Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Tuosta boldastusta kuulisin mielelläni lisää. En siis epäile asiaa, mutta kiinnostaa kun taloudessa on normaalin neljälevyisen sähkötason lisäksi kaksipolttiminen kaasutaso.
Kaasuvaroitin kyllä on, mutta ei hiilidioksidivaroitinta keittiössä ja ihan normaali liesituuletin huippuimurilla. (Joku Franken malli pestävällä metalliverkkosuodattimella).

Kaasuun vaan tykästynyt tosi paljon, en säästö vaan mukavuussyistä. Lämpenee todella nopeaa ja lämmönsäätö on helppoa. Nopeuden takia tuo kaasutaso ei kyllä ole yleensä kuin max 10 minuuttia päällä yhdellä kokkauskerralla. Tuolla paistetaan pääsääntöiseti pihvit ja tehdään wokit.
Mä en tiedä sen tarkemmin miten se kaasulieden vaatima liesituuletin määritellään, mutta kerran olen tuohon törmännyt kun Herttoniemessä yhdessä kerrostalossa oli kaasuliedet, ja sen myötä sinne ei saanut laittaa kuin jotain tiettyjä liesituulettimia, ja syyksi sanottiin juuri se suurempi tuuletuksen tarve. Kerrostaloissa on tietysti vielä omat kommervenkkinsä jos ne on yhteishormilla.

Tässä topikissa oli aiemmin se linkki siihen veden keittoon, sama ukko teki myöhemmän videon jossa vertaili noita kaasu- ja sähkölieden nopeuseroja ja mittaili hiilidioksiditason nousua. Se kyllä tuli siihen tulokseen että nopeudessa ei ole kovinkaan ihmeellistä eroa. Tehoa kaasulla tietysti saa säädettyä nopeammin kuin perinteisillä sähköliesillä, mutta induktiolieden tehosäätö pitäisi kyllä tapahtua ihan yhtä nopeasti.. Tosin sellaista ohutpintaista alumiinipannua ei tietysti voi käyttää lainkaan, joka siihen tehonsäätöön nopeimmin reagoi.
 
Tuosta boldastusta kuulisin mielelläni lisää. En siis epäile asiaa, mutta kiinnostaa kun taloudessa on normaalin neljälevyisen sähkötason lisäksi kaksipolttiminen kaasutaso.
Kaasuvaroitin kyllä on, mutta ei hiilidioksidivaroitinta keittiössä ja ihan normaali liesituuletin huippuimurilla. (Joku Franken malli pestävällä metalliverkkosuodattimella).

Kaasuun vaan tykästynyt tosi paljon, en säästö vaan mukavuussyistä. Lämpenee todella nopeaa ja lämmönsäätö on helppoa. Nopeuden takia tuo kaasutaso ei kyllä ole yleensä kuin max 10 minuuttia päällä yhdellä kokkauskerralla. Tuolla paistetaan pääsääntöiseti pihvit ja tehdään wokit.

Induktioliedellä lämpenee todella nopeasti ja lämmönsäätö on ihan yhtä nopea kuin kaasulla, toki vaikuttaa hieman hitaammin, kun yleensä käytössä on paksummat pannut ym. Itse paistan pihvit induktioliedellä valurauta pannulla ja lämpenee kyllä aivan älyttömän nopeasti. Pihvien paistoon kun pitäisi olla kunnon paksupohjainen pannu, niin väittäisin, että tuollainen kunnon indutioliesi lämmittää sen paksupohjaisen valurautapannun paljon nopeammin kuin kaasuliesi.
 
Mä en tiedä sen tarkemmin miten se kaasulieden vaatima liesituuletin määritellään, mutta kerran olen tuohon törmännyt kun Herttoniemessä yhdessä kerrostalossa oli kaasuliedet, ja sen myötä sinne ei saanut laittaa kuin jotain tiettyjä liesituulettimia, ja syyksi sanottiin juuri se suurempi tuuletuksen tarve. Kerrostaloissa on tietysti vielä omat kommervenkkinsä jos ne on yhteishormilla.
Omaa liesituuletinta kun olin ostamassa, niin ei siinä ollut muuta mainintaa kaasuliedestä, kuin asennuskorkeus joka oltava vähän isompi kaasulla.
 
Mä en tiedä sen tarkemmin miten se kaasulieden vaatima liesituuletin määritellään, mutta kerran olen tuohon törmännyt kun Herttoniemessä yhdessä kerrostalossa oli kaasuliedet, ja sen myötä sinne ei saanut laittaa kuin jotain tiettyjä liesituulettimia, ja syyksi sanottiin juuri se suurempi tuuletuksen tarve. Kerrostaloissa on tietysti vielä omat kommervenkkinsä jos ne on yhteishormilla.

Tämä, että kaasuliesi erityisesti vaatii jonkun erikoisen liesituulettimen kuulostaa kyllä ihan huuhaalta. Olen asunut elämästäni 20 vuotta asunnossa, jossa oli kaupunkikaasuun ja sittemmin maakaasuun kytketty kaasuliesi, eikä siellä ollut liesituulentinta lainkaan. Ihan normaali 60-luvun koneellinen poistohormi vain. En kuollut. Kyseessä ihan normaali asunto Itä-Helsingissä. Samanlaisia siellä on vaikka kuinka.
 
Tämä, että kaasuliesi erityisesti vaatii jonkun erikoisen liesituulettimen kuulostaa kyllä ihan huuhaalta. Olen asunut elämästäni 20 vuotta asunnossa, jossa oli kaupunkikaasuun ja sittemmin maakaasuun kytketty kaasuliesi, eikä siellä ollut liesituulentinta lainkaan. Ihan normaali 60-luvun koneellinen poistohormi vain. En kuollut. Kyseessä ihan normaali asunto Itä-Helsingissä. Samanlaisia siellä on vaikka kuinka.
Ehkä tuota ei 60-luvulla sitten ajateltu. Kuitenkin ihan fakta on se että kaasuliesi nostaa sen huoneen hiilidioksidipitoisuutta moninkertaiseksi, jonka kuka tahansa voi todeta jos hankkio co2 mittarin.
 
Ehkä tuolla tarkoitetaan sitä, että kerrostalossa yhteiseen hormiin ei nykyään saa liesituuletinta kytkeä, joten "normaali" liesituuletin ei korvaa hyvää ilmanvaihtoa kaasuliettä käytettäessä. Jos ilmanvaihto ei ole kunnossa, niin kyllähän siinä lopulta alkaa häkää muodostua.
 
Ehkä tuolla tarkoitetaan sitä, että kerrostalossa yhteiseen hormiin ei nykyään saa liesituuletinta kytkeä, joten "normaali" liesituuletin ei korvaa hyvää ilmanvaihtoa kaasuliettä käytettäessä. Jos ilmanvaihto ei ole kunnossa, niin kyllähän siinä lopulta alkaa häkää muodostua.
Ei yhteiseen hormiin ole ikinä saanut liesituuletinta kytkeä, mutta mun muistaakseni se oli jokin sellainen liesikupu jolla ohjattiin se yhteishuippari päälle tms. Tuosta on nyt yli 10v aikaa.
 
Mä olen taas inhottava vastarannan kiiski kun väitän, että induktioliesi ei ole aina yhtä nopea kuin kaasuliesi. Riippuu oleellisesti kaasuliedestä ja siitä pannusta, mutta esimerkiksi ohuella wokkipannutyyppisellä pannulla se nopea lämpeneminen ja reagointi säätöön liekillä/kaasulla perustuu paljolti siihen, että sen liekin saa ylisuurelle niin että lämmittää pannua myös sieltä sivuilta, jolloin lämmitys ei tapahdu pelkästään sen pienen ja ohuen pohjan kautta, kuten induktiolla. Hukkaahan tässä tulee paljon kuten jo aikaisemmin on todettu, mutta on myös nopea. Paksu valurautapannu ja pieni poltin on taas jo eri asia.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo liesituuletin varmaankin kannattaa tulkita niinpäin, että ei käytetä pelkkää aktiivihiilituuletinta (illman ulkoilmaan poistoa).
 
Itse joskus keitin vettä vedenkeittimessä ja kaadoin kattilaan että saisi makaronit kiehumaan nopeammin. Säästää kai myös jonkin verran sähköä?
 
Itse joskus keitin vettä vedenkeittimessä ja kaadoin kattilaan että saisi makaronit kiehumaan nopeammin. Säästää kai myös jonkin verran sähköä?

Kyllä, kuten esim. tällä edellissivulla linkatulla videolla on neuvottu:

Unohtuu mainiosti kaasulieden heikko hyötysuhde. Esimerkiksi veden keittäminen kaasuliedellä kuluttaa 3-4 kertaa enemmän energiaa kuin sähkökäyttöisellä vedenkeittimellä keittäminen. Saa sähkön hinta olla aika raivoisissa lukemissa, jotta kaasun käyttö tulisi oikeasti edullisemmaksi ruuanlaitossa.

Video liittyy.


Itse teen tuota lähinnä ajansäästön takia että saa esim. pastan samaan tahtiin valmiiksi proteiinin kanssa, tai esim. munat nopeammin kypsiksi.
 
Itse joskus keitin vettä vedenkeittimessä ja kaadoin kattilaan että saisi makaronit kiehumaan nopeammin. Säästää kai myös jonkin verran sähköä?
Noin tein minäkin, kunnes hankin induktiolieden. Kyllähän tietysti vieläkin saisi prosessia nopeutettua, jos puolet vedestä kuumentaisi kiehuvaksi vedenkeittimessä, mutta induktio on niin nopea, että siihen ei oikeastaan ole tarvetta.
 
Noin tein minäkin, kunnes hankin induktiolieden. Kyllähän tietysti vieläkin saisi prosessia nopeutettua, jos puolet vedestä kuumentaisi kiehuvaksi vedenkeittimessä, mutta induktio on niin nopea, että siihen ei oikeastaan ole tarvetta.

Itsekin joskus tein keraamisella liedellä, nykyisellä induktioliedellä lämpenee nopeammin kuin vedenkeittimessä, niin en ole nähnyt tarvetta. Toki puolittamalla vesimäärän vedenkeittimen tai toisen kattilan kanssa nopeuttaisi vielä vähän.
 
Meillä on lämpimän käyttäveden kierto laitettu pois päältä säästösyistä. Jos tarvitsee kuumaa vettä esim. Teflon-paistinpannun pesuun niin se lämmitetään vedenkeittimessä tai induktioliedellä. Käsienpesuun riittää haalea/huoneenlämpöinen vesi.
 
Induktioliedellä lämpenee todella nopeasti ja lämmönsäätö on ihan yhtä nopea kuin kaasulla, toki vaikuttaa hieman hitaammin, kun yleensä käytössä on paksummat pannut ym. Itse paistan pihvit induktioliedellä valurauta pannulla ja lämpenee kyllä aivan älyttömän nopeasti. Pihvien paistoon kun pitäisi olla kunnon paksupohjainen pannu, niin väittäisin, että tuollainen kunnon indutioliesi lämmittää sen paksupohjaisen valurautapannun paljon nopeammin kuin kaasuliesi.

OK, itsellä kun on vertailukohteena tosiaan perinteinen keraaminen sähkötaso niin siihen verrattuna kaasu on todella paljon nopeampi. Induktiosta ei kokemusta, mutta hyväksi on kyllä kehuttu.

Nyt menee pahasti ohi aiheen, mutta kysyn silti. Onko joku töissä ns. paremman tason ruokapaikassa, onko siellä käytössä yhä kaasuliedet vai mennäänkö induktiolla?
 
Nyt menee pahasti ohi aiheen, mutta kysyn silti. Onko joku töissä ns. paremman tason ruokapaikassa, onko siellä käytössä yhä kaasuliedet vai mennäänkö induktiolla?
Vähän tuollainen "kuinka moni on vaihtanut autoonsa bensamoottorin dieselin tilalle?" -kysymys :think:
Tarkoitan että etuja ja haittoja on, mutta tuskin kukaan näkee muutosta hintansa väärtiksi. Ehkä kysymys "laitetaanko uusiin ammattilaiskeittiöihin aina kaasu" olisi mielenkiintoisempi. Toki voi olla että isoissa keittiöissä kaasu tulee jo induktiolle vaaditun sähköliittymän koon takia :hmm:
 
OK, itsellä kun on vertailukohteena tosiaan perinteinen keraaminen sähkötaso niin siihen verrattuna kaasu on todella paljon nopeampi. Induktiosta ei kokemusta, mutta hyväksi on kyllä kehuttu.

Keraaminen on todella hidas kun vertaat induktioon (itsellä oli keraaminen ennen induktiota). Kunnon paksupohjainen valurauta pannu täydellä teholla 30s kohdalla nousee jo savu siihen malliin öljystä, että parempi alkaa jotain tehdä. Tämä siis huoneenlämpöisellä pannulla, jossa pihvin paistamista varten öljyä. Induktion huono puoli on se, että kaikki pannut ym. ei toimi ja jotkut toimivat huonosti (eli lämpevät hitaammin kuin toiset).
 
Keraaminen on todella hidas kun vertaat induktioon (itsellä oli keraaminen ennen induktiota). Kunnon paksupohjainen valurauta pannu täydellä teholla 30s kohdalla nousee jo savu siihen malliin öljystä, että parempi alkaa jotain tehdä. Tämä siis huoneenlämpöisellä pannulla, jossa pihvin paistamista varten öljyä. Induktion huono puoli on se, että kaikki pannut ym. ei toimi ja jotkut toimivat huonosti (eli lämpevät hitaammin kuin toiset).
Juu, ja itsellä vanha hella oli vielä valurautamalli jostain 70-luvulta ja siinä kun kesti veden kiehuminen ikuisuuden niin alussa meinasi tulla sutta ja sekundaa kokkaillessa kun induktioliesi laitettiin keittiörempan yhteydessä. Ero on tosiaan kuin yöllä ja päivällä, ennen tuli kuumennettua vattä välillä vedenkeittimellä mutta nyt induktiolieden aikana tuli heitettyä vedenkeitin kokonaan pois kun veden keittää samassa ajassa liedellä. Tuli silloin benchmarkattua tuota vedenkeittimen ja induktiolieden + kattilan eroa ja puolen litran veden keittämisessä oli arviolta muutamia sekunteja eroa vedenkeittimen eduksi. Mutta vedenkeitin vie turhaan tilaa keittiöstä (tai pikemminkin keittokomerosta) joten pieneikin lisätila oli heti plussaa kun eroa ei käytännössä ollut. Toki ehkä paremmalla kattilalla olisi jopa päihittänyt vedenkeittimen mutta testikattila nyt oli paras mitä olemassaolevista löytyi.

Induktiolla on tosiaan suuri ero siinä millaisella kattilalla tai pannulla sillä paistelee tai keittää, meilläkin on joitakin pannuja jotka toimivat "huonosti" mutta niitä onkin sitten hyvä käyttää vähän herkemmille kokkauksille ettei induktion teho heti kärvennä ruokaa pilalle.
 
Juu, ja itsellä vanha hella oli vielä valurautamalli jostain 70-luvulta ja siinä kun kesti veden kiehuminen ikuisuuden niin alussa meinasi tulla sutta ja sekundaa kokkaillessa kun induktioliesi laitettiin keittiörempan yhteydessä. Ero on tosiaan kuin yöllä ja päivällä, ennen tuli kuumennettua vattä välillä vedenkeittimellä mutta nyt induktiolieden aikana tuli heitettyä vedenkeitin kokonaan pois kun veden keittää samassa ajassa liedellä. Tuli silloin benchmarkattua tuota vedenkeittimen ja induktiolieden + kattilan eroa ja puolen litran veden keittämisessä oli arviolta muutamia sekunteja eroa vedenkeittimen eduksi. Mutta vedenkeitin vie turhaan tilaa keittiöstä (tai pikemminkin keittokomerosta) joten pieneikin lisätila oli heti plussaa kun eroa ei käytännössä ollut. Toki ehkä paremmalla kattilalla olisi jopa päihittänyt vedenkeittimen mutta testikattila nyt oli paras mitä olemassaolevista löytyi.

Induktiolla on tosiaan suuri ero siinä millaisella kattilalla tai pannulla sillä paistelee tai keittää, meilläkin on joitakin pannuja jotka toimivat "huonosti" mutta niitä onkin sitten hyvä käyttää vähän herkemmille kokkauksille ettei induktion teho heti kärvennä ruokaa pilalle.

Joo niin siinä helposti käy, että polttaa ensin ruokia kun vaihtaa valuraudasta induktioon. Kun omistaa induktion ja sitten käy jossain missä on valurauta liesi, niin onhan se tuskaista tehdä kun tuntuu ettei mitään tapahdu. Joo eipä tuo pannujen/kattiloiden hitaus sinällään onglema ole kun sen tietää. Suurimman osan ajasta ei tarvitse maksimi tehoja, lähinnä nyt keittäminen ym. vaatii kovempaa tehoa alkuun, joten ne hitaammatkin on ihan toimivia. Induktio on myös melko energiatehokas, koska siinä lämmitetään sitä pannut/kattilaa tms. ei sitä keittolevyä tai ympäristöä.
 
Vähän tuollainen "kuinka moni on vaihtanut autoonsa bensamoottorin dieselin tilalle?" -kysymys :think:
Tarkoitan että etuja ja haittoja on, mutta tuskin kukaan näkee muutosta hintansa väärtiksi. Ehkä kysymys "laitetaanko uusiin ammattilaiskeittiöihin aina kaasu" olisi mielenkiintoisempi. Toki voi olla että isoissa keittiöissä kaasu tulee jo induktiolle vaaditun sähköliittymän koon takia :hmm:

No joo, my bad. En hoksannutkaan että kysymyksen voi ymmärtää noin. Ei niitä varmasti toiseen ruveta vaihtamaan tuosta vain. Lähinnä kiinnostaa että millä vehkeillä näissä Demoissa, Muruissa ja Oloissa kokataan.
 
No joo, my bad. En hoksannutkaan että kysymyksen voi ymmärtää noin. Ei niitä varmasti toiseen ruveta vaihtamaan tuosta vain. Lähinnä kiinnostaa että millä vehkeillä näissä Demoissa, Muruissa ja Oloissa kokataan.
Vahva veikkaus että siellä on ne molemmat siis induktio ja kaasu.
 
Eräs sukulainen sanoi että niillä oli suurkeittiössä kaasulla toimivat laitteet, mutta jos tarvitsi jotain pikaisesti käytettiin induktioliesiä.
 
Useassa isossa keittiössä on näkynyt niin, että kaasulla tehdään pääasiasiassa, mutta sitten on sellaisia siirrettäviä irtonaisia induktiotasoja joita käytetään tarpeen tullen tai esimerkiksi ylläpitolämmössä joku isompi kattila siinä.
 
TM Rakennusmaailma lehdessä oli juttu, jossa joku laittoi ylimääräisen lasin vanhoihin ikkunoihin ja tiivisti paperilla vielä liitokset.
Lämpökameralla kuvasivat, että jonkun asteen pintalämpö nousi. Kesällä sitten otetaan pois ja uudestaan seuraavana talvena.
 
TM Rakennusmaailma lehdessä oli juttu, jossa joku laittoi ylimääräisen lasin vanhoihin ikkunoihin ja tiivisti paperilla vielä liitokset.
Lämpökameralla kuvasivat, että jonkun asteen pintalämpö nousi. Kesällä sitten otetaan pois ja uudestaan seuraavana talvena.
Tuollainen lisälasi on aika perinteinen juttu.
 
TM Rakennusmaailma lehdessä oli juttu, jossa joku laittoi ylimääräisen lasin vanhoihin ikkunoihin ja tiivisti paperilla vielä liitokset.
Lämpökameralla kuvasivat, että jonkun asteen pintalämpö nousi. Kesällä sitten otetaan pois ja uudestaan seuraavana talvena.
Tuollainen lisälasi on aika perinteinen juttu.
Joo, siis perinteisesti laitetaan sisempi ikkuna vain talveksi ja teippaillaan reunasta. Ikkunaa ei saa auki tuplauksen ollessa käytössä. Ei sillä että tarvitsisi tuulettaa, mutta käytännössä ulompi aukeaa ulospäin ja sisempi sisäänpäin; kun esimerkiksi rullaverho on asennettu syvennykseen, se täytyy tietenkin irrottaa ennen kuin ikkunaa avataan esimerkiksi pesua varten. Eikä tarvitse fantasioida että olisi kätevä hätäpoistumisreitti sen palo-osastoimattoman purueristetyn sokkeloisen puutalon huoneissa eteisiä lukuunottamatta.

Näiden paskojen siirtely kahdesti vuodessa teippauksineen ja repimisineen on aivan järkyttävää näperrystä. Varastotilaakin tarvitaan, ja tapaturmavaara ei ole aivan olematon. Täysin paska järjestelmä jota kannattaa ylläpitää vain perinnesyistä jos siltä tuntuu ja/tai on pakko.

Yleensä niihin vanhoihin rööreihin voi tehdä uudet monikerroslasiset ikkunat jotka toimivat yksilehtisinä, energiatalous paranee, eikä enää tarvitse pelleillä. Pystyy myös tuulettamaan jos siltä tuntuu, vaikka ei tietysti juuri kannata koska viilentävä lämpöpumppujärjestelmä enimmäkseen poistaa tarpeen.
 
Yleensä niihin vanhoihin rööreihin voi tehdä uudet monikerroslasiset ikkunat jotka toimivat yksilehtisinä, energiatalous paranee, eikä enää tarvitse pelleillä. Pystyy myös tuulettamaan jos siltä tuntuu, vaikka ei tietysti juuri kannata koska viilentävä lämpöpumppujärjestelmä enimmäkseen poistaa tarpeen.
Ymmärtääkseni puhutaan perinteisestä rakentamisesta, eli vanhoista mökeistä ja asunnoista. Niissä tuskin on koneellista ilmanvaihtoa, vaan painovoimainen. Silloin ei taida paljon viilentävät lämpöpumppujärjestelmät auttaa tuuletuksessa kun eihän siinä ilma vaihdu.
 
Voisi edes lyhyesti kertoa millä toimenpiteillä päästy 20% pudotukseen?
Täällä päästiin 25% pudotukseen. Patterit pois, ainoastaan pikkuvessassa patteri päällä, muuten kämppä ilmalämpöpumpun varassa 21c. Hellan ja uunin käytön minimoiminen ja kaasulla ruuan teko (joo joo tilastohermannit tulee pätemään kuinka kaasu on kalliimpaa kuin sähkö). Ja ehkä tärkeimpänä: kuuman veden käytön minimointi. Suihkussa max 3-4min joka toinen päivä tai toki tarpeen mukaan mutta talvella se yleensä riittää ja ei mennä sinne lämmittelemään. Lämmintä vettä ei lasketa "turhaan" esim ei jokaisen käsienpesuun lämmintä vettä, sitä kun jää varmaan lähemmäs 10l putkistoon jäähtymään yhden käsinpesun jälkeen.
Saunasta en tingannut. 2krt viikossa n.2h kerralla oli sauna päällä. Pitää olla elämässä pieniä iloja.
Ei toi mukavaa ollut olla käytännössä lämmitämättömässä kämpässä mutta 25% tuli säästöä vuoden takaiseen. Ja vuosi sitten oli jo jonkin asteista säästökuuria meillä.
 
Ymmärtääkseni puhutaan perinteisestä rakentamisesta, eli vanhoista mökeistä ja asunnoista. Niissä tuskin on koneellista ilmanvaihtoa, vaan painovoimainen. Silloin ei taida paljon viilentävät lämpöpumppujärjestelmät auttaa tuuletuksessa kun eihän siinä ilma vaihdu.
Siellä perinteisissä hirsitaloissa on yleensä sijainnin puolesta enemmän ongelmaa esimerkiksi siitepölyistä, jolloin sitä suoraa ikkunatuuletusta moni mielellään välttää.

Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta voi sekin olla ihan riittävä ja usein sitä on muurattujen hormien lisäksi asennettu tähän päivään mennessä mm. sisävessaan siirtyessä ja liesituuletinta asentaessa. Kovin harvoin olen kokenut tarvetta ikkunatuulettaa muuten kuin tukalan helteen jatkuessa sisälämpötilan takia. Jos ilma ei meinaa ilmanlaadun puolesta tarpeeksi vaihtua, on se yleensä merkki kohtuuttomasta neuroottisesta tiivistämisestä jonka yhteydessä on jätetty korvausilmaventtiilit lisäämättä. Vaihtoehtoisesti on ahdettu liikaa ihmisiä pieneen mökkiin, jopa entisaikojen mittakaavassa.

Lämmityskaudella - sikäli kun pysytään perinteisessä - ongelmana on usein liiallinen ilmanvaihto. Silloin vain pakko-oireisimmat tai ilmavaivaisimmat tuulettavat.

Joka tapauksessa teipattu tuplaikkunat ovat perseestä ja parannustyö mahdollistaa sen ikkunatuuletuksenkin tarvittaessa ympärivuotisesti.
 
Voisi edes lyhyesti kertoa millä toimenpiteillä päästy 20% pudotukseen?
Suurimmat syyt toinen ilppi ja vanhan uusinta, sisälämpötila oli hieman korkeampi. Maksavat kyllä nopeastk itsensä vs. suorasähköllä lämmittäminen.
 
Viimeksi muokattu:
Kun katsoo historiaa niin keskimäärin ollut vuosikulutus n. 20000kWh, melkolailla riippumatta että mistä mihin on tuon 12kk jakson ottanut.

Nyt kun katoin viimeiset 12 täyttä kuukautta (eli 1.5.2022 - 30.4.2023) niin kulutus on hieman reilu 13500kWh. Eli laskua n. 30%.

Toimenpiteet:
- Välikaton lisäeristys (30cm -> 50cm) syksyllä
- Vanhojen "0-5" asteikko termostaattien uusinta digitaalisilla
- Järjen käyttö kulutuksessa, mm. ei enää 2x työläppärit 24/7 päällä, vaan virrat pois näytöistä/koneesta kun ei tee töitä (tämä kahden ihmisen osalta)
- Ilmanvaihto/LTO koneen säätö (jälkilämmitysvastus) ja seuranta shellyn avulla, mm. tiputettu aina ilmanvaihto pienimpään asentoon kun ei olla kotona
- Kun on ATK:ta melko paljon, niin yksi kotilabran palvelimista ajettu alas, sähkösyöppö vanha Dell T620 (tokihan se tallia lämmitti mutta ehkä tuo ILP on tehkokkaampi...)

Takassa on puut palanu niinkuin ennenkin, lämpötiloja ei ole mitenkään erityisesti tiputettu. Ts. elintasoa ei tiputettu. Eli jopa hämmästyttävän helpolla irtosi noin iso säästö.

Tilat:
talo n. 120m2
lämmin talli n. 50m2 (peruslämpö ollut aina)

Kahden hengen talous

Käytännössä ennen viimesyksyä ei oo tullut kiinnitettyä mitään huomiota sähkön käyttöön, eli jännä nähdä että miten alas tuo menee kun näkee esim. 1.9.2022 - 31.8.2023 kulutuksen.
 
Potilas:

- 2005 rakennettu puurakenteinen OKT 158 kem2 + autokatosvarastorakennus 23 kem2
- Talossa alakerrassa osittain varaava sähköinen lattialämmitys & varaava takka, yläkerrassa sähköinen kattolämmitys
- Autokatosvarastorakennuksessa osittain varaava sähköinen lattialämmitys
- Kiinteistön kokonaissähkönkulutus n. 25.000 kWh/v

Energiansäästötoimenpiteet tähän mennessä:

- Taloon asennettu kaksi ILP:ä, joilla tavoitellaan n. +20c - +21c sisälämpötilaa
- Talon muut lämmitykset kylpyhuoneen lattialämmitystä (KH tavoite n. +21c) lukuunottamatta toimivat backuppina ja säädetty +18c
- n. 2.000 - 2.500 watin edestä hehkulamppuja ja halogeenejä vaihdettu n. 200 watiksi ledejä
- Suihkupäät vaihdettu 14 l/min malleista 8 l/min malleihin ja jälkikasvua ohjeistettu suihkussa vietetyn ajan suhteen
- Yösähköllä lämpiävän LVV:n lämpötila tiputettu +80c --> +70c
- IV-kanavat putsattu sekä ilmamäärät ja painesuhteet säädetty kohdilleen, varauduttu koneen puhallusnopeuden pienentämiseen kovemmilla pakkasilla, jälkilämmitys säädetty +15c
- Autokatosvarastorakennuksen sisälämpötilat tiputettu n. +15c --> +10c - +12c
- Mökiltä roudattu muutama kuutio koivua kovimpia pakkasia / mahdollisia sähkökatkoksia varten

Ei mitään superradikaalia, mutta josko näillä päästäisiin kulutuksessa 14.000 - 18.000 kWh/v - haarukkaan?

Suunta on tammi-huhtikuun otannalla ollut oikea:

sähkö tammi-huhtikuu 2021-2023.PNG


2023 kulutus ollut n. 36 % pienempää kuin 2021 ja 2022 keskimäärin.
 
Kun katsoo historiaa niin keskimäärin ollut vuosikulutus n. 20000kWh, melkolailla riippumatta että mistä mihin on tuon 12kk jakson ottanut.

Nyt kun katoin viimeiset 12 täyttä kuukautta (eli 1.5.2022 - 30.4.2023) niin kulutus on hieman reilu 13500kWh. Eli laskua n. 30%.

Toimenpiteet:
- Välikaton lisäeristys (30cm -> 50cm) syksyllä
- Vanhojen "0-5" asteikko termostaattien uusinta digitaalisilla
- Järjen käyttö kulutuksessa, mm. ei enää 2x työläppärit 24/7 päällä, vaan virrat pois näytöistä/koneesta kun ei tee töitä (tämä kahden ihmisen osalta)
- Ilmanvaihto/LTO koneen säätö (jälkilämmitysvastus) ja seuranta shellyn avulla, mm. tiputettu aina ilmanvaihto pienimpään asentoon kun ei olla kotona
- Kun on ATK:ta melko paljon, niin yksi kotilabran palvelimista ajettu alas, sähkösyöppö vanha Dell T620 (tokihan se tallia lämmitti mutta ehkä tuo ILP on tehkokkaampi...)

Takassa on puut palanu niinkuin ennenkin, lämpötiloja ei ole mitenkään erityisesti tiputettu. Ts. elintasoa ei tiputettu. Eli jopa hämmästyttävän helpolla irtosi noin iso säästö.

Tilat:
talo n. 120m2
lämmin talli n. 50m2 (peruslämpö ollut aina)

Kahden hengen talous

Käytännössä ennen viimesyksyä ei oo tullut kiinnitettyä mitään huomiota sähkön käyttöön, eli jännä nähdä että miten alas tuo menee kun näkee esim. 1.9.2022 - 31.8.2023 kulutuksen.
Noista merkityksellisiä on olleet tuo lisäeristäminen ja IV koneen hidastus.

Tosin jos ilppejä on muuallakin kuin tallissa, niin silloin kaikki sähkönsäästö säästää energiaa, muuten se ei juuri eroa tee tuotetaanko lämpö läppärillä vai lämmitysvastuksella, kummassakin on käytännössä sama hyötysuhde lämmittimenä.
 
Noista merkityksellisiä on olleet tuo lisäeristäminen ja IV koneen hidastus.

Tosin jos ilppejä on muuallakin kuin tallissa, niin silloin kaikki sähkönsäästö säästää energiaa, muuten se ei juuri eroa tee tuotetaanko lämpö läppärillä vai lämmitysvastuksella, kummassakin on käytännössä sama hyötysuhde lämmittimenä.
Periaatteessa läppäri saattaa olla jopa energiataloudellisempi lämmitin kuin seinäpatteri. Ainakin jos se suorasähkölämmitin on hiukan ohuemmassa seinässä, kuten valuneessa rmt:n purueristeseinässä.
 
Periaatteessa läppäri saattaa olla jopa energiataloudellisempi lämmitin kuin seinäpatteri. Ainakin jos se suorasähkölämmitin on hiukan ohuemmassa seinässä, kuten valuneessa rmt:n purueristeseinässä.
Nojuu, on tuossa se etu että lämpö asettuu tehokkaammin sinne missä sitä tarvitaan, vähän sama kuin hehkulamppu lämmittimenä.
 
Noista merkityksellisiä on olleet tuo lisäeristäminen ja IV koneen hidastus.

Tosin jos ilppejä on muuallakin kuin tallissa, niin silloin kaikki sähkönsäästö säästää energiaa, muuten se ei juuri eroa tee tuotetaanko lämpö läppärillä vai lämmitysvastuksella, kummassakin on käytännössä sama hyötysuhde lämmittimenä.
Joo vähän vajavainen oli itseasiassa tuo selostus talosta, eli ILP lämmittää valtaosan taloakin. Muuten varmaan hommaisin enemmän ATK:ta hoitamaan lämpöpatterin virkaa :D

Samoin sanoisin että IV koneen hidastus auttoi vähän, mutta sen jälkilämmitysvastuksen termostaatin säätö järkevämpään arvoon auttoi paljon.

Ja oma tuntuma että noi termarit nyt väkisin jotain auttoi kanssa, ennen oli herkästi lattiat liian kuumat (tai kylmät). Nyt saa järkevästi säädettyä oikeaan arvoonsa ja vieläpä ohjattua niidenkin lämmöt esim. kylppäristä alemmas jos ollaan pidempi aika poissa kotoa. Ja jos ei muuta niin ainakin elämisen laatua ne paransi.
 
Kotipalvelimistahan vois joku ropellihattu rakentaa lämmön siirron suoraan käyttöveteen. Tulee mieleen esim että koneissa olisi vesijäähdytykset jotka sitten kierrätettäisiin kuparisen lämmönsiirtimen läpi jossa toisella puolella kiertäisi talouden käyttövedet.
 
Kotipalvelimistahan vois joku ropellihattu rakentaa lämmön siirron suoraan käyttöveteen. Tulee mieleen esim että koneissa olisi vesijäähdytykset jotka sitten kierrätettäisiin kuparisen lämmönsiirtimen läpi jossa toisella puolella kiertäisi talouden käyttövedet.
Ei oikein sovellu käyttöveteen, ellei sitten paista prossua kokoajan hemmetin kuumana. Lämmityspiiriin sen hukkalämmön voisi kyllä siirtää.
 
Mikäs on muuten näkemys täällä onko polttopuiden hinnat tulossa kesän mittaan alas kovin? Tuli vaan mieleen kun talvi oli melko leuto, monet hamstrasi puita varastot täyteen ja sähkönhinnatkin ovat jo laskeneet niin voiko sitä olettaa pientä paluuta normaaleihin hintoihin. Vai vieläkö sitä voi pelätä ei oota ja 100 euron irtokuutio hintoja? Nyt ainakin halvimmillaan kuivaa lähialueella tarjoavat 80 e/irtokuutiolta.
 
Pakkohan sen on alaspäin tulla. Viime syksynä peloteltiin kahden euron kilowattitunneilla ja ihmiset hamstrasivat puuta. Jossakin suhteessa lämmityspuun hinta on oltava esim sähköön, jotta se olisi järkevä vaihtoehto.

tai sitten jää puut myymättä ja ihmiset lämmittävät jollakin muulla. Esim lämpöpumppujen yleistymisen pitäisi kaiken järjen mukaan laskea karkean lämmityspuun hintaa. Hipsteritunnelmatakkapuut ovat sitten mitä ovat.
 
Maaseudun läpi kun ajelee niin tuntumalta sanoisin että klapien tuotanto on moninkertaistunut kullan kiilto silmissä. Toisaalta viestiä kuulee energiapuun saatavuusongelmasta klapeiksi, kun parempi hinta ja kova kysyntä lienee lämpölaitoksilla tmv. Varmaan suuria alueellisia eroja tässä.
 
Jos pitäisi arvata niin sanoisin että klapikonetta ostavan kissanpäivät ovat tuloillaan kun kaikenmaailman wannabee halkokauppiaat toteaa ettei tästä jää kuin känsiä käteen ja myyvät laitteistonsa.
 
Ostelin kevättalvella 10 kiintokuutiota sekapuurankaa/tukkeja, jonka kevään mittaan sahailin ja haloin klapeiksi. Hintaa 10 kiintokuutiolle tuli 570€ pihaan tuotuna, lisäksi kannullinen moottorisahan bensaa ja teräöljyä, 1 teräketju ja klapikoneen ottamat sähköt. Yli puolet tuosta halottiin ihan perinteisellä kirveellä.
Kohta alkaa klapikasa olemaan siinä mallissa kuiva, että kanniskelen sen kunnon suojaan.

Seassa oli koivua, kuusta, mäntyä, vähän haapaa ja leppää. Käyttäen männyn laskennallista energiasisältöä tuosta tulee lämpöenergiaa n. 20000 kWh, josta toki takan hytysuhde hiukan vähentää. Vastaavan sähkömäärän ostohinta on kumminkin nykyisellä kiinteälläkin sopparilla melkein 2000€ + siirto ja kuukausimaksut. Puolen vuoden päästä kiinteä soppari loppuu ja talven pörssihinnat iskevät silmille. Ilolla silloin taidan puita poltella.
 
Säästäähän tuossa vajaa 200e verrattuna ilpillä lämmittämiseen, ja saa tietysti liikuntaa.
 
Paikoittain saattaa kilpailu laskea hetkellisesti hintoja mutta ostopuulla raaka-aineen hinta edelleen koholla eikä näytä laantumisen merkkejä. Hiilivoimaloita sammutettu ja se puu mitä ei Suomessa polteta hakkeena laivataan Keski-Euroopaan mikä pitää hinnan koholla. Useat yritykset vasta investoineet kalustoon ja kunnes ne kuoletettu on painetta pitää hinta korkealla.
 
Mikäs on muuten näkemys täällä onko polttopuiden hinnat tulossa kesän mittaan alas kovin? Tuli vaan mieleen kun talvi oli melko leuto, monet hamstrasi puita varastot täyteen ja sähkönhinnatkin ovat jo laskeneet niin voiko sitä olettaa pientä paluuta normaaleihin hintoihin. Vai vieläkö sitä voi pelätä ei oota ja 100 euron irtokuutio hintoja? Nyt ainakin halvimmillaan kuivaa lähialueella tarjoavat 80 e/irtokuutiolta.

Raakapuun hinta nousee jatkuvasti, eli tuskin halpenee.
 
Säästäähän tuossa vajaa 200e verrattuna ilpillä lämmittämiseen, ja saa tietysti liikuntaa.

Ilppikin on, mutta tämä tukee sitä. Aiemmin on ostettu siihen tarkoitukseen koivua ~50-60€/heittokuutio, nyt on aika paljon halvempaa, joskin työläämpää. Suurin muutos viime talvena sähkön kulutukseen tuli kuitenkin lähinnä siitä että yhdessäkään makuuhuoneessa/lastenhuoneessa ei ollut sähköpatteria päällä ja autotallin peruslämpöä laskettiin reilusti. Kylppäriremontin valmistuessa voi autotallin lämmityksen ensi vuodelta unohtaa, kun ei tarvitse olla edes väliaikaista pesutilaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 672
Viestejä
4 492 024
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom