ja ad nauseam hinkattuja argumentteja. En varsinaisesti tuonut tähän mitään uusia tai omia ajatuksiani, huomautin vain räikeästä ja epä-älyllisestä ajatteluvirheestä.
Kaikki tuomitut ovat aina väärin tuomittuja omasta mielestään.
Ei pidä läheskään paikkaansa. Moni myöntää tasan tehneensä sen mistä jäi kiinni ja osa saattaa jopa pitää tuomiotaan yllättävän lievänä. Enkä nyt tarkoita edes uskoontulleita tai muita parannuksen tehneitä ja hurahtaneita, vaan myös niitä, jotka katuvat vain kiinni jäämistään.
 
Selittyisikö purnaus sillä että monen purnaajaan lukio tai kouluajalla ei opiskeltu matematiikassa logiikkaa tai "päättelytehtäviä" vaan ainoastaan laskettiin mekaanisesti. Eihän siinä mitään jos vastaavia tehtäviä lapset harjoittelee ja sitä logiikkaa on opiskeltu.
Älykkyys on suurimmaksi osaksi geneettistä... Jossei tällaisia tehtäviä tajua, niin sitten ei tajua, on yksinkertaisesti tyhmä ihminen.

(Disclaimer: Jos siis ei ylipäätään tajua tämäntyylisiä tehtäviä. Yhdessä tehtävässä erehtyminen ei välttämättä tarkoita mitään, paitsi jos purnaa jälkeenpäin ja näin todistaa tyhmyytensä.)
 
En tiedä oonko jotenkin autistinen mutta en tajua miten tuohon voi vastata väärin jos ei ole ihan retardi?

No ei tuossa ole kyse siitä etteikö jokainen tietäisi mikä on oikea vastaus, vaan siitä haluaako kysymyksen laatija oikean vastauksen, vai onko kyseessä joku vähemmän loppuun asti ajateltu laskuharjoitus. Muistan vielä omilta kouluajoilta, että tuommoisia tuli aina joskus vastaan ja yleensä viisastelusta ei palkittu.
 
Tehtävä voisi olla myös seuraavanlainen:

Karkkilan sosiaalikustannukset olivat vuonna 2015 12.7miljoonaa euroa ja avustettavien määrä 4500. Vuonna 2016 Karkkilaan saapui 300 turvapaikanhakijaa. Kuinka monta prosenttia sosiaalikustannukset Karkkilassa kasvoivat jos yhden turvapaikanhakijat kustannukset olivat 14789€ vuodessa?

Vastaus:0%, turvapaikanhakijat eivät maksa kunnille senttiäkään

Hauska tehtävä, mutta valitettavasti vastaus on aivan väärin kun asuinkunnalle ne toimeentulotukimenot ja lastensuojelumenot yms. tulevat sitten täysimääräisinä maksettavaksi kun se kaksi vuotta on mennyt siitä kun tullut pakolaisena Suomeen.

Toki ne Karkkilan kunnanisät ja -äidit voivat olla sellaisia kettuja kuin jossain kunnissa ovat, että potkivat sitten muiden murheiksi ne pakolaiset ulos kunnasta kun valtion rahahanat menevät kiinni kahden vuoden jälkeen.

Taitaisi mennä liian monimutkaiseksi tuollaiset matematiikan tehtävät ylioppilaskirjoituksissa kun Fieldsin mitalin voittajatkin saisivat siitä arvosanaksi improbatureita.
 
Tuollainen tehtävä voisi tulla vastaan esimerkiksi AMK pääsykokeessa jossa oli muutamia nimenomaisesti päättely- ja logiikkatehtäviä. Matematiikan kokeessa se hämää aikalailla kun ei tarvikaan laskea mitään. Ekana voisi tulla mieleen että kysymyksen asettelu on jotenkin hassu ja siinä haetaan sitä että osaa laskea minuutit ja sekunnit oikein kun aika pitenee kertoimeen suhteen.
 
Lyhyen matematiikan yo-tehtävä aiheutti hämmennystä – osaatko vastata oikein tähän kysymykseen?
Opiskelijat ei osaa lukea matematiikan tehtävää ja se on jotenkin muiden syy.
Tämän lisäksi oletettavasti aikuiset purnaa kommenteissa.

E: Vielä tehdävä, niin ei tarvitse klikkailla:
Ongelma on se, että tuo ei ole matematiikan tehtävä. Tai oikeastaan ongelma on se, että vastaajan pitää pystyä päättelemään onko tehtävän tarkoitus olla kompa vai onko kysymyksen laatija tyhmä (jolloin orkesterin soittonopeus johtuisi orkesterin koosta). Itseä ei yllättäisi vaikka tämä purnaus olisi ollut päinvastaiseen päin eli joku olisi vastannut tuon 7min ja 40 sek ja sitten "oikea" vastaus olisi ollut että olisi pitänyt laskea orkesterin koon vaikutus, näinkin kun voi käydä että kysymyksen laatija ajattelee asiaa väärin.
Olisihan tuossa tosin voinut päätellä tehtävän pisteistäkin, että tämä on joku yksinkertainen juttu -> tehtävä on kompa.

Yleisellä tasolla olen sitä mieltä ettei tälläisiä tehtäviä pitäisi olla yo-kirjoituksissa vaan tehtävien pitäisi olla sillä tavalla selkeitä, ettei niiden ratkaisuun tarvitse miettiä kysymyksen laatijan älykkyyttä tai muita meta-asioita.
 
Ongelma on se, että tuo ei ole matematiikan tehtävä. Tai oikeastaan ongelma on se, että vastaajan pitää pystyä päättelemään onko tehtävän tarkoitus olla kompa vai onko kysymyksen laatija tyhmä (jolloin orkesterin soittonopeus johtuisi orkesterin koosta). Itseä ei yllättäisi vaikka tämä purnaus olisi ollut päinvastaiseen päin eli joku olisi vastannut tuon 7min ja 40 sek ja sitten "oikea" vastaus olisi ollut että olisi pitänyt laskea orkesterin koon vaikutus, näinkin kun voi käydä että kysymyksen laatija ajattelee asiaa väärin.
Olisihan tuossa tosin voinut päätellä tehtävän pisteistäkin, että tämä on joku yksinkertainen juttu -> tehtävä on kompa.

Yleisellä tasolla olen sitä mieltä ettei tälläisiä tehtäviä pitäisi olla yo-kirjoituksissa vaan tehtävien pitäisi olla sillä tavalla selkeitä, ettei niiden ratkaisuun tarvitse miettiä kysymyksen laatijan älykkyyttä tai muita meta-asioita.
Yksi vaihtoehto on kanssa, että se orkesteri ei soita ollenkaan, koska soittajia ei ole tarpeeksi. Eli vastaus olisi, että esittämiseen menee 0 min 0 sek.
 
Jotenkin käsittämätöntä, että tuosta yo-kysymyksestä tarvitsee käydä minkäänlaista keskustelua yhtään missään.

Jos siihen vastasi väärin, niin ihan ansaitusti saa nauttia työnsä hedelmistä.
 
Ongelma on se, että tuo ei ole matematiikan tehtävä.

Yleisellä tasolla olen sitä mieltä ettei tälläisiä tehtäviä pitäisi olla yo-kirjoituksissa vaan tehtävien pitäisi olla sillä tavalla selkeitä, ettei niiden ratkaisuun tarvitse miettiä kysymyksen laatijan älykkyyttä tai muita meta-asioita.

Täysin opetussuunnitelman mukainen tehtävä. Matematiikan opetuksen tarkoitus on toki opettaa mekaaniset laskusäännöt, mutta ennen kaikkea oppia tunnistamaan minkälaista matematiikkaa missäkin kohtaa voidaan hyödyntää ja missä sitä ei voida soveltaa. Laskumekaniikan täydellisellä osaamisella ei tee mitään, jos on niin palikka, että ei tajua musiikkikappaleen pituuden olevan riippumaton soittajien lukumäärästä
 
Kyseessä oli muuten kuoro eikä orkesteri. Minusta on hyvä, että puhdasta loogista ajattelukykyä/perusjärkeä testataan kokeessa myös eikä pelkästään aivotonta laskukaavojen käyttöä. Matematiikka on tosiaan paljon muutakin kuin mekaanista laskemista, minkä ymmärtää paremmin, kun on opiskellut matematiikkaa vähän (lukiotasoakin) pidemmälle.
 
Viimeksi muokattu:
Täysin opetussuunnitelman mukainen tehtävä. Matematiikan opetuksen tarkoitus on toki opettaa mekaaniset laskusäännöt, mutta ennen kaikkea oppia tunnistamaan minkälaista matematiikkaa missäkin kohtaa voidaan hyödyntää ja missä sitä ei voida soveltaa. Laskumekaniikan täydellisellä osaamisella ei tee mitään, jos on niin palikka, että ei tajua musiikkikappaleen pituuden olevan riippumaton soittajien lukumäärästä
Kyllä, mutta toi tehtävä menee turhan äärimmäisyyksiin. Mitä enemmän tuota miettii ja päättelee niin vaikeammaksi tuohon tulee vastata. Ratkaisu löytyy meta-tason tiedoista eikä itse tehtävän annosta eli a) YO-kokeita ei todennäköisesti laadi tyhmät ihmiset ja b) maks. pisteet on 1 => kysymys on kompa. Tuo a on se hankala juttu, että voiko olla ihan varma.

Melkeinpä voisi sanoa, että "palikka" saa tälläisen tehtävän todennäköisemmin oikein, kun sellaiset tyypit ei rupea liikaa ajattelemaan vaan katsovat tehtävää vain yksinkertaisesti sellaisena kun se on.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä, mutta toi tehtävä menee turhan äärimmäisyyksiin. Mitä enemmän tuota miettii ja päättelee niin vaikeammaksi tuohon tulee vastata. Ratkaisu löytyy meta-tason tiedoista eikä itse tehtävän annosta eli a) YO-kokeita ei todennäköisesti laadi tyhmät ihmiset ja b) maks. pisteet on 1 => kysymys on kompa. Tuo a on se hankala juttu, että voiko olla ihan varma.

Melkeinpä voisi sanoa, että "palikka" saa tälläisen tehtävän todennäköisemmin oikein, kun sellaiset tyypit ei rupea liikaa ajattelemaan vaan katsovat tehtävää vain yksinkertaisesti sellaisena kun se on.
Tuossahan oli kyse reaalimaailman tilanteesta eikä mistään todellisuudesta irrallisesta abstraktista jutusta, joten ei liene ihan kohtuutonta olettaa, että tehtävän reunaehdot on tiedossa ilman että tehtävässä erikseen sanottaisiin kappaleen esityksen keston olevan riippumaton kuoron jäsenten määrästä. Vastaavanlainen kysymys voisi olla vaikka että jos hissiin mahtuu 8 henkilöä kerrallaan ja kolmelta henkilöltä hissimatka kestää 1 min, niin kauanko se kestää yhdeltä henkilöltä. Tai jos junamatka 200 matkustajalta kestää tunnin, niin kauanko sama matka silloin kestää 150 matkustajalta. Tarvitsisiko hyvin kauaa pähkäillä ja plärätä taulukkokirjaa sopivan kaavan löytämiseksi?
 
Tuossahan oli kyse reaalimaailman tilanteesta eikä mistään todellisuudesta irrallisesta abstraktista jutusta, joten ei liene ihan kohtuutonta olettaa, että tehtävän reunaehdot on tiedossa ilman että tehtävässä erikseen sanottaisiin kappaleen esityksen keston olevan riippumaton kuoron jäsenten määrästä. Vastaavanlainen kysymys voisi olla vaikka että jos hissiin mahtuu 8 henkilöä kerrallaan ja kolmelta henkilöltä hissimatka kestää 1 min, niin kauanko se kestää yhdeltä henkilöltä. Tai jos junamatka 200 matkustajalta kestää tunnin, niin kauanko sama matka silloin kestää 150 matkustajalta. Tarvitsisiko hyvin kauaa pähkäillä ja plärätä taulukkokirjaa sopivan kaavan löytämiseksi?
Tämä keskustelun ongelma on nyt vähän se, että mietimme asiaa eri tasoilla. Sä mietit puhtaasti tuon tehtävän vaikeutta. Tehtävän ratkaisuhan on tosiaan yksinkertainen. Tuskin kukaan tässä väittää että tuo kysymys olisi jotenkin mahdoton päätellä tai vastata. Varmaan suurin osa väärin vastaajistakin tiesi oikean vastauksen, he vaan olettivat että kysymys on vain huonosti laadittu ja tarkoitus on laskea kuitenkin.

Mutta tässä on se toinenkin taso, että kuuluuko kompakysymykset YO-kokeeseen? Onko olennaista testata kokelaiden kykyä päätellä onko kysymyksien asettelussa tapahtunut ajatusvirhe vai ei? Nämä on just siitä vaarallisia, että vaikka YO-kokeita tekee varmasti ammattilaiset ja ne käydään läpi useamman henkilön kautta niin aina voi sattua virheitä. Sen takia nämä tehtävät pitäisi pyrkiä tekemään niin, että väärinymmärryksiä määrä olisi mahdollisimman pieni ja olennainen juttu olisi se itse tehtävän ratkaiseminen (ratkaisemiseen tietysti liittyy osana se, että mitä pitää laskea ja miten). Raja on tietenkin häilyvä, mutta tämä kyseinen tapaus menee minusta aika selkeästi rajan yli sille puolelle millaisia tehtäviä ei pitäisi olla.
 
En ymmärrä mikä tuossa on kompaa, ei oikeastaan tarvitse edes hoksata mitään vaan vain lukea tehtävä. Ei edes erityisen luovaa ajattelua tarvita, toisin kuin yhden erityislukion yhdessä sisäänpääsykokeessa aikanaan: ”Laske pingviinin pinta-ala”.
 
Saakohan täydet pisteet jos vastaa tyyliin
"Oikea vastaus on 7 min 40 sekuntia, koska teoksen kesto pysyy samana riippumatta laulajien määrästä. Mutta jos kysymyksen laatija on tyhmä, ja tarkoituksena oli vaan jakaa 40:llä ja kertoa 37:llä ottamatta kantaa mihinkään logiikkaan niin vastaus on ... "

Eli meneeköhän jaaritteluvastaukset läpi jos jaarittelu vaikuttaa aiheelliselta :think:
 
En ymmärrä mikä tuossa on kompaa, ei oikeastaan tarvitse edes hoksata mitään vaan vain lukea tehtävä. Ei edes erityisen luovaa ajattelua tarvita, toisin kuin yhden erityislukion yhdessä sisäänpääsykokeessa aikanaan: ”Laske pingviinin pinta-ala”.
Aika selkeästihän tuo on kompa. Noilla lukumäärillä yritetään hämätä laskemaan vaikka vastaus on jo itse kysymyksessä.
Kompakysymys – Wikipedia
 
Selittyisikö purnaus sillä että monen purnaajaan lukio tai kouluajalla ei opiskeltu matematiikassa logiikkaa tai "päättelytehtäviä" vaan ainoastaan laskettiin mekaanisesti. Eihän siinä mitään jos vastaavia tehtäviä lapset harjoittelee ja sitä logiikkaa on opiskeltu - siis matematiikan tunnilla.
Yläasteen läpäisseenä voin vahvistaa, että matematiikan tunnilla opetellaan myös kysymyksen ymmärtämistä.
 
Yläasteen läpäisseenä voin vahvistaa, että matematiikan tunnilla opetellaan myös kysymyksen ymmärtämistä.
Me harjoteltiin kompakysymyksiä jo ala-asteen leikkipihoilla. Höhöteltiin sille kun joku ei heti tajunnut, että Kumpihan se meni ja voitti. Mutta sekään ei tarkoita, että ne kuuluisi YO-kokeeseen.
 
Tuossahan oli kyse reaalimaailman tilanteesta eikä mistään todellisuudesta irrallisesta abstraktista jutusta, joten ei liene ihan kohtuutonta olettaa, että tehtävän reunaehdot on tiedossa ilman että tehtävässä erikseen sanottaisiin kappaleen esityksen keston olevan riippumaton kuoron jäsenten määrästä. Vastaavanlainen kysymys voisi olla vaikka että jos hissiin mahtuu 8 henkilöä kerrallaan ja kolmelta henkilöltä hissimatka kestää 1 min, niin kauanko se kestää yhdeltä henkilöltä. Tai jos junamatka 200 matkustajalta kestää tunnin, niin kauanko sama matka silloin kestää 150 matkustajalta. Tarvitsisiko hyvin kauaa pähkäillä ja plärätä taulukkokirjaa sopivan kaavan löytämiseksi?
Ei vertaudu tähän, koska on mahdollista, että koko esiintymistä ei tapahdu, jos jäseniä puuttuu.
 
En ole ihan asiasta varma mutta kuuluuko logiikka tarkalleen ottaen matematiikkaan? Kysymyksen laatijan mukaan kyseessä oli logiikan testaus. Omalla kouluajalla sitä logiikkaa ei tosiaan ala-asteella tai lukiossa harjoiteltu, mutta jos nykyään logiikkaa ja tuollaista sanallista ongelmanratkaisua harjoitellaan _matematiikan tunnilla_ niin minusta ihan fair game vaikka onkin kompakysymys. Jos taas sitä logiikkaa ei ole matematiikan tunnilla harjoiteltu niin minusta tuollainen on vähän epäreilua ja mulkkua kun ei missään biologian kokeessakaan kai pitäisi olla jotain historian kysymystä kompamuodossa?

Oppilaille pitäisi olla selkeää että onko kaikki kysymykset tarkoitus ratkaista ainoastaan matemaattisesti vaiko sitten matemaattisesti tai loogisesti.

Kysymykseen olisi muuten voinut myös vastata että esityksen pituus on 0 min koska se peruutetaan osallistujien puutteen vuoksi ja se olisi ollut loogisesti myös aivan oikein tai jotain muuta settiä mutta kuten kaikissa testeissä joissa on joku arvioija niin ei ole merkityksellistä mikä on oikea vastaus vaan mikä on oikea vastaus arvioijan mielestä.
 
Viimeksi muokattu:
Me harjoteltiin kompakysymyksiä jo ala-asteen leikkipihoilla. Höhöteltiin sille kun joku ei heti tajunnut, että Kumpihan se meni ja voitti. Mutta sekään ei tarkoita, että ne kuuluisi YO-kokeeseen.
Ei se ole kompa. Siinä mitataan ihan selvästi, ymmärsikö oppilas kysymyksen, vai soveltaako vain hauki-on-kala -tyylisesti ulkoaopeteltuja laskukaavoja. Tällaisia tehtäviä tuli vastaan kouluissa insinöörimatematiikkaan asti vastaan runsaasti. Suurin osa ei tokikaan ollut näin ilmiselviä, vaan piti ihan tosissaan lukea, mitä tehtävässä todella kysyttiin. Matematiikka ei ole mekaanista suorittamista.
 
Ei se ole kompa. Siinä mitataan ihan selvästi, ymmärsikö oppilas kysymyksen, vai soveltaako vain hauki-on-kala -tyylisesti ulkoaopeteltuja laskukaavoja. Tällaisia tehtäviä tuli vastaan kouluissa insinöörimatematiikkaan asti vastaan runsaasti. Suurin osa ei tokikaan ollut näin ilmiselviä, vaan piti ihan tosissaan lukea, mitä tehtävässä todella kysyttiin. Matematiikka ei ole mekaanista suorittamista.
Juurikin näin.
 
Ongelma on se, että tuo ei ole matematiikan tehtävä. Tai oikeastaan ongelma on se, että vastaajan pitää pystyä päättelemään onko tehtävän tarkoitus olla kompa vai onko kysymyksen laatija tyhmä (jolloin orkesterin soittonopeus johtuisi orkesterin koosta). Itseä ei yllättäisi vaikka tämä purnaus olisi ollut päinvastaiseen päin eli joku olisi vastannut tuon 7min ja 40 sek ja sitten "oikea" vastaus olisi ollut että olisi pitänyt laskea orkesterin koon vaikutus, näinkin kun voi käydä että kysymyksen laatija ajattelee asiaa väärin.
Olisihan tuossa tosin voinut päätellä tehtävän pisteistäkin, että tämä on joku yksinkertainen juttu -> tehtävä on kompa.

Yleisellä tasolla olen sitä mieltä ettei tälläisiä tehtäviä pitäisi olla yo-kirjoituksissa vaan tehtävien pitäisi olla sillä tavalla selkeitä, ettei niiden ratkaisuun tarvitse miettiä kysymyksen laatijan älykkyyttä tai muita meta-asioita.
Kysymyksessä puhuttiin kuorosta ja kaikki tuntuu puhuvan orkesterista ja siitä, että mitäs jos sattuu olemaan juuri ne ryhmän rumpalit jotka ovat poissa.

Ja jos tuollaisessa tehtävässä pitäisi oikeasti jotain laskea niin silloin siellä jollakin tavalla kerrottaisiin miten se yhden soittajan puuttuminen vaikuttaa kestoon. Jos alkaa miettimään jotain kysymyksen laatijan älykkyyttä niin ollaan jo metsässä.
 
Viimeksi muokattu:
Meteoriitti voi myös osua ja tappaa kaikki 37, jolloin esiintymistä ei myöskään ehdi tapahtua.
Ei tarvitse alkaa trollailemaan. Vain bändin jäsenet osaavat kertoa kuinka monta jäsentä tarvitaan, että keikkaa ei peruta. Luuletko, että Rolling Stones esiintyy jos Mick Jagger on sairaana?
 
Ei tarvitse alkaa trollailemaan. Vain bändin jäsenet osaavat kertoa kuinka monta jäsentä tarvitaan, että keikkaa ei peruta. Luuletko, että Rolling Stones esiintyy jos Mick Jagger on sairaana?
Enhän minä trollaa. Ja sehän oli tavallinen kuoro eikä mikään kuuluisa bändi.
 
Ei se ole kompa. Siinä mitataan ihan selvästi, ymmärsikö oppilas kysymyksen, vai soveltaako vain hauki-on-kala -tyylisesti ulkoaopeteltuja laskukaavoja. Tällaisia tehtäviä tuli vastaan kouluissa insinöörimatematiikkaan asti vastaan runsaasti. Suurin osa ei tokikaan ollut näin ilmiselviä, vaan piti ihan tosissaan lukea, mitä tehtävässä todella kysyttiin. Matematiikka ei ole mekaanista suorittamista.
Niinhän se on, että matemaattiset tehtävät on yläasteesta lähtien loogista päättelyä vaativia, ei pelkästään mekaanisia laskutoimituksia. Mutta tässä on kyse kompakysymyksistä ja niissä on tosiaan se ongelma, että ei ole selkeää pitääkö kysymykseen vastata niinkuin se on vai onko taustalla esim. laatijan ajatusvirhe.
Omasta koulutushistoriasta en kyllä muista yhtäkään kompakysymystä missään virallisessa kokeessa, mutta ehkä teillä oli insinöörimatematiikassa niitä paljonkin.
 
En ole ihan asiasta varma mutta kuuluuko logiikka tarkalleen ottaen matematiikkaan? Kysymyksen laatijan mukaan kyseessä oli logiikan testaus. Omalla kouluajalla sitä logiikkaa ei tosiaan ala-asteella tai lukiossa harjoiteltu, mutta jos nykyään logiikkaa ja tuollaista sanallista ongelmanratkaisua harjoitellaan _matematiikan tunnilla_ niin minusta ihan fair game vaikka onkin kompakysymys. Jos taas sitä logiikkaa ei ole matematiikan tunnilla harjoiteltu niin minusta tuollainen on vähän epäreilua ja mulkkua kun ei missään biologian kokeessakaan kai pitäisi olla jotain historian kysymystä kompamuodossa?

Oppilaille pitäisi olla selkeää että onko kaikki kysymykset tarkoitus ratkaista ainoastaan matemaattisesti vaiko sitten matemaattisesti tai loogisesti.

Kysymykseen olisi muuten voinut myös vastata että esityksen pituus on 0 min koska se peruutetaan osallistujien puutteen vuoksi ja se olisi ollut loogisesti myös aivan oikein tai jotain muuta settiä mutta kuten kaikissa testeissä joissa on joku arvioija niin ei ole merkityksellistä mikä on oikea vastaus vaan mikä on oikea vastaus arvioijan mielestä.
Joo, tästä tavallaan voisi olla samaa mieltä. Jos ne kompakysymykset olisi arkipäivää kurssikokeissa yms. niin tokihan sellaiset voisivat sitten olla myös YO-kokeessa. Mutta vähän kyllä nyt veikkaan että ei näin ole. Joku nuorempi voisi tulla kertomaan, että kuinka paljon kompia on nykyään lukion kokeissa.
 
Ei se ole kompa. Siinä mitataan ihan selvästi, ymmärsikö oppilas kysymyksen, vai soveltaako vain hauki-on-kala -tyylisesti ulkoaopeteltuja laskukaavoja. Tällaisia tehtäviä tuli vastaan kouluissa insinöörimatematiikkaan asti vastaan runsaasti. Suurin osa ei tokikaan ollut näin ilmiselviä, vaan piti ihan tosissaan lukea, mitä tehtävässä todella kysyttiin. Matematiikka ei ole mekaanista suorittamista.

Tuo on aivan selkeä kompa kun se on tarkoituksellisesti tehty niin että siinä yritetään hämätä sitä vastaajaa ymmärtämään kysymys väärin vaikka se vastaus on itse kysymyksessä.

Kompakysymys – Wikipedia

"Kompakysymys tai vain kompa on kysymys, joka on tarkoituksella tehty niin, että kuulija ymmärtää sen väärin tai kuulija kokee kysymyksen hankalaksi vastata (muuten kuin tietosisällöltään), ikään kuin kompastuu kysymykseen."
 
Kysymykseen olisi muuten voinut myös vastata että esityksen pituus on 0 min koska se peruutetaan osallistujien puutteen vuoksi ja se olisi ollut loogisesti myös aivan oikein tai jotain muuta settiä mutta kuten kaikissa testeissä joissa on joku arvioija niin ei ole merkityksellistä mikä on oikea vastaus vaan mikä on oikea vastaus arvioijan mielestä.
Tottakai "olisi voinut vastata", mutta onko fiksua vastata tuolla tavalla "riskillä" on eri asia, koska pitäisi olla päivänselvää, että tuollainen vastaus ei ole se, jota ensisijaisesti haetaan. Tuo olisi tietyssä mielessä "näsäviisas" vastaus. Ehkä menisi läpi, ehkä ei, mutta miksi ottaa riski?

Lisäksi muutaman laulajan puuttuminen tuskin yleensä kuoron konserttia estää...
 
Tuo on aivan selkeä kompa kun se on tarkoituksellisesti tehty niin että siinä yritetään hämätä sitä tekijää ymmärtämään kysymys väärin.

Kompakysymys – Wikipedia

"Kompakysymys tai vain kompa on kysymys, joka on tarkoituksella tehty niin, että kuulija ymmärtää sen väärin tai kuulija kokee kysymyksen hankalaksi vastata (muuten kuin tietosisällöltään), ikään kuin kompastuu kysymykseen."
T. Wikipedia. Ei se tee kysymyksestä kompaa, jos joku sattuu siitä hämääntymään. Jos se olisi tarkoituksellisesti tehty monitulkintaiseksi, asia olisi tietenkin eri. Nyt kyseessä oli yksinkertainen kysymys, johon on yksiselitteinen vastaus.
 
T. Wikipedia. Ei se tee kysymyksestä kompaa, jos joku sattuu siitä hämääntymään. Jos se olisi tarkoituksellisesti tehty monitulkintaiseksi, asia olisi tietenkin eri. Nyt kyseessä oli yksinkertainen kysymys, johon on yksiselitteinen vastaus.

Ei kompakysymys tarkoita monitulkinnallisuutta vaan että kysymyksessä yritetään hämätä kuten tuossa selkeästi yritetään.
 
Sehän voi olla että esitys lyhenee 5 sekunnilla koska viimeinen nuotti jää laulamatta kun kuorosta on sairaana se ainoa jonka äänialaan se kuuluu.
 
Yläasteen läpäisseenä voin vahvistaa, että matematiikan tunnilla opetellaan myös kysymyksen ymmärtämistä.

Kannattaa tosin huomioida, että kokemuksesi taitaa rajoittua yhteen yläasteeseen. Niin uskomatonta kuin se onkin - onhan meillä opetussuunnitelmat ja kaikki - niin opetuksen laatu vaihtelee valitettavasti erittäin paljon.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
275 636
Viestejä
4 745 150
Jäsenet
77 376
Uusin jäsen
3dayoperation

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom