Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

[juhaa]

Koska kaikki ei osaa kääntää sitä, muuta kuin täysille, niin virtauksen rajoitin tai jos saat itse sekoittajasta ruuvattua maksimi virtauksen ja lämmön pienemmälle, niin toimii myös. Tuossa hommassa pitää hieman soveltaa, että saa sen optimaalisen perhe rauhan vaikka se on vedetty minimille.. suihkupäällä voi olla myös vaikutusta, että se tuntuu ”kovemmalta”, kuin itseasiassa on.

 

[Flogestoni]

Meillä oli kanssa teinien kanssa pitkiä keskusteluja suihkun sähkön- ja vedenkulutuksesta. Mutta mutuilusta on hankalampi väitellä joten hankittiin tämmönen, voin suositella lämpimästi: Oras Hydractiva Digital - Säästä vettä ja energiaa suihkussa
Ei tartte arvailla kulutuksia ja vekotin tallettaa tilastoja myös pidemmältä ajalta. Varsin toimiva kapistus ja suihkupään kuvio on todella miellyttävä ja virtaama kohtuullinen. Hintaan en ota kantaa.
"In god we trust, all others must bring data".

Kokemusperusteisesti voin todeta että oma suihkukulutus on pienimmillään kiireessä n.15l/36C, mutta aistikas lämmöstä nauttiminen vaatii yli 30l. Meinasin todeta että nuoriin verrattuna nää on ihan rookie-numbers, mutta ei statseista löytynyt kovin montaa yli 40l lutrausta?
(Maalämmön kanssa vesi maksaa enemmän kuin lämmitykseen tarvittava sähkö).

Tuo on itsellä ollut puolitoista vuotta käytössä. Muuta ruokakuntaa ml. teini se ei niin valtavasti kiinnosta, mutta itse koitan alle 10 l / kerta päästä, vaikka tukanpesu ja muu suihkusaippualla kuunaaminen proseduuriin kuuluukin. Helposti sinänsä menee, kunhan ei anna veden juosta shampoon vaahdotuksen ja saippuoinnin aikana .

Henkilökohtainen enkka taitaa olla vähän reilu 4 l tuolle operaatiolle, mutta siihen saa kyllä jo lirutella aika mitättömällä paineella.

Viimeiset 100 suihkun keskiarvo kaikille käyttäjille näyttää olevan vettä 1949 l ja energiaa 85 kWh eli 19,5 l ja 0,85 kWh/kerta.

 

[weebee]

Muistelisin lukeneeni jostain että esim. kännykän laturi veisi 1W kun käyttämättömänä pistorasiassa.
Vahvistin ja telkkari vie varmasti enemmän.
Itse ostin langattomia kytkimiä joilla otan kaikki irti verkosta.
Tosin sitten luin että oled-telkkari tekee jotain kuvan puhdistus juttuja käytön jälkeen itsekseen niin piti se jättää.

Eu:n lepovirtadirektiivi on ollut jo toistakymmentä vuotta voimassa koskien käytännössä kaikkia sähkölaitteita, joissa on ns. lepotila.
Taitaa olla 0,5w nykyään, joten aika turhaa niitä on sammutella. Vie se langaton kytkinkin varmaan jotain.

 

[zepi]

Laita suihkuun jokin 10-20L varaaja, niin loppuu lutraaminen, eikä tarvitse väitellä

Tuo on kyllä hyvä.

Meillä on ollut vaimon lapsuudenkodissa omassa huoneistossa 30L varaaja jonka pitää riittää kahden aamusuihkuille. Se on karvan yli 7min suihkuaikaa kahdelle.

 

[Hyrava]

Eu:n lepovirtadirektiivi on ollut jo toistakymmentä vuotta voimassa koskien käytännössä kaikkia sähkölaitteita, joissa on ns. lepotila.
Taitaa olla 0,5w nykyään, joten aika turhaa niitä on sammutella. Vie se langaton kytkinkin varmaan jotain.

Jep, ainakin muutaman ohjattavan (Zigbee / 433MHz) pistorasian otoksella ne lämpenevät off-asennossakin sen verran että varmaan vievät enemmän sähköä kuin erinäisten laitteiden lepo/valmius/unitilat. Onhan niissä pakko joku pikku poweri olla sisällä ja se vastaanotin pitää kuitenkin olla päällä niin kyllä nekin jotain sähköä syövät.

 

[petepeluri]

Jep, ainakin muutaman ohjattavan (Zigbee / 433MHz) pistorasian otoksella ne lämpenevät off-asennossakin sen verran että varmaan vievät enemmän sähköä kuin erinäisten laitteiden lepo/valmius/unitilat. Onhan niissä pakko joku pikku poweri olla sisällä ja se vastaanotin pitää kuitenkin olla päällä niin kyllä nekin jotain sähköä syövät.

Toisessa ketjussa joku sanoi wifirasian vievän 1.8W (tyan pohjainen).

 

[B12]

Shellyn mukaan Mitsun ilmalämpöpumppu vie jotain 1,2W kaukosäätimestä sammutettuna. Kun päällä, kompura seis, ei lämmitä eikä jäähdytä ja puhallin minimillä 13W.

 

[Hammer Schultz]

Varmaan kysytty mutta kysytääs uusiksi; onko LVV:n vaihdolla moderniin saavutettavissa "näkyviä" etuja vrt. 90-luvun alun 300L Jäspiin? Onko noissa nykyään jotain älyominaisuuksia suoraan tyyliin ajastus/pörssisähkön mukaan menevä käyttö (jotka saa Shellyllä tms) mutta tärkeimpänä onko eristyksissä/lämmön säilymisessä jotain eroja? Voi olla että Jäspi menee vaihtoon joka tapauksessa (putkari epäili että ottoputki syöpynyt joten ottaa kylmää vettä "keskeltä" koska ei oikein lämmin vesi riitä vaikka termari täysillä), nyt kysymys onkin että millainen kannattaisi ottaa vaihdossa.

 

[Mikkos]

Varmaan kysytty mutta kysytääs uusiksi; onko LVV:n vaihdolla moderniin saavutettavissa "näkyviä" etuja vrt. 90-luvun alun 300L Jäspiin? Onko noissa nykyään jotain älyominaisuuksia suoraan tyyliin ajastus/pörssisähkön mukaan menevä käyttö (jotka saa Shellyllä tms) mutta tärkeimpänä onko eristyksissä/lämmön säilymisessä jotain eroja? Voi olla että Jäspi menee vaihtoon joka tapauksessa (putkari epäili että ottoputki syöpynyt joten ottaa kylmää vettä "keskeltä" koska ei oikein lämmin vesi riitä vaikka termari täysillä), nyt kysymys onkin että millainen kannattaisi ottaa vaihdossa.

Ei taida Jäspilläkään olla älyvaraajaa vieläkään kun ei ollut 5v sitten kun meillä vaihdettiin.
Taitaa olla helponta rakentaa/rakennuttaa siihen Shellyohjaus joka hoitaa älyominaisuudet.

Ei taida hirveästi näkyä sähkölaskussa uus varaaja olettaen että vanha oli toimiva.

 

[B12]

Haato älyvaraaja käytön myötä oppii milloin kuumaa vettä käytetään ja osaa lämmittää veden juuri sitä ennen. Onko siitä miten iso etu sitten sähkönkulutuksessa en tiedä, mutta nythän on illalla tosi kallis sähkö ollut ja varaaja posottais meillä pytyn kuumaksi iltasuihkuja varten juuri kalleimpaan aikaan.

 

[asentaja1]

Varmaan kysytty mutta kysytääs uusiksi; onko LVV:n vaihdolla moderniin saavutettavissa "näkyviä" etuja vrt. 90-luvun alun 300L Jäspiin? Onko noissa nykyään jotain älyominaisuuksia suoraan tyyliin ajastus/pörssisähkön mukaan menevä käyttö (jotka saa Shellyllä tms) mutta tärkeimpänä onko eristyksissä/lämmön säilymisessä jotain eroja? Voi olla että Jäspi menee vaihtoon joka tapauksessa (putkari epäili että ottoputki syöpynyt joten ottaa kylmää vettä "keskeltä" koska ei oikein lämmin vesi riitä vaikka termari täysillä), nyt kysymys onkin että millainen kannattaisi ottaa vaihdossa.

Teräspönttö on ollut samaa tavaraa vuosikymmenet, samoin villa ja uretaanivaahto mitä näissä eristeenä on. Vesi myös lämpenee ihan samalla tavalla vastuksilla kuin aikaisemminkin. Mielestäni kannattaa olla vaihtamatta vain vaihtamisen ilosta, jos taas joutuu pakosta vaihtamaan uuteen esimerkiksi laiterikon takia, sitten ottaa "tyhmimmän" varaajan mitä löytää ja laittaa sen älyn siihen sitten erikseen, älypistorasialla tai sähkötaulussa olevalla älyreleellä tms. Silloin ei maksa turhaa "älylisää" itse varaajasta, yksinkertainen varaaja on myös toimintavarmempi. Jos jotakin uutta hienoa keksitään tms, se pistorasia tai älyrele on myös helppo homma tarvittaessa vaihtaa uudempaan. Jos mahdollista, ottaisin mahdollisimman tehokkailla vastuksilla olevan varaajan (mahdollisimman isolla litratilavuudella), silloin sen saa kuumaksi tarkemmin halvemmilla tunneilla. Pienen vastuksen isoa varaajaa saa lämmittää tuntikausia, jolloin suuri osa halpojen tuntien edusta mee ohi verrattuna tehovastusmalliin.

 

[Hammer Schultz]

Haato älyvaraaja käytön myötä oppii milloin kuumaa vettä käytetään ja osaa lämmittää veden juuri sitä ennen. Onko siitä miten iso etu sitten sähkönkulutuksessa en tiedä, mutta nythän on illalla tosi kallis sähkö ollut ja varaaja posottais meillä pytyn kuumaksi iltasuihkuja varten juuri kalleimpaan aikaan.

Ihan sama ajatus kävi kun googlailin "älyvaraajia" joita ei näytä olevan muita kuin nuo Niben Haakot.

Eli jos varaaja menee uusiksi niin "halvinta perus-Jäspiä" tilalle. Tosin mietin että riittäisikö 200L nykyisen 300L sijaan, liekö siinä millaista säästöpotentiaalia sähkön suhteen.

 

[Haukka81]

Ihan sama ajatus kävi kun googlailin "älyvaraajia" joita ei näytä olevan muita kuin nuo Niben Haakot.

Eli jos varaaja menee uusiksi niin "halvinta perus-Jäspiä" tilalle. Tosin mietin että riittäisikö 200L nykyisen 300L sijaan, liekö siinä millaista säästöpotentiaalia sähkön suhteen.

Isompi vesimäärä pysyy kuumana pidempään. En lähtis pienentää.

 

[Anagonda]

Isompi pinta-ala myös hukkaa enemmän lämpöä. Eli riippuen talouden veden kulutuksesta niin 200L voi tulla halvemmaksi käyttää kuin 300L.
300L pönttö hukkaa meillä ja ainakin yhdellä kaverilla sama, lähes 3kwh/vrk. Mittailtu shellyllä esim kesälomareissun aikana.
Ei mitään käryä mitä joku 200L pönttö vuotaa mutta 100L vuota reilusti vähemmän.

Harmi kun varaajista pitää tehdä standardi vaatekaappikokoja. Jos saisi 100mm enemmä leveyttä (eristettä) niin varmasti vuoto olisi paljon pienempi.
Varsinkin kesällä 3kwh lämpökuorma on typerä. Vieressä sitten viilennät sähköllä sen vuodon.

EDIT: Muistin että multa löytyy jostain netistä löytynyt excel laskuri. En tiedä miten oikein laskee mutta antaa jotain lukuja:

Kuten sanottua niin standardikoko aiheuttaa haasteet ja noita oikeasti hyvin eristettyjä LVV pönttöjä ei löydy. Eli A+, A ja B on ainakin sellaisia mitä en ole markkinoilla nähny. Ehkä joskus kun katselin löysin yhden joka lupasi C tai D?

 

[Hammer Schultz]

Talvella toki tuo hukkalämpö vähentää muuta lämmöntarvetta eli ei haittaa, kesällä toki turhaa.

 

[Anagonda]

Näinhän se, mutta hyvä huomioida että vastaa suoraa sähkölämmitystä. Eli jos pääasiallinen lämpölähde on ILP tai maalämpö niin ei vuoto oli hyväksi sähkölaskulle.

 

[Anagonda]

Nopealla googlella Jäspit on nykyään C-luokiteltuja. Eli ehkä ovat vaihtaneet eristettä tms. sitten viime oman tutkimuksen jälkeen?
C on markkinoihin katsottuna ihan hyvä ja kannattaa uutta ostaessa varmistaa että on C tasonen. B:tä ei meinaa löytyä ja jos löytyy niin hinta on jotain 2-3x Jäspiin verrattuna. Eli erotusta ei mun mielestä kannata maksaa jos excel laskurin mukaan säästää 200kwh/v. Eli ehkä 20eur/v ja pönttö maksaa 1000e enemmän.

 

[asentaja1]

Lämmöstä johtuu huomattava osa jo pelkästään putkien kautta vaikka olisi puolen metrin eristeet pöntön ympärillä. Huomattava hukka tulee myös lämminvesikierrosta jos sellainen on.
Lisäksi jos varaajassa on käyttöveden lisäksi samassa kiinni vaikka vesikiertopatterit, pelkkä vapaakierto kylmentää pöntön samantien, vaikka patteritermostaatit on kiinni ja kiertovesipumppu pois päältä.

 

[Anagonda]

Hyvä kommentti! Joskus luin internetistä (faktaa!) että 3m paljasta kupariputkea jo vuotaa enemmän lämpöä kuin LVV.

 

[B12]

Tuomiopäivän välttäjä voi laittaa foamilevyä pöntön ympärille, jos se seisoo vapaasti jossakin. Itselläkin teknisessä tilassa, jossa kaikenmoista tavaraa ja vaahtolevyn paloja säilytän varaajan päällä.

 

[Euroshopperi 2]

Energian säästäminen mielessä puhallutin villaa katolle 40 kuutiota. Eli arviolta 30 cm kerros lisää.

 

[Zigh]

Energian säästäminen mielessä puhallutin villaa katolle 40 kuutiota. Eli arviolta 30 cm kerros lisää.

Mitä maksoi?

 

[Euroshopperi 2]

Alle 2 tonnia. Ei oo vielä laskua kuulunu.
Edit. 1800 € tuli just lasku.

 

[Catrik]

Itsellä on 80L käyttövesivaraaja, ja se vie n. 1,8 kWh/vrk, kun vettä ei käytetä ollenkaan. Joku Like merkkinen pönttö.

 

[Euroshopperi 2]

Mulla on käyttövesivaraaja 390 L ja energialuokka on kaikissa Viessmann varaajissa B.

 

[Anagonda]

Viessmannin joskus löysinkin mutta ikävästi ei suomihintoja tunnu löytyvän. Puolassa 1500e 300L pönttö.
Heidän sivuilla kyllä lukee että 300L on C luokka ja 400+L pöntöt on B.

EDIT: Näköjään perusmalli, eli -V on B luokassa myös pienempinä. Hyvä huomioida jos se riittää omaan käyttöön. Meille kun joskus raaskin uuden ostaa niin tarvitaan kaksi kierukkaa+vastus.

 

[Euroshopperi 2]

Ne löytyy tuolta kaikki. Eli tuolta sivustolta saa kaikki mahdolliset dokumentit Viessmannin vehkeistä, mitä tavallinen karvakäsi voi yleensäkään saada. Eristyksillekin saattaa olla 2 luokkaa saatavilla. Vakio/Erittäin tehokas. Erilaisia kierukka vaihtoehtoja löytyy myös monia.

ViBooks

ViBooks ist die zentrale und übersichtliche Dokumentensuche für Bedienungsanleitungen, Montageanleitungen, Serviceanleitungen, Planungsanleitungen, Preisblätter, Marketing-Drucksachen sowie vieler weiterer Dokumente von Viessmann.

vibooks.viessmann.com

 

[Tonnin Seteli]

Isompi pinta-ala myös hukkaa enemmän lämpöä. Eli riippuen talouden veden kulutuksesta niin 200L voi tulla halvemmaksi käyttää kuin 300L.
300L pönttö hukkaa meillä ja ainakin yhdellä kaverilla sama, lähes 3kwh/vrk. Mittailtu shellyllä esim kesälomareissun aikana.
Ei mitään käryä mitä joku 200L pönttö vuotaa mutta 100L vuota reilusti vähemmän.

Tässä on sitten oikeiden muuttujien määrittely tarkkaa. Nimittäin jos vedenkäyttö eli veden tarve onkin sama eri kokoisia pönttöjä vertailtaessa, niitä voidaan käyttää selvästi eri lämpötilassa. Lämpötilaero huoneiston ja varaajaveden välillä vaikuttaa vuotoon radikaalisti.

Ja lisäksi - mikäli käytetään jotain pörssisähköohjausta, saadaankin sitä halvan sähkön säätöväliä hurjasti enemmän kuin tilavuusero kertoisi.

 

[Euroshopperi 2]

Tässä on sitten oikeiden muuttujien määrittely tarkkaa. Nimittäin jos vedenkäyttö eli veden tarve onkin sama eri kokoisia pönttöjä vertailtaessa, niitä voidaan käyttää selvästi eri lämpötilassa. Lämpötilaero huoneiston ja varaajaveden välillä vaikuttaa vuotoon radikaalisti.

Ja lisäksi - mikäli käytetään jotain pörssisähköohjausta, saadaankin sitä halvan sähkön säätöväliä hurjasti enemmän kuin tilavuusero kertoisi.

Tuo onkin hyvä pointti. Mulla on myös lämmitykselle 500 L varaaja, joka on varmaan lähempänä Ö-luokkaa eristävyydeltään. Mutta ei siitäkään karkaa mitään ulos, kun sen lämpö tehdään COP 5:lla. Eli lämpötila vaihtelee luokkaa 30 asteen tienoilla. Lämpimänveden esilämmitys otetaan tuolta, joten pystyy pitämään kuumanveden pönttöä alemmassa lämmössä, veden riittäessä tolkuttomia määriä käyttöön. Tämä onkin loistava systeemi lämpöpumppu käyttöön. Esilämmityksellä tupla määrä vettä, eikä vaikuta kustannuksiin yhtään mitään. Käytön aikana ryöstetään lämmityksen varaajasta tarvittava esilämmitys ja tehdään takaisin sitten lämmityksen COP arvolla. Varastossa oleva energia ei kustanna oikeestaan mtään, jos vettä ei kuluta. Lämmityksen varaajan kokokaan ei vaikuta mitään kustannuksiin, kun sen hukkalämpö tehdään samalla COP arvolla kuin lämmitys lattioihin. Nyt kun lämmitys ei ole päällä, niin varaaja ottaa lämpöä pannuhuoneesta, joka ottaa keskellä taloa ollessaan muista tiloista, jos tarvitsee. MLP käy 1-2 kertaa/vrk lämmittääkseen lämminvesivaraaja tuolla 17-19 kW teholla. Kohtuullinen kustannus tolkuttomasta lämminvesi varastosta. Esim tuossa näkyy tuo 1 ainoa käynti lämpimälle vedelle tuona päivänä.

 

[Tohelo]

Osaisko joku heittää vinkkiä millä lähteä selvittelemään mikä kuluttaa sähköä paljon? Tuossa vertailin omaa kulutusta viime vuoteen ja nyt elokuussa sähkönkulutus on ollut tuplat viime vuoteen verrattuna

En nyt millään keksi mikä täällä nyt kuluttaa niin paljon enemmän. ILP toki on nykyään, mutta harvemmin päällä enää kun ei varsinaisesti tarvi viilentää tai lämmittää ja tuo ILP on ainoa "uusi" sähköä kuluttava laite viime vuoteen verrattuna. Eihän tuommonen ILP kuluta kuin saman verran mitä jääkaappi, about. Ihan mielenkiinnosta maanantaina laitoin kaikki "turhat" sähkövehkeet kiinni, läppäri toki oli laturissa enkä avannu edes telkkaria koko päivänä, ei suihkua ja ruokakin oli valmiina edelliseltä päivältä. Esim. maanantain kulutus 33kWh ja vuoden takainen 15kWh.

 

[Mikkos]

Osaisko joku heittää vinkkiä millä lähteä selvittelemään mikä kuluttaa sähköä paljon? Tuossa vertailin omaa kulutusta viime vuoteen ja nyt elokuussa sähkönkulutus on ollut tuplat viime vuoteen verrattuna

En nyt millään keksi mikä täällä nyt kuluttaa niin paljon enemmän. ILP toki on nykyään, mutta harvemmin päällä enää kun ei varsinaisesti tarvi viilentää tai lämmittää ja tuo ILP on ainoa "uusi" sähköä kuluttava laite viime vuoteen verrattuna. Eihän tuommonen ILP kuluta kuin saman verran mitä jääkaappi, about. Ihan mielenkiinnosta maanantaina laitoin kaikki "turhat" sähkövehkeet kiinni, läppäri toki oli laturissa enkä avannu edes telkkaria koko päivänä, ei suihkua ja ruokakin oli valmiina edelliseltä päivältä. Esim. maanantain kulutus 33kWh ja vuoden takainen 15kWh.

Lähde siitä että onko joku tietty kellonaika jolloin sähköä kuluu vai onko tasaisesti ympäri vuorokauden.

 

[Tonnin Seteli]

Eihän tuommonen ILP kuluta kuin saman verran mitä jääkaappi, about.

Joo, jos sitä ei käytä. Jos käyttää niin aika ratkaisevasti enemmän.

 

[petepeluri]

Osaisko joku heittää vinkkiä millä lähteä selvittelemään mikä kuluttaa sähköä paljon? Tuossa vertailin omaa kulutusta viime vuoteen ja nyt elokuussa sähkönkulutus on ollut tuplat viime vuoteen verrattuna

En nyt millään keksi mikä täällä nyt kuluttaa niin paljon enemmän. ILP toki on nykyään, mutta harvemmin päällä enää kun ei varsinaisesti tarvi viilentää tai lämmittää ja tuo ILP on ainoa "uusi" sähköä kuluttava laite viime vuoteen verrattuna. Eihän tuommonen ILP kuluta kuin saman verran mitä jääkaappi, about. Ihan mielenkiinnosta maanantaina laitoin kaikki "turhat" sähkövehkeet kiinni, läppäri toki oli laturissa enkä avannu edes telkkaria koko päivänä, ei suihkua ja ruokakin oli valmiina edelliseltä päivältä. Esim. maanantain kulutus 33kWh ja vuoden takainen 15kWh.

Katso sähkömittarista mikä vaihe imuroi sähköä, jos onnistuu.

 

[Tonnin Seteli]

Esim. maanantain kulutus 33kWh ja vuoden takainen 15kWh.

Laita piruuttaan pääkytkin vähintään tasatunniksi alas ja katso näkyykö nollakulutusarvo kulutusseurannassa. Josko maksat jonkun naapurin sähkölaskua.

 

[Hammer Schultz]

Osaisko joku heittää vinkkiä millä lähteä selvittelemään mikä kuluttaa sähköä paljon? Tuossa vertailin omaa kulutusta viime vuoteen ja nyt elokuussa sähkönkulutus on ollut tuplat viime vuoteen verrattuna

En nyt millään keksi mikä täällä nyt kuluttaa niin paljon enemmän. ILP toki on nykyään, mutta harvemmin päällä enää kun ei varsinaisesti tarvi viilentää tai lämmittää ja tuo ILP on ainoa "uusi" sähköä kuluttava laite viime vuoteen verrattuna. Eihän tuommonen ILP kuluta kuin saman verran mitä jääkaappi, about. Ihan mielenkiinnosta maanantaina laitoin kaikki "turhat" sähkövehkeet kiinni, läppäri toki oli laturissa enkä avannu edes telkkaria koko päivänä, ei suihkua ja ruokakin oli valmiina edelliseltä päivältä. Esim. maanantain kulutus 33kWh ja vuoden takainen 15kWh.

Et kertonut millaisessa talossa asut mutta oletettavasti et kuitenkaan missään 20 neliön neukkukuutiossa.

Onko lattialämmitystä, LVV:tä tai sähköpattereita käytössä? Eihän uuni sattumoisin ole päällä?

33Kwh/pv on jo aika haastava saada näillä lämpötiloilla, se on luokkaa 1.3KW jatkuvaa tehonkäyttöä jota ei ihan vahingossa saa edes tulemaan. Laita sähköyhtiön sivuilta tuntigraafi tänne niin tutkitaan.

 

[Tohelo]

Laita piruuttaan pääkytkin vähintään tasatunniksi alas ja katso näkyykö nollakulutusarvo kulutusseurannassa. Josko maksat jonkun naapurin sähkölaskua.

No tuskin nyt kuitenkaan

Lähde siitä että onko joku tietty kellonaika jolloin sähköä kuluu vai onko tasaisesti ympäri vuorokauden.

Nyt kun katoin tuolta paikallisen verkon sivuilta kulutusta niin jotain osviittaa sain. Eli klo2200 napsahtaa yösähkö päälle ja neämmä viime vuotiseen verrattuna kulutus on moninkertaista viime vuoteen verrattuna Yösähkö kun napsahtaa päälle menee keittiön ja kylppärin lattialämmitys päälle ja LVV. Meillä ei kyllä mitenkään normaalia enempää ole suihkussa käyty mikä kyllä vähän hämmentää asiaa lisää.

Sininen palkki siis tän vuoden kulutus ja tuo vihreä raidallinen viime vuonna. Tuo aamu 5 ja 6 piikki myös toistuu joka päivä ja tuon jälkeen kulutus on käytännössä samaa kuin viime vuonna. No testin vuoksi laitoin lattialämmityksen nyt pois ja seuraan pari päivää miten vaikuttaa kulutukseen.

Tuossa 00.00 kohdalla tänä vuonna kulutus 3,4kWh ja viime vuonna 0,4kWh.

E: Unohdin mainita, että tuo kulutus on ollut lähes samanlaista kesäkuusta alkaen kun tarkastelin pidemmältä ajalta. Ennen sitä mentiin alle viime vuotisen kulutuksen joka tunti käytännössä.

 

[Tohelo]

Et kertonut millaisessa talossa asut mutta oletettavasti et kuitenkaan missään 20 neliön neukkukuutiossa.

Onko lattialämmitystä, LVV:tä tai sähköpattereita käytössä? Eihän uuni sattumoisin ole päällä?

33Kwh/pv on jo aika haastava saada näillä lämpötiloilla, se on luokkaa 1.3KW jatkuvaa tehonkäyttöä jota ei ihan vahingossa saa edes tulemaan. Laita sähköyhtiön sivuilta tuntigraafi tänne niin tutkitaan.

Pahoittelut, unohdin sen tärkeimmän mainita. Eli OKT ja suorasähkölämmitys. Ainoa patteri mikä on päällä talvisin on pojan huoneessa mikä on talon "nurkassa", mutta muutoin ei yksikään patteri ole päällä talvisin. Tuossa edellisessä viestissä jo mainitsinki mitkä on päällä ainoastaan yösähköllä. LVV ja lattialämmitys.

 

[asentaja1]

Laita koko vuorokauden kuvaaja. Onko tuona kuvaajan päivänä joku kotona päivällä, vai talo tyhjillään? Suorasähkölämmitys, mutta millä tavalla? Vesikiertoinen vai patterit sähkövastuksilla, vai joku muu järjestelmä?

 

[Hammer Schultz]

Pahoittelut, unohdin sen tärkeimmän mainita. Eli OKT ja suorasähkölämmitys. Ainoa patteri mikä on päällä talvisin on pojan huoneessa mikä on talon "nurkassa", mutta muutoin ei yksikään patteri ole päällä talvisin. Tuossa edellisessä viestissä jo mainitsinki mitkä on päällä ainoastaan yösähköllä. LVV ja lattialämmitys.

Jep, tuossa tulikin sinulta jo hyvin todettua toimenpiteet. Lattialämmitys ensiksi pois koko vuorokaudeksi, sen jälkeen LVV (siten että koko vuorokausi pois molemmat) ja sitten yksitellen takaisin siten että vuorokausi välissä.

Tällä saat selville mikä vie. Jos LVV niin joko termaria käännetty maksimille tai sitten jossain vuotaa.

 

[Tohelo]

Laita koko vuorokauden kuvaaja. Onko tuona kuvaajan päivänä joku kotona päivällä, vai talo tyhjillään? Suorasähkölämmitys, mutta millä tavalla? Vesikiertoinen vai patterit sähkövastuksilla, vai joku muu järjestelmä?

Ite olen etätöissä ja lapset tulee kotiin koulusta kahden kolmen aikoihin.

Suorasähkölämmitys ja patterit sähköllä. Toki ainoa mikä "lämmittää" näin kesäsin on lattialämmitys KH/kodari.

 

[asentaja1]

Selvästi tuosta näkyy, että jostakin sellaisesta kannattaa lähteä kuluttajaa hakemaan, mikä yösähköohjauksella menee päälle (22-07.00)

 

[Wyfell]

Selvästi tuosta näkyy, että jostakin sellaisesta kannattaa lähteä kuluttajaa hakemaan, mikä yösähköohjauksella menee päälle (22-07.00)

Veikkaan villisti, että LVV vie tuon sähkön.

 

[Tohelo]

Veikkaan villisti, että LVV vie tuon sähkön.

Vähän samaa tässä itekki ajattelin. No nyt on pari vrk lattialämmitys pois niin katellaampa miltä käppyrä näyttää. Tuo LVV ei ole kuin 10-vuotta vanha, mutta mikä selittäisi sen kulutuksen? Toki joo suihkussa käyminen, mutta kun nuo piikit on tosiaan jatkuvia ollu koko kesän. Vaikka välistä oltu mökilläkin pari viikkoa ja niilläkin viikoilla kulutus ollu samanlaista eli noita piikkejä.

 

[kajakkivajakki]

Ite olen etätöissä ja lapset tulee kotiin koulusta kahden kolmen aikoihin.

Suorasähkölämmitys ja patterit sähköllä. Toki ainoa mikä "lämmittää" näin kesäsin on lattialämmitys KH/kodari.

Jos suihkussa käynti (tai muun lämpimän veden) tms ei ole radikaalisti muuttunut niin onko vedenkulutus yleisestikin lisääntynyt. Ettei vain jostain putkistosta vuotaisi lämmintä vettä rakenteisiin.

 

[Mikkos]

Jos suihkussa käynti (tai muun lämpimän veden) tms ei ole radikaalisti muuttunut niin onko vedenkulutus yleisestikin lisääntynyt. Ettei vain jostain putkistosta vuotaisi lämmintä vettä rakenteisiin.

Eikös toi pitäis näkyä jo vedenkulutuksessakin?

 

[petepeluri]

Jos suihkussa käynti (tai muun lämpimän veden) tms ei ole radikaalisti muuttunut niin onko vedenkulutus yleisestikin lisääntynyt. Ettei vain jostain putkistosta vuotaisi lämmintä vettä rakenteisiin.

Luulisi näkyvän jos 300l vuorokaudessa vuotaa kuumaa vettä jonnekkin. Sitä luokkaa tuo 18kWh on.

 

[kajakkivajakki]

Luulisi näkyvän jos 300l vuorokaudessa vuotaa kuumaa vettä jonnekkin. Sitä luokkaa tuo 18kWh on.

Aloittaja ei rakennuksestaan sen tarkemmin avannut, mutta kokemuksen mukaan paikkoja on paljon josta vuoto ei tosiaankaan ilmaannu heti. Siksi kyselinkin vedenkulutuksen lisääntymisestä, sehän on selvä indikaattori. Jos mittari pyörii silloinkin kun kukaan ei vettä käytä.

 

[asentaja1]

E: Unohdin mainita, että tuo kulutus on ollut lähes samanlaista kesäkuusta alkaen kun tarkastelin pidemmältä ajalta. Ennen sitä mentiin alle viime vuotisen kulutuksen joka tunti käytännössä.

Jos se kulutus yhtäkkiä pompsahti yhtenä päivä, eikä ole oleellisesti muuttunut sen jälkeen, niin joku säätänyt laitteistoa tahallaan tai vahingossa, tai sitten laiterikko. Jos yösähköohjauksella on vain lattialämmitys ja lvv, niin todennäköisesti on vika lvv:ssä. Ylikuumat lattiat/huone olisi varmaan ehkä jo huomattu, tai sitten se ilp on viilentänyt huoneen normaalilämpöön automaatilla?
Jos lvv:ssä on ylivuoto / ylikuumenemissuoja tms, se voi rikkinäisenä vuotaa suoraan viemäriin/kaivoon ja sitä ei päällepäin huomaa.

 

[asentaja1]

Luulisi näkyvän jos 300l vuorokaudessa vuotaa kuumaa vettä jonnekkin. Sitä luokkaa tuo 18kWh on.

Voi myös olla vesi omasta kaivosta pumpulla, jolloin veden kulutuksesta ei ole mitään käsitystä. Pumppua ei edes kuule, jos se on kaukana kaivossa, tai kellarissa tms.

 

[kajakkivajakki]

Jos se kulutus yhtäkkiä pompsahti yhtenä päivä, eikä ole oleellisesti muuttunut sen jälkeen, niin joku säätänyt laitteistoa tahallaan tai vahingossa, tai sitten laiterikko. Jos yösähköohjauksella on vain lattialämmitys ja lvv, niin todennäköisesti on vika lvv:ssä. Ylikuumat lattiat/huone olisi varmaan ehkä jo huomattu, tai sitten se ilp on viilentänyt huoneen normaalilämpöön automaatilla?
Jos lvv:ssä on ylivuoto / ylikuumenemissuoja tms, se voi rikkinäisenä vuotaa suoraan viemäriin/kaivoon ja sitä ei päällepäin huomaa.

Nuo molemmat vaihtoehdot ovat ainakin käyttäjän kannalta mieluisempia ja varmasti todennäköisempiäkin. Käppyröistä näkee, että vettä lämmitetään isommalla teholla ja pidempään kuin aiemmin. Eli varaajan lämpötila on lähtötilanteessa alhaisempi (ja käyttövettä lämmitetään mahdollisesti korkeammalle)

Edit Ja alkaa jo ennen aamuseiskaa lämmittämään vielä uudestaan.