Tyhmät ihmiset

Voihan sieltä olla tulossa se seuraava jeesus jumalan siittämänä. Haluaisin ainakin itse tietää onko sieltä tulossa oma jälkeläinen vai seuraava vapahtaja.
 
En kyllä ihan silti ymmärrä, että miten voidaan samaan aikaan väittää ettei epäillä uskottomuudesta, mutta silti pyydetään sitä isyys/tautitestiä? Jos on 100 % varma, että toinen ei ole pettänyt, niin miksi silloin tekisi sen testin? Jos taas ei ole 100 % varma, niin silloin on ihan sananmukaisesti epäilys. Olkoonkin epäilys kuinka pieni tahansa, mutta siellä se on.

Se on sitten eri asia, että onko kaikki ihmiset luottamuksen arvoisia. Jos jo etukäteen sovitaan, että isyystesti tullaan tekemään jos lapsia syntyy, tulee samalla kertoneeksi, ettei voi ikinä täysin luottaa kehenkään. Jos taas isyystestiä ehdotellaan vasta raskauden aikana, on se pieni epäluottamuslause sille kumppanille. Jos tosiaan luotat täysin, niin miksi sitä testiä kysyisit?
Niinpä, ja sama juttu avioehdossa. Sillä halutaan varmistua siitä ettei se uusi, ihana puoliso pääse käsiksi omiin/suvun rahoihin jos menee myöhemmin kattilat jakoon. Ei kannata käsittää väärin, mutta sellainen on aika myrkylliseltä kuulostava suhde pidemmän päälle, jos niinkuin tarkoitus olisi olla kuitenkin yhdenvertaisia. Jos ei siis puhuta mistään ilmiselvistä kullankaivajista.
 
Miten suhtautuisit, jos naisesi vaatisi sukupuolitautitestien tekemistä?
Ei kyllä nyt enään asiaan liity, mutta itsellä on nuoresta asti ollut tapana sopia sen vakavamman kumppanin kanssa, että molemmat tekee sukupuolitautitestit. Silloin molemmat on samalla viivalla ja jos tekee mieli ajella paljaalla niin ei jää aikanaan epäselvyyksiä.

Puhelimella on nihkeä vastailla, mutta tuohon avioehtoon.
Itse teen ainakin, jos naimisiin pääsen avioehdon. Koska meillä on ihana mökki isän suvun puolelta, suht arvokkaalta sekä kauniilta paikalta. Muuten nyt on sama tienaako toinen 2500 ja toinen 4500, puoliksi menee silti omaisuus. Sukupaikkojen tai niiden yritysten kannalta ymmärrän ja kannustan.
 
Itse teen ainakin, jos naimisiin pääsen avioehdon. Koska meillä on ihana mökki isän suvun puolelta, suht arvokkaalta sekä kauniilta paikalta. Muuten nyt on sama tienaako toinen 2500 ja toinen 4500, puoliksi menee silti omaisuus. Sukupaikkojen tai niiden yritysten kannalta ymmärrän ja kannustan.
Tällaisessa tilanteessa se on tavallaan ihan ymmärrettävää vähintään siihen saakka, kunnes tilanne talouden suhteen "tasaantuu" kokonaisuudessaan. Siitä ei kaiketi ollut aiemminkaan epäselvyyttä, että avioehto on olemassa juuri oman omaisuuden suojaamiseksi.
 
Isyystestiin vielä: Jos se on sovittu yhdessä kumppanin kanssa jo suhteen alussa, niin kyllä silloin ne epäilykset herää, jos lapsen syntymän jälkeen ei tarvitsekaan äidin mielestä sitä tehdä.
Mutta kun parisuhde perustuu luottamukseen ja isyystesti päinvastaiseen, niin miksi edes suhteen alussa lähteä siitä liikkeelle, ettei aio luottaa siihen toiseen ihmiseen lapsen saannin jälkeen?
No, tämä on kyllä lievää offtopicia ja jätän ainakin osaltani sen tähän.
 
Merikarvialla monella kaupassa maskit vaikka siellä ei ole ollut yhtään tartuntaa
 
Jos ajatellaan, että "Risto" olisi pragmaattisesti sopinut "Lauran" kanssa, että isyystesti tehdään sitten kun vahinko on käynyt. "Laurahan" tämän tietää ja sanoo sitten, että sinunhan tuo, onko testille muka tarvetta? Mitäs teet, eroatko jos ei ole pienintäkään epäilystä, että "Riekkisen" kettu on käynyt kolossa ja parisuhde muuten kukoistaa?
Ja nyt kävi sitten paremmin? Jos 10% mahdollisuus on keskimäärin että lapsi ei ole oma ja avioliitoistakin puolet päättyy eroon niin kyllä ollaan ihan oikeassa ketjussa keskustelemassa aiheesta jos näin tunneperäisesti asiaa käsittelee.

Voi olla, että niinkin pragmaattinen naisihminen löytyy, joka ei muuta mieltään kuin tuuliviiriä, mutta omakohtaisella pienehköllä otannalla saa aika kauan hakea ko. yksilöä. Jos tuollaisesta asiasta tulee riitaa, niin kusessa olet, sekä syyllinen että syytön vetävät molemmat herneet nenään jos vaatimalla vaadit testin.
Jos tuollainen keissi laukaisee eron niin ei se suhde ole minkään arvoinen muutenkaan. Jos isyystestillä voittaa parhaimmillaan 50 tuhatta rahaa ja vaikka 10 vuotta elämästään takaisin niin mielestäni se on kaikki voittoa. Sitten kun eron jälkeen pää alkaa selviämään vähän ajan kuluttua muuttuu mielikin siitä että "mitähän nyt tul tehtyä" muotoon "olipa hyvä että tein sen vaikka oli vaikeaa, missähän sitä nyt olisi".

Ainoa järkevä ratkaisu olisi, että isyyden "tunnustaminen" tehtäisiin järjestelmällisesti isyystestin jälkeen. Entinen työkaveri hermostui kovasti, kun erikseen joutui kirjallisesti vakuuttamaan panneensa avopuolisonsa paksuksi. Naimisissa olevalta ei kysytä.
Toki, mutta tuskin tässä poliittisessa ilmapiirissä.
 
Tunnepohjainen päätöksenteko on lähes aina vastakohta rationaaliselle päätöksenteolle ja epärationaalinen päätöksenteko on monen mielestä tyhmää. Ihan ok, jos isyystestiä ei teetätetä, kun eihän nyt oma puoliso voisi pettää, mutta ei nyt sentään väitetä, etteikö se tyhmää olisi?

Merkittävästi paljon suuremmalla todennäköisyydellä puoliso pettää, kun talo palaa, mutta jostain syystä on silti ok ottaa palovakuutus ja noudattaa viranomaisten ja vakuutusyhtiöiden suojeluohjeita. Ja kyllä, juuri se oma puoliso voi tilastojen valossa pettää, vaikka miten tunnepöhnässä tuntuisi siltä, että ne ovat täysin muut puolisot, jotka pettää. Vai kuinka monelta olette kuulleet, että joo, kyllähän sitä naimisiin mentäessä jo tuli epäiltyä, että puoliso tulee pettämään?
 
Ei kyllä nyt enään asiaan liity, mutta itsellä on nuoresta asti ollut tapana sopia sen vakavamman kumppanin kanssa, että molemmat tekee sukupuolitautitestit. Silloin molemmat on samalla viivalla ja jos tekee mieli ajella paljaalla niin ei jää aikanaan epäselvyyksiä.

Oletko miettinyt miten sukupuolitaudit tulee? Jos mennään ajassa taaksepäin kenelläkään ei ollut mitään, eli terveille ihmisille se on tullut, mutta mistä?
 
Oletko miettinyt miten sukupuolitaudit tulee? Jos mennään ajassa taaksepäin kenelläkään ei ollut mitään, eli terveille ihmisille se on tullut, mutta mistä?
Helppo vastaus;) :
Screenshot_20201017-124323~2.png
 
Oletko miettinyt miten sukupuolitaudit tulee? Jos mennään ajassa taaksepäin kenelläkään ei ollut mitään, eli terveille ihmisille se on tullut, mutta mistä?
Ainakin HIV on peräisin apinoilta.

Muutenkin virukset ja bakteerit kuuluvat luontoon, ja toiset sitten mutatoituu sellaisiksi, että ne leviää juuri sukupuoliteitse ihmisillä. Mutta eihän läheskään kaikki sukupuolitaudit ole mitään "pelkkiä sukupuolitauteja". Herpes voi tarttua muihinkin ruumiinosiin kuten suuhun, samoin klamydia, kondyloomakin kai, tippuri ja niin edelleen... Onko mitään "pelkkää sukupuolitautia" edes olemassakaan?
 
Voin kuvitella, että nakertaa kuin pientä oravaa :btooth: Mutta varmaan ihan toimiva (vaikkakin kallis) oppitunti aiheesta "kannattaako ruveta leikkimään kotia vihreän feministin kanssa".
Ihan hyvä ohje, mutta tuossa "Riston" tapauksessa nainen oli kokoomuspoliitikko eikä vihreä. Nainen on ollut aiemminkin uutisissa, kun meni omat ja yhdistyksen rahat sekaisin.

Lähde on tuo "Risto" itse, joka pui näitä asioita twitterissä ihan omalla nimellään.
 
onhan se isyystestin pyytäminen pitkäaikaiselta kumppanilta suuri epäluottamuslause. Näin itse ajattelisin, jos olisin nainen. Ja ajattelen nytkin. Ihan samaan kategoriaan menee, jos vaimo kyselisi aina epäillen ylitöistä tullessa "missä olit", mutta kertaluokkaa vakavampana. Se on kun kysyisi suoraa, oletko pettänyt.

Välttääkseen turhaa draamaa testin voi tehdä todella helposti naisen tietämättä ja ottaa asian keskusteluun ainoastaan jos isyyshuijaus on tapahtunut.

Esimerkiksi tämä kaveri hoiti tilanteen varsin ikimuistoisella tyylillä :thumbsup:
 
Välttääkseen turhaa draamaa testin voi tehdä todella helposti naisen tietämättä ja ottaa asian keskusteluun ainoastaan jos isyyshuijaus on tapahtunut.

Esimerkiksi tämä kaveri hoiti tilanteen varsin ikimuistoisella tyylillä :thumbsup:

Testi on kyllä huomattavasti parempi tehdä naiselta salaa, jos sen välttämättä haluaa.
”Ikimuistoinen” jättää vähän arvailujen varaa sille, oliko tämä mielestäsi hyvä vai huono tapa. Jos omalle kohdalle sattuisi tilanne, jossa nykyinen tyttäreni paljastusi kolmevuotiaana jonkun toisen lapseksi biologisesti, en suinkaan lasta heittäisi ulos. Naisen vain. Lapsihan tässä syytön on ja ainakin itse olen kehittänyt lapseen jo 1,5v iässä niin itselleni tärkeän suhteen, että en siihen usko vaikuttavan biologisuus. Toki tätä on vaikea arvioida miten oikeassa tilanteessa reagoisi.

Alkuperäinen Riston tapaus oli sikäli erilainen, että ilmeisesti naisella oli nykyhetkessäkin se suhde tähän biologiseen isään, jonka luokse nainen muutti ja vaati elareita. Tuo on kertaluokkaa rankempi vääryys kuin tuo mitä tulkitsin videolta, etenkin naisen reaktioon peilaten. Nainen lähtisi joka tapauksessa ulos minullakin.
 
Avioliitto on pitkälti taloudellinen sopimus, jolla voi vältellä mm. veroja, silti kannattaa avioehdolla tarkentaa.

Asiantuntiaapua kannattaa käyttää, ettei tule sellaisia papereita joista seuraukset jotain muuta kuin toivottu.

Mitähän siihen avioehtoon nyt kannattaa kirjata? Siis tilanne, jossa naimisiin mennessä ei ollut juurikaan omaisuutta, vaan omaisuus on kertynyt avioliiton aikana. Niin että se nyt jotain suojaa.
Alkuun voi olla ihan suppea, niin että kummankin omaisuus pidetään itsellä. Ohje että käytetään lakiapuja, mutta yksinkertaisella voi lähteä (edullista).


Jos tulee muutoksia, niin voi ja kannattaa muuttaa avioehtoa, esim jos asuntolainaa hakiessa voi tingata apuja.


Joku mainitsi perinnön, jos perintiö ei ole erityisesti tarkoitettu yhteiseksi, niin kyllä niissä avio-oikeus luulisi olevan rajattu, no voi olla unohtunut, eli kannattaa siinä omassa testamentissa muistaa.


Meillä on kanssa 100% yhteiset rahat ja omaisuus (eikä koskaan ongelmia hankintojen kanssa). Mitähän mä nyt sillä avioehdolla voisin voittaa?
Silloin yksinkertainen avioehto sopii oikein hyvin, yhteiset on yhteisä ja omat on omia, ja kun jotain hankitaan niin siinä sujuvasti päätetään siitä kenenkä se on.

Noin yleisesti , tasa-arvoisessa avioliitossa on tärkeää olla ne omatkin varat (ja rahat), ja jo ihan riskienhallinan takiakin, avioehto on myös riskienhallintaa.

Avioliitto purkaantuu jokatapauksessa jossain vaiheessa, joten aviehdolla voi turvata että se menee kuten pariskunta on ajatellut. Jos avioliitto päättyy kuolemaan niin paljon vaikeampi säätää, jos avioliitto päättyy ennenaikaiseen eroon, niin monesti sitä tunnetta mukana joten kannattaa olla asiat paperilla ajoissa.

Tietenkin jos ei välitä puolisosta, mahdollisistalapsista , elää ainutkertaista elämää, niin mitä sitä miettiä.

Eli Avioehto, avioliiitto, testamentti, hoitotestamentti. On yhteinäinen paketti.



Jos avioliittoa miettiessä kumppani pistää avioehtoa hanttiin, niin joka väärä käsitys, tai sitten jotain sellaista että minkä pitäisi soittaa kelloja.

Joku postaili isyystesteistä, jos on avioliitossa, niin silloin on tunnustanut ne lapset, ei siinä tarvi isyystestejä. Aikoinaan ollut aika selkeä peli, nyt toki tilanne se että jos se perheen isä ei olekkaan biologinen isä, niin entistä todennäköisemmin joskus selviää sille lapselle. Joten ei ole lainkaan hullua sopia käytännästö että se tarkistetaan. Siinä sitten pitää ymmärtää seuraukset, muuttaako se suhdetta, isyyttä jne. Tämäkin asioita mikä kannattaa puhua pois jo ihan suhteen alussa.

Perintöä varmaan joskus tulee. Vaan eipä noi vielä saa mua avioehdon puolelle, vaikka vaimoa enemmän varmasti tulenkin perimään.

Edit:
Sanoit että perintöjä voi tulla. Eli ilman avioehtoa voi tulla tilanne että puolison saamiin perintöihin sinulla avio-oikeus, mutta sinun saamiin perintöihin puolisolla ei ole. (no termit huonoja, mutta toivottavasti ajatus aukesi)

Lisäksi avioliitto voi päättyä koskavain, silloin ehkä vain toinen saanut perinnön ja muutenkin sillä hetkellä voi se tilanne olla mikä vain. Vaikka nykyään ilman avioehtoa puolison veloista on jossain määrin suojassa, niin miinoja niissä on.

Avaisitko nyt ihan oikeasti, että mitä sillä avioehdolla mielestäsi suojataan, jos ei omaa (tai oman suvun kautta mahdollisesti periytyvää) omaisuutta? Sitä vartenhan se on olemassa. Jos omaisuus taas on yhteistä, ei avioehdolla tee kirjaimellisesti yhtään mitään.
Avioehto naimisiinmennessä, perusasia kunnossa.
Sitä päivitetään tarpeen mukaan.

Yhteiset on yhteysiä, mutta tilanteet muuttuu, kun se perusta on kunnossa niin siitä on hyvä jatkaa.


Testamentti, hoitotahto sun muut taas eivät kuulu tähän mitenkään.
Avioehto, Testamentti, hoitotahto, asioita joiden oleminen ei kuulu tänne, mutta niiden puuttuminen kuuluu tänne.
 
Niinpä, ja sama juttu avioehdossa. Sillä halutaan varmistua siitä ettei se uusi, ihana puoliso pääse käsiksi omiin/suvun rahoihin jos menee myöhemmin kattilat jakoon. Ei kannata käsittää väärin, mutta sellainen on aika myrkylliseltä kuulostava suhde pidemmän päälle,
Jos tilanne on tuo, toisella puolisolla on omaisuutta ja ei tee avioehtoa, niin sitten kuuluu sarjaan tyhmätihmiset.

Paitsi jos on erityinen tarkoitus omaisuutta jakaa tulevalle puoisolle, eli avioliitto on jokin kikka hoitaa se edukkaimmin, mutta silloinkin avioehto toimii.

Avioehto voi olla tarpeen jotta puolisi (toinen tai molemmat) voi tehdä joitain sopimuksia.

, jos niinkuin tarkoitus olisi olla kuitenkin yhdenvertaisia.
Mitä nyt tarkoitat ?

Avioliitossa ne varat/velat pysyvät edelleen omina. ja on tärkeää yhdenvertaisessa avioliitossa että on omat rahat.

Eli se yhteinen talous on erikseen, siihen kumpikin ottaa osaa kykyjensä mukaan ja jos kovasti eroa kyvyissä noin toinen osallistuu enemmän

Tarvittaessa antaa toiselle apua, tarvittaessa ihan omaa rahaa, jonka käytöstä päättää itse, ei jotain yhteistärahaa jonka käyttö puoliso seuraa.
 
Tietenkin jos ei välitä puolisosta, mahdollisistalapsista , elää ainutkertaista elämää, niin mitä sitä miettiä.

Hoet tätä, että avioehdon tekemättömyys on puolisosta ja lapsista välittämättömyyttä, muttet suostu kertomaan, että mitä haittaa puolisolle ja lapsille tuosta voi olla.
 
Hoet tätä, että avioehdon tekemättömyys on puolisosta ja lapsista välittämättömyyttä, muttet suostu kertomaan, että mitä haittaa puolisolle ja lapsille tuosta voi olla.
Eläessä avioero ei ole harvinaista, eli onhan se ihan perusjuttu että tehdään avioehto, siis outo jos haluaa tehdä avioliitto "sopparin", mutta ei halua sopia sen tärkeistä yksityiskohdista ja purkamiseen liittyvistä asioita.



Jos avioliitto päättyy kuolemaan , on sillä merkitystä onko avioehto ja millainen.
Eli jos itse halua tietyllä tavalla, niin se kannattaa hoitaa kuntoon.

Jos haluaa että puolisolle menee mahdollisimman paljon, niin sellainen avioehto mikä sitä tukee.
Jos haluaa että lapsille menee mahdollisimman paljon, niin sellainen avioehto mikä sitä tukee.

Velka unohtuu kokoajan, ei sitiä ei kannata ohittaa, velka ehkä aiemmin ollut isompi riski kuin nykyään, niin silläkin saa vielä aikamoisen miinan raknnettua.

Velkaa voi joskus tulla yllättäen ja nopeasti, niin se että paperit on kunnossa niin ei tarvi niistäkään vääntää.

Puolisto voivat saada perintöjä (ei nykyään harvinaista), toinen sellaisia missä puolisolla ei avio-oikeutta.

Avioliiton päättyessä , toinen pitää perinnöt ja toisen jaetaan.
 
Eläessä avioero ei ole harvinaista, eli onhan se ihan perusjuttu että tehdään avioehto, siis outo jos haluaa tehdä avioliitto "sopparin", mutta ei halua sopia sen tärkeistä yksityiskohdista ja purkamiseen liittyvistä asioita.

Avioliitto"soppari"ssa on jo purkamiseen liittyvät asiat sovittu. Eli puoliksi puolisolle jne. Jos kummallakaan ei ole intressejä suojella omaa omaisuuttaan, niin miten avioehdon puuttuminen voi olla haitallinen puolisolle ja lapsille?

Puolisto voivat saada perintöjä (ei nykyään harvinaista), toinen sellaisia missä puolisolla ei avio-oikeutta.

Avioliiton päättyessä , toinen pitää perinnöt ja toisen jaetaan.

Eli jos välittää puolisosta ja lapsista, niin avioehtoon kirjataan, että sellainen perintö, johon puolisolla ei ole avio-oikeutta, menee erossa myös 50/50? Jos tuollaisen perinnön sattuu saamaan, johon puolisolla ei ole oikeutta, niin eikö sitä voi avioerotilanteessa jakaa puolisolle?
 
Tässä itse seurannut vuosien varrella kaveripiirissä tapahtuneita avioeroja ja joka ainoa ukko on ollut naimisiin mennessään sitä mieltä, että nyt on löytynyt se täysin poikkeuksellinen helmi, jonka kanssa haluaa elää loppuelämän ja joka ei missään tilanteessa koskaan pettäisi. On muuten karua katsottavaa sivustakin, kun tulee pesäpallomailalla täysillä naamaan ja metallikärkisaappailla vielä kaupan päälle munille, kun akka ilmoittaa, että hällä on uus, tunti aikaa häipyä talosta.

Ei meinaan ukoissa ole ollut oikein enää mehuja siihen lakimiesten välityksellä käytävään tappeluun omaisuuden jaosta, vaikka tässäkin nimenomaisessa tapauksessa omaisuus meni jopa suhtkoht tasan, niin oispa ollut hyvä, kun olisi sovittu etukäteen, eikä jälkikäteen. Sopii sitäkin pohtia, että jos omaisuudet eivät menisi tasan, mutta naimisiin mentäessä on 100 % varma, että eron tullessa omaisuuden puolitus on ok koska puolisolle pitää taata kuitenkin tulevaisuus... Niin että voipi tällaisetkin mielipiteet muuttua siinä vaiheessa, kun akka ilmoittaa että ulos talosta, uus mies muuttaa sisään huomenna ja hän muuten tekee kaikkensa, ettet koskaan näe enää lapsia (kokonaan toinen asia on kyllä se, että jos ukko ei ole huomannut että tällainen skenaario lähestyy, niin varmaan kuuluu tähän ketjuun myöskin).
 
Sopii sitäkin pohtia, että jos omaisuudet eivät menisi tasan, mutta naimisiin mentäessä on 100 % varma, että eron tullessa omaisuuden puolitus on ok koska puolisolle pitää taata kuitenkin tulevaisuus... Niin että voipi tällaisetkin mielipiteet muuttua siinä vaiheessa, kun akka ilmoittaa että ulos talosta, uus mies muuttaa sisään huomenna ja hän muuten tekee kaikkensa, ettet koskaan näe enää lapsia

Juu, mutta puhut tässä oman omaisuuden suojelemisesta ja siitä, että vaikka aluksi välittäisi puolisosta, niin nuo välittämisen tunteet voivat kadota. Se, mitä pulatunnukselta kysyin, oli hänen väitteensä siitä, että avioehdon tekemättömyys on puolisosta ja lapsista välittämättömyyttä.

edit: no eipä tuo viestisi edes tainnut välttämättä olla vastaus niinkään noihin pariin viimeiseen, vaan yleistä pohdintaa sillä tasolla, millä kaikki tuntuu samaa mieltä muutenkin olevan.
 
Tässä itse seurannut vuosien varrella kaveripiirissä tapahtuneita avioeroja ja joka ainoa ukko on ollut naimisiin mennessään sitä mieltä, että nyt on löytynyt se täysin poikkeuksellinen helmi, jonka kanssa haluaa elää loppuelämän ja joka ei missään tilanteessa koskaan pettäisi. On muuten karua katsottavaa sivustakin, kun tulee pesäpallomailalla täysillä naamaan ja metallikärkisaappailla vielä kaupan päälle munille, kun akka ilmoittaa, että hällä on uus, tunti aikaa häipyä talosta.

Ei meinaan ukoissa ole ollut oikein enää mehuja siihen lakimiesten välityksellä käytävään tappeluun omaisuuden jaosta, vaikka tässäkin nimenomaisessa tapauksessa omaisuus meni jopa suhtkoht tasan, niin oispa ollut hyvä, kun olisi sovittu etukäteen, eikä jälkikäteen. Sopii sitäkin pohtia, että jos omaisuudet eivät menisi tasan, mutta naimisiin mentäessä on 100 % varma, että eron tullessa omaisuuden puolitus on ok koska puolisolle pitää taata kuitenkin tulevaisuus... Niin että voipi tällaisetkin mielipiteet muuttua siinä vaiheessa, kun akka ilmoittaa että ulos talosta, uus mies muuttaa sisään huomenna ja hän muuten tekee kaikkensa, ettet koskaan näe enää lapsia (kokonaan toinen asia on kyllä se, että jos ukko ei ole huomannut että tällainen skenaario lähestyy, niin varmaan kuuluu tähän ketjuun myöskin).
En tiedä käsitinkö oikein, mutta millaisissa sosiaalisissa piireissä oikein elät, jos tuollaisia keissejä on useampikin? :D
 
En tiedä käsitinkö oikein, mutta millaisissa sosiaalisissa piireissä oikein elät, jos tuollaisia keissejä on useampikin? :D

Heh no minun sanamoudot oli vähän heikot, mutta tarkennetaan siis, että puskista tulleita eroja on useampikin, mutta tuo "tunti aikaa häipyä" tapaus oli ihan yksittäinen uniikki tapaus. Mutta sekin peruskunta oli ns. yläluokkaa, että eipä näköjään sillä taida olla väliä, mimmosissa piireissä liikutaan (tai ehkä tää onkin yläluokan tapa toimia, en tiedä)...
 
Avioliitto"soppari"ssa on jo purkamiseen liittyvät asiat sovittu. Eli puoliksi puolisolle jne. Jos kummallakaan ei ole intressejä suojella omaa omaisuuttaan, niin miten avioehdon puuttuminen voi olla haitallinen puolisolle ja lapsille?
Tässä vähän kantoja eri nimimerkeiltä, joten sori, kommentit ei aina mene ihan kohdilleen ajatuksiltaan.

Joku nimimerkki piti avioehtoa liki luottamuspulana ja jotenkin avioliito sopimukseen sopimattomana.


Kun avioliittoa suunnitellaan, niin se on vahvasti taloudellinen sopimus, niin on aika arveluttavaa jos ei mieti myös sopimuksen päättymisen ehtoja, sillä jokainen(?) avioliitto purkaantuu jossain vaiheessa.


Jos toinen kieltäytyy avioehdosta, jopa vihjailee että se olisi epäasiallista, niin kyse ei silloin ole tasavertaisesta suhteesta. Jos kieltäytyjä havittelee jotain mytäjäisiä, huomenlahjoja niin siitä voi puhua suoraan esittämällä ne omat toiveet. Jos havittelee elatusapuja, niin paperille kaikki.

Avioliitto kannattaa jättää solmimatta jos asioista ei edes siinä vaiheessa pääse sopuun, turha tuudittautua että purkatumisen yhteydessä se olisi helpompaa.

Se että asiat on paperilla on puolisolle, lapsille paljon parempi.

niin miten avioehdon puuttuminen voi olla haitallinen puolisolle ja lapsille?
Puuttuminen voi estää tekemästä sopimuksia joissa edellytään avioehtoa. (tai heikentää sopimis asemaa)
Olemassa olo helpottaa avioliiton loppuessa avioliiton purkamista.


Yleistäen ehdon puuttuminen haitaksi, jos puoliso haluaa jakaa avioliiton purkautuessa omaisuutta toiselle, niin avioehto on siinä hyvä välinen.


Se sitten riippuu tilanteesta ja ehdoista, kuinka paljon se on taloudellisesti eduksi puolisolle ja/tai lapsille.

Jos se on pidetty ajantasalla, niin olemassaolo ei yleensä ole ongelma

Avioehto voi olla toki huono ja lopputos ei toivottu.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä vähän kantoja eri nimimerkeiltä, joten sori, kommentit ei aina mene ihan kohdilleen ajatuksiltaan.

Joo, minua kiinnosti ainoastaan sinun oma kantasi sinun omasta väitteestäsi, että avioehdon puuttuminen on puolisosta ja lapsista välittämättömyyttä.

Selität taas viestitolkulla sekalaista diipadaapaa aiheen vierestä, mutta ei tuosta ota millään tolkkua, että mikä se vastaus itse kysymykseen on.

Se että asiat on paperilla on puolisolle, lapsille paljon parempi.

Haluatko antaa jotain konkreettista esimerkkiä?

Puuttuminen voi estää tekemästä sopimuksia joissa edellytään avioehtoa. (tai heikentää sopimis asemaa)

Haluatko antaa jotain konkreettista esimerkkiä?

Olemassa olo helpottaa avioliiton loppuessa avioliiton purkamista.

Avioliitto on purettavissa allekirjoituksella + puolen vuoden päästä toisella. Kuinka se tuosta avioehdolla helpottuu? Jos tarkoitat, että ei tarvitse alkaa tappelemaan omaisuuden jaosta, niin siinä taas tullaan siihen, että avioehdolla suojellaan omaa omaisuutta. Johon aiemmin sanoit, että väärä mielikuva?

Yleistäen ehdon puuttuminen haitaksi, jos puoliso haluaa jakaa avioliiton purkautuessa omaisuutta toiselle, niin avioehto on siinä hyvä välinen.

Eikös se omaisuus jakaudu puoliksi ilman avioehtoakin? Eikö tuota avioehtoa ennemminkin tarvita silloin, jos puoliso EI halua jakaa avioliiton purkautuessa omaisuuttaan?

Jos se on pidetty ajantasalla, niin olemassaolo ei yleensä ole ongelma

Ei varmasti, eikä tässä siitä ole puhuttukaan tai kukaan sellaista ole väittänyt, ehdottanut tai edes implikoinut.
 
Tai sitten on aseen kiikarin lävitse seurattu pyöräilijää ja vahingossa ase lauennut.
 
Joo, minua kiinnosti ainoastaan sinun oma kantasi sinun omasta väitteestäsi, että avioehdon puuttuminen on puolisosta ja lapsista välittämättömyyttä.



Selität taas viestitolkulla sekalaista diipadaapaa aiheen vierestä, mutta ei tuosta ota millään tolkkua, että mikä se vastaus itse kysymykseen on.







Haluatko antaa jotain konkreettista esimerkkiä?

Asiat paperilla, niin se on se mitä puolisot haluaa, jos ne ei ole paperilla, niin tahto voi olla vaikea toteuttaa, vaikka halua olisi


Ja kannattaa muistaa että avioliiton purkatuessa , ei ehkä edes haluta puolison / lasten toivetta toteuttaa, ehkä halutaan jopa vahingoittamista.



Haluatko antaa jotain konkreettista esimerkkiä?
Jos puoliso on tekemässä sopimusta missä avioehto vaatimus tai vaikuttaa.

esim osakkaaksi johonkin yritykseen, jossa osakkaat haluaa turvata firman jatkuvuutta/päätöksen tekoa yksittäisen osakkaan avioliiton purkautuessa.

Voi olla vaikutusta myös rahoituksen hakemisessa, puoliso ja avioehto tai sen olemattomuus voi vaikuttaa riskeihin.

Joskus on myös tarvittu puolison suostumus joihinkin sopimuksiin jos ei ole avioehtoa (en varma kuinka yleistä nykyään).

Silti tilanne voi tulla nykyaikana hyvinkin yllättäen.


Kuinka se tuosta avioehdolla helpottuu? Jos tarkoitat, että ei tarvitse alkaa tappelemaan omaisuuden jaosta, niin siinä taas tullaan siihen, että avioehdolla suojellaan omaa omaisuutta. Johon aiemmin sanoit, että väärä mielikuva?
Suomessa kai karkeasti puolet avioliitoista on avioero puolisoiden eläessä ja puolet puolison kuolemaan.

Avioehdolla voi "jakaa" omaa omaisuutta, ei se ole avioehdossa estetty. Sillä saa sen tehty paremmin halutulla tavalla. Riitaisassa tapauksessa avioehdon puute lisää riskiä että jako on kaikille erittäin vahingollinen.


Lapsetkin kannattaa muistaa, jos esim itsellä on lapsia, niin ehkä haluaa omaisuuden siirtyvän enemmän heille, kuin puolisolle. Joku toinen voi haluta taasen päinvastaisen painotuksen, yhdessä testamentin kanssa pystyy tekemään halutun kustannustehokkaasti.

Se avioehto kannattaa tehdä alussa, eikä vasta sitten kun sille on tarvetta. Jos sitä ei ole avioliittosopiessa käsitelty, niin voi tulla ketjussakin esiintyneitä tulkintoja. Ja tilanne voi kärjistyä avioerouhkaan.


Siis, jos kuolleella on omaisuutta halutaan että puoliso saa mahdollisimman paljon, niin avioehdolla voi sitä avittaa.

Jos kuolleella on omaisuutta ja halutaan että ne menevät suurelta osin lapsille, niin ei niitä kannata puolisolle jakaa.

Jos puoliso on pahasti velkainen, niin ei välttämättä kannata pohjattomaan velkalaariin toisen puolison omaisuutta tuupata.


että avioehdolla suojellaan omaa omaisuutta. Johon aiemmin sanoit, että väärä mielikuva?
Korostan että oman omaisuuden suojaaminen avioehdolla on viisasta, suojaamattomuus kuuluu pitkälti ketjun aiheeseen.

Mutta se on myös väline sen jakamiseen.


Kun avioliittopäättyy jokatapauksessa , niin pieni avustajan palkkio on pieni hinta tästä. Jos eurot tiukassa, niin ihan peruslapun voi tehdä hyvin pienin kustannuksin, jos pienimuotoisiin juhliin rahaa, niin sitten on myös avioehtoon.


(edit alla oleva ei ole kommentti ttm nimimerkin postauksiin)
__
Sori, en nyt tajua miksi minulle jää mielikuva että avioehto olisi joidenkin mielestä turha tai jopa "tyhmä" juttu.

Eikö se nyt ole ihan toisin päin, puute on voi olla tyhmä ja ikävä juttu, juu totta joskus siitä ei välttämättä suurtahyötyä.
 
Viimeksi muokattu:
On kyllä taas jumalattomasti tekstiä, eikä mitään selkeyttä itse kysymykseen. En tiedä oliko se niin epäselvästi esitetty, vai onko siellä mahdollisesti asiantuntija/avustaja
(
Asiantuntiaapua kannattaa käyttää, ettei tule sellaisia papereita joista seuraukset jotain muuta kuin toivottu.
Kun avioliittopäättyy jokatapauksessa , niin pieni avustajan palkkio on pieni hinta tästä.
)
kirjoittelemassa, mutta jääköön osaltani tähän. Tai sitten olen vain tyhmä, mutta siinä tapauksessa ainakin olen oikeassa ketjussa.
 
On kyllä taas jumalattomasti tekstiä, eikä mitään selkeyttä itse kysymykseen. En tiedä oliko se niin epäselvästi esitetty, vai onko siellä mahdollisesti asiantuntija/avustaja
(


)
kirjoittelemassa, mutta jääköön osaltani tähän. Tai sitten olen vain tyhmä, mutta siinä tapauksessa ainakin olen oikeassa ketjussa.
Samaa mieltä. Ei tuosta Pulatunnuksen tajunnanvirrasta ota mitään selkoa. Pahasti vaikuttaa siltä, ettei tiedetä mikä on avioliitto ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia se tuo mukanaan ja vielä pahemmin on sekaisin avioehdon tarkoitus ja missä tilanteessa siitä voi olla hyötyä ja missä ei. Kovasti pitää silti höpöttää.

Jos pariskunnalla on yhteinen omaisuus ja nämä menevät naimisiin, ei avioehdosta ole mitään hyötyä. Jos kattilat menevät jakoon, kaikki kaetaan velkoja myöten puoliksi kuten avioliittolaki määrää. Avioehtoa tarvitaan vain, jos ei halua näin tapahtuvan.

Ja jos tarkkoja ollaan, niin myös avioliittolaissa on määritelty joitakin poikkeuksia henkilökohtaisen omaisuuden osalta, joihin puolisolla ei ole automaattisesti avio-oikeutta.
 
Viimeksi muokattu:
Miten edes mahdollista?

Ihan tavallista että jotkut metsästäjät innoissaan roiskivat minne sattuu kun oksa vähän heilahtaa. Lähes joka vuosi ammutaan traktoreita, marjastajia, metsästyskoiria ja toisia metsästäjiä. Voi vain kuvitella kuinka paljon läheltä piti tilanteita tulee, kun niistä ei edes uutisoida.
 
Tänään ajelin nelikaistaisella (viheralue välissä) tiellä ja huomasin että vastaantulevalla kaistalla oli joku tuore onnettomuus tapahtunut ja porukkaa nousi autoistaan. Kohdalle päästyäni tiellä oli primera jonka peräkoukussa oli kuomullinen peräkärry. Yhdistelmä oli mutkitellut kaistan leveydeltä, sinngonnut osan lastista tielle kuomun auettua ja päätynyt poikittain tukkimaan molemmat kaistat. Kuomukärryyn oli lastattu etuosaan pari eristysvilla paalia, keskiosaan jotain tyhjiä kuljetuslaatikoita ja peräosaan kärrynleveydeltä + metrin pituudelta ja korkeudelta vanhoja kattotiiliä...
 
Eihän tuossa sinänsä mitään ihmeellistä...
Eiköhän tässä ole käynyt perinteiset, eli ampujalta jäänyt tausta tarkistamatta ja pyöräilijät ovat vahingossa ajaneet elukan passipaikalle ja olleet sitten tulilinjalla kohteen takana.

edit.
Onhan sekin toki mahdollista, että on kompastuttu johonkin ja ase lauennut tms.

Onhan sekin mahdollista, että meksikolainen tyyppi kompastui aseen liipaisimeen ja poistui paikalta...

"Metsästäjä on itse tullut paikalle, kun lähti katsomaan, mihin hänen ampumansa laukaus osui. Hän odotti onnettomuuspaikalla viranomaisia, eikä siis poistunut paikalta mitenkään, Ijäs kertoo. "


Tämän kertomuksen voi tulkita niin, että metsästäjä tähtäsi kohteeseen ilmeisen kaukaa ja yllättyi, että kohde ei lehahtanut siivilleen.

Ihmettelen kyllä näitä saamelaisia, joilla on lupa metsästää kaikkea mikä liikkuu alkaen jalohaukoista ja uhanalaisesta kiirunasta. Jälkimmäinen menee helpostu sekaisin riekon kanssa, mutta harvemmin pyöräilykypärän...

Kevennykseksi: hesessä näkyy aika paljon vesimelonikypäriä

20201018_160101.jpg


mutta en käyttäisi sellaista Kentuckyssä.

 
Onneksi kentakissa ei ole hesejä(?) Hienoja nascar-ratoja kyllä sielläkin.
 
Samaa mieltä. Ei tuosta Pulatunnuksen tajunnanvirrasta ota mitään selkoa. Pahasti vaikuttaa siltä, ettei tiedetä mikä on avioliitto ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia se tuo mukanaan ja vielä pahemmin on sekaisin avioehdon tarkoitus ja missä tilanteessa siitä voi olla hyötyä ja missä ei. Kovasti pitää silti höpöttää.

Jos pariskunnalla on yhteinen omaisuus ja nämä menevät naimisiin, ei avioehdosta ole mitään hyötyä. Jos kattilat menevät jakoon, kaikki kaetaan velkoja myöten puoliksi kuten avioliittolaki määrää. Avioehtoa tarvitaan vain, jos ei halua näin tapahtuvan.

Ja jos tarkkoja ollaan, niin myös avioliittolaissa on määritelty joitakin poikkeuksia henkilökohtaisen omaisuuden osalta, joihin puolisolla ei ole automaattisesti avio-oikeutta.
Alkaa sivuaamaan myös parisuhteen kiemuroita, joten jatkoin sinne
 
Tänään ajelin nelikaistaisella (viheralue välissä) tiellä ja huomasin että vastaantulevalla kaistalla oli joku tuore onnettomuus tapahtunut ja porukkaa nousi autoistaan. Kohdalle päästyäni tiellä oli primera jonka peräkoukussa oli kuomullinen peräkärry. Yhdistelmä oli mutkitellut kaistan leveydeltä, sinngonnut osan lastista tielle kuomun auettua ja päätynyt poikittain tukkimaan molemmat kaistat. Kuomukärryyn oli lastattu etuosaan pari eristysvilla paalia, keskiosaan jotain tyhjiä kuljetuslaatikoita ja peräosaan kärrynleveydeltä + metrin pituudelta ja korkeudelta vanhoja kattotiiliä...
Hyvin kuormattu
 
Juu, testin ehdottamisella (tai lastenvalvojan kautta vaatimisella) saa mukavan perheillan aikaiseksi vaimon kanssa. Ihmiset tykkää siitä että niitä epäillään pettämisestä. :)

Sen takia tuon testin pitäisikin olla automaatio lääkärien taholta ja lain määräämänä.

Jää teatteri ja draama vähemmälle. Kaikki voittaisivat.
 
Tuota peräkärryn painotusta ja vaaroja ei varmasti monikaan ymmärrä. Pitäisi peräkärryissä vähintään tarrat olla varoittamassa tuosta. Ei taideta asiaa edes autokoulussa käsitellä.
Tämä on muuten ihan totta. Kärrystä ei tainnut olla kun painorajat autokoulussa. Pikku-e sitten varmaan käydään kuormaamisestakin jotain.
 
Sen takia tuon testin pitäisikin olla automaatio lääkärien taholta ja lain määräämänä.

Jää teatteri ja draama vähemmälle. Kaikki voittaisivat.
Lain määräämä? Vai olisiko sittenkin niin, että aleta lain kautta holhoaman ihmisiä yhtään enempää, eikä varsinkaan tällaisissa asioissa. Tavallaan aika surullista, että tällaisia tarvitsee edes pohtia.

Parinvaihtobileet, joissa ei ole kyse eroottisesta tapahtumasta. OK, uskoo ken tahtoo. :D
 
Tämä on muuten ihan totta. Kärrystä ei tainnut olla kun painorajat autokoulussa. Pikku-e sitten varmaan käydään kuormaamisestakin jotain.

Itse muista että ois ollut ees painorajoista mitään, mutta olen varmaan nukkunut. Mutta jos jollekin on epäselvää miten kuormaus vaikuttaa, niin tämän parempaa demonstraatiota ei olekaan (tai no, kai tuon perusteella joku voi sitten lastata kaiken painon eteen, joka ei sekään ole tieteknään hyvä):

 
Tuota peräkärryn painotusta ja vaaroja ei varmasti monikaan ymmärrä. Pitäisi peräkärryissä vähintään tarrat olla varoittamassa tuosta. Ei taideta asiaa edes autokoulussa käsitellä.

Jos en nyt ihan väärin muista, niin ainakin omassa autokoulussa (v.1999) kyllä käytiin lyhyesti läpi peräkärryn kuorman tasaaminen. Erikseen sitten käytiin pikku-e:ssä.

Useissa, ellei peräti kaikissa, uusissa peräkärryissä olen nähnyt tarran aisassa ~"max 75kg". Tämähän ei tietysti poista sitä faktaa jos kärry kuormataan päin vittua ja se onkin -75kg.

Isäukolle joskus hain sahalta puutavaraa ja siellä kysyttiin että olisi toinenkin nippu valmiina, otatko kyytiin? No tottakai käskin sen lastata, en vain huomannut kysyä että paljon ja kuinka pitkää tavaraa sieltä tulee. Kärryssä oli lopuksi ~3000m 620cm lautaa, reilu peräylitys ja aisapaino varmaan >300kg miinuksella. 5km matka onneksi vain, niin ajelin kiltisti semmosta 30-40km/h. Kotopihassa kun vedin kävelyvauhdista käsijarrun päälle, auto meni vielä ~2m eteenpäin kun perä niin kevyt.

Eli joo, tuokin kuljetus kuuluu tähän ketjuun :D
 
Kotopihassa kun vedin kävelyvauhdista käsijarrun päälle, auto meni vielä ~2m eteenpäin kun perä niin kevyt.
Myös ihmiset, jotka vetävät muuten kuin testimielessä vauhdissa pysäköintijarrun päälle, kuten myös ihmiset jotka pakonomaisesti sammuttavat moottorin auton vielä liikkuessa, kuuluvat ketjuun. Miksi, oi miksi? :lol:
 
Jos en nyt ihan väärin muista, niin ainakin omassa autokoulussa (v.1999) kyllä käytiin lyhyesti läpi peräkärryn kuorman tasaaminen. Erikseen sitten käytiin pikku-e:ssä.

Useissa, ellei peräti kaikissa, uusissa peräkärryissä olen nähnyt tarran aisassa ~"max 75kg". Tämähän ei tietysti poista sitä faktaa jos kärry kuormataan päin vittua ja se onkin -75kg.

Isäukolle joskus hain sahalta puutavaraa ja siellä kysyttiin että olisi toinenkin nippu valmiina, otatko kyytiin? No tottakai käskin sen lastata, en vain huomannut kysyä että paljon ja kuinka pitkää tavaraa sieltä tulee. Kärryssä oli lopuksi ~3000m 620cm lautaa, reilu peräylitys ja aisapaino varmaan >300kg miinuksella. 5km matka onneksi vain, niin ajelin kiltisti semmosta 30-40km/h. Kotopihassa kun vedin kävelyvauhdista käsijarrun päälle, auto meni vielä ~2m eteenpäin kun perä niin kevyt.

Eli joo, tuokin kuljetus kuuluu tähän ketjuun :D

Itsellä vähän samanlainen lasti, mutta raakaa tukkipuuta vanhan kunnon Honda Foreman mönkijän perässä. Hyvin meni viimeiseen ylämäkeen, missä lasti kippasi takarenkaat 30 cm irti maasta. Muistaakseni vaari tuli istumaan mönkijän takalaidalle loppumatkaksi.

Aina yhtä hölmistynyt olen autoa huollosta hakiessani, kun autopro-mekaanikko on laittanut käsijarrun tasaisella maalla :hmm:
 
Myös ihmiset, jotka vetävät muuten kuin testimielessä vauhdissa pysäköintijarrun päälle, kuten myös ihmiset jotka pakonomaisesti sammuttavat moottorin auton vielä liikkuessa, kuuluvat ketjuun. Miksi, oi miksi? :lol:

Niin, no miksen sammuttasi? Kun kuitenkin viimeiset ~50m on jo ajeltu lähes tyhjäkäynnillä, ja loput 10m rullaamalla. Omassa autossa ainakin vesipumppu+flekti jää kyllä pyörimään jos on tarvetta. Vittuako mä siinä jään odottelemaan. Jos vuodessa on ~200 työpäivää, ja kotona/töissä säästää sen 30sek virratpois/käsijarru päälle lennosta, niin aikaa säästää 200min/v :P
 
Niin, no miksen sammuttasi? Kun kuitenkin viimeiset ~50m on jo ajeltu lähes tyhjäkäynnillä, ja loput 10m rullaamalla. Omassa autossa ainakin vesipumppu+flekti jää kyllä pyörimään jos on tarvetta. Vittuako mä siinä jään odottelemaan. Jos vuodessa on ~200 työpäivää, ja kotona/töissä säästää sen 30sek virratpois/käsijarru päälle lennosta, niin aikaa säästää 200min/v :p

Siis hyppäätkö sä liikkuvasta autosta pois, vai miten tuo aikasäästö istuu kuvioon? Sen haluaisin nähdä, kun rattilukko menee päälle auton vielä rullatessa viimeiset 10 metriä. Olettaen toki, ettei parkkis ole jalkapallokenttä.
 
Sen takia tuon testin pitäisikin olla automaatio lääkärien taholta ja lain määräämänä.

Jää teatteri ja draama vähemmälle. Kaikki voittaisivat.
Ajatuksen ymmärrän, mutta on kyse muustakin.

Onko naisella oikeus päättää asiasta, olisi aika rajua jos se ei olisi hänen päätettävissä.

Onko isällä oikeus tietää lapsestaan, varmasti monen mielestä ehdottomasti, toki sitä ei välttämättä voida selvittää.

Jos pariskunta on tehnyt sopimuksen että syntyneet lapset on automaattisesti puolison, niin isyyttä ei tarvi siinä mielessä selvittää, tätä on nykyään onneksi mahdollisuus rikkoa, esim jos tilanne ei ole mennytkään ihan niin kuin sopiessa on ymmärretty.

Mutta jos nykyään voidaan olettaa että lapsi tulee jossain vaiheessa saamaan tietoon (osa) totuuden biologisesta isästä (ja äidistäkin). Niin olisko tapauksissa joissa isyys perustuu biologiseen olettamaan niin se myös tutkitaan pitävästi. muussa tapauksessa sitten isä markataan kuten "adaptiovanhempi" tai tuntematon (oiket termit jotain muuta, mutta ajatus selviää)

Eli siitä isyystestistä tulisi rutiinia mutta jos pariskunta haluaa siitä kieltäytyä ja kuitekin pitää puolison isänä niin se onnistuu ongelmitta, samoin jos testissä ei isä selviä, niin ko tilanteessa mies voisi olla silti isä.

Mutta onko biologisella isällä oikeutta tietää lapsestaan, jos se siementäjä aavistelee että hän on biologinen isä, niin olisiko hänelle oikeus se selvittää ?

Mutta onko tämä tämän ketjun juttuja?

Edit:
Jos viittasin mieheen ja naiseen, niin se oli vain selkeyden takia, kuviohan sinänsä pitäisi olla sukupuolineutraali.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
275 230
Viestejä
4 749 535
Jäsenet
77 284
Uusin jäsen
Fuscus

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom